Lue keskustelun säännöt.
Onko täällä muita joiden mielenkiinto avioitumiseen on kadonnut?
17.06.2021 |
Olen parhaillaan pitkässä, vakaassa parisuhteessa, ja olen aina ajatellut meneväni nykyisen mieheni kanssa ennen pitkää naimisiin. Häistä tai avioliitosta puhuttaessa mies kuitenkin hokee kuinka se on ajankohtaista vasta myöhemmin, ei vielä jne jne. Olen hiljalleen tehnyt sellaisen havainnon, etten tiedä haluanko koko avioliittoa enää. En osaa kuvitella itseäni onnelliseksi hääpäivänä, ja tuntuu että miehen vastahakoisuus on tappanut kaiken mielenkiinnon mitä minulla on aikaisemmin avioliittoa kohtaan ollut. Kaipaisin kohtalotovereita, miten olette ratkaisseet ongelman? Syttyikö mielenkiinto kuitenkin uudelleen, päättyikö parisuhde vai miten menettelitte asian kanssa?
Kommentit (122)
Olen varmaan miehesi. En ole koskaan ymmärtänyt miksi pitää mennä naimisiin. Parisuhdetta takana 8 vuotta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos mies kosii niin niin voit sanoa että tilaisuus meni jo. Eihän naimisiin menossa ole todellakaan mitään ideaa. Kunhan teette liput ja laput niin ettet jää erotessa puille paljaille.
Avioliitto tuo sellaista laillista turvaa mm asunnon ostamisen suhteen, että kokisin sen järkeväksi ratkaisuksi. En halua yhteistä omaisuutta tuossa mittakaavassa ilman että tulevaisuus on laillisesti suojattu pahimman sattuessa. Olemme kuitenkin aina suunnitelleet elämää niin, että avioitumatta jättäminen auttamatta vaikuttaa näihin suunnitelmiin negatiivisesti.
Ap
Mielenkiintoni ei ole kadonnut, kun sitä ei ole ollutkaan. Olemme olleet yhdessä noin seitsemän vuotta, siitä kolme avoliitossa, eikä tarkoituskaan ole koskaan mennä naimisiin. Meitä eivät sido yhteiset lapset, omaisuus tai velat vaan avoliitossakin meillä on erilliset rahat ja omaisuudet, yhteiset menot tottakai jaetaan puoliksi. Perintö menee lapsille ja asumisjärjestelyt riippuvat siitä, kumpi kuolee ensin, mutta niihinkin on selkeä suunnitelma.
Why Are Men Frightened of Marriage?
Onko meillä täällä Suomessa sama, että miehet eivät enää mene naimisiin näiden syiden takia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä sama tausta, yhdessä reilu 10 vuotta ja ukko tee mitään avioliittoon viittaavaa. Ekat 5 vuotta odotin kosintaa innolla, sitten kyllästyin odottamaan. Tällä hetkellä en edes haluaisi, sillä suuri elämänmuutos muutti mua ihmisenä ja tuntuu kuin mies ei jotenkin enää sopisi minulle. Pitää katsoa millaiseksi kehkeytyy, mutta nyt tällä hetkellä en halua avioliittoa tai talolainaakaan hänen kanssaan. Paljon helpompi lähteä jos siltä tuntuu. Itse laitoin aikarajaksi syksyn. Jos tunteeni ei tästä lämpene häntä kohtaan, nostan kytkintä. Onhan tällaisia laimean lemmen pareja paljon, sitten eroavat ja seuraavan kanssa laukataan heti alttarille. Veikkaan sen liittyvän siihen, että laimeassa suhteessa oppii itsestään paljon ja oppii tunnistamaan sen ihmisen, jota rakastaa ja haluaa jakaa elämänsä.
Ei ole lakimies, mutta voisin kuvitella, että avioliiton juridisen puolen voisi hoitaa melkein kokonaan kahden keskisillä sopimuksilla.
Tätä taustaa vasten miehesi suhtautuminen avioliittoon, että "sen aika ei ole vielä" tarkoittaa aika yksiselitteisesti sitä, että hän ei ole valmis sitoutumaan kanssasi "vielä". Jos olette olleet yhdessä jo melkein kymmenen vuotta, niin tuskin hän koskaan haluaa sitoutua.
