Mistä johtuu että nykyäänkin "tasa-arvon" aikana miehen parisuhteeseen kelpaava rooli on todella kapea?! Esimerkiksi työtön/vähemmän tienaava mies ei kelpaa, vaikka nainen on kelvannut kautta aikain samanmoisena

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen eri mieltä. Miehen rooli ei ole kapea. Se on laajempi kuin naisilla. Miehiltä odotetaan sekä tasa-arvoista osallistumista perinteisesti naisille kuuluvilla tehtäväkentillä ETTÄ lähes yksinomaan perinteisen miehen tehtäväkentän huolehtiminen (ns. miesten työt eli kunnostus- ja huoltotyöt, naisen paapominen, palvominen, kosiminen, turvallisuus (maanpuolustuksesta lähtien)

Kyllä naiset ovat valinneet rusinat pullasta näissä asioissa.

Kaupungissa, kerrostalossa: Mitkä miesten työt? Avainsanat huoltoyhtiö, rengasliike.

Kaikkien laitteiden korjaaminen esimerkiksi. Kyllä niitä hommia riittää, niitä ei tule huomanneeksi, kun ei itse tee.

Lisäksi mies passitetaan katsomaan, jos tapahtuu jotain epäilyttävää. Miehen tehtävä on ostaa kukkia hääpäivänä, kosia.. jne. kaikkea vanhanaikaista sössötystä.

Milläköhän vuosikymmenellä elät?

Laitteet korjaamme yhdessä, sen mukaan kumpi paremmin ehtii ja viitsii (yleensä minä, päivitän myös tietokoneet useammin). Jos tapahtuisi jotain epäilyttävää, menisimme molemmat sopivasti varusteltuina selvittämään mistä on kyse sillä kaksi on paljon kovempi vastus kuin yksi. Avioiduimme yhteisestä päätöksestä eli kosimme toinen toisiamme. Kukatkin ostetaan yhdessä. Emmekä ole harvinaisia poikkeuksia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Työskentelen taloushallinnossa. Ala on naisvaltainen ja pieni palkkainen. Melkein kaikilla toimistomme naispuolisilla työntekijöillä on parisuhde ja lapsia. Eivät ole syrjäytyneet parisuhdemarkkinoilta. Miespuolisilla työntekijöillä ei oo lapsia juuri kellään ja osalla ei oo edes parisuhdetta. Osaamiselta parhaat työntekijät on kuitenkin miehiä ja heikoimmat naisia.

Niin? Eli miespuolisilla työkavereillasi ei ole ollut varaa tehdä lapsia ja nyt sitten syytät naisia siitä että nämä etsii miehiä joilla on. Ja se nyt vaan on niin että lapsiperheen pyörittäminen syö ihmisen voimavaroja, joten ei ihme että lapsettomilla miehillä riittää energiaa tehdä töitä. Eikö tässä nyt järkevin ratkaisu ole nostaa sen naisvaltaisen alan palkkaa?

Ei oo mahdollista nostaa palkkaa kun on kuitenkin aika vähäpätöinen työ. Maailma on kohdellu noita naisia aika paljon paremmin vaikka, eivät tee yhtään sen merkittävämpää työtä kuin miehet. Osalla miehistä ei oo juuri ollu parisuhteita, eikä mahdollisuutta perheen perustamiseen, vaikka rahat ois ehkä riittänytkin perheen perustarpeisiin. Miehet ja naiset ei tässä kohtaa ole tasa-arvoisia. Naisa-alalla toimivat miehet on heikommassa asemassa kuin ko. alalla toimivat naiset, vaikka työpanos on samanarvoinen.

Kuka on pakottanut nuo miehet kirjanpitäjiksi jos sillä rahalla ei pysty perhettä elättämään? Ja miten se on naisten syy ettei raha riitä lasten tekemiseen jos yhdistetään kaksi matalapalkka-alaa? Eikö ainoa järkevä mitä nainen tuossa tilanteessa voi tehdä ole hakeutua parisuhteeseen parempaa palkkaa saavan miehen kanssa? Vai oikeastiko olet sitä mieltä että naisen pitää luopua lapsista siksi kun ongelmallisen alan valinnut mies joutuu niin tekemään vaikka naisen ei ole pakko?

Ei tuossa niin lue että rahat ei ois riittänyt. Ois ne riittänyt mutta parisuhteeseen ei ollut koskaan mahdollisuutta. Pointtina se että ei niin hirveän hyvin menestynyt nainen voi hyvällä todennäköisyydellä saada ihan ok perhe-elämän, mutta mies ei. Lihava miessiivooja tuskin pääsee parisuhteeseen, mutta lihavalle naissiivojalle se on täysin mahdollista.

Ihan itse kirjoitit: "Miespuolisilla työntekijöillä ei oo lapsia juuri kellään ja osalla ei oo edes parisuhdetta." Eli enemmistöllä miespuolisista työntekijöistä on parisuhde, ja on joitakin joilla ei ole. Ja ne joilla on parisuhde, ei ole tehneet lapsia. Ja tämänkin on nyt sitten jotenkin naissukupuolen vika ja mies siinä täysin tahdoton objekti. Jos minä miehenä huomaisin että jään alani takia lapsettomaksi ja se olisi huono tilanne, niin kiireen vilkkaa kouluttautuisin toiselle alalle enkä sekuntiakaan kuluttaisi sen itkemiseen että kirjanpitäjänaisilta pitää kieltää lastenteko kun minäkään en siinä onnistu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hupaisa tuo Case "Hollantilaisäiti":

Ikänsä miehensä siivellä elänyt nainen antaa muille naisille ohjeeksi, ettei näiden pidä edellyttää mieheltä korkeita tuloja.

