Työpaikkakiusaaminen - kokemuksia

Joo entinen naiskollega yhdellä työmaalla.

Puhui ilkeästi päin naamaa, arvosteli ja naureskeli. väitti, että ei sano selän takana mitään mitä ei voisi sanoa päin näköä. Sen puheet mulle ja muutamalle muulle muista ihmisistä todisti toisin.

Syytä käytökselle vaikea sanoa. Firmassa jossa töissä oon, tämä tyyppi on tiedossa ja on muuallakin tiedossa onneksi. En ikinä menis mistään hinnasta enää sen ihmisen alennettavaksi. Joskus oli hyviäkin päiviä. Ja siis tää tyyppi on ollu samanlainen jo vuosikaudet.

Ei todellakaan oo helppoa tulla toimeen ja sit itselle tulee jatkuvasti sisäinen tarve miellyttää häntä ettei vaan tuu riitaa. Vähä ku kävelisi lasinsiruilla.

Hakee muita haukkumalla hyväksyntää.. Taitava puhumaan kaikki puolelleen. Hyvin harvat ihmiset oli hänen mielestään sellaisia jotka ovat niin mahtavia ja ihania ettei niitä voi haukkua. Muissa ei ollutkaan kuin vikaa.

"Sekin se (sanotaan nyt vaikka) "Marjo" on niin hyvä ja reipas työssään."

Sit arvostellaan tauolla ruuan lämmitystavoista lähtien ihan kaikkea..

Alkava Alzheimer tuli ekana salamana mieleen, ku tunnen lähipiirissä yhden tapauksen.

Ja just toi, että tahallaan koittaa saada epäsuorasti pahan olon työparille kehumalla muita..

Sit sen jälkeen haukutaan taas kuitenki suurinta osaa. Aina kaikki oli jollain tapaa huonosti jne. Sitten kun suuttuu hänelle niin alkaa uhriutuminen ja kaiken kääntäminen ihan toisin kuin hän sanoi. Eli sen verran löytyy jostain syvältä empatiaa, että tunnistaa toisen pahan mielen.

Hetkeksi rauhoitutaan taas. Ja hetken voi olla kivaakin. Tulisilla hiilillä kävelyä.

"Mä sanon asiat suoraan niin kun ne on. Oon vaan suorapuheinen"

Ei. Et ole. Olet vaan ilkeä ja turhanpäiväinen läpätäti.

Luulin, että vika on mussa mutta juttelin asiasta työnantajan kanssa ja myös ystävän kanssa joka rauhoitti että ei. Ei vika oo sussa. Ei kaikkien kans tuu toimeen. EKA IHMINEN KENEN KANSSA MULLA ON KOSKAAN TÖISSÄ OLLU TODELLA VAIKEAA JA KURJAA. Oon ollu työelämässä jo 15v kohta.

Naureskelee ja jauhaa paskaa levitellen perättömyyksiä edelleenkin. "Seki on semmonen ja tämmönen ja tommonen"

Oon kuullu juttuu. Tosi noloa mulle, kun näen ihmisten naamasta jotka hänet tuntee, että on naurettu ja ilkeilty selän takana.

Terkut vaan... Oli sen kaa "ihan" kiva tehdä töitä. Ja oli se joskus hauskakin. Omassa työssään ylivoimaisen paras tietysti. Ykkönen 😉

Ei enää sen kanssa yhteistyötä kiitos kuitenkaan

Joopa joo taas 6 vuotta vanha ketju nostettu esiin.

Ja viimeisenkin kommentti reilun kuukauden takaa.

Kuka näitä kauhutarinoita nostaa aina esiin?

On parempiakin aiheita keskusteltavaksi  näinä aikoina.

Kokemuksia on. Menin vahingossa väärään työpaikkaan tai siis omaa syytähän se tietenkin oli, kun päädyin kovapalkkaiseen työhön erääseen järjestöön, jonka toiminta ei kiinnostanut minua tippaakaan. Olin silloin juuri täyttänyt 40 ja odotin esikoistani ja ajattelin, että töitä on vaihdettava nyt tai jämähdän ikiajoiksi sinne missä olin. No, kaduin katkerasti työpaikanvaihdostani heti ekasta päivästä alkaen, oli ikävä vanhaan duuniin. Uusi työ tai työpaikka ei ollut ns. tasoani, vaikka palkka olikin hyvä. Jotenkin hommat alkoivat kumminkin sujua ja pian jäin äitiyslomalle.

Sen jälkeen homma oli yhtä tervanjuontia. Lisäksi huomasin, että pomoni oli narsisti, hän oli savustanut pellolle puolet muutenkin pienen järjestön työntekijöistä ennen minun palkkaamista. Kerran sitten räjähdin ja nimittelin pomoa (hän ei ollut itse paikalla) "isoperseeksi". Työkaveri meni ystävällisesti kertomaan tästä pomolle ja siitähän riemu repesi.

