Jos joku sinua aikanaan kiusannut ihminen ottaisi yhteyttä
Ja kertoisi, että on harmissaan, että aikanaan välit menivät rikki, niin miten suhtautuisit? Olisitko iloinen?
Kommentit (30)
En varmaan muistaisi koko tilannetta.
En olisi missään yhteydessä. Osa oli niin nut case tyyppisiä, ei sellainen muutu. Ei kyllä muutenkaan kiinnosta. :)
Jos oltais kasvotusten niin vetäisin turpiin.
Enää en ole häntä pienempi enkä häntä häntä heikompi.
Ei taida onnistua, kuulin taannoin että on tappanut itsensä.
Uutinen lämmitti mieltäni.
Ihmettelisin että mitkä välit? En mielestäni ollut kiusaajieni kanssa väleissä.
En halua olla ex-kiusaajani kanssa missään tekemisissä. En halua tietää hänestä mitään.
Ei oikeastaan hetkauttaisi mihinkään suuntaan. Olisin todennäköisesti ahdistunut, koska en haluaisi olla tekemisissä.
Kysyisin että haluaako kenties uudelleen turpaansa kuten peruskoulun päättärijuhlissa puistossa.
Olisin kyyninen. Odottaisin love bombing -tyyppistä liehakointia, jonka jälkeen kiusaajatuttu palaisi huomaamattaan tuttuihin tapoihinsa eli alkaisi taas testata, millaista paskaa siedän.
Ihan kuin mä niille mielisairaille puhuisin. Helvetin noloja😆
Arvostaisin anteeksipyyntöä ja kertoisin, että asia ei enää vaivaa minua, koska pääsin eroon traumoistani 3 vuoden psykoterapialla.
Välien meneminen tarkoittaa, että tasa-arvoinen ystävyyssuhde kariutuu. Kiusaaminen on yksipuolista, joten kyse ei ole välien menemisestä.
Ei mua ole koskaan kiusannut.
Mutta ystävääni kiusattiin joskus kouluvuosina.
Tuskinpa kukaan enää 25 vuoden jälkeen muistaa, ketä on joskus kiusannut ja haukkunut jossain pikkukaupungin pienessä koulussa?
Harvempi muistaa.
Se on ollut vaan sellaista pikkupoikien juttuja, ei mitään pahasti maalittamista, kuten nykyisinä aikoina.
Omalla kohdallani ihmettelisin, mistä hän puhuu, koska en koe tulleeni siinä mielessä kiusatuksi. Joku toinen voisi kyllä kokea asemassani toisinkin.
Jos joku entinen ystävä pyytäisi anteeksi asioita, joita joskus tapahtui ja jotka saattoivat johtaa tai vaikuttaa välien menemiseen, niin kuuntelisin kyllä ja voisin keskustella asiasta. Sitä en tiedä, alkaisinko enää kaveriksi. Riippuisi henkilöstä ja tuosta keskustelusta.
Jos jossain näkisin, ja tulisi kasvotusten urputtamaan jotain, niin kysyisin, että vieläkö sinulla on samanlaisia vaikeita seksuaalisia pakkomielteitä muita ihmisiä kohtaan, ja että on ikävää, miten mielenterveyspalvelut on niin alas ajettu, ettei hän saa siihen apua ja muiden täytyy hänen ongelmistaan välillisesti kärsiä. (Harrasti siis jatkuvaa huorittelua ja mun hänen kuvittelemaansa seksielämään liittyvää paskapuhetta.)
Muuten luuri korvaan, FB-viesti roskakoriin tms. Ei kiinnosta. Jos hän kärsii siitä, mitä joskus teki, niin kärsikööt, en aio häntä siitä vapauttaa. Mutta tuskinpa kärsii, ja tuskin ottaa yhteyttä. Parempi niin.
jos hän ottaisi noilla sanoilla yhteyttä, saattaisin sanoa jotain piikikästä vastaukseksi
En ole somessa, mutta sitä varten perustaisin sometilin, julkaisisin viestin ja kertoisin koko tarinan kiusaajan nimellä varusettuna. Että nyt haluaa pyytää anteeksi. Tekisin asiasta julkisen kaikkien nähtäväksi. Eli ei kannata olla yhteydessä.
En olisi iloinen. Jättäisin vastaamatta.