Vastenmielisimmät asiat lapsikeskeisessä pikkulapsielämässä?
Sorry huono muotoilu. Jos kuitenkin ymmärsitte, hyvä.
MInulle:
- perhekerhot
- lastenvaatekutsut
- kun äidit pukeutuvat lastenvaatemerkkien vaatteisiin, kimperi-pipoihin ja me&I veluurihousuihin
- julkinen imetys
- isien kantoliinailu.
Tässä oma rujo listani, anteeksi, olen vain ihminen ja noissa kulkee rajani.
Kommentit (106)
[quote author="Vierailija" time="10.06.2014 klo 16:49"]
Mun meinaa laatta lentää joka kerta lapsen kanssa juoksukilpailuissa, yu-kilpailuissa, markkinoilla, missä vaan lapsen kanssa ollessa ne MAMMAT. Kananpersetukka,rillit nenällä puolinuopeesti, joku Me & I tai Kimperi hirvitys päässä ja AH niin mukavat löysät yogapantsit jalassa.
Erotun kuin huutomerkki joukosta. Ihan mielelläni kylläkin. Mä VIHAAN sitä tunnetta että pitää muuttua reippaaksi keski-ikäiseksi, pukeutua mukavaan Raiskin värikkääseen tuulitakkiin ja kannella elottuneen näköisenä vauvaa rintarepussa..YÖH! (anteeksi)
Toinen vastenmielinen asia on nuoruuden hulluuden kadottaminen elämästä. Vedän edelleen rehelliset perskännit ajoittain, hoilaan youtuben mukana junteimmat Klamydian biisit ja istun mielelläni siideripullo kourassa kesäillasta aamuun.
Vastenmielinen ajatus naukkailla puoli lasin pohjaa punaviiniä ja sitten kellahtaa yhdeksältä kukkalakanoihin.
Yllä vain muutama syy mainitaksenimiksi olen HYYYYVIN yksin ajatusteni kanssa, minua katsotaan kieroon ja olen yksinäinen, mutta SO :D.
[/quote]
jeeeeeee!! Olet sielunsiskoni!! Respect! :-)
Minulla on kaksi samanhenkistä ystävää, joiden kanssa meillä on oikein mukavaa. Liity joukkoon! :-)
[quote author="Vierailija" time="10.06.2014 klo 16:49"]
Mun meinaa laatta lentää joka kerta lapsen kanssa juoksukilpailuissa, yu-kilpailuissa, markkinoilla, missä vaan lapsen kanssa ollessa ne MAMMAT. Kananpersetukka,rillit nenällä puolinuopeesti, joku Me & I tai Kimperi hirvitys päässä ja AH niin mukavat löysät yogapantsit jalassa.
Erotun kuin huutomerkki joukosta. Ihan mielelläni kylläkin. Mä VIHAAN sitä tunnetta että pitää muuttua reippaaksi keski-ikäiseksi, pukeutua mukavaan Raiskin värikkääseen tuulitakkiin ja kannella elottuneen näköisenä vauvaa rintarepussa..YÖH! (anteeksi)
Toinen vastenmielinen asia on nuoruuden hulluuden kadottaminen elämästä. Vedän edelleen rehelliset perskännit ajoittain, hoilaan youtuben mukana junteimmat Klamydian biisit ja istun mielelläni siideripullo kourassa kesäillasta aamuun.
Vastenmielinen ajatus naukkailla puoli lasin pohjaa punaviiniä ja sitten kellahtaa yhdeksältä kukkalakanoihin.
Yllä vain muutama syy mainitaksenimiksi olen HYYYYVIN yksin ajatusteni kanssa, minua katsotaan kieroon ja olen yksinäinen, mutta SO :D.
[/quote]
jeeeeeee!! Olet sielunsiskoni!! Respect! :-)
Minulla on kaksi samanhenkistä ystävää, joiden kanssa meillä on oikein mukavaa. Liity joukkoon! :-)
[quote author="Vierailija" time="11.06.2014 klo 17:53"]
Kun naisesta tulee meidän mamma ja miehestä meidän isi. Ja kyllä ne MEIDÄN IHANAT KULTAMUSSUNASSUKAT on sitten maailman viisaimpia, taitavampia, kauneimpia ja ihmeellisimpiä asioita maailmassa.
Terv. äiti, mutta nainen, miehensä vaimo, seksikäs, eroottinen NAINEN jolla on myös omia mielenkiinnon kohteita ja joka sallii ne miehelleenkin. Sille omalle ihanalle seksipedolleen, sille miehekkäälle miehelle joka on myös ihana isä lapsilleen. Mutta mulle se on MIES, ei "meidän isi".
[/quote]
Näin pikkulapsiajan jo ohittaneena ei kuvota oikeastaan mikään muu kuin nämä "MINÄ en sitten ole mammautunut, vaan edelleen olen NAINEN" -mammat, jotka kokevat kamalan suurta tarvetta korostaa, kuinka HE eivät sitten ole niitä joogapantsimammoja, vaikka lapsi(a) onkin, vaan ovat säilyttäneet sen oman YKSILÖLLISEN identiteetin. Muutoskriisiä, sanon minä.
Kaikkialta ulkopuolelta tuleva paine liittyen vauvan hoitoon ja kasvatukseen:
Jos sanot että taapero syö joskus kotiruokaa, joskus taas purkista, niin johan siihen tullaan sivistämään uusavutonta äitiä miten "tuon ikäinen voi syödä jo pelkkää kotiruokaa" ja että "taaperolle voi tarjota vähämausteisen version ruoasta". YOU DON'T SAY..?? Enpäs ole koskaan kuullutkaan, jumaliste!
Kun käy ilmi, ettei reilun vuoden ikäisellä ole lähipiirissä lapsikavereita tai harrastuksia, helvetti repeää. "Voishan tuon ikäisen kanssa jo muskarissa tai vauvauinnissa käydä?" Varmaan joo voisi- muskari on just päiväuniaikaan, ja enemmän paikkojen tutkimisesta kiinnostunut, liikunnallinen lapsi saakin siitä varmasti tuossa iässä hirveesti irti...uimassa käydään joskus, eikö siellä voi käydä tekemättä numeroa? Kylvyssäkin tuo käy joka toinen päivä.
Yksi päivä oltiin menossa ostamaan tytölle kesähattua (toukokuun alku tms.) ja matkalla joku mummo totesi kepeästi: "Hattu päähän lapselle!". Teki mieli vetää turpaan, kysyikö joku siltä kurpalta muka jotain??
Ihminen on sitä mitä hän tekee. Itse olen yh-isä ja lapset täyttävät täysin työni ulkoisen arjen. Siinä vaiheessa kun lapset käyttivät vaippoja, niin oli varmaankin mielenkiintoista keskustella eri vaippamerkkien ominaisuuksista. Miksi minun pitäisi jutella jotain "äijien" juttuja? Ne eivät kosketa elämääni mitenkään...