Miksi vanhemmat uupuvat, kun pitää olla lasten kanssa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ylen uutinen käsittelee koronan vaikutusta vanhemmuuteen. Kai nyt jopa ap:n tapainen ääliö tajuaa, että totta kai se korona on uuvuttanut vanhempia. Vaihtelevasti teitenkin ihan jo siksi, että koronatilanne on ollut eri puolilla maata erilainen.

Pienten lasten vanhempia se on kuormittanut koska on pitänyt hoitaa sekä lapset että työ päällekkäin, eikä esim ulkopuolisia hoitajia ole voinut käyttää.

Koululaisten vanhempia etäkoulun ja kaiken hybridisekoilun takia.

Me oltiin sillä lailla p*skoja vanhempia ja ihmisiä ja ihmisiä, että vietiin lapset korona-aikaankin päiväkotiin vaikka tehtiin etätöitä. Koska olisin ihan takuulla ollut lataamossa jos olisin yrittänyt selvitä erittäin energisen alle 2-vuotiaan ja vilkkaan ja paljon ohjelmaa vaativan leikki-ikäisen kanssa ja tehdä samalla työni, mies oli paljon palaverissa kiinni eikä hirveästi voi niistä joustaa. Ei olisi tullut mitään työnteosta eikä lasten hoidosta. Joitain kertoja sitä tuli kokeiltua kun lapsilla oli joku nuha, ja ai luoja että sitä oli poikki niiden viikkojen jälkeen. Hatunnosto niille, jotka selvisi koko kevään lasten ja etätöiden kanssa. Me asutaan onneksi täällä missä koronatilanne ei koskaan tullutkaan pahaksi, joten ei yhtään kertaa jouduttu edes altistuksen takia karanteeniin.

Me asumme alueella jossa koronatilanne on ollut maan pahimpia koko ajan.

Pieniä lapsia ei ole mutta oli abi ja ysiluokkalainen. Joiden tilanne huolestutti, että selviävätkö terveinä ja onko opetus kunnossa. Ja liikennevälineisiin ei uskaltanut päästää, koska korona eli kuskasimme heidät molemmat (onneksi abilla alkoi sentään etäopetus aika pian).

Olin toukokuun puolivälissä aivan kuollut väsymyksestä. Mutta abi kirjoitti ällän paperit, sai opiskelupaikankin ja vielä odotellaan ysille lukiopaikkaa.

Vierailija kirjoitti:

Juuri siksi, kun PITÄÄ olla. Nykyvanhemmat ovattottuneet siihen, ettäyhteiskuntahuolehtii kaikesta. Jos sitten pitää itse tehdä jotakin, niin jojan alkaa uuvuttaa. Arvostan entistä enemmän esivanhempiamme, erityisesti suuren lapsikatraan lesliäitejä, jotka uupumatta ja valittamatta veivät perhettään eteenpäin elämässä, vaikka varmasti ei ollut aina helppoa.

Ihan mielenkiinnosta kysyn, minkä ikäinen olet ja millä vuosikymmenellä olet kasvattanut omat lapsesi?

Noi ennenvanhaiset kasvatusmetodit EIVÄT ole enää lainmukaisia nykypäivänä. Lastensuojelu on roimasti muuttunut noilta lypsyajoilta. Tervetuloa nykypäivän lastensuojelulakivaatimuksiin, vaatimuksiin ja vuoteen 2021!!!!!!!!!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun ulkopuolelta tulee sellainen paine että kaiken pitää nykyään mennä lapsen ehdoilla. Kuka tahansa täysjärkinen aikuinen uupuu sellaiseen. Aiemmin lapset tuli mukaan vanhempien elämään "siinä sivussa", nykyään lapset on se kaiken keskipiste jonka ympärillä pitää höösätä 24/7.

No höpöhöpö taas ulkopuolen paineille! Sinä aiheutat itse paineesi, eivät ne muut. Olisit hetken ilman kännykkää ja keskittyisit olennaiseen, niin lapsesikin kiittäisivät.

Kyllä tämä paine vaan ulkopuolelta tulee: kouluterveydenhoito, koulu, neuvola, päiväkoti. Sosiaalihuolto.

Minä en ymmärrä tätä. Ei koulusta tule kun muutama yleinen viesti pari kertaa kuussa, opettajaa en ole ikinä nähnyt. Neuvolassa ei tarvitse asioida kun kerran vuodessa. Päiväkodista tulee tiedotteet, ei muuta.