Sain ekaa kertaa aikuiselämässäni kokea, miltä tuntuu, kun toinen ihminen haluaa minulle aktiivisesti pahaa. Kerran löysin pomon muistiinpanot ja tajusin, että hän kyttää minua ja arvioi tekemisiäni koko työaikansa. Kommenttini hänelle: "Haista v...u."

Sitten jäin 5 viikon sairauslomalle, kerroin työterveyslääkärille, että olen masentunut. Lomaa jatkettiin, olin ollut poissa yli kaksi kuukautta, kun vihdoin pääsin uuteen työhön, joka oli vielä kaiken huipuksi huippupaikka alallani. Irtisanouduin innoissani. 

Meni noin kaksi vuotta, niin entinen työkaveri soitti ja kertoi, että entinen pomomi oli tehnyt suikkarin.

Uskomaton tarina.

Siis oliko se pomo kiusaaja?

Minua kiusattiin ison porukan toimesta eikä kukaan puuttunut asiaan vaikka moni mukavakin työkaveri näki mitä tapahtuu. Ikinä en ole pitänyt itseäni erityisen herkkänä mutta tuossa työssä minusta tuli itkuherkkä vaikka töissä sain pidettyä itseni kasassa.

Kotimatkalla olin hajoamispisteessä enkä jaksanut enää vapaalla ollessa nähdä kavereita, aloin nähdä painajaisia ja monesti toivoin flunssakauden aikana että voi kun saisin vaikka 39 asteen kuumeen ja vaikka edes yhden saikkupäivän.

En voi syyttää suoraan kiusaamisesta mutta kokemuksen perusteella aika hilkulla mennään.

Pomo on tietoinen pykälistä joten harjoittaa toimiaan fiksusti ettei vedenpitäviä todisteita kerry. Pomolla on tapana vahtia minun joka ainoaa tekoa ja ottaa heti näyttävästi sivummalle kun haluaa nuhdella. Nuhtelut ovat pikkusieluista valittamista asioista jotka eivät ole minun syytäni tai joku eleeni on ollut "ehkä harkitsematon". Tarkkaa tilannetta ei mainitse tai kerro mikä tavassani työskennellä oli väärin kunhan vain ojentaa. Ikinä en tiedä miten tekisin jatkossa koska päsmäröinti on epämääräistä valitusta.

Tietääkseni muut tekevät samoin mutta heitä ei vedetä tuon tuosta sivuun juttusille. Firmassa rekry on päällä koko ajan eikä noin 90% työkavereistani ole työskennellyt vuotta kauemmin. Tämä kertoo jo paljon.

Jaksan ja ymmärrän palautteen jos se tulisi syystä mutta vikinää olemattomista ei vaan tämä pää tajua. Kiusaamista ei voi näyttää toteen kuten mainitsin, mutta ilman ottamaani lainaa lampsisin ovesta pihalle heti kun vain voi.

On syntipukiksi tekeminenkin kiusaamista. Ei voi olla että vain yksi olisi koko ajan se väärin tekevä varsinkin jos tekee kuten muutkin. Väärinkäsitykset selviää jos on tahtoa oikeesti selvittää asia. Ja jos se syntipukki oikeesti on niin kammo työssään niin kai se kenkää saa eikä jatkuvaa haukkua??

Mulla oli joskus työnantaja joka oli tehnyt erikoissopimuksia asiakkaiden kanssa mutta ei kertonut muille. Töissä sitten ihmeteltiin kun asiakkaat valitti miten oltiin laskutettu liikaa. Saatiin haukut ja uhkaukset potkuista kun ei tiedetty näistä erikseen sovituista lisäeduista eikä asiakkaatkaan maininneet mitään ennen ku jälkeen.

Työnantaja huusi naama punasena miten ollaan aivottomia tunareita ja on hyväntekeväisyyttä kun meidät pitää töissä. Huutamisen ajoitti vielä niin että loputkin työväestä kuuli ja osa asiakkaista.

Se härkkiminen oli sentään suoraa kiusaamista. Sen jälkeen työpaikalla tapahtuva kiusaaminen on muuttunu kyllä kierommaksi.

Vierailija kirjoitti:

Joopa joo taas 6 vuotta vanha ketju nostettu esiin.

Ja viimeisenkin kommentti reilun kuukauden takaa.

Kuka näitä kauhutarinoita nostaa aina esiin?

On parempiakin aiheita keskusteltavaksi  näinä aikoina.

Kiusaaja itsekin pääsi ääneen.

Minua kiusattiin täällä: Lidl Suomi Ky

Kannattaa ottaa yhteys työsuojeluun jos kokee kiusaamista työpaikalla, jokaisella työpaikalla pitäisi olla oma luottamushenkilö.

