Valitut lapset - ruotsalainen Steiner-koulu

Vierailija kirjoitti:

- sosiaalidemokraatit eivät kannattaneet vapaita kouluja. kaikkien piti oppia yhtä paljon

suurinpiirtein noin sanoi 1. jaksossa joku miespuolinen henkilö

jäin miettimään, että onkohan tuo syynä siihen miksi minä kyllästyin lapsena peruskoulussa jo ala-asteella, kun osasin jo 1. luokalle mennessä 3. luokka-asteen asiat ja kun opettajalle tämä kävi ilmi, hän vain kehotti minua sitten seuraamaan opetusta. Ja tylsistyin. Opin jo silloin ettei koulu ole minua varten. kun pääsin kotiin, kaivoin kirjahyllystä isän ja äidin tietokirjoja ja erityisalojen kirjoja heidän ammattialoiltaan ja opiskelin sitten niitä. Se oli minun kouluni. Nyt kun ajattelen, niin aika surullista, että suomessa ei ollut mitään vaihtoehtoa edistyneemmille lapsille. Meidän piti vain istua ja seurata opetusta ja nähdä kun toiset takeltelivat vaikka lukemaan oppimisen kanssa tai miettivät miten 3+4 ja 4+3 tai vaikka 5+2 voi kaikki antaa tuloksesi 7.

olisin ehkä mieluummin käynyt jossain ns. vapaassa koulussa.

Sama minulla, paitsi vanhempani olivat juuri ja juuri läpäisseet kansakoulun, joten kirjoja tutkin ahnaasti kirjastossa.

Vierailija kirjoitti:

- sosiaalidemokraatit eivät kannattaneet vapaita kouluja. kaikkien piti oppia yhtä paljon

suurinpiirtein noin sanoi 1. jaksossa joku miespuolinen henkilö

jäin miettimään, että onkohan tuo syynä siihen miksi minä kyllästyin lapsena peruskoulussa jo ala-asteella, kun osasin jo 1. luokalle mennessä 3. luokka-asteen asiat ja kun opettajalle tämä kävi ilmi, hän vain kehotti minua sitten seuraamaan opetusta. Ja tylsistyin. Opin jo silloin ettei koulu ole minua varten. kun pääsin kotiin, kaivoin kirjahyllystä isän ja äidin tietokirjoja ja erityisalojen kirjoja heidän ammattialoiltaan ja opiskelin sitten niitä. Se oli minun kouluni. Nyt kun ajattelen, niin aika surullista, että suomessa ei ollut mitään vaihtoehtoa edistyneemmille lapsille. Meidän piti vain istua ja seurata opetusta ja nähdä kun toiset takeltelivat vaikka lukemaan oppimisen kanssa tai miettivät miten 3+4 ja 4+3 tai vaikka 5+2 voi kaikki antaa tuloksesi 7.

olisin ehkä mieluummin käynyt jossain ns. vapaassa koulussa.

Jos katsoit sarjan, siitä kävi ilmi, että toteamus oli koulun edustajien oma tulkinta. Vapaisiin kouluihin suhtauduttiin epäillen, koska pelättiin, että oppiminen jää liian vähälle. Tämä ilmeisesti pitikin paikkansa. Ei kirjoja, ei opetussuunnitelmia, paljon leikkiä ja vapautta. Se voi sopia joillekin, mutta osa ei opi tarpeeksi selvitäkseen tässä yhteiskunnassa.

Joku toimittaja voisi tutkia Kruunupyyn kansalaisopistoa ja kaivella kokemuksia kys. paikan entisiltä oppilailta. Siellä oli käytössä vähän kyseenalaisia psykologisia keinoja. Ja jotkut oppilaat oli opettajien mielestä hyviä, ne reippaat ja pirteät ja sitten osa oppilaista oli "huonoja", joiden kiusaamisen myös opettajat osallistui. 