Vierailija kirjoitti:

Juuri siksi, kun PITÄÄ olla. Nykyvanhemmat ovattottuneet siihen, ettäyhteiskuntahuolehtii kaikesta. Jos sitten pitää itse tehdä jotakin, niin jojan alkaa uuvuttaa. Arvostan entistä enemmän esivanhempiamme, erityisesti suuren lapsikatraan lesliäitejä, jotka uupumatta ja valittamatta veivät perhettään eteenpäin elämässä, vaikka varmasti ei ollut aina helppoa.

Et pahemmin ole tainnut historiaa lukea? :D 

No kerronpa ihan esimerkinomaisesti vaikka omasta isoisoäidistäni, joka oli tällainen suuren lapsikatraan leskiäiti. Jäi leskeksi 36-vuotiaana, lapsista neljä oli alle kouluikäisiä, neljä jo koulussa. Raskaanakin oli. Tiedätkö miten kävi? Isoäiti uupui ja lopuksi masentui. Ennen sitä kyllä valitti hyvinkin kovaa ja usein, huusi ja raivosi ja löi lapsiaan. Mistäkö tiedän? No siitä, kun lastensuojelu puuttui asiaan, ja otti lapset huostaan. Siihen oli muuten todella kova kynnys 1920-luvulla, ja nytkin asiaan puututtiin vasta siinä vaiheessa, kun lapset kerjäsivät ruokansa kaduilla, ja yksi kuoli tuberkuloosiin. Useimmissa tapauksissa lapsista olisi joku sukulainen huolehtinut, mutta isoisoäitini oli samanlaisessa tilanteessa, kuin moni nykyäiti, eli tukiverkkoja ei ollut ollenkaan. Ja lastensuojelun paperit ovat suunnilleen yhtä sympaattista luettavaa kuin ap:n viestit, isoisoäidistä muun muassa todetaan, että "laiska, makaa vaan sängyssä, vaikka on vahva ja terve". Ei riittänyt sosiaalihuollolla ymmärrystä työläisnaisen uupumukselle ja masennukselle. Jä nähtävästi ei riitä vielä tänä päivänäkään.  

Yhdellä on hyvin - kaikilla on hyvin.

Yhdellä on huonosti - kaikilla on huonosti.

Yleistäminen toimii vain some keskusteluissa ja klikkijutuissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun ulkopuolelta tulee sellainen paine että kaiken pitää nykyään mennä lapsen ehdoilla. Kuka tahansa täysjärkinen aikuinen uupuu sellaiseen. Aiemmin lapset tuli mukaan vanhempien elämään "siinä sivussa", nykyään lapset on se kaiken keskipiste jonka ympärillä pitää höösätä 24/7.

No höpöhöpö taas ulkopuolen paineille! Sinä aiheutat itse paineesi, eivät ne muut. Olisit hetken ilman kännykkää ja keskittyisit olennaiseen, niin lapsesikin kiittäisivät.

Kyllä tämä paine vaan ulkopuolelta tulee: kouluterveydenhoito, koulu, neuvola, päiväkoti. Sosiaalihuolto.

Minä en ymmärrä tätä. Ei koulusta tule kun muutama yleinen viesti pari kertaa kuussa, opettajaa en ole ikinä nähnyt. Neuvolassa ei tarvitse asioida kun kerran vuodessa. Päiväkodista tulee tiedotteet, ei muuta.

Missäs tämmöstä on? Porvoossa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun ulkopuolelta tulee sellainen paine että kaiken pitää nykyään mennä lapsen ehdoilla. Kuka tahansa täysjärkinen aikuinen uupuu sellaiseen. Aiemmin lapset tuli mukaan vanhempien elämään "siinä sivussa", nykyään lapset on se kaiken keskipiste jonka ympärillä pitää höösätä 24/7.

No höpöhöpö taas ulkopuolen paineille! Sinä aiheutat itse paineesi, eivät ne muut. Olisit hetken ilman kännykkää ja keskittyisit olennaiseen, niin lapsesikin kiittäisivät.

Kyllä tämä paine vaan ulkopuolelta tulee: kouluterveydenhoito, koulu, neuvola, päiväkoti. Sosiaalihuolto.

Minä en ymmärrä tätä. Ei koulusta tule kun muutama yleinen viesti pari kertaa kuussa, opettajaa en ole ikinä nähnyt. Neuvolassa ei tarvitse asioida kun kerran vuodessa. Päiväkodista tulee tiedotteet, ei muuta.

