Mistä saatte syytä elää jatkossa? Ikää 36v ja tuntuu, että elämä ohi. Nuorena oli kaikki edessä, mieshommat, vauva jne
Nyt on aviomies ja lapset 10v, 9v ja 7v.
Lapset antaa syyn nousta aamulla, mutta jotenkin tyhjä olo.
40 v pian mittarissa, ja mitään uutta ei koe, ei uutta rakkautta, vauva kuplaa jne
Mies saattaa jättää, perustaa toisen perheen jonku nuoren kanssa ja itsellä,naisena, hedelmälliset (ja parhaat vuodet) takana
Ahdistaa! Mietin myös opiskelua ja avioeroa.
Sekottaako helle pään? Voi myös vaikuttaa, että nykyisellä työpaikalla asiakkaat n. 19-24v, itsellä tulee hirveä olo omasta iästä.
Kommentit (120)
Voi eih... Mitä jos alottaisitte perheenä jonkun uuden harrastuksen? Kerran viikossa sulkapallon peluuta tms? Peli-ilta kotona? Yhdessä ruuan laittamista?
Tai sitten itsellesi jotain. Kerran viikossa joogailua?
Mikä sinua piristäisi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä ajattelen että elämäsi on nyt hyvällä mallilla. Lapset jo isompia eivätkä sido niin paljon. Voi harrastaa jo omiakin juttuja ja aikaa ja voimia riittää itsensä kehittämiseen. Maailmassa on vaikka mitä kiinnostavia juttuja! Nyt vaan tutkimaan vaihtoehtoja
On vaikka mitä! Mutta mies ei suostu niihin!
Ap
Kai sulla jotain kavereitakin on?
Vierailija kirjoitti:
Eli nuorena harrastit lukemista, kävelyä ja yökerhoilua ja nyt - et mitään?
No eilen pyöräilin uimaan lasten kanssa, onko se harrastamista?
Perjantai terassille ilman miestä.
Onko nuo harrastuksia? Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä ajattelen että elämäsi on nyt hyvällä mallilla. Lapset jo isompia eivätkä sido niin paljon. Voi harrastaa jo omiakin juttuja ja aikaa ja voimia riittää itsensä kehittämiseen. Maailmassa on vaikka mitä kiinnostavia juttuja! Nyt vaan tutkimaan vaihtoehtoja
On vaikka mitä! Mutta mies ei suostu niihin!
ApKai sulla jotain kavereitakin on?
Siis haluan säpinää mun ja miehen elämään, olen ehdottanut parinvaihtoa, parinvaihtobileitä, miehelle ei sovi.
Jotaki erilaista ja jännittävää, mitä odottaa, tässä meidän perusarjessa puurtaessa
Ap
Vierailija kirjoitti:
Voi eih... Mitä jos alottaisitte perheenä jonkun uuden harrastuksen? Kerran viikossa sulkapallon peluuta tms? Peli-ilta kotona? Yhdessä ruuan laittamista?
Tai sitten itsellesi jotain. Kerran viikossa joogailua?
Mikä sinua piristäisi?
Pyöräillään ja käydään rannalla yhdessä perheenä.
Yksin vedän kyllä kalsarikännejä, ja saatan eksyä silloin terassille kaverin kanssa. Mutta ei siinäkään varattuna ole järkeä.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi eih... Mitä jos alottaisitte perheenä jonkun uuden harrastuksen? Kerran viikossa sulkapallon peluuta tms? Peli-ilta kotona? Yhdessä ruuan laittamista?
Tai sitten itsellesi jotain. Kerran viikossa joogailua?
Mikä sinua piristäisi?
Pyöräillään ja käydään rannalla yhdessä perheenä.
Yksin vedän kyllä kalsarikännejä, ja saatan eksyä silloin terassille kaverin kanssa. Mutta ei siinäkään varattuna ole järkeä.
Ap
Niin, tää on mun elämää, miksi alapeukut? Ap
Mitä sä haluat elämältäsi? Et selvästikään lapsiperhe-elämää. Jostain syystä kuitenkin lapsia oot liudan tehnyt. Eikö sun työ anna sulle mitään? Se, että nyt kyllästyttää kun nuoruus meni lapsihommissa (miksi, kun ne piti tehdä jossain järjestyksessä vai?), mies ei nappaa (enää, vai koskaan?), ei oo harrastuksia (eikä niitä voi hankkia?), ei oo mitään sisältöä elämässä, kun kaiken on jo saanut nuorena. Lapset on olemassa mutta niiden kasvattaminen ja elo ei kiinnosta. Mitä siis haluat? Sanot että "säpinää", mutta se kuulostaa niin naurettavalta etten oikein usko että oot tosissas. Siis nyt haluat niitä villejä vapaita vuosia takaisin, jotka nuorena menetit? Ei ihme ettei miehesi innostu.
Jaa että on k-karuselli ohi kun ei kelpaa enää komeimmille ja nyt pitäisi löytää joku insinöörivässykkä elättäjäksi.
