Erityislapset tavalliseen luokkaan

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tavallisista lapsista ei saa erityislapsia kuin mallioppimalla. Siksi tärkeää että oppimattomat puupäät, käytöshäiriöiset kotikasvattamattomat täipäiset agressiiviset pennut toimivat kaikissa luoksissa vaikuttajina.

Lamaa opetuksen, jota ei tasa-arvoisessa yhteiskunnassa tarvitse kukaan. Kaikilla lapsilla on oikeus taantua erityislapsiksi.  

Olenkin jo pitkään ihmetellyt, mikä logiikka on takana ihmettelyssä, kun Suomessa ei enää tule uusia Nokian kaltaisia menestystarinoita, ja samaan aikaan ne älykkäimmät lapset turhautuvat koulussa, kun luokka jankkaa plus- ja miinuslaskuja vielä kuudennella, kaikkien on mentävä sen armovitosia saavan tahdissa. Jos tasa-arvo tarkoittaa tasapäistämistä heikoimman tasolle, on jotain pahasti pielessä päättäjien arvomaailmassa.

Päättäjillä ei tunnu olevan kykyä tehdä pitkän ajan päähän vaikuttavia päätöksiä. Vain miten vuodessa tai kahdessa voidaan säästää mahdollisimman paljon, siitä viis, että päätökset aiheuttavat 15 vuoden päästä kymmenkertaiset menot, eikä niitä rahaa valtiolle tuovia keksintöjä ole tulossa.

Jokainen syrjäytynyt lapsi ja nuori aikuinen maksaa satoja tuhansia ellei miljoonia elämänsä aikana, jos hän ei kykene työhön! Tämä ei kiinnosta poliitikkoja kunnissa p..kaakaan. Alkaakohan kiinnostaa, kun työllisyystoimet viedään kokonaan kuntien kontolle?

up

Asioita, jotka voivat olla erityiskouluissa vikana tai siis siinä, että osa lapsista kategorisoidaan erityiskouluihin laitettavaksi ja toiset taas omaan lähikouluun.

- Suomessa on lähikoulu periaate (Perusopetuslaissa) eli lapsi on oikeutettu käymään koulua asuinalueensa mukaisessa koulussa. lLähikouluperiaatteessa lapsi hyötyy koulun käynnistä omalla asuinalueellaan sosiaalisesti.

- Jos lapsi ei mene lähikouluunsa, vaan muualla sijaitsevaan erityiskouluun, niin lapselle tulee pidempi koulumatka kuin muille samalla alueella asuville lapsille. Toisin kuin lähikoulua käyvät, erityislapsi istuu mahdollisesti ajallisesti pitkiä matkoja taksilla kouluun, kun muut asuinalueessa asuvat lapset kävelevät muutaman sata metriä muutamassa minuutissa kouluun.

- Lapsen sosiaalinen ympäristö muuttuu. Erityislapsellakin voisi olla oikeus tuntea monenlaisia lapsia ja kuulua yhteiskuntaan. Erityiskouluissa muut oppilaat myös ainoastaan erityislapsia. Tämä syrjäyttää erityislapset omiin piireihinsä, kaventaa kaveripiiriä.

- Jos osa ikäluokan lapsista lähetetään "pois" piiloon muilta ns. taviksilta, nämä ei-erityisiksi luokitellut tavikset eivät koskaan näe tai opi olemaan luontevasti ihmisten kanssa, jotka ovat erityisiä. Tämä voi olla isokin haitta, koska muuten yhteiskunnassa  joutuu tulemaan monenlaisten ihmisten kanssa. Tulevaisuudessa ehkä vielä enemmän kuin nyt. Miten olisi mahdollista, että esim. seksuaalisen suuntautumisen tai etnisyyden perusteella ei saa syrjiä, mutta esim. terveydentilan tai vamman perusteella kyllä?

- Nykyään ihan vähän vaille 20 % peruskoulun oppilasta tehostetussa tai erityisessä tuessa. Pitäisikö siis viidesosa peruskoulun oppilaista lähettää jonnekin muualle kuin omiin lähikouluihinsa? Mistä näitä otettaisiin, alettaisiin rakennella näin isolle määrälle oppilaita?