Meidän lapsi on sattumoisin kulkenut koko taipaleensa steiner-päiväkodista steiner-lukioon asti ja pärjännyt aika hyvin, nyt yliopistossa suositussa tiedekunnassa. Nykyään kirjat ja opintosuunnitlemat on samoja kuin muissakin lukoissa ja enimmät steiner-hörhöykset on jääny taakse. Luulen että varsinkin lukioon tulee paljon perässävedettäviä alle kasin keskiarvolla, osa näistä laahaa perässä koko lukion ja kirjoittaa huonosti. Osa lukoissa kuitenkin sellaisiakin jotka menestyvät hyvin ja siitä huolimatta tulivat Steineriin. Yksi tärkeä syy on tuo kiusaamattomuus. Steiner-perinteessä elää kyllä vahvana sata vuotta sitten vallalla olleet ajatukset ja jotkut Steiner-vanhemmat muistavat vielä -70-luvun opettajissa olleen aika hardcore-steiner-hörhöjä. Mielestäni perinteitä on kyllä sovellettu aika valikoiden. Steiner oli antroposofi (100 vuotta sitten nosteessa ollut elämänkatsomus). Meillä oli tilaisuus perehtyä antroposofiseen ihmiskuvaan, mitään kauhean epäilyttävää siinä ei ollut, sain jopa ihan fiksun käsityksen nykyajan antroposofiasta, vaikken kiinnostunutkaan siitä enempää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

- sosiaalidemokraatit eivät kannattaneet vapaita kouluja. kaikkien piti oppia yhtä paljon

suurinpiirtein noin sanoi 1. jaksossa joku miespuolinen henkilö

jäin miettimään, että onkohan tuo syynä siihen miksi minä kyllästyin lapsena peruskoulussa jo ala-asteella, kun osasin jo 1. luokalle mennessä 3. luokka-asteen asiat ja kun opettajalle tämä kävi ilmi, hän vain kehotti minua sitten seuraamaan opetusta. Ja tylsistyin. Opin jo silloin ettei koulu ole minua varten. kun pääsin kotiin, kaivoin kirjahyllystä isän ja äidin tietokirjoja ja erityisalojen kirjoja heidän ammattialoiltaan ja opiskelin sitten niitä. Se oli minun kouluni. Nyt kun ajattelen, niin aika surullista, että suomessa ei ollut mitään vaihtoehtoa edistyneemmille lapsille. Meidän piti vain istua ja seurata opetusta ja nähdä kun toiset takeltelivat vaikka lukemaan oppimisen kanssa tai miettivät miten 3+4 ja 4+3 tai vaikka 5+2 voi kaikki antaa tuloksesi 7.

olisin ehkä mieluummin käynyt jossain ns. vapaassa koulussa.

Jos katsoit sarjan, siitä kävi ilmi, että toteamus oli koulun edustajien oma tulkinta. Vapaisiin kouluihin suhtauduttiin epäillen, koska pelättiin, että oppiminen jää liian vähälle. Tämä ilmeisesti pitikin paikkansa. Ei kirjoja, ei opetussuunnitelmia, paljon leikkiä ja vapautta. Se voi sopia joillekin, mutta osa ei opi tarpeeksi selvitäkseen tässä yhteiskunnassa.

Johtajalta kysyttiin suoraan siitä, miten jotkut entiset oppilaat eivät olleet löytäneet paikkaansa yhteiskunnassa. Vastaus "heidän olisi pitänyt muuttaa yhteiskuntaa".

johtajan poika puhui, miten oppilaille uskoteltiin heidän olevan spirituaalisia, osa suurempaa, joilla oli erityinen tarkoitus universumissa, mutta ei perustaitoja selvitä yhteiskunnassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

- sosiaalidemokraatit eivät kannattaneet vapaita kouluja. kaikkien piti oppia yhtä paljon

suurinpiirtein noin sanoi 1. jaksossa joku miespuolinen henkilö

jäin miettimään, että onkohan tuo syynä siihen miksi minä kyllästyin lapsena peruskoulussa jo ala-asteella, kun osasin jo 1. luokalle mennessä 3. luokka-asteen asiat ja kun opettajalle tämä kävi ilmi, hän vain kehotti minua sitten seuraamaan opetusta. Ja tylsistyin. Opin jo silloin ettei koulu ole minua varten. kun pääsin kotiin, kaivoin kirjahyllystä isän ja äidin tietokirjoja ja erityisalojen kirjoja heidän ammattialoiltaan ja opiskelin sitten niitä. Se oli minun kouluni. Nyt kun ajattelen, niin aika surullista, että suomessa ei ollut mitään vaihtoehtoa edistyneemmille lapsille. Meidän piti vain istua ja seurata opetusta ja nähdä kun toiset takeltelivat vaikka lukemaan oppimisen kanssa tai miettivät miten 3+4 ja 4+3 tai vaikka 5+2 voi kaikki antaa tuloksesi 7.

olisin ehkä mieluummin käynyt jossain ns. vapaassa koulussa.