En ole väittänyt tuollaista. Vaan että vois pohtia miksi pitää sitä puolison tulotasoa niin tärkeänä. En ole myöskään pelkkä Hollantilaisäiti. Miehen työn vuoksi olemme elänert ympäri eurooppaa. Minulla on korkeakoulutus, mutta olen luopunut urasta, koska en ole kunnianhimoinen ja miehen uta on johtanut ulkomaille ja hän on. En siis alun alkaen hankkinut häntä elättäjäkseni. Joku pohti täällä miyen saa aikansa kulumaan kotona tai käski huolehtimaan siitä, ettäon jotain tilalle jos mies jättääkin. Olen jatkokouluttautunut ja hankkinut asumissani maissa laajan kielitaidon harrastamalla sivutoimisena yliopisto-opiskelua. Samalla olen opiskellut taidehistoriaa ja laajentanut kulttuurientuntemustani. Kotiäitinä oloni on siis ollut antoisaa, se on ananut miehelleni mahdollisuuden edetä urallaan, lapsilleni mahdollisuuden pitkään kotihoitoon ja siihen, että joku tukee esim. läksyissä ja itse olen saanut sivistää itseäni eri maiden yliopistoissa. Miehelleni tämä ei ole ongelma, mutta kuten äidit yleensä, toivoisin, että lapsillani olisi vähintään yhtä hyvät mahdollisuudet toteuttaa itseään, kuin minullakin. Poikani on luonteeltaan hyvin paljon kaltaiseni. Maailmasta kiinnostunut, nopea oppimaan ja lähes täysin kunnianhimoton. Näyttäisi siltä, että tapani elää ja mieltää elämää menee monilta nyt hiukan yli käsityksen. Ehkä on vaikea ymmärtää, että joku elää täysin eri olosuhteissa, kuin mihin itse on tottunut ja näkee maailman niin eri tavoin. Aletaan miehen kans olla jo hieman vanhempia, joten suunnittelemme muuttavamme Suomeen. Asunto on jo hankittu ja tarkastelen asenneilmapiiriä mm. täällä vsuvapalstalla ennen saapumistani, jotta tiedämme mitä odottaa. Toivottavasti ihmiset siellä elävässä elämässä ovat hieman keskustelutaitoisempia ja laajakatseisempia kuin tällä palstalla.

Koska tapasi elää ja mieltää elämää on niin erilainen kuin meillä muilla? Precis. Ja koska tapasi mieltää maailmaa on niin erilainen kuin meillä muilla, et voi myöskään nähdä pariutumista samalla tavalla kuin me, vaan omien, erilaisuuteen perustuvien linssiesi läpi.

(Edelleen tunnistan sinut palstamieheksi eikä asenneilmapiirin tutkimisen takia tälle palstalle tulleeksi naiseksi :-DDD)

Kiinnostavaa. Tuskin mikään saa sinua uskomaan, ettää olen todellinen ihminen ja nainen. Viestistäsi päätellen pidät pahana, että ajattelen toisin kuin sinä. Se vaikuttaa suomalaiselta ajattelutavalta. Jos joku ajattelee eri tavalla, jompikumpi on väärässä. Samoin suomalaiselta ajattelutavalta vaikuttaa tekstistäsi läpikuultava luulo" jos joku ajattelee toisin kuin minä, se yrittää pakottaa/käskeä/vaatia mua muuttamaan käsitystäni/toimimaan toisin". Tämäkin on harhaluulo, eikä sillä ole tekemistä todellisuuuden kanssa. Kolmas uskomus tuntui olevan, että keskustelussa on "Voittaja" ja "Häviäjä". Minä puolestani ajattelen, että jos joku ajattelee eri tavalla, me ajattelemme eri tavalla ja siinä on mahdollisuus kiinnostavaan keskusteluun. Kiinnostavaa keskustelua ei tosin ole toisen osapuolen mielipiteen lyttääminen, omien väitteiden perustelemattomuus ja se, että sitkeästi päättää, että vastapuolella on juuri ne motivaatiot, joita itse tahtoo tälle kuvitella ja lähtee siltä pohjalta että toinen valehtelee. Toki tuo on ymmärrettävää, jollei sulla ole perustelua sille, miksi on tasa-arvoista, että nainen vaatii mieheltä korkeampaa tulotasoa kuin itseltään. Muuten argumentaatiotasosi on heikkoa.

Sulle on kerrottu useaan kertaan perustelujen kanssa, miksi parinvalinta ei ole tasa-arvokysymys. Tämä näyttää jääneen mysteeriksi vain sinulle. Voit vetää siitä johtopäätökset.

En kysy parinvalintaa. Vaan miksi miehen tulotadon pitää olla korkeampi? Mihin tämä toive perustuu? Mielestäni se, että odottaa kumppanin tulotason olevan omaa korkeampi on mitä enimmässä määrin tasa-arvokysymys. Jos sen odottaa olevan sama kuin itsellä, niin vaatimus on tasa-arvoinen. Jos pystyy hyväksymään, että elättää miehen, jota rakastaa ja joka seuraa sinua ulkomaille johtavalla urallasi, niin olet saavuttanut tasa-arvon ja elämme tasa-arvoisessa maailmassa. Se että odottaa nimenomaan miehen ansaitsevan enemmän on suoraa jatkumoa vanhankantaisille sukupuolirooleille ja jos odottaa tällaista, tukee osaltaan entisiä sukupuoliroolimalleja. Jos lisäksi haluaa, etteivät ne koske itseä, mutta ne koskevat miestä, niin mielestäni poljetaan miestä ja se on tasa-arvokysymys.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hupaisa tuo Case "Hollantilaisäiti":

Ikänsä miehensä siivellä elänyt nainen antaa muille naisille ohjeeksi, ettei näiden pidä edellyttää mieheltä korkeita tuloja.