Valtori on malliesimerkki työpaikkakiusaamisesta. Johto harrastaa ja tukee moista sen kun ehtii. Työhyvinvointi on meillä pelkkä vitsi, siihen on jopa palkattu ylimääräistä väkeä johtoportaaseen jotta saadaan kavereille kovapalkkaisia töitä. Käytännössä kaikkia johdon/keskijohdon alla potkitaan päähän sen kun ehditään. Yläportaan työhyvinvointi-porukkaa käytetään vain sen seuraamiseen mistä alaportaan työntekijät nyt valittavat.

Ei työsuojelu puutu mihinkään. Korkeintaan saapuu paikalle tepastelemaan ja käy keskusteluja kiusatun ja esimiehen kanssa. Esimies kun sanoo ettei tiedä mistään mitään ja kiusaajat vastaavat etteivät ole mitään tehneet niin koko vyyhti lakaistaan maton alle nopsasti.

Kiusatulle tarjotaan saikkua jonka syyksi ei voi kirjata työpaikkakiusaamista tai edes uupumista/stressiä vaan nimike on aina masennus. Kiusattu saa sopivan leiman ja kohta se kääntyy vastaan syyksi jolla töitä vähennetään ja viimein irtisanotaan.

Pitää olla todisteita kiusaamisesta mutta ei nää nykykiusaajat haistattele tai vaurioita pomojen edessä.

Olin töissä Fazerilla, jossa minua kiusattiin lähinnä johtajien toimesta ja sain perättömiä varoituksia ja lopulta minut hiillostettiin ulos työpaikastani. Sain arvonalennuksia, istuin vähintään kolme kertaa vuodessa hiljaa kuuntelemassa kun joku isokenkäinen herra huutaa minulle ilman mitään syytä ja selittää että kaikki toimeni on kirjoitettu tietokoneelle ja hän tietää mitä olen jopa syönyt 5.4. Klo 18:00.

Vähän myöhemmin sain todella hyvän työpaikan. Olin ollut kuukaudenpäivät töissä ja hieman ihmetellyt kun kukaan ei oikein puhu minulle omasta tiimistäni ja sain kuulla että olivat Fazerilta soittaneet ja kertoneet minusta perättömiä valheita uuden tiimini jäsenille. Työpaikkakiusaamista nextlevel. Lopulta olin niin vainoharhainen että kuvittelin yrityksen ehtineen kertoa minusta valheita jo kampaajallenikin ja nyt olen sairaslomalla.

Minut on työpaikkakiusattu saikulle äärimmäisellä tavalla. Pelkään niin paljon, että en voi ottaa yhteyttä juristiin mittavasta ja varmuuden vuoksi hajautetusta dokumentaatiosta huolimatta. Pitäköön tunkkinsa.

Loppui kun irtisanouduin.

Vierailija kirjoitti:

Voi kun kuulisimme myös niiden kiusaajien nakemyksen asiaan.

Mehän tiedämme jo mikä se näkemys on, että he ovat täysin syyttömiä eivätkä voi käsittää mistä heitä syytetään, mikä epäsuorasti vihjaa kiusatun valehtelevan. 

Ovat usein niin taitavia vetämään roolinsa, että kiusattu joutuu vain nolatuksi ja nöyryytetyksi koettaessaan hakea oikeutta itselleen. Surullisia tarinoita nämä, missä kiusaajan valta-asema voi hyvin vaikuttaa hänen "uskottavuuteensa". 

Vierailija kirjoitti:

Ei työsuojelu puutu mihinkään. Korkeintaan saapuu paikalle tepastelemaan ja käy keskusteluja kiusatun ja esimiehen kanssa. Esimies kun sanoo ettei tiedä mistään mitään ja kiusaajat vastaavat etteivät ole mitään tehneet niin koko vyyhti lakaistaan maton alle nopsasti.

Kiusatulle tarjotaan saikkua jonka syyksi ei voi kirjata työpaikkakiusaamista tai edes uupumista/stressiä vaan nimike on aina masennus. Kiusattu saa sopivan leiman ja kohta se kääntyy vastaan syyksi jolla töitä vähennetään ja viimein irtisanotaan.

Pitää olla todisteita kiusaamisesta mutta ei nää nykykiusaajat haistattele tai vaurioita pomojen edessä.

Juuri näin. Joko mustaa valkoisella (printattuna jotain alentavaa räksytystä tai puhelimeen nauhoitettuna). 

Vaatii oman kanttinsa kerätä todisteita. Moni nostaa mieluummin kädet pystyyn ja vaihtaa maisemaa.

Eihän se kiusaaminen ole välttämättä edes suoraa haukkumista vaan voi perustua vihjailuihin, ilmeisiin, kehonkieleen ja muuhun paljon hankalammin tallennettavaan juurikin kahdenkeskisissä tilanteissa. Heti kun on muita läsnä, tyyli vaihtuu. Eivät kiusaajat yleensä aivan tyhmiä ole ainakaan sen suhteen, että olisivat helposti narautettavissa.

Kiusaavat vielä kymmenien vuosien päästäkin.