Vierailija kirjoitti:
Rakastumisen huuma ja biletys tuntuu olevan monelle "elämä".
Pikkulapsen äitiys myös, mutta kun lapset eivät ole jatkuvaa hoivaa vaativia ja parisuhde muuttunut arkiseksi, iskee tyhjyys ja pitäisi päästä aloittamaan alusta...
Hei, lapset tarvitsevat vanhempiaan edelleen!
Ei vanhemmuus lopu koulun alkamiseen!
Olen sitä neljättä lastakin miettinyt, mutta sitte 8 vuoden päästä olen taas tässä tilanteessa. Ja vielä vanhempana
Vierailija kirjoitti:
Mitä sä haluat elämältäsi? Et selvästikään lapsiperhe-elämää. Jostain syystä kuitenkin lapsia oot liudan tehnyt. Eikö sun työ anna sulle mitään? Se, että nyt kyllästyttää kun nuoruus meni lapsihommissa (miksi, kun ne piti tehdä jossain järjestyksessä vai?), mies ei nappaa (enää, vai koskaan?), ei oo harrastuksia (eikä niitä voi hankkia?), ei oo mitään sisältöä elämässä, kun kaiken on jo saanut nuorena. Lapset on olemassa mutta niiden kasvattaminen ja elo ei kiinnosta. Mitä siis haluat? Sanot että "säpinää", mutta se kuulostaa niin naurettavalta etten oikein usko että oot tosissas. Siis nyt haluat niitä villejä vapaita vuosia takaisin, jotka nuorena menetit? Ei ihme ettei miehesi innostu.
Ei anna työ mitään, olen tiskaajana, (siis astiahuoltaja :D lukee sopimuksessa) määräaikainen 2kk. Sitten varmaan taas työttömänä.
Lapset antaa sisältöä tietenkin,parasta elämässä!! Muuten ihan tyhjä olo..
Ja tuo säpinää, meinaan vaan että muilla tuntuu olevan mahtava seksielämä, parinvaihtoa, kimppakivaa ja minä saan vaniljaseksiä.
Tämä on näitä, millä saisi piristystä elämään, niin mies tyssää kaiken.
Saisihan hänkin siinä osansa. Hitto olen AARRE vaimoksi ja mies ala millekään. Moni mies olisi kiitollinen, jos vaimo ehdottaisi tällaista kun minä! Ap
Unohda se ikäsi. Unohda kokonaan iän konsepti. Hengitä. Tässä hetkessä kaikki hyvin. Kaikki mikä siel päässä pyörii on huomiota pois tästä hetkestä, missä elät.
Vierailija kirjoitti:
Mitä sä haluat elämältäsi? Et selvästikään lapsiperhe-elämää. Jostain syystä kuitenkin lapsia oot liudan tehnyt. Eikö sun työ anna sulle mitään? Se, että nyt kyllästyttää kun nuoruus meni lapsihommissa (miksi, kun ne piti tehdä jossain järjestyksessä vai?), mies ei nappaa (enää, vai koskaan?), ei oo harrastuksia (eikä niitä voi hankkia?), ei oo mitään sisältöä elämässä, kun kaiken on jo saanut nuorena. Lapset on olemassa mutta niiden kasvattaminen ja elo ei kiinnosta. Mitä siis haluat? Sanot että "säpinää", mutta se kuulostaa niin naurettavalta etten oikein usko että oot tosissas. Siis nyt haluat niitä villejä vapaita vuosia takaisin, jotka nuorena menetit? Ei ihme ettei miehesi innostu.
Tein lapset, jotta tulisi sisältöä elämään. Mistä olisin voinut tietää, että 10 vuoden päästä, haluan tuntea alkuhuuman uudestaan ja alan haikailla erilaista elämää? Varsinkin, kun suurin osa ystävistä elää sitä toista kierrosta ja säännöllistä lapsivapaata?
Lapset on ja pysyy, hyvä niin.
Mies ei suostu vaihteluun, joten nyt pitäisi keksiä joku harrastus, joka kiinnostaa ja johon on varaa. Kiinnostaa kyllä syvänmeren sukellus, jousiammunta hepan selästä ja golf,mutta lompakko sanoo ei.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä sä haluat elämältäsi? Et selvästikään lapsiperhe-elämää. Jostain syystä kuitenkin lapsia oot liudan tehnyt. Eikö sun työ anna sulle mitään? Se, että nyt kyllästyttää kun nuoruus meni lapsihommissa (miksi, kun ne piti tehdä jossain järjestyksessä vai?), mies ei nappaa (enää, vai koskaan?), ei oo harrastuksia (eikä niitä voi hankkia?), ei oo mitään sisältöä elämässä, kun kaiken on jo saanut nuorena. Lapset on olemassa mutta niiden kasvattaminen ja elo ei kiinnosta. Mitä siis haluat? Sanot että "säpinää", mutta se kuulostaa niin naurettavalta etten oikein usko että oot tosissas. Siis nyt haluat niitä villejä vapaita vuosia takaisin, jotka nuorena menetit? Ei ihme ettei miehesi innostu.