En ole väittänyt tuollaista. Vaan että vois pohtia miksi pitää sitä puolison tulotasoa niin tärkeänä. En ole myöskään pelkkä Hollantilaisäiti. Miehen työn vuoksi olemme elänert ympäri eurooppaa. Minulla on korkeakoulutus, mutta olen luopunut urasta, koska en ole kunnianhimoinen ja miehen uta on johtanut ulkomaille ja hän on. En siis alun alkaen hankkinut häntä elättäjäkseni. Joku pohti täällä miyen saa aikansa kulumaan kotona tai käski huolehtimaan siitä, ettäon jotain tilalle jos mies jättääkin. Olen jatkokouluttautunut ja hankkinut asumissani maissa laajan kielitaidon harrastamalla sivutoimisena yliopisto-opiskelua. Samalla olen opiskellut taidehistoriaa ja laajentanut kulttuurientuntemustani. Kotiäitinä oloni on siis ollut antoisaa, se on ananut miehelleni mahdollisuuden edetä urallaan, lapsilleni mahdollisuuden pitkään kotihoitoon ja siihen, että joku tukee esim. läksyissä ja itse olen saanut sivistää itseäni eri maiden yliopistoissa. Miehelleni tämä ei ole ongelma, mutta kuten äidit yleensä, toivoisin, että lapsillani olisi vähintään yhtä hyvät mahdollisuudet toteuttaa itseään, kuin minullakin. Poikani on luonteeltaan hyvin paljon kaltaiseni. Maailmasta kiinnostunut, nopea oppimaan ja lähes täysin kunnianhimoton. Näyttäisi siltä, että tapani elää ja mieltää elämää menee monilta nyt hiukan yli käsityksen. Ehkä on vaikea ymmärtää, että joku elää täysin eri olosuhteissa, kuin mihin itse on tottunut ja näkee maailman niin eri tavoin. Aletaan miehen kans olla jo hieman vanhempia, joten suunnittelemme muuttavamme Suomeen. Asunto on jo hankittu ja tarkastelen asenneilmapiiriä mm. täällä vsuvapalstalla ennen saapumistani, jotta tiedämme mitä odottaa. Toivottavasti ihmiset siellä elävässä elämässä ovat hieman keskustelutaitoisempia ja laajakatseisempia kuin tällä palstalla.

Koska tapasi elää ja mieltää elämää on niin erilainen kuin meillä muilla? Precis. Ja koska tapasi mieltää maailmaa on niin erilainen kuin meillä muilla, et voi myöskään nähdä pariutumista samalla tavalla kuin me, vaan omien, erilaisuuteen perustuvien linssiesi läpi.

(Edelleen tunnistan sinut palstamieheksi eikä asenneilmapiirin tutkimisen takia tälle palstalle tulleeksi naiseksi :-DDD)

Kiinnostavaa. Tuskin mikään saa sinua uskomaan, ettää olen todellinen ihminen ja nainen. Viestistäsi päätellen pidät pahana, että ajattelen toisin kuin sinä. Se vaikuttaa suomalaiselta ajattelutavalta. Jos joku ajattelee eri tavalla, jompikumpi on väärässä. Samoin suomalaiselta ajattelutavalta vaikuttaa tekstistäsi läpikuultava luulo" jos joku ajattelee toisin kuin minä, se yrittää pakottaa/käskeä/vaatia mua muuttamaan käsitystäni/toimimaan toisin". Tämäkin on harhaluulo, eikä sillä ole tekemistä todellisuuuden kanssa. Kolmas uskomus tuntui olevan, että keskustelussa on "Voittaja" ja "Häviäjä". Minä puolestani ajattelen, että jos joku ajattelee eri tavalla, me ajattelemme eri tavalla ja siinä on mahdollisuus kiinnostavaan keskusteluun. Kiinnostavaa keskustelua ei tosin ole toisen osapuolen mielipiteen lyttääminen, omien väitteiden perustelemattomuus ja se, että sitkeästi päättää, että vastapuolella on juuri ne motivaatiot, joita itse tahtoo tälle kuvitella ja lähtee siltä pohjalta että toinen valehtelee. Toki tuo on ymmärrettävää, jollei sulla ole perustelua sille, miksi on tasa-arvoista, että nainen vaatii mieheltä korkeampaa tulotasoa kuin itseltään. Muuten argumentaatiotasosi on heikkoa.

Sulle on kerrottu useaan kertaan perustelujen kanssa, miksi parinvalinta ei ole tasa-arvokysymys. Tämä näyttää jääneen mysteeriksi vain sinulle. Voit vetää siitä johtopäätökset.