Jos katsoit sarjan, siitä kävi ilmi, että toteamus oli koulun edustajien oma tulkinta. Vapaisiin kouluihin suhtauduttiin epäillen, koska pelättiin, että oppiminen jää liian vähälle. Tämä ilmeisesti pitikin paikkansa. Ei kirjoja, ei opetussuunnitelmia, paljon leikkiä ja vapautta. Se voi sopia joillekin, mutta osa ei opi tarpeeksi selvitäkseen tässä yhteiskunnassa.

en ole katsonut vielä koko sarjaa loppuun, mutta muistelen kyllä, että ainakin minun aikani kouluissa oli ihan kirjallsiet ohjeet oppilaiden tasapäistämiseksi, meille nimittäin eräs historian opettaja luki niitä joskus yläasteella. hän ei ehkä ollut ihan samaa mieltä ohjeiden kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Meidän lapsi on sattumoisin kulkenut koko taipaleensa steiner-päiväkodista steiner-lukioon asti ja pärjännyt aika hyvin, nyt yliopistossa suositussa tiedekunnassa. Nykyään kirjat ja opintosuunnitlemat on samoja kuin muissakin lukoissa ja enimmät steiner-hörhöykset on jääny taakse. Luulen että varsinkin lukioon tulee paljon perässävedettäviä alle kasin keskiarvolla, osa näistä laahaa perässä koko lukion ja kirjoittaa huonosti. Osa lukoissa kuitenkin sellaisiakin jotka menestyvät hyvin ja siitä huolimatta tulivat Steineriin. Yksi tärkeä syy on tuo kiusaamattomuus. Steiner-perinteessä elää kyllä vahvana sata vuotta sitten vallalla olleet ajatukset ja jotkut Steiner-vanhemmat muistavat vielä -70-luvun opettajissa olleen aika hardcore-steiner-hörhöjä. Mielestäni perinteitä on kyllä sovellettu aika valikoiden. Steiner oli antroposofi (100 vuotta sitten nosteessa ollut elämänkatsomus). Meillä oli tilaisuus perehtyä antroposofiseen ihmiskuvaan, mitään kauhean epäilyttävää siinä ei ollut, sain jopa ihan fiksun käsityksen nykyajan antroposofiasta, vaikken kiinnostunutkaan siitä enempää.

Mitä mieltä olet antroposofian karman käsitteestä?

Dokkarissa yhdelle kiusatulle, jota opettaja antoi toisen oppilaan lyödä luvalla, olis sanottu että hänen entisen elämänsä karma on tuonut tämän läksyn hänelle ja hänen pitää tässä elämässä oppia puolustamaan itseään. 

Johtaja selitti myös, miten spirituaalinen maailma on tärkeämpi kuin materiaalinen. "jos entisessä elämässäsi keskityit liikaa materiaaliseen, seuraavassa elämässä synnyt kehitysvammaisena". Kehitysvammaiset oli siis karman lain tuotosta. Karmivaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

- sosiaalidemokraatit eivät kannattaneet vapaita kouluja. kaikkien piti oppia yhtä paljon

suurinpiirtein noin sanoi 1. jaksossa joku miespuolinen henkilö

jäin miettimään, että onkohan tuo syynä siihen miksi minä kyllästyin lapsena peruskoulussa jo ala-asteella, kun osasin jo 1. luokalle mennessä 3. luokka-asteen asiat ja kun opettajalle tämä kävi ilmi, hän vain kehotti minua sitten seuraamaan opetusta. Ja tylsistyin. Opin jo silloin ettei koulu ole minua varten. kun pääsin kotiin, kaivoin kirjahyllystä isän ja äidin tietokirjoja ja erityisalojen kirjoja heidän ammattialoiltaan ja opiskelin sitten niitä. Se oli minun kouluni. Nyt kun ajattelen, niin aika surullista, että suomessa ei ollut mitään vaihtoehtoa edistyneemmille lapsille. Meidän piti vain istua ja seurata opetusta ja nähdä kun toiset takeltelivat vaikka lukemaan oppimisen kanssa tai miettivät miten 3+4 ja 4+3 tai vaikka 5+2 voi kaikki antaa tuloksesi 7.

olisin ehkä mieluummin käynyt jossain ns. vapaassa koulussa.

Jos katsoit sarjan, siitä kävi ilmi, että toteamus oli koulun edustajien oma tulkinta. Vapaisiin kouluihin suhtauduttiin epäillen, koska pelättiin, että oppiminen jää liian vähälle. Tämä ilmeisesti pitikin paikkansa. Ei kirjoja, ei opetussuunnitelmia, paljon leikkiä ja vapautta. Se voi sopia joillekin, mutta osa ei opi tarpeeksi selvitäkseen tässä yhteiskunnassa.