Missäs tämmöstä on? Porvoossa?

Ihan kuule Pohjois-Suomessa. Miksi tätäkin pitää epäillä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei mua ne lapset uuvuta. Mua uuvuttaa ne kaikkialta tulevat paineet olla hyvä äiti, jolla on täydelliset lapset. Mua ahdistaa aivan sikana jos lapset vaikka puistossa sotkevat itsensä tai vaatteensa tai saavat naarmun ja joku näkee ja soittaa lastensuojeluun, joka vie mun lapset. Samasta syystä kodin pitää olla aina täysin puhdas ja siisti. Lelut kerätään heti, kun niillä ei enää leikitä ja lapset on aina edes kotipihalle lähdettäessä kammattuina ja hyvin puettuina. Nykyään soitetaan kaikesta lastensuojeluun ja lapset tunnutaan vievän mielivaltaisesti enkä tiedä mitä kyyliä mun naapurit on, joten on PAKKO olla koko ajan laitettuna. Itkettää koko ajan, koska ahdistaa ja uuvun siksi lasten seurassa olosta, koska koko ajan pitää olla se kulissi täydellisyydestä pystyssä.

Halaus sinulle <3

Pystytkö sä käyttämään lapsia muualla leikkimässä kuin naapureiden näköpiirissä?

Lastensuojelulaissa on ihan jopa määritelty, että lapsi pitää pitää puhtaissa vaatteissa. Ja tota jotkut kyttää orjallisesti. Pitäisi saada joku maalaisjärkinen rajaus lakiin tämän asian kanssa! Esim ulkoleikeissä, hiekkalaatikolla ja puissa kiipeämisessä vaatteet ilmanmuuta likaantuvat. Lasten kuuluu saada leikkiä ulkona miettimättä likaantuuko vaatteet! Kyse puhdasvaatetuksessa on siitä, joutuuko lapset koko ajan kulkemaan likavaatteissa.

Naarmutkin voidaan katsoa että ei ole tarpeeksi vahtinut. Lasten kanssa vaan sattuu ja tapahtuu, vaikka miten pumpulissa pitäisi.

Mielivaltaisuus joillakin ihmisillä, naapureilla ja sosiaalityöntekijöillä on kieltämättä järjetöntä ja tähän pitäisi saada iso muutos.

Ihan tasan varmasti ketään ei kiinnosta, jos lapsilla on vaatteet menneet päivän leikeissä likaiseksi tai naarmu polvessa. Katsokaa nyt vähän ympärillenne päiväkodeissa, kaupoissa ja leikkipuistoissa niin näätte, että lapset kulkee vaikka minkälaisissa vaatteissa eikä kukaan tee mitään ilmoituksia tai puutu asiaan. Jos päiväkodista sanotaan, että lapsen housut on ehkä liian pienet tai että kumpparit vuotaa niin tuskin ne sitä pahalla tarkoittaa, ihmisiä ja vanhempia nekin on ja tietävät että joskus joku asia jää huomaamatta. Lasu tehdään korkeintaan niistä joiden vaatteet ovat aina selvästi likaiset, epäsopivat ja rikkinäiset ja lapsikin vaikuttaa likaiselle. Ja jos joku kukkahattutäti tekisikin turhan lasun niin sossut käy katsomassa että kaikki on kunnossa ja kirjaa lasun turhaksi. Ei oikeasti kukaan missään vaadi, että lasten pitäisi näyttää aina mallinukeille ja lapsiperheen kodin olla kuin sisustuslehden sivuilta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei mua ne lapset uuvuta. Mua uuvuttaa ne kaikkialta tulevat paineet olla hyvä äiti, jolla on täydelliset lapset. Mua ahdistaa aivan sikana jos lapset vaikka puistossa sotkevat itsensä tai vaatteensa tai saavat naarmun ja joku näkee ja soittaa lastensuojeluun, joka vie mun lapset. Samasta syystä kodin pitää olla aina täysin puhdas ja siisti. Lelut kerätään heti, kun niillä ei enää leikitä ja lapset on aina edes kotipihalle lähdettäessä kammattuina ja hyvin puettuina. Nykyään soitetaan kaikesta lastensuojeluun ja lapset tunnutaan vievän mielivaltaisesti enkä tiedä mitä kyyliä mun naapurit on, joten on PAKKO olla koko ajan laitettuna. Itkettää koko ajan, koska ahdistaa ja uuvun siksi lasten seurassa olosta, koska koko ajan pitää olla se kulissi täydellisyydestä pystyssä.