En kysy parinvalintaa. Vaan miksi miehen tulotadon pitää olla korkeampi? Mihin tämä toive perustuu? Mielestäni se, että odottaa kumppanin tulotason olevan omaa korkeampi on mitä enimmässä määrin tasa-arvokysymys. Jos sen odottaa olevan sama kuin itsellä, niin vaatimus on tasa-arvoinen. Jos pystyy hyväksymään, että elättää miehen, jota rakastaa ja joka seuraa sinua ulkomaille johtavalla urallasi, niin olet saavuttanut tasa-arvon ja elämme tasa-arvoisessa maailmassa. Se että odottaa nimenomaan miehen ansaitsevan enemmän on suoraa jatkumoa vanhankantaisille sukupuolirooleille ja jos odottaa tällaista, tukee osaltaan entisiä sukupuoliroolimalleja. Jos lisäksi haluaa, etteivät ne koske itseä, mutta ne koskevat miestä, niin mielestäni poljetaan miestä ja se on tasa-arvokysymys.

Ja sinä puhut tässä nyt siis siitä hollantailaisesta mielikuvitustyttärestäsi ja tivaat suomalaisilta naisilta vastausta miksi. Minä esim. olen korkeakoulutettu nainen ja menin aikanaan naimisiin miehen kanssa jolla on opistotasoinen koulutus. Yhtä persaukisia oltiin silloin molemmat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hupaisa tuo Case "Hollantilaisäiti":

Ikänsä miehensä siivellä elänyt nainen antaa muille naisille ohjeeksi, ettei näiden pidä edellyttää mieheltä korkeita tuloja.

En ole väittänyt tuollaista. Vaan että vois pohtia miksi pitää sitä puolison tulotasoa niin tärkeänä. En ole myöskään pelkkä Hollantilaisäiti. Miehen työn vuoksi olemme elänert ympäri eurooppaa. Minulla on korkeakoulutus, mutta olen luopunut urasta, koska en ole kunnianhimoinen ja miehen uta on johtanut ulkomaille ja hän on. En siis alun alkaen hankkinut häntä elättäjäkseni. Joku pohti täällä miyen saa aikansa kulumaan kotona tai käski huolehtimaan siitä, ettäon jotain tilalle jos mies jättääkin. Olen jatkokouluttautunut ja hankkinut asumissani maissa laajan kielitaidon harrastamalla sivutoimisena yliopisto-opiskelua. Samalla olen opiskellut taidehistoriaa ja laajentanut kulttuurientuntemustani. Kotiäitinä oloni on siis ollut antoisaa, se on ananut miehelleni mahdollisuuden edetä urallaan, lapsilleni mahdollisuuden pitkään kotihoitoon ja siihen, että joku tukee esim. läksyissä ja itse olen saanut sivistää itseäni eri maiden yliopistoissa. Miehelleni tämä ei ole ongelma, mutta kuten äidit yleensä, toivoisin, että lapsillani olisi vähintään yhtä hyvät mahdollisuudet toteuttaa itseään, kuin minullakin. Poikani on luonteeltaan hyvin paljon kaltaiseni. Maailmasta kiinnostunut, nopea oppimaan ja lähes täysin kunnianhimoton. Näyttäisi siltä, että tapani elää ja mieltää elämää menee monilta nyt hiukan yli käsityksen. Ehkä on vaikea ymmärtää, että joku elää täysin eri olosuhteissa, kuin mihin itse on tottunut ja näkee maailman niin eri tavoin. Aletaan miehen kans olla jo hieman vanhempia, joten suunnittelemme muuttavamme Suomeen. Asunto on jo hankittu ja tarkastelen asenneilmapiiriä mm. täällä vsuvapalstalla ennen saapumistani, jotta tiedämme mitä odottaa. Toivottavasti ihmiset siellä elävässä elämässä ovat hieman keskustelutaitoisempia ja laajakatseisempia kuin tällä palstalla.

Koska tapasi elää ja mieltää elämää on niin erilainen kuin meillä muilla? Precis. Ja koska tapasi mieltää maailmaa on niin erilainen kuin meillä muilla, et voi myöskään nähdä pariutumista samalla tavalla kuin me, vaan omien, erilaisuuteen perustuvien linssiesi läpi.

(Edelleen tunnistan sinut palstamieheksi eikä asenneilmapiirin tutkimisen takia tälle palstalle tulleeksi naiseksi :-DDD)

Kiinnostavaa. Tuskin mikään saa sinua uskomaan, ettää olen todellinen ihminen ja nainen. Viestistäsi päätellen pidät pahana, että ajattelen toisin kuin sinä. Se vaikuttaa suomalaiselta ajattelutavalta. Jos joku ajattelee eri tavalla, jompikumpi on väärässä. Samoin suomalaiselta ajattelutavalta vaikuttaa tekstistäsi läpikuultava luulo" jos joku ajattelee toisin kuin minä, se yrittää pakottaa/käskeä/vaatia mua muuttamaan käsitystäni/toimimaan toisin". Tämäkin on harhaluulo, eikä sillä ole tekemistä todellisuuuden kanssa. Kolmas uskomus tuntui olevan, että keskustelussa on "Voittaja" ja "Häviäjä". Minä puolestani ajattelen, että jos joku ajattelee eri tavalla, me ajattelemme eri tavalla ja siinä on mahdollisuus kiinnostavaan keskusteluun. Kiinnostavaa keskustelua ei tosin ole toisen osapuolen mielipiteen lyttääminen, omien väitteiden perustelemattomuus ja se, että sitkeästi päättää, että vastapuolella on juuri ne motivaatiot, joita itse tahtoo tälle kuvitella ja lähtee siltä pohjalta että toinen valehtelee. Toki tuo on ymmärrettävää, jollei sulla ole perustelua sille, miksi on tasa-arvoista, että nainen vaatii mieheltä korkeampaa tulotasoa kuin itseltään. Muuten argumentaatiotasosi on heikkoa.

