Erityislapset tavalliseen luokkaan

Vierailija kirjoitti:

Mutta ei ole kivaa sekään, että esim. oppimisvaikeuksista kärsivät joutuvat olemaan samoissa erityisluokissa häiriköiden kanssa.

Ei tämä ole ongelma. Minun koulussani tarkkailuluokalla häirikköoppilaat eivät juurikaan häiriköineet, heidän miesopettajansa piti siitä huolen. Istuivat kiltisti tunneilla. Voihan se tietysti olla, että nykyään opettajilla ei ole valtuuksia puuttua häiriköintiin, mutta jos niin on, silloin lakia pitää muuttaa ja opetushallituksen kukkahattutädit pitää vaihtaa pätevämpiin. Sellaisiin joilla ei ole pää täynnä jotain utopistista unelmahöttöä. Nyt on jo pilattu aikaisemmin hyvin toimiva koulusysteemimme korjaamalla asioita mitkä eivät ole rikki.

Vierailija kirjoitti:

Ei se ns. tavallinen lapsikaan voi olla erityisten nyrkkeilysäkkinä ollakseen suvaitsevainen. Naapurissamme asuu erityislapsi, joka jatkuvasti tönii, puree ja valehtelee muiden aloittaneen sen esim. ikävällä katseella tai sanalla. Äitinsä sitten kirkuu muille, miten kamalia nämä ovat eikä erityinen saa koskaan mitään negatiivista palautetta tekemisistään. Ainoastaan muita syytetään. Miksi lasten pitäisi ottaa tämä mukaan leikkeihin, kun tuloksena on aina lyöntejä ja äidin kirkumista? Oma lapseni välttelee erityistä, koska ei halua mustelmia eikä syytöksiä. Tämä ei kelpaa äidille vaan olen saanut puhuttelun siitä, miten lapseni syrjii erityistä, kun ei mene pihalle silloin, kun erityinen on siellä. Eihän erityinen tahallaan töni eikä kuulemma saa olla noin herkkä, että pahoittaa siitä mielensä.

Tuollaisille äideille ei ole mitään tarvetta olla millään tasolla kohtelias. Itselle on joskus eräs vanhempi tullut vinkumaan täysin turhasta, ensimäisen kerran kuuntelin kohteliaasti, mutta toisen kerran jälkeen ei tullut uudestaan ulisemaan. Teksti ei ollut kaunista eikä se tullut hiljaa. 

Koulupsykologi kirjoitti:

Emme tarvitse enempää erityiskouluja. Tarvitsemme lisää pienluokkia tavallisiin kouluihin, lakisääteisesti! Inkluusiota voi toteuttaa taito- ja taideaineissa. Yksinkertaista, mutta niin vaikeaa.

Taito- ja taideaineissa iso ryhmä, jossa on erityistä tukea vaativia lapsia, on haasteellinen samaan tapaan kuin muissakin aineissa. Outoa ajatella, että taito- ja taideaineissa voi olla haastavampia ryhmiä kuin muissa aineissa. Kaikissa aineissa on opetussuunnitelma, jossa pysyminen on vaikeaa, jos opettajalla ei ole riittävästi aikaa kaikille oppilaille. Mihin tämä ajattelusi perustuu? Olen tätä aina ihmetellyt!

T. Kuvisope

Usein niissä taito ja taideaineissa kaivataan eniten sitä omaa pienryhmää!

Miettikääpä vaikka teknisen työn ryhmää (16 oppilasta), johon on tuupattu mukaan impulsiivisia ja herkästi suuttuvia erityisnuoria, joilla on vaikkapa kommunikoinnissa suuria haasteita. Luokassa on vasaroita, puukkoja jne.

En ole opettaja, mutta ala-asteella omalle luokalleni siirrettiin erityisoppilas, kun häntä yritettiin siirtää erityisluokasta normaaliin luokkaan. Kokeilu oli kaikkea muuta kuin onnistunut, ihan kaikille osapuolille. Lähes koko luokka pelkäsi tätä eritysoppilasta, eikä hän sopeutunut ollenkaan. Ainoastaan pelolla hyväksyimme hänet yhteisiin juttuihin mukaan, eihän kukaan uskaltanut sanoa mitään. Myöhemmin sain kuulla, että tämä henkilö koki tulleensa kiusatuksi meidän luokassa. Hän on siis arvatenkin huomannut sen, että kukaan ei olisi hänen seurassaan viihtynyt, mutta ei ymmärtänyt, että se johtui ihan hänen omasta käytöksestään. Myöskään opettaja ei saanut mitään tukea tähän "kokeiluun", vaan hän oli ainoana aikuisena luokassa.