Halaus sinulle <3

Pystytkö sä käyttämään lapsia muualla leikkimässä kuin naapureiden näköpiirissä?

Lastensuojelulaissa on ihan jopa määritelty, että lapsi pitää pitää puhtaissa vaatteissa. Ja tota jotkut kyttää orjallisesti. Pitäisi saada joku maalaisjärkinen rajaus lakiin tämän asian kanssa! Esim ulkoleikeissä, hiekkalaatikolla ja puissa kiipeämisessä vaatteet ilmanmuuta likaantuvat. Lasten kuuluu saada leikkiä ulkona miettimättä likaantuuko vaatteet! Kyse puhdasvaatetuksessa on siitä, joutuuko lapset koko ajan kulkemaan likavaatteissa.

Naarmutkin voidaan katsoa että ei ole tarpeeksi vahtinut. Lasten kanssa vaan sattuu ja tapahtuu, vaikka miten pumpulissa pitäisi.

Mielivaltaisuus joillakin ihmisillä, naapureilla ja sosiaalityöntekijöillä on kieltämättä järjetöntä ja tähän pitäisi saada iso muutos.

Ihan tasan varmasti ketään ei kiinnosta, jos lapsilla on vaatteet menneet päivän leikeissä likaiseksi tai naarmu polvessa. Katsokaa nyt vähän ympärillenne päiväkodeissa, kaupoissa ja leikkipuistoissa niin näätte, että lapset kulkee vaikka minkälaisissa vaatteissa eikä kukaan tee mitään ilmoituksia tai puutu asiaan. Jos päiväkodista sanotaan, että lapsen housut on ehkä liian pienet tai että kumpparit vuotaa niin tuskin ne sitä pahalla tarkoittaa, ihmisiä ja vanhempia nekin on ja tietävät että joskus joku asia jää huomaamatta. Lasu tehdään korkeintaan niistä joiden vaatteet ovat aina selvästi likaiset, epäsopivat ja rikkinäiset ja lapsikin vaikuttaa likaiselle. Ja jos joku kukkahattutäti tekisikin turhan lasun niin sossut käy katsomassa että kaikki on kunnossa ja kirjaa lasun turhaksi. Ei oikeasti kukaan missään vaadi, että lasten pitäisi näyttää aina mallinukeille ja lapsiperheen kodin olla kuin sisustuslehden sivuilta.

Lastensuojeluilmoituksen voi tehdä kuka tahansa jos ”huolestuu”.

Joka vuosi tehdään sata tuhatta tällaista aiheetonta turhaa ilmoitusta. Siis ilmoitusta jotka on vailla oikeaa syytä, mutta jotka kuormittaa perheitä valtavasti.

Se epämääräisyys aiheuttaa myös sen että myös se sossutäti voi toimia täysin aubjektiivisten tuntemustensa varassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun ulkopuolelta tulee sellainen paine että kaiken pitää nykyään mennä lapsen ehdoilla. Kuka tahansa täysjärkinen aikuinen uupuu sellaiseen. Aiemmin lapset tuli mukaan vanhempien elämään "siinä sivussa", nykyään lapset on se kaiken keskipiste jonka ympärillä pitää höösätä 24/7.

No höpöhöpö taas ulkopuolen paineille! Sinä aiheutat itse paineesi, eivät ne muut. Olisit hetken ilman kännykkää ja keskittyisit olennaiseen, niin lapsesikin kiittäisivät.

Kyllä tämä paine vaan ulkopuolelta tulee: kouluterveydenhoito, koulu, neuvola, päiväkoti. Sosiaalihuolto.

Minä en ymmärrä tätä. Ei koulusta tule kun muutama yleinen viesti pari kertaa kuussa, opettajaa en ole ikinä nähnyt. Neuvolassa ei tarvitse asioida kun kerran vuodessa. Päiväkodista tulee tiedotteet, ei muuta.

Missäs tämmöstä on? Porvoossa?

Ihan kuule Pohjois-Suomessa. Miksi tätäkin pitää epäillä.

Ihan jo varhaiskasvatuslaki ja nykyinen ops osoittaa jutun palturiksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun ulkopuolelta tulee sellainen paine että kaiken pitää nykyään mennä lapsen ehdoilla. Kuka tahansa täysjärkinen aikuinen uupuu sellaiseen. Aiemmin lapset tuli mukaan vanhempien elämään "siinä sivussa", nykyään lapset on se kaiken keskipiste jonka ympärillä pitää höösätä 24/7.

