Sanotteko suuttuneena asioita, joita ette tarkoita?
Mun mies ei ymmärrä sitä, että kun suutun, saatan sanoa jotain, jota en oikeasti tarkoita. Suutun tulisesti, mutta lepyn pian. Mies taas on pitkävihainen, eikä juuri näytä suuttumustaan.
Kommentit (49)
ei mun laheiset ainakaan ota kirjaimellisesti mun sanoja. sisko saattaa lahettaa viestia etta koita nyt vastata lehma :D normaalipainonen olen :D ...joka leikista suuttuu. ..
Saatan sanoa asioita jotka ei ole totta, vain siksi, koska haluan satuttaa. Koska tiedän millaisten asioiden kuuleminen satuttaisi minua. Ne asiat ei ole tosia edes alitajunnassa. Ne on keksimällä keksittyjä. Pelkkiä ammuksia. Minulla on hirveä temperamentti ja suuttuessani olen ihan psykoottinen. Se on kamalaa.
En. Sanon silloin kun haluan loukata takaisin. Jossakin vaiheessa haluaa antaa samalla mitalla takaisinpäin...
Tulee asioita mitä olen pitänyt sisälläni, töykeässä ja kärjistetyssä muodossa. Haukkumasanojakin.
En sano, en ns. lyö vyön alle koskaan, koska kuten jo moni sanoi, ei sitä millään sanomattomaksi saa. Mies sanoo suuttumisensa jälkeen (onneksi riidellään harvoin) että anteeksi, ei hän tarkoittanut mitä sanoi suutuspäissään. Minä en ole koskaan tajunnut miten voi suustaan päästää, jos ei kerran tarkoita, jos kerran ajattelee niin, niin myös tarkoittaa sitä.
Mutta loukkaavinta oli joskus aikoinaan, kun hän sanoi minua huoniksi äidiksi tyttärelleni, väitin vastaan, ja vielä joskus puolen vuoden päästä kysyin että onko hän vielä samaa mieltä, ja sanoi että on. Sitten vuosien päästä väittää että ei ole koskaan sanonut mitään sellaista että olisin huono äiti, että olen meidän lapsille hyvä äiti, en pysty koskaan tuntemaan itseäni hyväksi äidiksi todella, kun tiedän mitä meiltä mies oikeasti oli. Tiedän järjellä että ihan tarpeeksi hyvä äiti olin siinä tilanteessa missä elettiin, eikä tytär ole moittinut minua koskaan huonoksi äidiksi, ja tytär on elämässä pärjännyt hyvin, joten jotain olen oikein tehnyt.
Tuo että "ei niitä suuttuneena sanottuja asioita oikeasti tarkoita", niin se on täyttä paskaa. Suuttuneena se oikea mielipide lävähtää esille. Lähde: olen itse sellainen ihminen, mistä monet tässä ketjussa valittavat. Sanon suuttuneena asioita, joita luulette että en tarkoita, mutta kyllä vaan tarkoitan. En minä muuten sanoisi niin.
Jos suutuksissa ollessani avaisin suuni, sanoisin juuri ja vain sellaisia asioita, joita tarkoitan. Siksi en suuttuessani puhu koskaan mitään, vetäydyn vain johonkin rauhoittumaan.
[quote author="Vierailija" time="16.06.2014 klo 12:00"]
Ei se kovin hvälle kuulosta tuo teidän suhde, vaikka ehkä itse yrität siihen uskoa? Lue kirjoittamasi ja havaitset sen mitä et tietoisesti halua ymmärtää, alitajuisesti sen tiedät kun sen osaat kirjoittaa. Suhteenne ei todellakaan ole hyvällä mallilla.
Samaa suosittelen vastaajalle 22, ongelmia on sielläkin.
[/quote]
Se, että sun mielestä ei kuulosta hyvälle ja että on ongelmia, ei tarkoita sitä, että olisit automaattisesti oikeassa.
Parisuhteita ja ihmisiä on erilaisia, ei tarvitse kaikkien mahtua samaan muottiin.
Mun mielestä on tosi raskasta kuunnella esim. jotain eteläeurooppalaisia, jotka huutavat ja paiskovat tavaroita suuttuessaan. Todellisuudessa se on paljon terveempää kuin tää suomalainen malli, että kaikki pitää aina pitää sisällä tai sitten enintään saa sivistyneesti kertoa rauhallisesti "pahoitin mieleni" ja kaikkien täytyisi istua just eikä melkein siihen samaan muottiin tai heti saa kuulla olevansa häiriintynyt, vilkas lapsi on kirjaiyhdistelmällä varustettu ja vaikea jne.
En sano. Yhden kerran olen sanonut jotain mistä mies loukkaantui niin, että hänelle tuli kyynel silmään. Sitäkään en tosin tarkoittanut niin kuin hän sen ymmärsi ja tajusin vasta sanottuani, että asian voi ymmärtää myös toisin.
Mullekin tuli tosi paha olla ja pyysin syvästi anteeksi ja vähän itkeskeltiin yhdessä.