Kun 4-vuotiasta kiusataan päiväkodissa jo ihan sairaalla tavalla :(
Eilen nukkumaan mennessä 4v poikani itki, että minne äiti ja isä katoaa kun hän jää täysin yksin. Kertoi, että kaveri sanoi päiväkodissa, että minä ja isänsä katoamme ja lapsi jää yksin eikä näe meitä ikinä. Tätä on ollut aiemminkin. Sama kaveri sanoo lapselleni, ettei kukaan halua leikkiä hänen kanssaan eikä hänellä muka ole kavereita. Tästä on puhuttu päiväkodissa ja kaverin vanhemmat sanovat vain, että lapset ovat vähän tällaisia.
Tuntuu pahalta, kun tätä kiusaajaa ei omat vanhemmat halua laittaa kuriin. Kiusaaja vaihtaa syksyllä eskariin, joten ainakin kiusaaminen loppuu siihen.
Lapseni on ujo, mutta pitää muista huolta. Tykkää leikkiä hieman pienempien kanssa, koska tällaisia konflikteja ei tule. Lapsen kanssa on keskusteltu asiasta, ettei moisia puheita kannata kuunnella.
Tuntuu pahalta lapsen puolesta :( Tänään hän on pari kertaa kysynyt, että ethän äiti katoa minnekään. Seuraa isäänsä vessaankin, kun pelkää jos isä ei ole näkyvissä.
Miksi te vanhemmat ette suostu yhteistyöhön, ottaako se egon päälle? Ei kiusaamista voi IKINÄ lakaista maton alle ja väittää, että lapset nyt ovat tällaisia. Ei asian myöntäminen tee teistä huonoja vanhempia, päinvastoin! Jos tuota kaveria ei laiteta kuriin, hän jatkaa sitä eskarissakin. Kiusaa muitakin kuin minun lastani.
Onko teillä kokemusta tällaisesta?
Kommentit (59)
[quote author="Vierailija" time="15.06.2014 klo 16:37"]
Isoimmilla samat ongelmat, vanhemmat ei usko.
Kun minun 13v tytär kertoi minulle (ja kyseli miten toimia), kun oli nähnyt kaverillaan käsivarsissa viiltelyjälkiä. Oli aidosti kauhuissaan ja halusi auttaa kaveria. No kun itse ajattelin, että äitinä haluaisin tietää tuosta, jos en olisi huomannut jo, soitin hyvin rauhallisen puhelun tytön kaverin äidille ja sanoin asiasta.
Sieltä tuli täysi tyrmäys, ei ole heidän MAija viillellyt, se on se toinen MAija, olen käsittänyt väärin jne. Olin toki ihan tarkkaan varmistanut jo aiemmin, kumpi Maija se oli.
No joka tapauksessa, nyt kaverin äiti ei minua tervehdi, tyttäreni saa kuulla koulussa jos jonkinlaisia :juoruja" itsestään ja entinen kaveri kostaa kaikella mahdollisella tavalla lapselleni.
Mitä tästä opin?
No sen, että vaikka tietäisin jonkun lapsesta vaikka mitä hankalaa asiaa, asia saa minun puolesta olla. Viestintuoja ammutaan, mutta nyt ei ammuta minua enää, kerta laukaisu tappoi.
[/quote]
Ls-ilmoitus?
Juuri noista syistä lapset kannattaa hoitaa kotona. Aivan turhaa lastata pienen ihmisen sydämelle noin isoja murheita. Kyllä niitä myöhemmin tulee ihan riittämiin.
[quote author="Vierailija" time="15.06.2014 klo 16:05"]
Lapses on liian herkkä. Et voi suojella häntä jokaiselta pahalta sanalta. Tuota menoa lastas kiusataan myös koulussa ja se pahenee tod. näk. koko ajan.
Järkevintä on nyt selittää lapselles että maailmassa on ilkeitä ihmisiä jotka voi sanoa pahasti tai valehdella päin naamaa. Kaikkea ei pidä uskoa mitä joku sanoo. Ja äiti ja isi ei katoa mihinkään.
Sinä olet just esimerkki curling-vanhemmasta joka lakaisee lapsensa tietä, eikä lapsi opi itse puolustaan itseään ja sanomaan takaisin. Ihan varmasti sellaista lasta aletaan kiusata. Eihän se reilua ole mutta niin se vaan menee.