No höpöhöpö taas ulkopuolen paineille! Sinä aiheutat itse paineesi, eivät ne muut. Olisit hetken ilman kännykkää ja keskittyisit olennaiseen, niin lapsesikin kiittäisivät.

Kyllä tämä paine vaan ulkopuolelta tulee: kouluterveydenhoito, koulu, neuvola, päiväkoti. Sosiaalihuolto.

Minä en ymmärrä tätä. Ei koulusta tule kun muutama yleinen viesti pari kertaa kuussa, opettajaa en ole ikinä nähnyt. Neuvolassa ei tarvitse asioida kun kerran vuodessa. Päiväkodista tulee tiedotteet, ei muuta.

Missäs tämmöstä on? Porvoossa?

Ihan kuule Pohjois-Suomessa. Miksi tätäkin pitää epäillä.

Ihan jo varhaiskasvatuslaki ja nykyinen ops osoittaa jutun palturiksi.

Mitä ihmettä?

Kerrotko miksi mun pitäis asioida enemmän päiväkodin kanssa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun ulkopuolelta tulee sellainen paine että kaiken pitää nykyään mennä lapsen ehdoilla. Kuka tahansa täysjärkinen aikuinen uupuu sellaiseen. Aiemmin lapset tuli mukaan vanhempien elämään "siinä sivussa", nykyään lapset on se kaiken keskipiste jonka ympärillä pitää höösätä 24/7.

No höpöhöpö taas ulkopuolen paineille! Sinä aiheutat itse paineesi, eivät ne muut. Olisit hetken ilman kännykkää ja keskittyisit olennaiseen, niin lapsesikin kiittäisivät.

Kyllä tämä paine vaan ulkopuolelta tulee: kouluterveydenhoito, koulu, neuvola, päiväkoti. Sosiaalihuolto.

Minä en ymmärrä tätä. Ei koulusta tule kun muutama yleinen viesti pari kertaa kuussa, opettajaa en ole ikinä nähnyt. Neuvolassa ei tarvitse asioida kun kerran vuodessa. Päiväkodista tulee tiedotteet, ei muuta.

Meidän lapset ei ole vielä koulussa, mutta muilta osin allekirjoitan tämän. Jos vien lapsen aamulla huutavana yöpuku päällä päiväkotiin niin hoitajat ottaa syliin ja kertoo iltapäivällä että kyllä se kiukku siitä pian helpotti. Tosin näitä päiviä sattuu harvoin, ehkä joku alkaisi kysellä jos joka päivä olisi sama tilanne. Neuvolasta on aina saatu vain positiivista palautetta. Me ollaan ihan normaaleja vanhempia, joskus suututaan ja huudetaan, joskus lasten tukka on takussa ja vaatteissa ikitahroja, joskus lapset saa raivarin keskellä katua, joskus lapsilla on polvet ruvella kun ovat kaatuneet pyörällä. Normaalia elämää. Ja uuvuttavaa välillä.

Ei kai ne lapset itsessään uuvuta, vaan yhdistettynä elämän muihin velvollisuuksiin ja stressin aiheisiin. Tässä maassa hyvin harva perhe pystyy elämään vain toisen vanhemman palkalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun ulkopuolelta tulee sellainen paine että kaiken pitää nykyään mennä lapsen ehdoilla. Kuka tahansa täysjärkinen aikuinen uupuu sellaiseen. Aiemmin lapset tuli mukaan vanhempien elämään "siinä sivussa", nykyään lapset on se kaiken keskipiste jonka ympärillä pitää höösätä 24/7.

No höpöhöpö taas ulkopuolen paineille! Sinä aiheutat itse paineesi, eivät ne muut. Olisit hetken ilman kännykkää ja keskittyisit olennaiseen, niin lapsesikin kiittäisivät.

Kyllä tämä paine vaan ulkopuolelta tulee: kouluterveydenhoito, koulu, neuvola, päiväkoti. Sosiaalihuolto.

Minä en ymmärrä tätä. Ei koulusta tule kun muutama yleinen viesti pari kertaa kuussa, opettajaa en ole ikinä nähnyt. Neuvolassa ei tarvitse asioida kun kerran vuodessa. Päiväkodista tulee tiedotteet, ei muuta.