Johtajalta kysyttiin suoraan siitä, miten jotkut entiset oppilaat eivät olleet löytäneet paikkaansa yhteiskunnassa. Vastaus "heidän olisi pitänyt muuttaa yhteiskuntaa".

johtajan poika puhui, miten oppilaille uskoteltiin heidän olevan spirituaalisia, osa suurempaa, joilla oli erityinen tarkoitus universumissa, mutta ei perustaitoja selvitä yhteiskunnassa.

Tietty, hehän olivat VALITUT lapset, bavalda barn!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

- sosiaalidemokraatit eivät kannattaneet vapaita kouluja. kaikkien piti oppia yhtä paljon

suurinpiirtein noin sanoi 1. jaksossa joku miespuolinen henkilö

jäin miettimään, että onkohan tuo syynä siihen miksi minä kyllästyin lapsena peruskoulussa jo ala-asteella, kun osasin jo 1. luokalle mennessä 3. luokka-asteen asiat ja kun opettajalle tämä kävi ilmi, hän vain kehotti minua sitten seuraamaan opetusta. Ja tylsistyin. Opin jo silloin ettei koulu ole minua varten. kun pääsin kotiin, kaivoin kirjahyllystä isän ja äidin tietokirjoja ja erityisalojen kirjoja heidän ammattialoiltaan ja opiskelin sitten niitä. Se oli minun kouluni. Nyt kun ajattelen, niin aika surullista, että suomessa ei ollut mitään vaihtoehtoa edistyneemmille lapsille. Meidän piti vain istua ja seurata opetusta ja nähdä kun toiset takeltelivat vaikka lukemaan oppimisen kanssa tai miettivät miten 3+4 ja 4+3 tai vaikka 5+2 voi kaikki antaa tuloksesi 7.

olisin ehkä mieluummin käynyt jossain ns. vapaassa koulussa.

Jos katsoit sarjan, siitä kävi ilmi, että toteamus oli koulun edustajien oma tulkinta. Vapaisiin kouluihin suhtauduttiin epäillen, koska pelättiin, että oppiminen jää liian vähälle. Tämä ilmeisesti pitikin paikkansa. Ei kirjoja, ei opetussuunnitelmia, paljon leikkiä ja vapautta. Se voi sopia joillekin, mutta osa ei opi tarpeeksi selvitäkseen tässä yhteiskunnassa.

Eipä näytä oppivan normaalikoulussakaan.

ihan hulluja nuo opettajat :( Voi lapsraukat

Kaikki sellainen, jossa mennään jonkin yhden gurun tai yhden aatteen mukaan yksisilmäisesti, menee lopulta vikaan.

On erikoista, miten Solvik-koulu on pystytty esittämään toisaalta vapauden filosofiaan perustuvana, liberaalina, avoimena ja ennakkoluulottomana koululaitoksena, ja toisaalta, kuten sarjan toisessa jaksossa kerrottiin, se on ollut poikkeuksellisen sääntökeskeinen, oppilaita lokeroiva, sulkeutunut sekä ennakkoluuloinen muuta maailmaa kohtaan.

Ikään kuin se, että vain sanoo jonkin filosofian edustavan vapautta, tekisi siitä oikeasti vapaan.

Vierailija kirjoitti:

Meidän lapsi on sattumoisin kulkenut koko taipaleensa steiner-päiväkodista steiner-lukioon asti ja pärjännyt aika hyvin, nyt yliopistossa suositussa tiedekunnassa. Nykyään kirjat ja opintosuunnitlemat on samoja kuin muissakin lukoissa ja enimmät steiner-hörhöykset on jääny taakse. Luulen että varsinkin lukioon tulee paljon perässävedettäviä alle kasin keskiarvolla, osa näistä laahaa perässä koko lukion ja kirjoittaa huonosti. Osa lukoissa kuitenkin sellaisiakin jotka menestyvät hyvin ja siitä huolimatta tulivat Steineriin. Yksi tärkeä syy on tuo kiusaamattomuus. Steiner-perinteessä elää kyllä vahvana sata vuotta sitten vallalla olleet ajatukset ja jotkut Steiner-vanhemmat muistavat vielä -70-luvun opettajissa olleen aika hardcore-steiner-hörhöjä. Mielestäni perinteitä on kyllä sovellettu aika valikoiden. Steiner oli antroposofi (100 vuotta sitten nosteessa ollut elämänkatsomus). Meillä oli tilaisuus perehtyä antroposofiseen ihmiskuvaan, mitään kauhean epäilyttävää siinä ei ollut, sain jopa ihan fiksun käsityksen nykyajan antroposofiasta, vaikken kiinnostunutkaan siitä enempää.