Jos haluat lastasi auttaa niin opeta mitä hänen tulee sanoa takaisin kiusaajalle. Vaikka näin:
Kiusaaja: "sun vanhemmat katoaa etkä nää niitä enää ikinä!"
Lapses: "Mun vanhemmat rakastaa mua eivätkä koskaan mua hylkää!"
[/quote]
Hyvä lääke, väärä diagnoosi. Ei lapsi ole liian herkkä, jos tuollaisesta järkyttyy. Eikä häntä kiusata lopun ikää koska hän on herkkä. Maailma on täynnä herkkiä ihmisiä, joita ei kiusata.
Sen sijaan se kiusaajien hallinnoiminen ei onnistu, kun aikuiset tekevät koko ajan tätä myyräntyötä, jossa peloitellaan toisiaan. Pahimmat kiusaajat tulevat sitten näistä, joita on yritetty karaista vuoden ikäisestä asti, jotta heitä ei kiusattaisi koulussa.
Kiusaaminen koulussa ja päiväkodissa on aikuisyhteisön hajoamisen suora seuraus.
Jos tämänkertainen kiusaaja nähtäisiin lapsena eikä paholaisena, ymmärrettäisiin hänen hätänsä, kun vauva on tullut taloon. Tuettaisiin häntä ja vahdittaisiin käytöstä. Minä kertoisin omalle itkevälle nelivuotiaalleni tässä kohtaa, että kaveria taitaa pelottaa, että vanhemmat eivät häntä enää huomaa, kun vauva on tullut taloon, ja halusi seuraa pelkäämään kanssaan pelottelemalla sinutkin. Ja sitten ehkä juteltaisiin siitä, mitä ne pikkusisarukset ovat ja mitä niistä seuraa.
Tieto on valtaa sitten kuitenkin, ja jos sitä ei kierrätetä, kaikki valta on suorastaan tyrkätty ruoskaksi kiusaajan käteen. Sitten vielä paljastetaan selkä, että lyö tuohon.
[quote author="Vierailija" time="15.06.2014 klo 17:03"]
Ha ha, lapset ovat tyhmiä.
[/quote]
Niin, ja sinä olet vielä lapsi.Älä sure, useimmat kasvavat jossain vaiheessa aikuisiksi, ja niitä loppujakin sentään säälitään.
[quote author="Vierailija" time="15.06.2014 klo 16:50"]
Kyllä lapsia voi opettaa vahvistumaankin. Aina löytyy uusia kiusaajia, jos maaperä on altis, se on valitettavaa, mutta totta. Kiusaamista en salli missään muodossa. Kiusaaja on heikko ja yrittää kätkeä omaa arvottomuuttaan tekemällä haittaa toisille.Aika julmaa on keskustelu päiväkodeissakin ja hyvä ottaa asia henkilökunnan kanssa puheeksi.
Tuosta vahvistamisesta on nro 16:lla hyvä esimerkki. Lapsia tullaan nimittelemään ja arvostelemaan vaatteista, hiuksista, kännyköistä, ulkoisista seikoista jne. Lasta voi opettaa suhtautumaan näihin ikäviin tilanteisiin tyyliin;" ei sinun tarvitse vaatteistani tykätäkään" tai "pidän itse kännykästäni."
Lapset seuraavat hyvin paljon aikuisten esimerkkejä ja kuulevat enemmän kuin tiedämmekään.
[/quote]
Meillä lapset lopetti välittämisen kiusaamisesta siihen,kun kerroin, että kiusaajat on ihan paskakakaroita ja niillä on ongelmia kotona ja niiden vanhemmat nyt vain on ihan typeriä ja epäonnistuneita. Se jotenkin on saanut lapset näkemään asian toisin, eikä kiusaajia tarvitse pelätä. Säälivät näitä enemmän, kun niiden elämä on oikeasti kiusaamisen takana niin perseestä.
[quote author="Vierailija" time="15.06.2014 klo 17:08"]
[quote author="Vierailija" time="15.06.2014 klo 16:50"]
Kyllä lapsia voi opettaa vahvistumaankin. Aina löytyy uusia kiusaajia, jos maaperä on altis, se on valitettavaa, mutta totta. Kiusaamista en salli missään muodossa. Kiusaaja on heikko ja yrittää kätkeä omaa arvottomuuttaan tekemällä haittaa toisille.Aika julmaa on keskustelu päiväkodeissakin ja hyvä ottaa asia henkilökunnan kanssa puheeksi.