Missäs tämmöstä on? Porvoossa?

Ihan kuule Pohjois-Suomessa. Miksi tätäkin pitää epäillä.

Ihan jo varhaiskasvatuslaki ja nykyinen ops osoittaa jutun palturiksi.

Mitä ihmettä?

Kerrotko miksi mun pitäis asioida enemmän päiväkodin kanssa?

Osallistaminen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun ulkopuolelta tulee sellainen paine että kaiken pitää nykyään mennä lapsen ehdoilla. Kuka tahansa täysjärkinen aikuinen uupuu sellaiseen. Aiemmin lapset tuli mukaan vanhempien elämään "siinä sivussa", nykyään lapset on se kaiken keskipiste jonka ympärillä pitää höösätä 24/7.

No höpöhöpö taas ulkopuolen paineille! Sinä aiheutat itse paineesi, eivät ne muut. Olisit hetken ilman kännykkää ja keskittyisit olennaiseen, niin lapsesikin kiittäisivät.

Kyllä tämä paine vaan ulkopuolelta tulee: kouluterveydenhoito, koulu, neuvola, päiväkoti. Sosiaalihuolto.

Minä en ymmärrä tätä. Ei koulusta tule kun muutama yleinen viesti pari kertaa kuussa, opettajaa en ole ikinä nähnyt. Neuvolassa ei tarvitse asioida kun kerran vuodessa. Päiväkodista tulee tiedotteet, ei muuta.

Missäs tämmöstä on? Porvoossa?

Ihan kuule Pohjois-Suomessa. Miksi tätäkin pitää epäillä.

Ihan jo varhaiskasvatuslaki ja nykyinen ops osoittaa jutun palturiksi.

Mitä ihmettä?

Kerrotko miksi mun pitäis asioida enemmän päiväkodin kanssa?

Osallistaminen.

Siis mikä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei mua ne lapset uuvuta. Mua uuvuttaa ne kaikkialta tulevat paineet olla hyvä äiti, jolla on täydelliset lapset. Mua ahdistaa aivan sikana jos lapset vaikka puistossa sotkevat itsensä tai vaatteensa tai saavat naarmun ja joku näkee ja soittaa lastensuojeluun, joka vie mun lapset. Samasta syystä kodin pitää olla aina täysin puhdas ja siisti. Lelut kerätään heti, kun niillä ei enää leikitä ja lapset on aina edes kotipihalle lähdettäessä kammattuina ja hyvin puettuina. Nykyään soitetaan kaikesta lastensuojeluun ja lapset tunnutaan vievän mielivaltaisesti enkä tiedä mitä kyyliä mun naapurit on, joten on PAKKO olla koko ajan laitettuna. Itkettää koko ajan, koska ahdistaa ja uuvun siksi lasten seurassa olosta, koska koko ajan pitää olla se kulissi täydellisyydestä pystyssä.

Halaus sinulle <3

Pystytkö sä käyttämään lapsia muualla leikkimässä kuin naapureiden näköpiirissä?

Lastensuojelulaissa on ihan jopa määritelty, että lapsi pitää pitää puhtaissa vaatteissa. Ja tota jotkut kyttää orjallisesti. Pitäisi saada joku maalaisjärkinen rajaus lakiin tämän asian kanssa! Esim ulkoleikeissä, hiekkalaatikolla ja puissa kiipeämisessä vaatteet ilmanmuuta likaantuvat. Lasten kuuluu saada leikkiä ulkona miettimättä likaantuuko vaatteet! Kyse puhdasvaatetuksessa on siitä, joutuuko lapset koko ajan kulkemaan likavaatteissa.

Naarmutkin voidaan katsoa että ei ole tarpeeksi vahtinut. Lasten kanssa vaan sattuu ja tapahtuu, vaikka miten pumpulissa pitäisi.

Mielivaltaisuus joillakin ihmisillä, naapureilla ja sosiaalityöntekijöillä on kieltämättä järjetöntä ja tähän pitäisi saada iso muutos.