Sulle on kerrottu useaan kertaan perustelujen kanssa, miksi parinvalinta ei ole tasa-arvokysymys. Tämä näyttää jääneen mysteeriksi vain sinulle. Voit vetää siitä johtopäätökset.

En kysy parinvalintaa. Vaan miksi miehen tulotadon pitää olla korkeampi? Mihin tämä toive perustuu? Mielestäni se, että odottaa kumppanin tulotason olevan omaa korkeampi on mitä enimmässä määrin tasa-arvokysymys. Jos sen odottaa olevan sama kuin itsellä, niin vaatimus on tasa-arvoinen. Jos pystyy hyväksymään, että elättää miehen, jota rakastaa ja joka seuraa sinua ulkomaille johtavalla urallasi, niin olet saavuttanut tasa-arvon ja elämme tasa-arvoisessa maailmassa. Se että odottaa nimenomaan miehen ansaitsevan enemmän on suoraa jatkumoa vanhankantaisille sukupuolirooleille ja jos odottaa tällaista, tukee osaltaan entisiä sukupuoliroolimalleja. Jos lisäksi haluaa, etteivät ne koske itseä, mutta ne koskevat miestä, niin mielestäni poljetaan miestä ja se on tasa-arvokysymys.

Kuinka moni nainen tässä ketjussa nyt siis on halunnut itseään paremmin ansaitsevan miehen? Ymmärrät varmaan, että jokainen meistä voi puhua ja päättää vain omasta puolestaan, emme muodosta mitään naisten kollektiivia joka päättää, että tästä lähtien naisten pitää haluta vain miehiä, joilla on korkeintaan samansuuruiset tulot?

Itse en tiedä puolisoni tuloja edelleenkään. Hän on kerran sanonut, kun oma palkkalaskelmani oli jäänyt näkyviin, ansaitsevansa itse vähemmän. Yrittäjänä hänen tulonsa kuitenkin vaihtelevat enkä ole jäänyt miettimään puhuiko hän siitä kuukaudesta, pätikö se siinä vaiheessa vai onko niin edelleen. Joka tapauksessa minulle on yhdentekevää, paljonko hän ansaitsee, koska sen jälkeen kun yhteiset kulut on maksettu, kaikki loppu on omaa rahaa. Elintasomme on määräytynyt sen mukaan, mikä molemmilla oli jo tavatessamme ja seurusteluaikana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Työskentelen taloushallinnossa. Ala on naisvaltainen ja pieni palkkainen. Melkein kaikilla toimistomme naispuolisilla työntekijöillä on parisuhde ja lapsia. Eivät ole syrjäytyneet parisuhdemarkkinoilta. Miespuolisilla työntekijöillä ei oo lapsia juuri kellään ja osalla ei oo edes parisuhdetta. Osaamiselta parhaat työntekijät on kuitenkin miehiä ja heikoimmat naisia.

Niin? Eli miespuolisilla työkavereillasi ei ole ollut varaa tehdä lapsia ja nyt sitten syytät naisia siitä että nämä etsii miehiä joilla on. Ja se nyt vaan on niin että lapsiperheen pyörittäminen syö ihmisen voimavaroja, joten ei ihme että lapsettomilla miehillä riittää energiaa tehdä töitä. Eikö tässä nyt järkevin ratkaisu ole nostaa sen naisvaltaisen alan palkkaa?

Ei oo mahdollista nostaa palkkaa kun on kuitenkin aika vähäpätöinen työ. Maailma on kohdellu noita naisia aika paljon paremmin vaikka, eivät tee yhtään sen merkittävämpää työtä kuin miehet. Osalla miehistä ei oo juuri ollu parisuhteita, eikä mahdollisuutta perheen perustamiseen, vaikka rahat ois ehkä riittänytkin perheen perustarpeisiin. Miehet ja naiset ei tässä kohtaa ole tasa-arvoisia. Naisa-alalla toimivat miehet on heikommassa asemassa kuin ko. alalla toimivat naiset, vaikka työpanos on samanarvoinen.

Kuka on pakottanut nuo miehet kirjanpitäjiksi jos sillä rahalla ei pysty perhettä elättämään? Ja miten se on naisten syy ettei raha riitä lasten tekemiseen jos yhdistetään kaksi matalapalkka-alaa? Eikö ainoa järkevä mitä nainen tuossa tilanteessa voi tehdä ole hakeutua parisuhteeseen parempaa palkkaa saavan miehen kanssa? Vai oikeastiko olet sitä mieltä että naisen pitää luopua lapsista siksi kun ongelmallisen alan valinnut mies joutuu niin tekemään vaikka naisen ei ole pakko?

Ei tuossa niin lue että rahat ei ois riittänyt. Ois ne riittänyt mutta parisuhteeseen ei ollut koskaan mahdollisuutta. Pointtina se että ei niin hirveän hyvin menestynyt nainen voi hyvällä todennäköisyydellä saada ihan ok perhe-elämän, mutta mies ei. Lihava miessiivooja tuskin pääsee parisuhteeseen, mutta lihavalle naissiivojalle se on täysin mahdollista.

Ok.

Tämä on nyt aika monta kertaa tullut todettua. Lihava miessiivooja eli mies on jälleen kerran oman elämänsä objekti, kyvytön tekemään itse yhtään mitään esimerkiksi perhehaaveilleen.

Jos asiassa on vielä jotain keskusteltavaa, niin se kannattaa muotoilla kysymyksiksi tai ainakin sellaisiksi pohdinnoiksi, joihin voi jotain vastata. Tuon luokan kommentteihin ei voi eikä kannata vastata muuta kuin

"ok".