Tuosta vahvistamisesta on nro 16:lla hyvä esimerkki. Lapsia tullaan nimittelemään ja arvostelemaan vaatteista, hiuksista, kännyköistä, ulkoisista seikoista jne. Lasta voi opettaa suhtautumaan näihin ikäviin tilanteisiin tyyliin;" ei sinun tarvitse vaatteistani tykätäkään" tai "pidän itse kännykästäni."
Lapset seuraavat hyvin paljon aikuisten esimerkkejä ja kuulevat enemmän kuin tiedämmekään.
[/quote]
Meillä lapset lopetti välittämisen kiusaamisesta siihen,kun kerroin, että kiusaajat on ihan paskakakaroita ja niillä on ongelmia kotona ja niiden vanhemmat nyt vain on ihan typeriä ja epäonnistuneita. Se jotenkin on saanut lapset näkemään asian toisin, eikä kiusaajia tarvitse pelätä. Säälivät näitä enemmän, kun niiden elämä on oikeasti kiusaamisen takana niin perseestä.
[/quote]
Totta, noin minäkin olen sanonut ja tottahan se on. KUKAAN, ei lapsi eikä aikuinen kiusaa ketään tarkoituksella jos/kun on terve päästään. Siellä se vika on ja siihen olisi puututtava!
[quote author="Vierailija" time="15.06.2014 klo 16:37"]
Isoimmilla samat ongelmat, vanhemmat ei usko.
Kun minun 13v tytär kertoi minulle (ja kyseli miten toimia), kun oli nähnyt kaverillaan käsivarsissa viiltelyjälkiä. Oli aidosti kauhuissaan ja halusi auttaa kaveria. No kun itse ajattelin, että äitinä haluaisin tietää tuosta, jos en olisi huomannut jo, soitin hyvin rauhallisen puhelun tytön kaverin äidille ja sanoin asiasta.
Sieltä tuli täysi tyrmäys, ei ole heidän MAija viillellyt, se on se toinen MAija, olen käsittänyt väärin jne. Olin toki ihan tarkkaan varmistanut jo aiemmin, kumpi Maija se oli.
No joka tapauksessa, nyt kaverin äiti ei minua tervehdi, tyttäreni saa kuulla koulussa jos jonkinlaisia :juoruja" itsestään ja entinen kaveri kostaa kaikella mahdollisella tavalla lapselleni.
Mitä tästä opin?
No sen, että vaikka tietäisin jonkun lapsesta vaikka mitä hankalaa asiaa, asia saa minun puolesta olla. Viestintuoja ammutaan, mutta nyt ei ammuta minua enää, kerta laukaisu tappoi.
[/quote]
Normaali ihminen erehtyy aina kuvittelemaan, että muutkin ovat. Mutta eihän normaalissa huushollissa tarvitse lapsen viillellä itseään tunteakseen jotain. Ei pidä luopua toimimasta sen takia, että on toiminut kerran naiivisti. Vie asiaa eteenpäin, erityisesti nyt, kun vahinko on jo ehtinyt tapahtua. Se lastensuojeluilmo taitaisi olla paikallaan, vaikka en ole ensimmäisenä niitä suosittelmassa.
Eikä kannata pitää viiltelijää hirviönä tai huonostikäyttäytyvänä. Hänen äitinsä toimintaperiaate on vihamielinen totuuden kieltäminen, ja lapsella ei joskus ole paljon muuta mahdollisuutta kuin toimia äitinsä etäpäätteenä, ja molemmat varmaan toimivat syvässä hädässä. Niin kauan kuin ongelmiin löytyy syntipukki muualta (=sinä ja tyttäresi), kaikki on kotona hyvin.
[quote author="Vierailija" time="15.06.2014 klo 16:50"]Kyllä lapsia voi opettaa vahvistumaankin. Aina löytyy uusia kiusaajia, jos maaperä on altis, se on valitettavaa, mutta totta. Kiusaamista en salli missään muodossa. Kiusaaja on heikko ja yrittää kätkeä omaa arvottomuuttaan tekemällä haittaa toisille.Aika julmaa on keskustelu päiväkodeissakin ja hyvä ottaa asia henkilökunnan kanssa puheeksi.
Tuosta vahvistamisesta on nro 16:lla hyvä esimerkki. Lapsia tullaan nimittelemään ja arvostelemaan vaatteista, hiuksista, kännyköistä, ulkoisista seikoista jne. Lasta voi opettaa suhtautumaan näihin ikäviin tilanteisiin tyyliin;" ei sinun tarvitse vaatteistani tykätäkään" tai "pidän itse kännykästäni."