Ihan tasan varmasti ketään ei kiinnosta, jos lapsilla on vaatteet menneet päivän leikeissä likaiseksi tai naarmu polvessa. Katsokaa nyt vähän ympärillenne päiväkodeissa, kaupoissa ja leikkipuistoissa niin näätte, että lapset kulkee vaikka minkälaisissa vaatteissa eikä kukaan tee mitään ilmoituksia tai puutu asiaan. Jos päiväkodista sanotaan, että lapsen housut on ehkä liian pienet tai että kumpparit vuotaa niin tuskin ne sitä pahalla tarkoittaa, ihmisiä ja vanhempia nekin on ja tietävät että joskus joku asia jää huomaamatta. Lasu tehdään korkeintaan niistä joiden vaatteet ovat aina selvästi likaiset, epäsopivat ja rikkinäiset ja lapsikin vaikuttaa likaiselle. Ja jos joku kukkahattutäti tekisikin turhan lasun niin sossut käy katsomassa että kaikki on kunnossa ja kirjaa lasun turhaksi. Ei oikeasti kukaan missään vaadi, että lasten pitäisi näyttää aina mallinukeille ja lapsiperheen kodin olla kuin sisustuslehden sivuilta.

Lastensuojeluilmoituksen voi tehdä kuka tahansa jos ”huolestuu”.

Joka vuosi tehdään sata tuhatta tällaista aiheetonta turhaa ilmoitusta. Siis ilmoitusta jotka on vailla oikeaa syytä, mutta jotka kuormittaa perheitä valtavasti.

Se epämääräisyys aiheuttaa myös sen että myös se sossutäti voi toimia täysin aubjektiivisten tuntemustensa varassa.

Kyllä ne sossutädit on nähnyt niitä koteja joissa asiat ei ole kunnossa ja tajuaa kyllä aika pian lasun turhaksi jos se on semmoinen. Kuormittava varmasti niille, jotka tuommoisen lasu-kiusaamisen uhriksi joutuu, mutta valtaosalla perheitä ei koskaan ole mitään ongelmia tuon asian kanssa ja valtaosa noista sadasta tuhannesta turhasta kuitataan yhdellä hyvähenkisellä käynnillä. Ei siis ole mikään yleistettävä syy sille että nykyään vanhemmat uupuu.

AP kysyy, että: "Miksi tehdä lapsia, jos niiden kanssa ei jakseta olla uupumatta?"

Ihan samalla tavalla voi kysyä, että mikä siinä uupumuksesta on niin kamalaa. Miksi ei saisi uupua?

On aivan normaalia uupua silloin kun elämässä on kiireistä ja tapahtuu paljon. Myös kivat ja hyvät asiat voivat uuvuttaa jos niiden välillä ei saa tarpeeksi lepoa.

Jos olet joskus käynyt suuressa huvipuistossa, josta edes viikon aikana ei ehdi näkemään kaikkea vaikka miten yrittäisi, olet varmasti uupunut sen huvipuistokokemuksen jälkeen. Eikä se tarkoita sitä että et olisi nauttinut siitä kokemuksesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei mua ne lapset uuvuta. Mua uuvuttaa ne kaikkialta tulevat paineet olla hyvä äiti, jolla on täydelliset lapset. Mua ahdistaa aivan sikana jos lapset vaikka puistossa sotkevat itsensä tai vaatteensa tai saavat naarmun ja joku näkee ja soittaa lastensuojeluun, joka vie mun lapset. Samasta syystä kodin pitää olla aina täysin puhdas ja siisti. Lelut kerätään heti, kun niillä ei enää leikitä ja lapset on aina edes kotipihalle lähdettäessä kammattuina ja hyvin puettuina. Nykyään soitetaan kaikesta lastensuojeluun ja lapset tunnutaan vievän mielivaltaisesti enkä tiedä mitä kyyliä mun naapurit on, joten on PAKKO olla koko ajan laitettuna. Itkettää koko ajan, koska ahdistaa ja uuvun siksi lasten seurassa olosta, koska koko ajan pitää olla se kulissi täydellisyydestä pystyssä.

Halaus sinulle <3

Pystytkö sä käyttämään lapsia muualla leikkimässä kuin naapureiden näköpiirissä?

Lastensuojelulaissa on ihan jopa määritelty, että lapsi pitää pitää puhtaissa vaatteissa. Ja tota jotkut kyttää orjallisesti. Pitäisi saada joku maalaisjärkinen rajaus lakiin tämän asian kanssa! Esim ulkoleikeissä, hiekkalaatikolla ja puissa kiipeämisessä vaatteet ilmanmuuta likaantuvat. Lasten kuuluu saada leikkiä ulkona miettimättä likaantuuko vaatteet! Kyse puhdasvaatetuksessa on siitä, joutuuko lapset koko ajan kulkemaan likavaatteissa.

