Lue keskustelun säännöt.
Teinkö väärin kun suutuin lapselle?
16.06.2021 |
Leikki-ikäisellä lapsellani on todella ikävä tapa satuttaa muita jos (vaikka pienetkin) asiat ei mene hänen mielen mukaan. Repii tukasta, lyö ja raapii, saattaa purrakin. Aina on kielletty, selitetty että ei saa satuttaa toisia, viety pois tilanteesta jne. Joka kerta johdonmukaisesti. Ja jälkikäteen käyty tilanne vielä läpi. Mutta satuttaminen vai lisääntyy, etenkin jos lapsi on vähänkin väsynyt. Positiivista huomiota lapsi kyllä saa ja kehuja hyvin menevistä tilanteista eli mielestäni ei hae huomiota satuttamalla vaan purkaa pettymystään.
Tänään hän taas ties kuinka monennen kerran lapsi raapi minuun verinaarmut kun olisi joutunut hetken odottamaan erästä haluamaansa asiaa jonka olisi halunnut heti. Hermostuin aivan, koska olen niin loppu siihen että minua niin usein satutetaan. Rupesin karjumaan lapselle. Nyt kaduttaa, tiedän että ei saisi huutaa.
Kysymys otsikossa.
Kommentit (75)
Vierailija kirjoitti:
Et tehnyt väärin. Lapsen on korkea aika oppia, että toiset ihmiset suuttuvat jos heitä kohtelee huonosti.
Seuraava asia mitä lapsen tulisi oppia olisi sitten se, että ikävien asioiden tekeminen toisille osuu itseä omaan nilkkaan. Eli että kielletystä tekemisestä seuraa rangaistus.
On siis aika ottaa rangaistukset käyttöön. Tuntuvat sellaiset. Rangaistuksen tulee olla niin kova, että se saa lapsen tottelevaiseksi ja katumaan tekoaan.
Joo. Kävin lapsen kanssa tilanteen läpi, selitin että äiti on todella vihainen ja surullinen kun sinä raavit äitiä ja äitiä sattui, ketään ei saa satuttaa. Ja että äiti istuu nyt hetken rauhassa pöydän ääressä rauhoittumassa. Lapsi leikkii tässä samassa huoneessa leluillaan ja yrittää välillä tulla raapimaan ja nipistämään minua. Selvästi reaktiona karjumiseeni. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et tehnyt väärin. Lapsen on korkea aika oppia, että toiset ihmiset suuttuvat jos heitä kohtelee huonosti.
Seuraava asia mitä lapsen tulisi oppia olisi sitten se, että ikävien asioiden tekeminen toisille osuu itseä omaan nilkkaan. Eli että kielletystä tekemisestä seuraa rangaistus.
On siis aika ottaa rangaistukset käyttöön. Tuntuvat sellaiset. Rangaistuksen tulee olla niin kova, että se saa lapsen tottelevaiseksi ja katumaan tekoaan.
Joo. Kävin lapsen kanssa tilanteen läpi, selitin että äiti on todella vihainen ja surullinen kun sinä raavit äitiä ja äitiä sattui, ketään ei saa satuttaa. Ja että äiti istuu nyt hetken rauhassa pöydän ääressä rauhoittumassa. Lapsi leikkii tässä samassa huoneessa leluillaan ja yrittää välillä tulla raapimaan ja nipistämään minua. Selvästi reaktiona karjumiseeni. Ap
Siis minkä ikäinen lapsi on kyseessä? Koska eihän tuo nyt todellakaan ole normaalia leikki-ikäisellä, 3-6 vuotiaalla lapsella. Kyllä muutamalla tiukalla sanomisella pitää tuon ikäiselle mennä jakeluun, että muita ei satuteta. Onko päivähoidossa? Kuinka käyttäytyy siellä? Meillä lapset on ehkä kerran purreet tms ja joka kerta olen karjaissut sen verran kovaa, että säikähtivät ja käytös loppui siihen. Eivätkä kyllä raavi eikä pureskele ketään muitakaan. Teinejä ovat jo nykyään.
Vierailija kirjoitti:
Et tehnyt väärin. Lapsen on korkea aika oppia, että toiset ihmiset suuttuvat jos heitä kohtelee huonosti.