Kuten dokumentissakin sanottiin, kiusaamattomuus oli pelkkä tyhjä hokema, joka ei tarkoita mitään. Lapset ei lopeta kiusaamista siten, että aikuiset kertoilee ympäriinsä, ettei tässä koulussa kiusata.

Uniikkeja lumihiutaleita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

- sosiaalidemokraatit eivät kannattaneet vapaita kouluja. kaikkien piti oppia yhtä paljon

suurinpiirtein noin sanoi 1. jaksossa joku miespuolinen henkilö

jäin miettimään, että onkohan tuo syynä siihen miksi minä kyllästyin lapsena peruskoulussa jo ala-asteella, kun osasin jo 1. luokalle mennessä 3. luokka-asteen asiat ja kun opettajalle tämä kävi ilmi, hän vain kehotti minua sitten seuraamaan opetusta. Ja tylsistyin. Opin jo silloin ettei koulu ole minua varten. kun pääsin kotiin, kaivoin kirjahyllystä isän ja äidin tietokirjoja ja erityisalojen kirjoja heidän ammattialoiltaan ja opiskelin sitten niitä. Se oli minun kouluni. Nyt kun ajattelen, niin aika surullista, että suomessa ei ollut mitään vaihtoehtoa edistyneemmille lapsille. Meidän piti vain istua ja seurata opetusta ja nähdä kun toiset takeltelivat vaikka lukemaan oppimisen kanssa tai miettivät miten 3+4 ja 4+3 tai vaikka 5+2 voi kaikki antaa tuloksesi 7.

olisin ehkä mieluummin käynyt jossain ns. vapaassa koulussa.

Jos katsoit sarjan, siitä kävi ilmi, että toteamus oli koulun edustajien oma tulkinta. Vapaisiin kouluihin suhtauduttiin epäillen, koska pelättiin, että oppiminen jää liian vähälle. Tämä ilmeisesti pitikin paikkansa. Ei kirjoja, ei opetussuunnitelmia, paljon leikkiä ja vapautta. Se voi sopia joillekin, mutta osa ei opi tarpeeksi selvitäkseen tässä yhteiskunnassa.

Minusta tavallisessa peruskoulussa saavutetaan se, että kaikki oppivat suurin piirtein riittävästi. Voi olla, että sieltä toisesta päästä sitten joustetaan ja parhaat eivät opi niin paljon kuin potentiaali antaisi myöten. Tuollaisessa dokumentin koulussa heikoimmat jäivät kuitenkin selvästi ilman riittäviä perustaitoja. Vahvimmilla olisi kenties ollut siellä mahdollisuudet oppia enemmän kuin tavallisessa peruskoulussa, mutta suhtaudun siihenkin epäillen, sillä eräs kertojista nimenomaan totesi, ettei heillä ollut koskaan edes koulukirjoja. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meidän lapsi on sattumoisin kulkenut koko taipaleensa steiner-päiväkodista steiner-lukioon asti ja pärjännyt aika hyvin, nyt yliopistossa suositussa tiedekunnassa. Nykyään kirjat ja opintosuunnitlemat on samoja kuin muissakin lukoissa ja enimmät steiner-hörhöykset on jääny taakse. Luulen että varsinkin lukioon tulee paljon perässävedettäviä alle kasin keskiarvolla, osa näistä laahaa perässä koko lukion ja kirjoittaa huonosti. Osa lukoissa kuitenkin sellaisiakin jotka menestyvät hyvin ja siitä huolimatta tulivat Steineriin. Yksi tärkeä syy on tuo kiusaamattomuus. Steiner-perinteessä elää kyllä vahvana sata vuotta sitten vallalla olleet ajatukset ja jotkut Steiner-vanhemmat muistavat vielä -70-luvun opettajissa olleen aika hardcore-steiner-hörhöjä. Mielestäni perinteitä on kyllä sovellettu aika valikoiden. Steiner oli antroposofi (100 vuotta sitten nosteessa ollut elämänkatsomus). Meillä oli tilaisuus perehtyä antroposofiseen ihmiskuvaan, mitään kauhean epäilyttävää siinä ei ollut, sain jopa ihan fiksun käsityksen nykyajan antroposofiasta, vaikken kiinnostunutkaan siitä enempää.