Naarmutkin voidaan katsoa että ei ole tarpeeksi vahtinut. Lasten kanssa vaan sattuu ja tapahtuu, vaikka miten pumpulissa pitäisi.

Mielivaltaisuus joillakin ihmisillä, naapureilla ja sosiaalityöntekijöillä on kieltämättä järjetöntä ja tähän pitäisi saada iso muutos.

Ihan tasan varmasti ketään ei kiinnosta, jos lapsilla on vaatteet menneet päivän leikeissä likaiseksi tai naarmu polvessa. Katsokaa nyt vähän ympärillenne päiväkodeissa, kaupoissa ja leikkipuistoissa niin näätte, että lapset kulkee vaikka minkälaisissa vaatteissa eikä kukaan tee mitään ilmoituksia tai puutu asiaan. Jos päiväkodista sanotaan, että lapsen housut on ehkä liian pienet tai että kumpparit vuotaa niin tuskin ne sitä pahalla tarkoittaa, ihmisiä ja vanhempia nekin on ja tietävät että joskus joku asia jää huomaamatta. Lasu tehdään korkeintaan niistä joiden vaatteet ovat aina selvästi likaiset, epäsopivat ja rikkinäiset ja lapsikin vaikuttaa likaiselle. Ja jos joku kukkahattutäti tekisikin turhan lasun niin sossut käy katsomassa että kaikki on kunnossa ja kirjaa lasun turhaksi. Ei oikeasti kukaan missään vaadi, että lasten pitäisi näyttää aina mallinukeille ja lapsiperheen kodin olla kuin sisustuslehden sivuilta.

Lastensuojeluilmoituksen voi tehdä kuka tahansa jos ”huolestuu”.

Joka vuosi tehdään sata tuhatta tällaista aiheetonta turhaa ilmoitusta. Siis ilmoitusta jotka on vailla oikeaa syytä, mutta jotka kuormittaa perheitä valtavasti.

Se epämääräisyys aiheuttaa myös sen että myös se sossutäti voi toimia täysin aubjektiivisten tuntemustensa varassa.

Kyllä ne sossutädit on nähnyt niitä koteja joissa asiat ei ole kunnossa ja tajuaa kyllä aika pian lasun turhaksi jos se on semmoinen. Kuormittava varmasti niille, jotka tuommoisen lasu-kiusaamisen uhriksi joutuu, mutta valtaosalla perheitä ei koskaan ole mitään ongelmia tuon asian kanssa ja valtaosa noista sadasta tuhannesta turhasta kuitataan yhdellä hyvähenkisellä käynnillä. Ei siis ole mikään yleistettävä syy sille että nykyään vanhemmat uupuu.

Se on täysin mielivaltainen jörjestelmä, jossa järjellä tai tolkulla ei ole mitään tekoa. Tai edes laillisuudella.

Ja se on vain yksi osa sitä samaa kyttäystä ja vaatimuslistaa joka vanhemmuuteen nykyään kohdistuu.

En minä ainakaan lapsettomana tiennyt, millaista elämä lasten kanssa on. Ei kai ylipäätään mistään asiasta voi varmuudella tietää ennen kuin itse kokee sen. Kyllä minut yllätti, miten uuvuttavaa vilkkaan uhmaikäisen kanssa välillä on. Kyllä minä jaksan olla lapseni kanssa, enkä tietenkään ole koko ajan väsynyt, mutta kyllä mua ihan rehellisesti välillä väsyttää ja kyllästyttää vängätä jokaikisestä asiasta 3-vuotiaan kanssa ja kuunnella kiukuttelua ja raivareita päivästä toiseen. Välillä uuvuttaa myös jatkuvat keskeytykset, kun mitään asiaa ei saa tehtyä kerralla loppuun ja uuvuttaa myös se jatkuva meteli, mitä lapsista lähtee kun koko ajan kinataan jostain asiasta. Kyllä mä lapsettomana ajattelin, että pikkulapsielämä voi olla välillä raskasta, mutta en mä kyllä todella osannut arvata miten väsyttävää se voi olla.

Ei tarvitse kenenkään vanhemman tuntea huonoa omatuntoa, jos lapset välillä uuvuttaa. Ihan normaalia uupua omista lapsistaan. Uupua voi töistä, kotitöistä, sosiaalisesta elämästä jne. Ei lasten kohdalla tapahdu tässä kohtaa mitään ihmeellistä poikkeusta.