Seuraava asia mitä lapsen tulisi oppia olisi sitten se, että ikävien asioiden tekeminen toisille osuu itseä omaan nilkkaan. Eli että kielletystä tekemisestä seuraa rangaistus.
On siis aika ottaa rangaistukset käyttöön. Tuntuvat sellaiset. Rangaistuksen tulee olla niin kova, että se saa lapsen tottelevaiseksi ja katumaan tekoaan.
Mikä olisi sinusta sopiva rangaistus esimerkiksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et tehnyt väärin. Lapsen on korkea aika oppia, että toiset ihmiset suuttuvat jos heitä kohtelee huonosti.
Seuraava asia mitä lapsen tulisi oppia olisi sitten se, että ikävien asioiden tekeminen toisille osuu itseä omaan nilkkaan. Eli että kielletystä tekemisestä seuraa rangaistus.
On siis aika ottaa rangaistukset käyttöön. Tuntuvat sellaiset. Rangaistuksen tulee olla niin kova, että se saa lapsen tottelevaiseksi ja katumaan tekoaan.
Joo. Kävin lapsen kanssa tilanteen läpi, selitin että äiti on todella vihainen ja surullinen kun sinä raavit äitiä ja äitiä sattui, ketään ei saa satuttaa. Ja että äiti istuu nyt hetken rauhassa pöydän ääressä rauhoittumassa. Lapsi leikkii tässä samassa huoneessa leluillaan ja yrittää välillä tulla raapimaan ja nipistämään minua. Selvästi reaktiona karjumiseeni. Ap
Siis minkä ikäinen lapsi on kyseessä? Koska eihän tuo nyt todellakaan ole normaalia leikki-ikäisellä, 3-6 vuotiaalla lapsella. Kyllä muutamalla tiukalla sanomisella pitää tuon ikäiselle mennä jakeluun, että muita ei satuteta. Onko päivähoidossa? Kuinka käyttäytyy siellä? Meillä lapset on ehkä kerran purreet tms ja joka kerta olen karjaissut sen verran kovaa, että säikähtivät ja käytös loppui siihen. Eivätkä kyllä raavi eikä pureskele ketään muitakaan. Teinejä ovat jo nykyään.
Aloittaa päiväkodissa heti juhannuksen jälkeen, täyttää ensi viikolla kolme vuotta. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toivottavasti lapsi nyt huomasi, että olet tosissasi. Aiemmin näin ei ole käytöksestä päätellen ollut. Ihan hyvä lapsen tajuta, että äiti suuttuu, jos tekee tyhmyyksiä kielloista huolimatta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niinhän siinä käy kun tahallaan tekee kiellettyjä asioita. Hyvä että oppii.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et tehnyt väärin. Lapsen on korkea aika oppia, että toiset ihmiset suuttuvat jos heitä kohtelee huonosti.
Seuraava asia mitä lapsen tulisi oppia olisi sitten se, että ikävien asioiden tekeminen toisille osuu itseä omaan nilkkaan. Eli että kielletystä tekemisestä seuraa rangaistus.
On siis aika ottaa rangaistukset käyttöön. Tuntuvat sellaiset. Rangaistuksen tulee olla niin kova, että se saa lapsen tottelevaiseksi ja katumaan tekoaan.
Joo. Kävin lapsen kanssa tilanteen läpi, selitin että äiti on todella vihainen ja surullinen kun sinä raavit äitiä ja äitiä sattui, ketään ei saa satuttaa. Ja että äiti istuu nyt hetken rauhassa pöydän ääressä rauhoittumassa. Lapsi leikkii tässä samassa huoneessa leluillaan ja yrittää välillä tulla raapimaan ja nipistämään minua. Selvästi reaktiona karjumiseeni. Ap
Ap, tämä on hyväalku, mutta olet edennyt vasta puoliväliin.
En välttämättä kannata rangaistuksia, seuraamuksia.
Sä olet nyt selittänt, että äiti on vihainen ja surullinen ja rauhoittuu hetken. Mutta et ole selittänyt, että harva hakuaa leikkiö tai tehdä mitään kivaa sellaisten ihmisten kanssa, jotka satuttavat ja ovat ilkeitä. Ja siksi tekäön ette hänen ilkeytendä takia nyt voi tehdä sitä ja tätä kivaa ainakaan tällä viikolla. Ja että noin meneteltyään hän ei ainakaan saa haluamaansa. Ja sitten pidät tästä kiinni.