Ja niille, jotka nyt tulevat sanomaan, että voi sitä sitoutua ilman avioliittoakin... Varmasti näin, mutta se, että ap:n mies lykkää avioliittoa, osoittaa, että hänelle avioliitto edustaa sitoutumista. Jos hän haluaisi sitoutua muuten, hän osoittaisi sen, tekisi juuri siten "toisin".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen varmaan miehesi. En ole koskaan ymmärtänyt miksi pitää mennä naimisiin. Parisuhdetta takana 8 vuotta.
Hyvä ihmissuhde ei tarvitse sitä, että siihen sotketaan kirkko ja valtio mukaan.
Olkaa vain yhdessä simppelisti, ilman mitään virallisuutta. Onpahan erokin helpompaa sitten, kun se nyt vain on tilastollinen fakta, että valtaosa kaikista suhteista päätyy eroon.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole lakimies, mutta voisin kuvitella, että avioliiton juridisen puolen voisi hoitaa melkein kokonaan kahden keskisillä sopimuksilla.
Tätä taustaa vasten miehesi suhtautuminen avioliittoon, että "sen aika ei ole vielä" tarkoittaa aika yksiselitteisesti sitä, että hän ei ole valmis sitoutumaan kanssasi "vielä". Jos olette olleet yhdessä jo melkein kymmenen vuotta, niin tuskin hän koskaan haluaa sitoutua.
Ja niille, jotka nyt tulevat sanomaan, että voi sitä sitoutua ilman avioliittoakin... Varmasti näin, mutta se, että ap:n mies lykkää avioliittoa, osoittaa, että hänelle avioliitto edustaa sitoutumista. Jos hän haluaisi sitoutua muuten, hän osoittaisi sen, tekisi juuri siten "toisin".
Nämä ajatukset on itsellekin ehkä vähän herännyt. Olisi ehkä helpompaa, jos syitä olisi joskus saanut muitakin kuin "ei vielä". Tämä epämääräisyys ja ristiriita saa kieltämättä olon tuntumaan siltä, että mies haluaa pitää jalkaa oven välissä, jos minä en ehkä kuitenkaan kelpaakaan hänelle. Toisaalta sanoo haluavansa naimisiin, mutta ei sitten ilmeisesti minun kanssani kuitenkaan. Juridisia sopimuksia voi toki varmasti tehdä muillakin tavoin, mutta kuvittelisin avioitumisen olevan näistä helpoin.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Liikaa näkee näitä pareja missä kiltisti odotellaan kosintaa jota ei koskaan kuulu, ja seuraavan kumppaniehdokkaan kanssa mies juokseekin heti alttarille. Arvostakaa itseänne!
mielenkiinto vaan lisääntyy. todellakin menen naimisiin rikkaan miehen kanssa ja saan erotessa puolet sen omaisuudesta. sitten olen jo korkeammalla tasolla ja etsin vielä rikkaamman miehen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
mielenkiinto vaan lisääntyy. todellakin menen naimisiin rikkaan miehen kanssa ja saan erotessa puolet sen omaisuudesta. sitten olen jo korkeammalla tasolla ja etsin vielä rikkaamman miehen.
Onko yksikään tällainen rikas mies kosinut sinua?
Vierailija kirjoitti:
Olen varmaan miehesi. En ole koskaan ymmärtänyt miksi pitää mennä naimisiin. Parisuhdetta takana 8 vuotta.
Koska keskiluokkaiseen elämändesigniin kuuluu naimisiinmeno edelleen. Kertoo statuksesta, elämäntyylistä, ihmissuhdetaidoista ja kyvystä sitoutua yhteen ihmiseen - olkoonkin että jotkut sopivat oikeudesta satunnaisiin ”rakastajiin”.