Myytinmurtajat teki kerran tieteelliseen kokeen aiheesta. Ei ollut tietyn ammattialan miehillä mitään mahdollisuutta

Ei ammatti ole mikään elinkautinen tuomio. Sen kun etsii uuden työn tai kouluttautuu uudelleen. Ja kun kyseessä on mielestäsi tunnettu tosiasia, niin miksi yksikään mies menisi sen alan töihin?

Jos sinä "hollantilaiskotiäiti" olet oikeasti Spessu, niin alkaa hahmottua kaava jolla omasta mielestäsi käyt servaamassa keskusteluja niin kuin joskus omahyväisesti selitit. Viimeksi kun sinuun törmäsin, esitit aasialaisen miehen vaimoa ja siitä(kin) näki niin selvästi mitä satua se oli alusta loppuun. Kuten myös tämä hollanti-case pahasti haiskahtaa. Kyllä se syö motivaatiota keskustella tällaisen kanssa. Ja niin pulu lentää taas laudalta omasta mielestään voittajana.

Vierailija kirjoitti:

Jos sinä "hollantilaiskotiäiti" olet oikeasti Spessu, niin alkaa hahmottua kaava jolla omasta mielestäsi käyt servaamassa keskusteluja niin kuin joskus omahyväisesti selitit. Viimeksi kun sinuun törmäsin, esitit aasialaisen miehen vaimoa ja siitä(kin) näki niin selvästi mitä satua se oli alusta loppuun. Kuten myös tämä hollanti-case pahasti haiskahtaa. Kyllä se syö motivaatiota keskustella tällaisen kanssa. Ja niin pulu lentää taas laudalta omasta mielestään voittajana.

Korjaus: ei siis mitään aasialaisen miehen vaimoa vaan päinvastoin tietysti aasialainen vaimo esittämälläsi hahmolla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hupaisa tuo Case "Hollantilaisäiti":

Ikänsä miehensä siivellä elänyt nainen antaa muille naisille ohjeeksi, ettei näiden pidä edellyttää mieheltä korkeita tuloja.

En ole väittänyt tuollaista. Vaan että vois pohtia miksi pitää sitä puolison tulotasoa niin tärkeänä. En ole myöskään pelkkä Hollantilaisäiti. Miehen työn vuoksi olemme elänert ympäri eurooppaa. Minulla on korkeakoulutus, mutta olen luopunut urasta, koska en ole kunnianhimoinen ja miehen uta on johtanut ulkomaille ja hän on. En siis alun alkaen hankkinut häntä elättäjäkseni. Joku pohti täällä miyen saa aikansa kulumaan kotona tai käski huolehtimaan siitä, ettäon jotain tilalle jos mies jättääkin. Olen jatkokouluttautunut ja hankkinut asumissani maissa laajan kielitaidon harrastamalla sivutoimisena yliopisto-opiskelua. Samalla olen opiskellut taidehistoriaa ja laajentanut kulttuurientuntemustani. Kotiäitinä oloni on siis ollut antoisaa, se on ananut miehelleni mahdollisuuden edetä urallaan, lapsilleni mahdollisuuden pitkään kotihoitoon ja siihen, että joku tukee esim. läksyissä ja itse olen saanut sivistää itseäni eri maiden yliopistoissa. Miehelleni tämä ei ole ongelma, mutta kuten äidit yleensä, toivoisin, että lapsillani olisi vähintään yhtä hyvät mahdollisuudet toteuttaa itseään, kuin minullakin. Poikani on luonteeltaan hyvin paljon kaltaiseni. Maailmasta kiinnostunut, nopea oppimaan ja lähes täysin kunnianhimoton. Näyttäisi siltä, että tapani elää ja mieltää elämää menee monilta nyt hiukan yli käsityksen. Ehkä on vaikea ymmärtää, että joku elää täysin eri olosuhteissa, kuin mihin itse on tottunut ja näkee maailman niin eri tavoin. Aletaan miehen kans olla jo hieman vanhempia, joten suunnittelemme muuttavamme Suomeen. Asunto on jo hankittu ja tarkastelen asenneilmapiiriä mm. täällä vsuvapalstalla ennen saapumistani, jotta tiedämme mitä odottaa. Toivottavasti ihmiset siellä elävässä elämässä ovat hieman keskustelutaitoisempia ja laajakatseisempia kuin tällä palstalla.

Koska tapasi elää ja mieltää elämää on niin erilainen kuin meillä muilla? Precis. Ja koska tapasi mieltää maailmaa on niin erilainen kuin meillä muilla, et voi myöskään nähdä pariutumista samalla tavalla kuin me, vaan omien, erilaisuuteen perustuvien linssiesi läpi.

(Edelleen tunnistan sinut palstamieheksi eikä asenneilmapiirin tutkimisen takia tälle palstalle tulleeksi naiseksi :-DDD)