Siis näytä, että ne ikävät seuraukset eivät tule vain äidille, vaan myös hänelle itselleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nuoret lapset eivät usein ymmärrä, että "aikuisen rauhallisesti käytyjä keskustelut" ovat tärkeitä asioita. Lapset reagoivat tunteisiin. Kun näyttää suuttumuksen, siitä jää aivoihin "tunnejälki", joka on paljon vahvempi kuin rauhallisesti selitetty asia, joka unohtuu parin minuutin kuluttua.
Lapseni kerran 2-3 vuotiaana ei halunnut syödä puuroaan ja viskasi lautasen seinään. "Suutuin" kuin pippuri, eli korotin ääneni, annoin vihaisuuden tulla hieman läpi ja kerroin tiukoin sanakääntein että ruoan viskaaminen ei ole koskaan sallittua. Lapsi pelästyi ja rupesi itkemään. Äiti rauhoitteli lapsen. Näytin yrmyä naamaa vielä n. viiden minuutin ajan, kun siivosin jälkiä.
Lapselle laitettiin uusi puurolautanen. Se ei lentänyt mihinkään. Koskaan ei ole enää lautaset lennelleet sen jälkeen. En ollut oikeasti suuttunut, lähinnä hieman harmistunut. Tein kuitenkin tämän siksi, että lapsi ymmärtäisi kuinka väärin on noin tehdä.
Samaa taktiikkaa olen käyttänyt 4-5 kertaa vuosien varrella. Aina toimii. Koskaan ei toista kiellettyä asiaa enää. Varmaan syynä onse, että olen viilipytty ja suutun erittäin harvoin. Eli kyseessä on lapsen kannalta harvinainen tilanne, jolloin asian täytyy olla vakava.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et tehnyt väärin. Lapsen on korkea aika oppia, että toiset ihmiset suuttuvat jos heitä kohtelee huonosti.
Seuraava asia mitä lapsen tulisi oppia olisi sitten se, että ikävien asioiden tekeminen toisille osuu itseä omaan nilkkaan. Eli että kielletystä tekemisestä seuraa rangaistus.
On siis aika ottaa rangaistukset käyttöön. Tuntuvat sellaiset. Rangaistuksen tulee olla niin kova, että se saa lapsen tottelevaiseksi ja katumaan tekoaan.
Mikä olisi sinusta sopiva rangaistus esimerkiksi?
Sehän riippuu aivan lapsesta ja tilanteesta. Eli sellainen rangaistus mikä tehoaa ja minkä pystyy toteuttamaan juuri siinä tilanteessa (lykätä sitä rangaistusta ei pidä, koska tuon ikäinen unohtaa asiayhteydet melko nopeasti).
Yleisesti pikkulapsilla käytettäviä rangaistuksia on paljonkin, ja ei se auta kuin käydä niitä läpi ja katsoa, että mitkä toimivat. Erilaisia aresteja seisoen/istuen/kädestä pitäen, joku tavara pois, joku etu pois ynnä muuta ynnä muuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et tehnyt väärin. Lapsen on korkea aika oppia, että toiset ihmiset suuttuvat jos heitä kohtelee huonosti.
Seuraava asia mitä lapsen tulisi oppia olisi sitten se, että ikävien asioiden tekeminen toisille osuu itseä omaan nilkkaan. Eli että kielletystä tekemisestä seuraa rangaistus.
On siis aika ottaa rangaistukset käyttöön. Tuntuvat sellaiset. Rangaistuksen tulee olla niin kova, että se saa lapsen tottelevaiseksi ja katumaan tekoaan.
Joo. Kävin lapsen kanssa tilanteen läpi, selitin että äiti on todella vihainen ja surullinen kun sinä raavit äitiä ja äitiä sattui, ketään ei saa satuttaa. Ja että äiti istuu nyt hetken rauhassa pöydän ääressä rauhoittumassa. Lapsi leikkii tässä samassa huoneessa leluillaan ja yrittää välillä tulla raapimaan ja nipistämään minua. Selvästi reaktiona karjumiseeni. Ap
Ap, tämä on hyväalku, mutta olet edennyt vasta puoliväliin.