Aika epätrendikästä yhteen ihmiseen juuttuminen tuntuu olevan nykyisessä arvoilmastossamme. Yhdessäasuminenkin on monelle sietämätön ajatus. Joku tulee sotkemaan minun nurkkiani!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo, olen itse huomannut, etten tykkää elättäjän roolista enkä halua siitä virallista roolia itselleni. Nyt voin vielä toivoa, että ehkä mies vielä saa jotain töitä ja kantaa kortensa kekoon ja jos ei, niin voin lähteä lätkimään helposti. En haluaisi rooleja toisinkaan päin, vaan molempien panostusta tasapuolisesti. Ja ihan siis rahasta kyse, siitähän avioliitossakin sovitaan. Rakkaus on sitten asia erikseen, ja se on se mikä on vielä pitänyt minut yhdessä tuon miehen kanssa.
N30, se paremmin tienaava osapuoli
Vierailija kirjoitti:
Joo, olen itse huomannut, etten tykkää elättäjän roolista enkä halua siitä virallista roolia itselleni. Nyt voin vielä toivoa, että ehkä mies vielä saa jotain töitä ja kantaa kortensa kekoon ja jos ei, niin voin lähteä lätkimään helposti. En haluaisi rooleja toisinkaan päin, vaan molempien panostusta tasapuolisesti. Ja ihan siis rahasta kyse, siitähän avioliitossakin sovitaan. Rakkaus on sitten asia erikseen, ja se on se mikä on vielä pitänyt minut yhdessä tuon miehen kanssa.
N30, se paremmin tienaava osapuoli
Onko teillä ollut avioliitosta puhetta kuitenkin? Itseäni mietityttää kuinka paljon tämä vaikuttaa siihen tulevisuuteen mitä olemme aikaisemmin suunnitelleet. Tuntuisi jotenkin turhalta, jos vuosien hyvä parisuhde päättyisi tällaisen asian vuoksi.
Ap
Normit on muuttuneet. Nuoruutta voi keski-ikään saakka.
Ennenaikaan oli toisin. Miehen piti hankkia työ, talo ja perhe.
Nykyisin hän voi hengailla kavereiden kanssa nelikymppiseksi.
Kannattaa etsiä joku vanhempi mies joka haluaa asettua aloilleen ja perustaa perheen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo, olen itse huomannut, etten tykkää elättäjän roolista enkä halua siitä virallista roolia itselleni. Nyt voin vielä toivoa, että ehkä mies vielä saa jotain töitä ja kantaa kortensa kekoon ja jos ei, niin voin lähteä lätkimään helposti. En haluaisi rooleja toisinkaan päin, vaan molempien panostusta tasapuolisesti. Ja ihan siis rahasta kyse, siitähän avioliitossakin sovitaan. Rakkaus on sitten asia erikseen, ja se on se mikä on vielä pitänyt minut yhdessä tuon miehen kanssa.
N30, se paremmin tienaava osapuoli
Onko teillä ollut avioliitosta puhetta kuitenkin? Itseäni mietityttää kuinka paljon tämä vaikuttaa siihen tulevisuuteen mitä olemme aikaisemmin suunnitelleet. Tuntuisi jotenkin turhalta, jos vuosien hyvä parisuhde päättyisi tällaisen asian vuoksi.
Ap
On ollut, mies haluaisi joskus naimisiin romanttisista syistä. Ei taida ihan täysin ymmärtää, että kyseessä on juridinen ja enimmäkseen taloudellinen sopimus. Itse taas en halua suurempaa taloudellista vastuuta. Tällä hetkellä ei ole yhteistä omaisuutta eikä tarkoitusta hankkiakaan, joten sikäli eri tilanne kuin teillä.
Vierailija kirjoitti:
Normit on muuttuneet. Nuoruutta voi keski-ikään saakka.
Ennenaikaan oli toisin. Miehen piti hankkia työ, talo ja perhe.
Nykyisin hän voi hengailla kavereiden kanssa nelikymppiseksi.
Miten tämä liittyy aiheeseen?
Taustatietona siis, olemme reilu kolmekymppinen pariskunta, ja yhteistä elämää meillä on takana liki vuosikymmen. Mies on antanut ymmärtää haluavansa naimisiin kanssani, mutta "ei vielä".
Ap