Lue keskustelun säännöt.
Ulkoilivatko 80-l vanhemmat koskaan lastensa kanssa?
10.06.2014 |
Mun kanssa ei ainakaan ulkoiltu ennenkuin vasta kouluikäisenä käytiin ehkä pyöräilemässä joskus. Ei puhettakaan mistään lumiukkojen rakentamisesta vanhempien kanssa taikka puistoissa käynneistä, pyh.
Kommentit (23)
Itse kyseisellä luvulla lapseni kasvattanut niin vastaus on kyllä. Aamupala, ulos, päivällinen, päiväunet ja ulos säännöllisellä rytmillä. Esim. pallokentillä ja luistelukentillä pelaili lasten kanssa aikuinen, jos toinenkin. Eikö puistoissa yms todellakaan tarvinnut olla yksin.
(Mutta kuten varmasti tiedät silloinkin oli erilaisia perheitä ja tapoja)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä meidän kanssa ulkoiltiin. Juuri nuo lumileikit ja mäenlaskut oli tavallisia talvella, kesät oltiinkin lähinnä mökillä. Mutta tosi paljon oltiin ihan keskenäänkin ympäri kyliä jo ihan pieninä.
En kyllä muista että olisin vanhempia nähnyt kuin ihan pikkulasten kanssa 0-2v, 3 vuotiaat meni sitten jo isompien perässä, pihalla ei tarvinnut koskaan olla yksin.
Juu eivät ulkoilleet. Ihan oli niillä omat jutut jotka pitivät kiireisinä. Että siihen verrattuna vietän aika helkkaristi aikaa lapseni kanssa.
Mun 2 vanhinta on syntyneet 81 ja 83 ja kyllä ulkoiltiin! Käytiin pulkkamäessä, pyöräilemässä, istuttiin hiekkalaatikolla, mentiin uimarannalle päiväksi ja tietenkin syömään puistoon näin kesällä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joskus harvoin, mutta enimmäkseen saatiin kyllä ulkoilla ihan itse.
Yleistävä vastaus kuuluisi varmaan näin: pihapiirissä (laajana käsitteenä) lapset ulkoilivat keskenään, jos lähdettiin kauemmas, niin vanhemmat olivat mukana.
Kerrostalojen pihat olivat täynnä lapsia, sitten huudeltiin pihalta aukioleviin ikkunoihin: " äitii tuu ikkunaan, täällä huutaa Saija". Sama saatettaisiin nykyään tulkita heitteillejätöksi, niin hullulta kuin se kuulostaakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä on kerrostalojen pihat nykyään tyhjiä ja hiljaisia :(
Eiköhän lapsi ala muistaa asioita vasta 3-vuotiaana. Kyllä ulkoiltiin paljon ja nukutettiin lapsia ulkona pakkasellakin. Hauskimmat ulkoilut varmaan kuitenkin olivat kavereiden kanssa yli 5-vuotiaina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen syntynyt -78. Meillä vanhemmat osallistui konkreettisiin tekemisiin, kuten luisteluun, pulkkamäkeen, hiihtoon, uimassa käytiin jne. Mutta kotipihalla tai lähipuistossa en muista heidän olleen mukana, vaan haahuilin itsekseni pihalla ja lähimetsässä. Siihen nähden olen tosi aktiivisesti lasteni mukana ihan tossa kotipihallakin.
Kyllä lapset ulkoilivat paljon keskenään. Itse pyöräilin 6-vuotiaasta lähtien ympäri kyliä kavereiden kanssa.
Toki ihan pienten, alle esikouluikäisten kanssa, oltiin ulkona mutta sitä vanhemmat lapset ulkoili itsekseen. Ekaluokkalaisen pyöräilin myös 4,5 km:n koulumatkan eikä siinäkään ollut mitään ihmeellistä, niin teki kaikki muutkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Leikkipuistoja ei edes ollut kovin paljon vielä 80-luvulla (ainakaan pikkukaupungeissa). Meidän koko kaupungin ensimmäisen yleinen leikkipuisto rakennettiin vasta -85.
Kyl mäkin hyvin muistan, kun huudettiin tuota " äiti tuu ikkunaan täällä huutaa ....." Ja kaverit yhtyi tuohon huutoon, että kuului paremmin :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Todella paljon ulkoiltiin ainakin meillä. Pihaleikkien lisäksi retkeiltiin paljon, käytiin hiihtämässä (ihan pienenä tosin vaan jotain minilatua lähipusikossa) ja luistelemassa.
Kouluikäisenä sitten oltiin yksin iltapäivät ja mentiin tosi vapaasti kavereiden kanssa, mutta muistan kyllä, että kun oltiin pieniä, tehtiin tosi paljon juttuja yhdessä vanhempien kanssa. Sisälläkin askarreltiin, leivottiin, nikkaroitiin jne. yhdessä.
Koko perheen kera käytiin suunnistamassa ja mustikassa. Talvella isä teki lumihevosen. Muuten ei sen kummemmin meidän lasten kanssa vietetty mitään "laatuaikaa" vaan mukulat leikkivät keskenään isolla porukalla pihassa.
Ei kyllä ulkoillut. Maalla kasvoin ja siinä jaloissa pyörin kun vanhemmat tekivät pihahommia yms. tai yksinään haahuilin. Muistan että kerran (!) mun lapsuuden aikana pyöräiltiin yhdessä. Se oli jotain todella jännää ja kivaa ja muistan sen edelleen vaikka olin alle 5-vuotias. Olin aina kateellinen niille kavereille, joiden perheet tekivät yhdessä asioita. Meillä vaan elettiin arkea.
Asiaan vaikuttaa varmaan se, että Suomi on muuttunut turvattomaksi maaksi. Nykyään ei niin vain uskalla antaa lapsen olla ulkona yksin.
Ei ulkoiltu yhdessä, vaan lapset itsekseen.
Lapsilla oli lasten jutut ja leikit, aikuisilla omat hommat. Nyt ollaan omituisesti vain oman perheen kanssa.
Me asuimme maatilalla ja ihan itse saivat lapset ulkoilla, hyvinkin vapaasti. Ei vanhemmat erikseen ikinä lähteneet ulos lasten kanssa ulkoilemaan, mutta kesät varsinkin melkein aina pihalla tai lähimetsissä pyörittiin.