En välttämättä kannata rangaistuksia, seuraamuksia.
Sä olet nyt selittänt, että äiti on vihainen ja surullinen ja rauhoittuu hetken. Mutta et ole selittänyt, että harva hakuaa leikkiö tai tehdä mitään kivaa sellaisten ihmisten kanssa, jotka satuttavat ja ovat ilkeitä. Ja siksi tekäön ette hänen ilkeytendä takia nyt voi tehdä sitä ja tätä kivaa ainakaan tällä viikolla. Ja että noin meneteltyään hän ei ainakaan saa haluamaansa. Ja sitten pidät tästä kiinni.
Siis näytä, että ne ikävät seuraukset eivät tule vain äidille, vaan myös hänelle itselleen.
Eilen oli vastaava tilanne, mutta silloin en karjunut. Mutta esim. eilen selitin, että muut äiti ei raavi takaisin, mutta muut ihmiset voivat raapia takaisin ja sitten sinuakin sattuu. Ja olen joka kerta tehnyt niin, että jos tahallaan satuttaa, niin joutuu kivasta tilanteesta pois eli esim. leikkimästä eikä pääse heti leikkimään takaisin siksi että satutti. Ja pidän aina kiinni siitä mitä sanon. Ap
Lapsella ei ole nyt kaikki ok?Tämä ei lupaa hyvää?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsen siinä pitäisi katua. Sellaista se elämä on, että moni muukin suuttuu, jos tuolla tavalla käyttäytyy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et tehnyt väärin. Lapsen on korkea aika oppia, että toiset ihmiset suuttuvat jos heitä kohtelee huonosti.
Seuraava asia mitä lapsen tulisi oppia olisi sitten se, että ikävien asioiden tekeminen toisille osuu itseä omaan nilkkaan. Eli että kielletystä tekemisestä seuraa rangaistus.
On siis aika ottaa rangaistukset käyttöön. Tuntuvat sellaiset. Rangaistuksen tulee olla niin kova, että se saa lapsen tottelevaiseksi ja katumaan tekoaan.
Joo. Kävin lapsen kanssa tilanteen läpi, selitin että äiti on todella vihainen ja surullinen kun sinä raavit äitiä ja äitiä sattui, ketään ei saa satuttaa. Ja että äiti istuu nyt hetken rauhassa pöydän ääressä rauhoittumassa. Lapsi leikkii tässä samassa huoneessa leluillaan ja yrittää välillä tulla raapimaan ja nipistämään minua. Selvästi reaktiona karjumiseeni. Ap
Siis minkä ikäinen lapsi on kyseessä? Koska eihän tuo nyt todellakaan ole normaalia leikki-ikäisellä, 3-6 vuotiaalla lapsella. Kyllä muutamalla tiukalla sanomisella pitää tuon ikäiselle mennä jakeluun, että muita ei satuteta. Onko päivähoidossa? Kuinka käyttäytyy siellä? Meillä lapset on ehkä kerran purreet tms ja joka kerta olen karjaissut sen verran kovaa, että säikähtivät ja käytös loppui siihen. Eivätkä kyllä raavi eikä pureskele ketään muitakaan. Teinejä ovat jo nykyään.
Aloittaa päiväkodissa heti juhannuksen jälkeen, täyttää ensi viikolla kolme vuotta. Ap
OK, no siperia opettaa sitten kahden viikon päästä. Toivottavasti vaan vastaan ei satu muutamaa samalla tavalla kasvattamatta jäänyttä ensi syksynä eskarin aloittavaa kuusivuotiasta sitä opetusta antamaan. Siinä voi sun lapselle nimittäin käydä todella pahasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et tehnyt väärin. Lapsen on korkea aika oppia, että toiset ihmiset suuttuvat jos heitä kohtelee huonosti.
Seuraava asia mitä lapsen tulisi oppia olisi sitten se, että ikävien asioiden tekeminen toisille osuu itseä omaan nilkkaan. Eli että kielletystä tekemisestä seuraa rangaistus.