Tällä kokemuksella en siis todellakaan ole innoissani ajatuksesta erityslapsista normaaleilla luokilla, mutta toki myös erityislapset ovat jokainen erilaisia, eli varmasti riippuu myös tilanteesta. Mutta väkivaltaisia ja/tai täysin tunteitaan hallitsemattomia lapsia ei mielestäni tulisi laittaa normaalille luokalle, ainakaan ilman oikeasti kunnollista tukea ja erityisopettajaresurssointia.

Miksi moni yleistää erityislapset automaattisesti häiriköiksi? Minun kokemukseni mukaan häiriköitä on enemmän ns. tavallisten oppilaiden joukossa.

Kyllä monet ihan tavisoppilaatkin häiriköivät, mistä ihmisille oikein on tullut tämä käsitys, että ne ovat aina nimenomaan erityislapsia, jotka aiheuttavat häiriötä? Ennemmin se menee niin, että erityislapset kannattaisi laittaa omiin ryhmiinsä, jotta pystyisivät opiskelemaan rauhassa, ilman häiriötekijöitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä tarkoitat erityislapsella? Kuulovammainen voi olla ihan tavallisessa luokassa, samoin näkövammainen järjestelyjen avulla. Sydänvika, diabetes, epilepsia? Miksi eivät voisi käydä koulua kuten kuka tahansa? Pienikasvuisuus ei ole este, kun hankitaan luokkaan sopiva tuoli. Liikuntavammat eivät estä luokassa olemista.

ADHD, ADD ja mitä näitä onkaan. 

Adhd diagnoosi ei tarkoita, että lapsi olisi häirikkö. Ei näitä asioita voida pelkän diagnoosin perusteella luokitella. Kaikki lapset ovat yksilöitä, oli heillä diagnoosia tai el.

Tavallisista lapsista ei saa erityislapsia kuin mallioppimalla. Siksi tärkeää että oppimattomat puupäät, käytöshäiriöiset kotikasvattamattomat täipäiset agressiiviset pennut toimivat kaikissa luoksissa vaikuttajina.

Lamaa opetuksen, jota ei tasa-arvoisessa yhteiskunnassa tarvitse kukaan. Kaikilla lapsilla on oikeus taantua erityislapsiksi.  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä tarkoitat erityislapsella? Kuulovammainen voi olla ihan tavallisessa luokassa, samoin näkövammainen järjestelyjen avulla. Sydänvika, diabetes, epilepsia? Miksi eivät voisi käydä koulua kuten kuka tahansa? Pienikasvuisuus ei ole este, kun hankitaan luokkaan sopiva tuoli. Liikuntavammat eivät estä luokassa olemista.

ADHD, ADD ja mitä näitä onkaan. 

Sana erityinen tarkoittaa lapsen kohdalla mitä tahansa erityistarvetta. Se kattaa pitkäaikaissairaudet, vammat ja neurobiologiset oireet. Erityislapsi ei tarkoita samaa kuin häiriköivä lapsi vaikka ap ja moni muu niin luulee.

Omani on superrauhallinen, eikä häiritse ketään tunnilla (päinvastoin, häiriintyy itse muiden möykkäämisestä). Hänellä erityisyys näkyy niin, että tehtävät pitää usein erikseen selittää hänelle (osaa kyllä tehdä sitten itsekseen) ja merkata läksyt ylös puolestaan. Lapsi on siis tavisluokalla, kavereita on paljon.

Häntä en laittaisi erityisluokalle, mutta kaipaisin edes osan ajasta avustajaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä tarkoitat erityislapsella? Kuulovammainen voi olla ihan tavallisessa luokassa, samoin näkövammainen järjestelyjen avulla. Sydänvika, diabetes, epilepsia? Miksi eivät voisi käydä koulua kuten kuka tahansa? Pienikasvuisuus ei ole este, kun hankitaan luokkaan sopiva tuoli. Liikuntavammat eivät estä luokassa olemista.

ADHD, ADD ja mitä näitä onkaan. 

Adhd diagnoosi ei tarkoita, että lapsi olisi häirikkö. Ei näitä asioita voida pelkän diagnoosin perusteella luokitella. Kaikki lapset ovat yksilöitä, oli heillä diagnoosia tai el.

Ja siinä missä Adhd on ylivilkas, Add puolestaan on aivan toisella laidalla; hän on monesta ns. ihannelapsi, niin rauhallinen ja omissa maailmoissaan viihtyvä. Eli ei kannata ehkä liikaa tuijottaa kirjainyhdistelmiin. ;)

Juttelin vasta kaverini kanssa, jolla on 6.lk erityislapsi. Asiat sujuivat erityisluokalla. Sitten saatiin idea, että yhdistetään se tavalliseen luokkaan. Koko ajan kolme aikuista, yhteensä 35 lasta, joista 10 erityistä. Kauniisti puhuttiin, että saavat uusia ystäviä kaikki, rajat häilyvät eikä kukaan tiedä edes kuka on erityisluokan oppilas.. kaikki tietävät jo etukäteen, että tää on aivan sanahelinää.