Lapset seuraavat hyvin paljon aikuisten esimerkkejä ja kuulevat enemmän kuin tiedämmekään.
[/quote]
Olen samaa mieltä. Sinun tulee kertoa lapsellesi:
- äiti ja isä ovat aina olemassa sinua varten
- tuo toinen lapsi puhuu valheita ja höpöjä
- opetelkaa yhdessä sanomaan: "Minun äiti ja isä rakastavat minua. Lopeta valehtelu ja höpöjuttujen kertominen."
Lisäksi tietenkin puhut kiusaajan vanhemmille. Jos he eivät puutu lapsensa käytökseen, ota yhteys päiväkodin johtajaan. Kerro myös, että olet kotona opettanut lasta puolustautumaan sanallisesti.
Ei tuo ole kiusaamista sanan varsinaisessa merkityksessä, vaan epäsopivaa käytöstä. Menee sanomisella ohi.
[quote author="Vierailija" time="15.06.2014 klo 16:58"]Juuri noista syistä lapset kannattaa hoitaa kotona. Aivan turhaa lastata pienen ihmisen sydämelle noin isoja murheita. Kyllä niitä myöhemmin tulee ihan riittämiin.
[/quote]
Niin. Sehän onkin kätevää...
Joku oli sitä mieltä että lapset kannattaa hoitaa kotona. Kaikilla ei ole siihen mahdollisuus koska töissäkin käytävä. Itsellä oli hyvä tilanne koska vein lapseni vasta lähes 4v päiväkotiin. Olin työtön.
Lapset voi aivan hyvin hoitaa kotona. Au-pairin saa ulkomailta halvalla.
Todella vastuutonta näiltä vanhemmilta!!! Ei lapset vain ole sellaisia että saa kaikenlaista surkeaa mennä mölayttämään, kotoa ne rajat lähtee. Itse vastaavasa tilanteessa pitäisin tiukan keskustelun asiasta, vaikka useampaan otteeseen jos tarve, todella pöyristyttävää että tuommoiset asiat olkaa kohauttamalla kotoa käsin pistetään menemään koska lapset vaan on lapsia... huoh. Ei mitään auktoriteettia!
Jos ei vanhemmat eikä päiväkoti saa mitään aikaiseksi ja puutu kiusaajan käytökseen, tee sinä se. Ja teekin jämäkästi. Lastasi hakiessa katsot sopivan sauman ja jututat lasta niin ettei muut kuule. Teet selväksi, että jos kiusaaminen ei lopu, tapahtuu jotain ikävää x. Sanot tarkkailevasi tilannetta joka hetki, kerrot että sinulla on päiväkodissakin tarkkailu päällä ja kuulet pienimmästäkin kiusanteosta, joten turha yrittää mitään. Miksi annat lapsesi kärsiä ja saada kenties pysyviä haavoja mieleensä tuollaisen ilkimyksen vuoksi. Toimi nyt kun jotain on vielä tehtävissä. Itse en ikimaailmassa voisi katsoa vierestä lapseni kiusaamista, enkä toisaalta voisi ksokaan antaa lapseni kiusata ketään puuttumatta siihen. Häpeisin silmät päästäni jos ilmenisi, että lapseni kiusaisi muita ja saisi kyllä tuntea käyttäytyneensä typerästi. Ja toisaalta, puolustaisin (syyttömästi) kiusattua lastani leijona lailla, vähät välittämättä kiusaajan tunteista.
[quote author="Vierailija" time="15.06.2014 klo 17:42"]Lapset voi aivan hyvin hoitaa kotona. Au-pairin saa ulkomailta halvalla.
[/quote]
Ja se takaa lasten hyvän hoidon????
kerro lapsellesi että se kiusaaja on sairaslapsi eikä sen juttuja tarvitse kuunella eikä hänen kanssaan tarvitse leikkiä ja että onneksi se menee pois syksyllä
Taitaa joka pk:ssa olla lapsi, joka tuommoisia juttelee... Mun 4v:lle on samantapaisia juteltu: Vanhemmat jättävät sut yksin, ikinä et nää niitä, sun lelut ammutaan avaruuteen, sua ei kutsuta synttäreille jne. Lapsi oli tosi ahdistunut muutaman viikon ajan. Sitten kuulin yhden toisen tytön äidiltä, että hänenkin tyttö oli ollut ripustautuva muutaman viikon ajan.