Tein lapset, jotta tulisi sisältöä elämään. Mistä olisin voinut tietää, että 10 vuoden päästä, haluan tuntea alkuhuuman uudestaan ja alan haikailla erilaista elämää? Varsinkin, kun suurin osa ystävistä elää sitä toista kierrosta ja säännöllistä lapsivapaata?
Lapset on ja pysyy, hyvä niin.
Mies ei suostu vaihteluun, joten nyt pitäisi keksiä joku harrastus, joka kiinnostaa ja johon on varaa. Kiinnostaa kyllä syvänmeren sukellus, jousiammunta hepan selästä ja golf,mutta lompakko sanoo ei.
Ap
Miksi mies ei suostu?
Älä heitä ainutlaatuista elämääsi hukkaan tylsimyksen kanssa...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä sä haluat elämältäsi? Et selvästikään lapsiperhe-elämää. Jostain syystä kuitenkin lapsia oot liudan tehnyt. Eikö sun työ anna sulle mitään? Se, että nyt kyllästyttää kun nuoruus meni lapsihommissa (miksi, kun ne piti tehdä jossain järjestyksessä vai?), mies ei nappaa (enää, vai koskaan?), ei oo harrastuksia (eikä niitä voi hankkia?), ei oo mitään sisältöä elämässä, kun kaiken on jo saanut nuorena. Lapset on olemassa mutta niiden kasvattaminen ja elo ei kiinnosta. Mitä siis haluat? Sanot että "säpinää", mutta se kuulostaa niin naurettavalta etten oikein usko että oot tosissas. Siis nyt haluat niitä villejä vapaita vuosia takaisin, jotka nuorena menetit? Ei ihme ettei miehesi innostu.
Tein lapset, jotta tulisi sisältöä elämään. Mistä olisin voinut tietää, että 10 vuoden päästä, haluan tuntea alkuhuuman uudestaan ja alan haikailla erilaista elämää? Varsinkin, kun suurin osa ystävistä elää sitä toista kierrosta ja säännöllistä lapsivapaata?
Lapset on ja pysyy, hyvä niin.
Mies ei suostu vaihteluun, joten nyt pitäisi keksiä joku harrastus, joka kiinnostaa ja johon on varaa. Kiinnostaa kyllä syvänmeren sukellus, jousiammunta hepan selästä ja golf,mutta lompakko sanoo ei.
Ap
No miten ne lapset lakkasi tuomasta sisältöä? Ja aina voi kouluttautua uudelleen tai hakea parempia töitä. Raha tuo vapautta. Ja viriilimpää seksielämää ei kannata vaniljaseksistä lähteä parinvaihtoon harppaamaan, vaan pikkujutuilla innostat miestäsi mukaan. Mitä miehes tykkäis tehdä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä ajattelen että elämäsi on nyt hyvällä mallilla. Lapset jo isompia eivätkä sido niin paljon. Voi harrastaa jo omiakin juttuja ja aikaa ja voimia riittää itsensä kehittämiseen. Maailmassa on vaikka mitä kiinnostavia juttuja! Nyt vaan tutkimaan vaihtoehtoja
On vaikka mitä! Mutta mies ei suostu niihin!
Ap
Mihin miehesi ei suostu?
Harrasta omia juttuja, niiden ei tarvitse olla kalliita ja kaiken ajan vieviä.
Olen sopeuttanut omat harrasteeni perhetilanteeseen.
No, jätä jousiammunnasta se heppa pois. Hanki ratsujousi tai vastaava vaistojousi ja ammuskele käpyjä hiekkakuopalla jne.
Lue.
Opettele soittamaan jotain.
Piirrä/maalaa.
Ole hiljaa joutava trolli. Täällä on ihmisiä joilla OIKEASTI ei ole elämässä mitään.
Todella kiittämättömältä kuulostat. Taitaa asiat olla liian hyvin, että tollasessa tilanteessa valittaa. Toi mitä sä kuvailit on kaikki mitä mä ikinä halusin elämältä. Mutta en saanut. t: 42-v. sinkkunainen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli nuorena harrastit lukemista, kävelyä ja yökerhoilua ja nyt - et mitään?
No eilen pyöräilin uimaan lasten kanssa, onko se harrastamista?
Perjantai terassille ilman miestä.
Onko nuo harrastuksia? Ap
No ovathan nuo, ainakin enemmän tai vähemmän merkityksellistä elämän sisältöä.
Rakastumisen huuma ja biletys tuntuu olevan monelle "elämä".
Pikkulapsen äitiys myös, mutta kun lapset eivät ole jatkuvaa hoivaa vaativia ja parisuhde muuttunut arkiseksi, iskee tyhjyys ja pitäisi päästä aloittamaan alusta...
Hei, lapset tarvitsevat vanhempiaan edelleen!
Ei vanhemmuus lopu koulun alkamiseen!