Lopputulos on niin karmea vuosi, että lapsen koko perhe kärsii ja toinen vanhempi on jäänyt pois työelämästä. Lapsi ei saa thetyä koulussa mitään muulloin kun silloin kun avustaja tekee hänen kanssaan tehtäviä kerran viikossa. Kun lapsen erityisluokan pari kaveria on pois, kukaan ei edes puhu hänelle. Tavikset kiusaavat minkä ehtivät. Lapsi ahdistuu ja reagoi jo bussissa olemiseen. On kyllä aivan käsittämätöntä, että oletetaan, että hän selviäisi isosta lapsilaumasta ja pystyisi myös oppimaan jotain. Eihän kaikki aikuisetkaan pysty toimimaan isossa ryhmässä, miksi odotamme sitä lapsilta!

Ensi vuonna tämä "hieno kokeilu" muuttaa avoimeen oppisympäristöön. Koulussa ei siis ole muita kuin ulkoseiniä. Edelleen jossain varmaan ollaa sitä mieltä, että "hienosti menee". En tiedä, kuinka kujalla on asioista päättävät voivat olla..

Kaikki kärsivät, erityiset, tavalliset, perheet, opettajat.

Säästöähän tämä on ja se verhoillaan kauniin ideologian taakse.

Vierailija kirjoitti:

Koulupsykologi kirjoitti:

Emme tarvitse enempää erityiskouluja. Tarvitsemme lisää pienluokkia tavallisiin kouluihin, lakisääteisesti! Inkluusiota voi toteuttaa taito- ja taideaineissa. Yksinkertaista, mutta niin vaikeaa.

Taito- ja taideaineissa iso ryhmä, jossa on erityistä tukea vaativia lapsia, on haasteellinen samaan tapaan kuin muissakin aineissa. Outoa ajatella, että taito- ja taideaineissa voi olla haastavampia ryhmiä kuin muissa aineissa. Kaikissa aineissa on opetussuunnitelma, jossa pysyminen on vaikeaa, jos opettajalla ei ole riittävästi aikaa kaikille oppilaille. Mihin tämä ajattelusi perustuu? Olen tätä aina ihmetellyt!

T. Kuvisope

Mun mielestä paras integrointiaine olisi matematiikk, koska se on monen opettajan pitämänä hyvinkin perinteinen.ja etenee usein samalla tavalla.

Meidän erityisluokan oppilaat ovat kuitenkin niin heikkoja, että ovat vuosikausia taidoissa jäljessä normiluokan oppilaita.

Siksi niitä varmaan laitetaan noille taideaineiden tunneille kun kaippa jokainen osaa jotain piirtää. Liikunnassa moni erityisempi voi olla ihan hyväkin.

Tämä on kinkkinen kysymys. Olen opettanut niin normaalissa koulussa kuin erityiskoulussakin.

Alkuun yksi ongelma on se, että erityiskoulussa opiskelu on tietynlainen ikuinen leima oppilaalle. Opiskelun taso on todella lapsenkengissä verrattuna normaaleihin kouluihin ja lapsista varisee usko normaaliluokissa pärjäämiseen.

Toisaalta osa erityiskoulun lapsista oli sellaisia, että heidät voisi hyvin siirtää normaaliluokalle ilman, että muiden opiskelu häiriintyy. Kuitenkin se olisi oppilaalta pois, koska normaaliluokassa ei opettaja voi keskittyä vain erityislapseen kun luokassa on parhaimmillaan se 30 muutakin. Tavallinenkin lapsi voi tarvita erityistukea, mutta kaikki paukut menevät siihen, joka tarvitsee erityistukea kaikessa.

Osa erityiskoulun lapsista oli sellaisia, että heidän kokonaiskäytös vie keskittymiskyvyn takuuvarmasti myös muilta oppilailta, joten lopputulos on kehno koko luokalle.

Ehdottaisinkin jokaiselle erityistarpeita omaavalle omaa avustajaa luokkaan. Se taas vaatisi kunnalta resursseja.

Kun ongelmat ovat käytöksen ja tunne-elämän puolella, koen homman ongelmalliseksi. Oma lapsi (tuleva tokaluokkalainen) on tälläisella luokalla ja luokalla on lapsi, joka on väkivaltainen, uhmaa aikuisia, karkailee, eikä suoriudu kouluasioistaan. Toki näitä lapsia varten on mitoitettu myös aikuisia enemmän luokkaan. Henk koht avustajaa ei kuitenkaan ole.

Ymmärrän vertaisoppimisen merkityksen ja sen, että emmehän me aikuisenakaan elä eri yhteiskunnissa, erityiset ja normit, mutta kyllä osa lapsista ansaitsisi enemmän tukea, kuin normiluokan vertaisoppimisen.