Kiinnostavaa. Tuskin mikään saa sinua uskomaan, ettää olen todellinen ihminen ja nainen. Viestistäsi päätellen pidät pahana, että ajattelen toisin kuin sinä. Se vaikuttaa suomalaiselta ajattelutavalta. Jos joku ajattelee eri tavalla, jompikumpi on väärässä. Samoin suomalaiselta ajattelutavalta vaikuttaa tekstistäsi läpikuultava luulo" jos joku ajattelee toisin kuin minä, se yrittää pakottaa/käskeä/vaatia mua muuttamaan käsitystäni/toimimaan toisin". Tämäkin on harhaluulo, eikä sillä ole tekemistä todellisuuuden kanssa. Kolmas uskomus tuntui olevan, että keskustelussa on "Voittaja" ja "Häviäjä". Minä puolestani ajattelen, että jos joku ajattelee eri tavalla, me ajattelemme eri tavalla ja siinä on mahdollisuus kiinnostavaan keskusteluun. Kiinnostavaa keskustelua ei tosin ole toisen osapuolen mielipiteen lyttääminen, omien väitteiden perustelemattomuus ja se, että sitkeästi päättää, että vastapuolella on juuri ne motivaatiot, joita itse tahtoo tälle kuvitella ja lähtee siltä pohjalta että toinen valehtelee. Toki tuo on ymmärrettävää, jollei sulla ole perustelua sille, miksi on tasa-arvoista, että nainen vaatii mieheltä korkeampaa tulotasoa kuin itseltään. Muuten argumentaatiotasosi on heikkoa.

Sulle on kerrottu useaan kertaan perustelujen kanssa, miksi parinvalinta ei ole tasa-arvokysymys. Tämä näyttää jääneen mysteeriksi vain sinulle. Voit vetää siitä johtopäätökset.

En kysy parinvalintaa. Vaan miksi miehen tulotadon pitää olla korkeampi? Mihin tämä toive perustuu? Mielestäni se, että odottaa kumppanin tulotason olevan omaa korkeampi on mitä enimmässä määrin tasa-arvokysymys. Jos sen odottaa olevan sama kuin itsellä, niin vaatimus on tasa-arvoinen. Jos pystyy hyväksymään, että elättää miehen, jota rakastaa ja joka seuraa sinua ulkomaille johtavalla urallasi, niin olet saavuttanut tasa-arvon ja elämme tasa-arvoisessa maailmassa. Se että odottaa nimenomaan miehen ansaitsevan enemmän on suoraa jatkumoa vanhankantaisille sukupuolirooleille ja jos odottaa tällaista, tukee osaltaan entisiä sukupuoliroolimalleja. Jos lisäksi haluaa, etteivät ne koske itseä, mutta ne koskevat miestä, niin mielestäni poljetaan miestä ja se on tasa-arvokysymys.

Mihin sen nyt erityisesti pitää perustua? Eikö selvää ole, että raha ja status on monille hyvä juttu? Ihan sama kuin me naiset kiukuteltaisiin täällä siitä, että miksi miehet valitsee nuorempia naisia kuin itse ovat ja onpas nyt tasa-arvon vastaista kun Jartsa ei haluakaan minua, samanikäistään naista. Ihan sama miksi ei halua, sen tietäminen riittää mulle että ei halua ja siirryn seuraavaan. Ei se tasa-arvokysymys ole ollenkaan. Tai se, miksi miehet etsivät ulkonäöltään kaunista naista, vaikka itse olisivat ladon seinästä reväistyjen näköisiä. Siitä vaan, ei liikuta mua.

En puhu enkä pussaa. En käy töissä, en opiskele, ei tuloja vaan tuilla elelen. En jaksa välittää kohteliaisuus-/ huomaavaisuus tavoista. En ole löytänyt naista, feministit haisee.

Missä on tasa-arvo???

Miehet: lakatkaa valittamasta.

Kouluttautukaa, kisailkaa keskenänne kuka saa varallisuudellaan naisen. Kaikilla on mahdollisuus!!

Palvokaa vulvaa, kilpailkaa naisista, olkaa heidän arvoisia, muulla ei ole väliä.

Vierailija kirjoitti:

En puhu enkä pussaa. En käy töissä, en opiskele, ei tuloja vaan tuilla elelen. En jaksa välittää kohteliaisuus-/ huomaavaisuus tavoista. En ole löytänyt naista, feministit haisee.

Missä on tasa-arvo???

Parisuhteissa on todellakin tasa-arvoa. 

51% miehistä tienaa enemmän kuin nainen parisuhteessa jo ennen lapsia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En puhu enkä pussaa. En käy töissä, en opiskele, ei tuloja vaan tuilla elelen. En jaksa välittää kohteliaisuus-/ huomaavaisuus tavoista. En ole löytänyt naista, feministit haisee.

Missä on tasa-arvo???

Parisuhteissa on todellakin tasa-arvoa. 

51% miehistä tienaa enemmän kuin nainen parisuhteessa jo ennen lapsia.

Tehkää miesten kesken kollektiivinen päätös, että ette enää sitoudu muihin kuin naisiin, jotka ansaitsevat vähintään saman verran tai mieluummin enemmän. Niin yksinkertaista se on.

Ai ei ole? Miksi siis kuvittelet, että me muutamat palstanaiset voisimme vaikuttaa siihen, millaisiin miehiin muut naiset sitoutuvat?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En puhu enkä pussaa. En käy töissä, en opiskele, ei tuloja vaan tuilla elelen. En jaksa välittää kohteliaisuus-/ huomaavaisuus tavoista. En ole löytänyt naista, feministit haisee.

Missä on tasa-arvo???

Parisuhteissa on todellakin tasa-arvoa. 

51% miehistä tienaa enemmän kuin nainen parisuhteessa jo ennen lapsia.

Olen ehkä jotenkin tyhmä mutta puolet miehistä tienaa parisuhteessa enemmän kuin naiset ja puolet naisista tienaa enemmän kuin miehet. Ja itkun syy on missä?

Vierailija kirjoitti:

Miehet: lakatkaa valittamasta.

Kouluttautukaa, kisailkaa keskenänne kuka saa varallisuudellaan naisen. Kaikilla on mahdollisuus!!