On siis aika ottaa rangaistukset käyttöön. Tuntuvat sellaiset. Rangaistuksen tulee olla niin kova, että se saa lapsen tottelevaiseksi ja katumaan tekoaan.
Joo. Kävin lapsen kanssa tilanteen läpi, selitin että äiti on todella vihainen ja surullinen kun sinä raavit äitiä ja äitiä sattui, ketään ei saa satuttaa. Ja että äiti istuu nyt hetken rauhassa pöydän ääressä rauhoittumassa. Lapsi leikkii tässä samassa huoneessa leluillaan ja yrittää välillä tulla raapimaan ja nipistämään minua. Selvästi reaktiona karjumiseeni. Ap
Siis minkä ikäinen lapsi on kyseessä? Koska eihän tuo nyt todellakaan ole normaalia leikki-ikäisellä, 3-6 vuotiaalla lapsella. Kyllä muutamalla tiukalla sanomisella pitää tuon ikäiselle mennä jakeluun, että muita ei satuteta. Onko päivähoidossa? Kuinka käyttäytyy siellä? Meillä lapset on ehkä kerran purreet tms ja joka kerta olen karjaissut sen verran kovaa, että säikähtivät ja käytös loppui siihen. Eivätkä kyllä raavi eikä pureskele ketään muitakaan. Teinejä ovat jo nykyään.
Aloittaa päiväkodissa heti juhannuksen jälkeen, täyttää ensi viikolla kolme vuotta. Ap
OK, no siperia opettaa sitten kahden viikon päästä. Toivottavasti vaan vastaan ei satu muutamaa samalla tavalla kasvattamatta jäänyttä ensi syksynä eskarin aloittavaa kuusivuotiasta sitä opetusta antamaan. Siinä voi sun lapselle nimittäin käydä todella pahasti.
Minkähän takia haluat olla minulle ilkeä? Mitä pahaa olen sinulle tehnyt?
Ap
Oletko puhunut neuvolassa tästä? Jännä, että vielä 3v käyttäytyy noin, vaikka pitäisi jo ymmärtää, että toiseen sattuu. Eikä tuo mikään maailmanloppu ole, että suutuit. Ei huonoa käytöstä tarvitse loputtomiin jaksaa. Nyt kunnon rangaistukset käyttöön tuosta toisen satuttamisesta. Lempilelut jäähylle ja vaikka ihan lapsikin. Ei se siitä traumatisoidu. Tilanne on hyvä aina käsitellä läpi ja niin olet ilmeisesti tehnytkin.
Vierailija kirjoitti:
Oletko puhunut neuvolassa tästä? Jännä, että vielä 3v käyttäytyy noin, vaikka pitäisi jo ymmärtää, että toiseen sattuu. Eikä tuo mikään maailmanloppu ole, että suutuit. Ei huonoa käytöstä tarvitse loputtomiin jaksaa. Nyt kunnon rangaistukset käyttöön tuosta toisen satuttamisesta. Lempilelut jäähylle ja vaikka ihan lapsikin. Ei se siitä traumatisoidu. Tilanne on hyvä aina käsitellä läpi ja niin olet ilmeisesti tehnytkin.
Kyllä lapsi varmaan ymmärtää satuttavansa. Siksi kai niin tekeekin. Kun tulee paha mieli kun ei saa haluamaansa niin kai haluaa että sillekin joka aiheutti hänelle pahan mielen tulee paha mieli. Minusta tämä on sinänsä ihan ymmärrettävää mutta sen pitää silti loppua.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Lapsella ei ole nyt kaikki ok?Tämä ei lupaa hyvää?
No mitä tämä sinusta lupaa?
Et tehnyt väärin. Lapsen on korkea aika oppia, että toiset ihmiset suuttuvat jos heitä kohtelee huonosti.
Seuraava asia mitä lapsen tulisi oppia olisi sitten se, että ikävien asioiden tekeminen toisille osuu itseä omaan nilkkaan. Eli että kielletystä tekemisestä seuraa rangaistus.
On siis aika ottaa rangaistukset käyttöön. Tuntuvat sellaiset. Rangaistuksen tulee olla niin kova, että se saa lapsen tottelevaiseksi ja katumaan tekoaan.