Vierailija kirjoitti:

Tavallisista lapsista ei saa erityislapsia kuin mallioppimalla. Siksi tärkeää että oppimattomat puupäät, käytöshäiriöiset kotikasvattamattomat täipäiset agressiiviset pennut toimivat kaikissa luoksissa vaikuttajina.

Lamaa opetuksen, jota ei tasa-arvoisessa yhteiskunnassa tarvitse kukaan. Kaikilla lapsilla on oikeus taantua erityislapsiksi.  

Olenkin jo pitkään ihmetellyt, mikä logiikka on takana ihmettelyssä, kun Suomessa ei enää tule uusia Nokian kaltaisia menestystarinoita, ja samaan aikaan ne älykkäimmät lapset turhautuvat koulussa, kun luokka jankkaa plus- ja miinuslaskuja vielä kuudennella, kaikkien on mentävä sen armovitosia saavan tahdissa. Jos tasa-arvo tarkoittaa tasapäistämistä heikoimman tasolle, on jotain pahasti pielessä päättäjien arvomaailmassa.

Päättäjillä ei tunnu olevan kykyä tehdä pitkän ajan päähän vaikuttavia päätöksiä. Vain miten vuodessa tai kahdessa voidaan säästää mahdollisimman paljon, siitä viis, että päätökset aiheuttavat 15 vuoden päästä kymmenkertaiset menot, eikä niitä rahaa valtiolle tuovia keksintöjä ole tulossa.

Yksilöllisten tarpeiden mukaan sen pitäisi mennä, eikä suoraan diagnoosin. Liian usein näkee tätä, että heti suositellaan erityiskoulua/-luokkaa, jos on jokin diagnoosi, perehtymättä lapseen sen tarkemmin. Ja esim. liikuntarajoitteisten tulisi ehdottomasti saada käydä normaalia koulua, mikäli heillä ei ole liikuntavamman lisäksi muita haasteita. Pitäisi vain olla enemmän yksikerroksisia yleisopetuksen kouluja, ja hissejä useampikerroksisissa.

Monet eriyislapset ovat perusluokassa lähinnä säilössä, oppilaanohjaajan kaitsennassa. Luokkakoot ovat liian isoja jos luokassa on erityislapsi, sen lisäksi pari uuslukutaidotonta ja aivonsa pelaamisella hapertaneet, sekä lisåksi kaksi maah an muu  ttajaa jotka eivät osaa kirjoittaa suomea, ja jotka tarvitsevat paljon open tukea.

Mullakin luokat on 23-25 oppilasta, en ehdi. Joku jää huomiotta, usein ne maa han mu uttajat. Kotoutus ei näillä isoilla ryhmillä todellakaan onnistu kun kielitaito jää hankkimatta, siis kirjoitetun kielen.

Vierailija kirjoitti:

Kun ongelmat ovat käytöksen ja tunne-elämän puolella, koen homman ongelmalliseksi. Oma lapsi (tuleva tokaluokkalainen) on tälläisella luokalla ja luokalla on lapsi, joka on väkivaltainen, uhmaa aikuisia, karkailee, eikä suoriudu kouluasioistaan. Toki näitä lapsia varten on mitoitettu myös aikuisia enemmän luokkaan. Henk koht avustajaa ei kuitenkaan ole.

Ymmärrän vertaisoppimisen merkityksen ja sen, että emmehän me aikuisenakaan elä eri yhteiskunnissa, erityiset ja normit, mutta kyllä osa lapsista ansaitsisi enemmän tukea, kuin normiluokan vertaisoppimisen.

Vetoaminen, että yhteiskunnassa muutenkin kaikki ovat yhdessä, ei toimi ollenkaan! Kaikki tietävät, että oikeasti pudotuspeli alkaa jo toisella asteella, jossa oppimaton, heikon päättötodistuksen saanut EI tule saamaan koko ajan tukea ja erityisopetusta, vaikka lait sanoisi mitä ja minilla jää opiskelut kesken ja pahimmassa tapauksessa päihteet ja syrjäytyminen vievät. Työelämässä kilpailu on äärimmäisen kovaa eikä siellä ole paapojia ottamassa vastaan eikä todellakaan työyhteisöissä ole kaikenlaisia tyyppejä! Tuntuu siltä, että kaikin tavoin piilotellaan ja valehdellaan, että nykyinen suuntaus, integraatio tai mitä nimeä käytetään, olisi ainoa tie: se johtuu ainoastaan kuntien hakuttomuudesta satsata tukeen tarpeeksi! Tilanne tulee huononemaan vielä entisestään, kun sote viedään kunnista. Koulu jää isona menoeränä kuntiin, joista verotuloja viedään rankalla kädellä. Olen erittäin huolissani tulevasta peruskoukussa!