Kuten dokumentissakin sanottiin, kiusaamattomuus oli pelkkä tyhjä hokema, joka ei tarkoita mitään. Lapset ei lopeta kiusaamista siten, että aikuiset kertoilee ympäriinsä, ettei tässä koulussa kiusata.

olin lapsena päiväkodissa, jossa korostettiin lapsen luovaa puolta ja sen kautta kehittymistä. Päiväkoti oli kuitenkin aatteeton ja uskonnoton. Meillä ei siis ollut edes mitään ruokarukousta eikä puhuttu edes jeesuksesta. jos joku lapsi puhui, hän sai puhua, mutta opettajat ja hoitajat eivät siihen kommentoineet mitään. Meillä leikittiin paljon, saimme pirtää vapaasti, kuusivuotiaat opettelivat lukemisen ja laskemisen alkeita kivojen piirtämistehtävien kautta (meidän päiväkodista jokainen lapsi lähti seitsemänvuotiaana kouluun osaten lukea ja laskea). Kaikenkaikkiaan meillä oli tosi kivaa siellä, ja kiusata ei saanut. Aikuisen tehtävä oli lopettaa kärhämä, esim. jos oli fyysistä kärhämää lapset irrotettiin toisistaan, jos oli jotain mäkätystä toinen toisilleen, siihen puututtiin. Sitten piti pyytää anteeksi, molempien osapuolten ja opettajat muistuttivat osapuolia siitä ettei riitely johda mihinkään ja meidän ihmisten velvollisuus on se, ettei kiusata toisiamme, muistuttivat,  että pitää osata pitää huolta omista rajoista ja oppia tunnistmaan ne sekä kertomaan toiselle - eihän se toinen muuten voi mitenkään tietää missä toisen rajat menee, jos toinen ei koskaan niitä kerro.  JAina lähdettiin hyvillä mielin iltapäivällä päiväkodista pois. Tuo päiväkoti oli kokeellinen ja toimii muuten edelleenkiin samalla paikalla, mutta en  tiedä onko vielä sama ideologia siellä - toivottavasti on. Kuitenkin koen, että juuri tuon päiväkodin ansiosta lapsuuteni oli tosi hyvä.

Kun sitten aloitin koulun toisella paikkakunnalla sain hirveän kulttuurishokin, kun siellä ei toiminutkaan nuo aatteet ja siellä sai ihan vapaasti syrjiä ja sorsia toisia ja ottaa silmätikuksi kaikki, jossa oli jotain poikkeavaa. Se tuntui tosi oudolta ja että opettajat eivät välittäneet. Muistan kuinka itkin joskus iltaisin äidille ja kerroin että haluan takaisin kotiin ja pois täältä ja kerroin että nämä ihmiset täällä ovat aivan hirveitä eikä heillä ole käytöstapoja.

Vierailija kirjoitti:

Joku toimittaja voisi tutkia Kruunupyyn kansalaisopistoa ja kaivella kokemuksia kys. paikan entisiltä oppilailta. Siellä oli käytössä vähän kyseenalaisia psykologisia keinoja. Ja jotkut oppilaat oli opettajien mielestä hyviä, ne reippaat ja pirteät ja sitten osa oppilaista oli "huonoja", joiden kiusaamisen myös opettajat osallistui. 

Tuollainenhan on ihan normaalia missä koulussa tahansa, ei siitä voi jotakin yksittäistä oppilaitosta tai opetussuuntaa syyttää. Ihmisiä ne ovat opettajatkin ja heillä on omat sympatiansa tai antipatiansa oppilaita kohtaan. Tietysti epäoikeudenmukaista oppilaille, mutta sitä se on aina ollut.

Dokumentti oli aika pitkäveteinen. Olisin halunnut kuulla enemmän siitä, että mitä oppilailla jäi oppimatta ja mitä heistä lopulta tuli. Millaisiin ammatteihin he päätyivät? (Katsoin vasta 1/3 & 2/3. Viimeistä en jaksa)

Mahtoi olla melkoinen järkytys kyllä osalle se, kun tajusivat, että eiväthän he osaa perustaitoja ja tulevaisuus on ryöstetty, koska jatko-opiskelumahdollisuudet ovat olemattomat puutteellisella lukutaidolla. Eihän lukiossakaan pärjää, jos ei pänttäämisen taitoa ole ikinä harjoitellut.