Palvokaa vulvaa, kilpailkaa naisista, olkaa heidän arvoisia, muulla ei ole väliä.

No kovin paljon miehet tämän asian kanssa tuntuvat kipuilevan. En ihan tajua miksi. Ei me naisetkaan käydä käsittääkseni vaahtoamassa jossain isien kansoittamalla palstalla siitä, miten tyhmää on kilpailla miesten huomiosta ja WGTOW ja jaadajaadajaada.

Eläkää elämäänne ja oppikaa olemaan vähän positiivisempia. Ootte kyllä välillä tosi raskaita tässä uhriutumisessanne ja valituksessanne.

Vierailija kirjoitti:

Varmaan asia johtuu pohjimmiltaan samasta syystä kuin jo ammoisina aikoina sodissa säästettiin naiset ja lapset. Miehet vain tapettiin, koska miehet ovat sillä tavalla vähempiarvoisia, että jokaista miestä ei tarvita lisääntymiseen.

Naiset taas ovat välikappale oman heimon jälkeläisten tuottamiseen ja hoitamiseen ja sillä tavalla "arvokkaampia". Naisia varastettiin heimosta toiseen kuin omaisuutta. Yksi kyläpäällikkö voi siittää kylän kaikki naiset. Tämäkös rivisoturia ärsyttää. Ennen vanhaan se katuojassa uliseva mies olisi ymmärtänyt olla hiljaa epäoikeudenmukaisuudesta, että miksei hännellekin riitä naisia. Nykyulin mielestä syy on luonnollisesti naisten.

OT, mutta yrittäkäähän lapset oppia siittää ja hedelmöittää -verbien erot.

Mies hedelmöittää naisen ja niin siittää lapsen.

Ap siis haikailee elämää rahattomana naisen nyrkin ja hellan välissä, kodin piikana?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika kaavamaisia odotuksia vastauksissa: mies olisi edelleen se Puuha-Pete, joka korjaa kaiken itse. 1950-luku soitti.

Niinhän se on tutkitusti. Miehelle kuuluu miesten työt edelleen. Kas kun ei feministejä kiinnosta lisätä naisten velvollisuuksia, vaan miesten. Toisin kuin naisten oikeuksia toki edistetään. Tämä johtaa epätasa-arvoon

Olen pieni sinkku-nainen ja siis hoidan kaiken itse, niin ns. miesten kuin naistenkin työt. Ompelen ratkenneet saumat ja vaihdan vetoketjut, poraan reiät, hurauttelen rälläkällä, laitan ruokani ja pesen pyykkini. Autoa en omista. Maksan ammattilaiselle sen, mitä en voi tehdä itse. Jos seurustelen, niin oletan, että kummatkin asuvat omissa talouksissaan ja korkeintaan ystävällisyyttään tarjoutuvat auttamaan toisiaan. Joskus tosin on tuntunut siltä, että miehillä on ollut tarvetta päästä näyttämään ns. miehisiä taitojaan ja olen sen sallinut, jotta toinen voi kohentaa itsetuntoaan miehenä. Kas kun kukaan ei ole halunnut päteä ompelutaidoillaan, vaikka nurisevat vallitsevasta epätasa-arvosta.

Vässykkämiehet on unohtaneet sen vanhan sanonnan: A faint  heart never won a fair lady. Eli naismarkkinoilla ei nysvät ja avuttomat ole koskaan pärjänneet. Ei edes silloin vanhaan hyvään aikaan. Oli uskallettava pyytää päästä tanssien jälkeen saatille jos meinasi tytön kanssa päästä juttusille.  Vanhojapoikia on ollut aina, ei  vaan ole sosiaalisia taitoja eikä uskallusta yrittää. Kerran tai kaksi kun saa pakit niin pelästyy ja katkeroituu ja alkaa länkyttää tasa-arvosta joka ei mitenkään ihastumiseen ja seksuaaliseen kiinnostukseen edes päde eikä kuulu. Eikä ne edes usein tajua kun joku nainen sitten tekee itse aloitteen tai ainakin luo merkitseviä katseita. Tossukat vaan odottaa nurkassa että joku justiina tulisi ja veisi risuparrasta vetäen mukanaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika kaavamaisia odotuksia vastauksissa: mies olisi edelleen se Puuha-Pete, joka korjaa kaiken itse. 1950-luku soitti.

Niinhän se on tutkitusti. Miehelle kuuluu miesten työt edelleen. Kas kun ei feministejä kiinnosta lisätä naisten velvollisuuksia, vaan miesten. Toisin kuin naisten oikeuksia toki edistetään. Tämä johtaa epätasa-arvoon

Olen pieni sinkku-nainen ja siis hoidan kaiken itse, niin ns. miesten kuin naistenkin työt. Ompelen ratkenneet saumat ja vaihdan vetoketjut, poraan reiät, hurauttelen rälläkällä, laitan ruokani ja pesen pyykkini. Autoa en omista. Maksan ammattilaiselle sen, mitä en voi tehdä itse. Jos seurustelen, niin oletan, että kummatkin asuvat omissa talouksissaan ja korkeintaan ystävällisyyttään tarjoutuvat auttamaan toisiaan. Joskus tosin on tuntunut siltä, että miehillä on ollut tarvetta päästä näyttämään ns. miehisiä taitojaan ja olen sen sallinut, jotta toinen voi kohentaa itsetuntoaan miehenä. Kas kun kukaan ei ole halunnut päteä ompelutaidoillaan, vaikka nurisevat vallitsevasta epätasa-arvosta.