Porvoo Airlines - tervetuloa lennolle!
Hyvät matkustajat, tervetuloa Porvoo Airlinesien lennolle Munsalaan.
Kapteenimme on tänään farkkuasuun pukeutunut Hopea Kettu, ja matkustamosta vastaamme minä, Perseilevä Peikonlehti, sekä saunaillassa telakoitunut stuerttimme. Toivomme, että viihdytte lennollamme. Lentoaikamme on tänään noin 12 tuntia.
Tarjoilemme teille illallisen, jonka voitte valita herkullisista vaihtoehdoistamme:
A) 200g makaronilaatikkoa
B) Pestyä jauhenlihaa
C) Raikkaita voileipiä
Jälkiruoaksi olisi vanukkaita, jos mies ei olisi syönyt niitä.
Koneen takaosasta löytyy pieni baari, jossa vitosen matkustajat voivat iskeä kympin matkustajia heitä kuitenkaan saamatta. Tasonne on merkitty boarding passiinne.
Olemme aamuvirkku lentoyhtiö, joten herätämme teidän viideltä keskustelemaan viikkosiivouksesta, ruokabudjetista, anopin joululahjasta, koronasalaliitosta sekä siitä miksi mies pihtaa (ja liittyykö vanukkaat asiaan).
Mukavaa matkaa!
Kommentit (3904)
Meghan ja Harry kuulemma matkustaa bisnes luokassa!!!! Kunnon gold diggeri kun on miehensä rahoilla mennyt sinne ja mikseivät käytä lomiaan mennäkseen perheensä luo hä!!
Voi elämä. Mun biologinen kello pärähti just käyntiin. Oi miksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisin lähtenyt, kun kerrankin olisi ollut tilaisuus, mutta mies ei saa töistä vapaata. Ei siis ole ketään, joka hoitaisi lapsia. Anoppi kieltäytyy ehdottomasti, vaikka hänellä olisi auto ja hän voisi hurauttaa tänne helposti. Toisekseen, vaikka hän tulisikin, minulla ei olisi mitään päälle pantavaa. Kaikki vaatteet ovat hipuneet lähes läpinäkyviksi, koska ei ole varaa ostaa uusia. Kirppiksellä taas ei ole kuin jotain vanhoja miesten hiihtoasuja, jotka ovat minulle liian suuria. Kenkiä siellä ei ole koskaan enkä voi lähteä lentokoneeseen ilman kenkiä, koska laki vaatii, että kengät on oltava pakkolaskun varalta. Minulle on myös turha tarjota mitään vaatteita, koska lähin postiasiamies on 15 kilometrin päässä enkä pääse hakemaan ilman autoa. Anoppi taas ei tällaisten humputusten takia lähde ajelemaan. Kotiinkuljetusta toki postikin tarjoaa, mutta se maksaa niin paljon, että lasten kesäloma menee pilalle, jos sellaisen tilaan. Enkä siis muutenkaan voi jättää lapsia yksin kotiin, koska yhdellä on ADHD-diagnoosi tuloillaan, yksi taas kärsii eroahdistuksesta. Kolmas lapsi voisi muuten vahtia noita kahta, mutta olen luvannut, että hän saa mennä kaverilleen yökylään, koska siellä saa sentään mahan täyteen ruokaa ilmaiseksi.
Arvasin kyllä, että tässä käy näin. Ihan sama juttu pikkujoulujen kanssa. Sinnekään en päässyt, vaikka olisi ollut ilmainen linsekuljetus. Tällä kertaa olisi tietysti ollut vielä ihanampaa liittyä seuraan, mutta tuskin kukaan olisi minun kanssani jutellutkaan. Tukkakin on päässyt kasvamaan leikkauksestaan, koska mies ei osaa teroittaa saksia eikä tylsillä saksilla saa leikattua näin vaikeaa tukkaa. Näyttäisin ihan kauhealta ja kaikki kiertäisivät minut kaukaa. Sitä paitsi kärsin hirvittävästä lentopelosta enkä mene edes huvipuistojen laitteisiin, vaikkakaan emme ole voineet käydä huvipuistossa lähes kymmeneen vuoteen, koska liput ovat niin kalliita. Eivätkä pelkästään liput, vaan se ruoka ja juomapuoli. Tietysti voisi tehdä eväät mukaan, mutta kun julkisilla kuljemme, ne voisivat pilaantua matkalla. Tai sitten lapset mankuisivat ja söisivät ne heti kotoa lähdettyä. Etenkin ADHD-lapsen mankuna on kauheaa.
Usein olen aivan epätoivoinen ja harkitsen avioeroa, mutta minullehan se lapsi jäisi. Mies kun on täysin saamaton. Töissä toki käy, mutta saa huonoa palkkaa eikä ole koskaan muistanut esimerkiksi nimipäiviäni. Nimeni on toki hyvin tavallinen eikä siinä mitään juhlimista olisikaan. Olen siitä vanhemmilleni katkera enkä voi nimeä muuttaakaan, koska siitä joutuisi maksamaan. Minulla ei ole omaa rahaa. Senkin takia siellä reissussa olisi ankeaa, koska muut ostelisivat kaikkea hauskaa ja joisivat kahvia, mutta minä en voisi ostaa mitään. Eikä nykyään saa viedä omia kahvejakaan lentokoneeseen. Tällä tavalla köyhiä syrjitään. Enkä sano tätä sillä, että kenenkään pitäisi minulle mitään tarjota, sillä minä en yleensäkään pysty syömään ja juomaan mitään vieraissa paikoissa. Olen siitä erikoinen, että koti-ikäväkin iskee usein jo kotipihassa enkä sitten välitäkään lähteä minnekään. Ikäväähän täällä kotonakin on aina olla, mutta toisaalta olenpahan ainakin tutussa ympäristössä, jos vaikka saan sairauskohtauksen ja kuolen. Lapset voivat sitten soittaa isälleen töihin ja kertoa asian. Ei sillä, että siinä enää mitään kiirettä olisi, mutta ihan siksi, että mies voi alkaa suunnitella elämäänsä ilman minua. Hyvinhän se toki menee, koska tuskin hän minusta on koskaan edes tykännyt.
Haluan kuitenkin toivottaa ihanaa matkaa teille kaikille onnekkaille, joiden elämäntilanne mahdollistaa reissaamisen. Minulle jopa nämä ilmaismatkat ovat liian vaativia toteuttaa. Minuahan ei voisi edes noutaa lähilentokentältä, koska sinne on matkaa yli 30 kilometriä eikä sinne mene busseja eikä anoppi lähtisi minua kuitenkaan heittämään. Tai vaikka lähtisi, paluumatkasta tulisi aivan kamala, kun joutuisin järjestämään sen itse. Täällä päin on niin vähän liikennettä, että liftaaminenkaan ei onnistu. Tai jos onnistuu, voi joutua jonkun väkivaltaisen kuskin kyytiin ja seuraukset voivat olla järkyttävät. Takseista voi tällainen köyhä vain unelmoida.
Arvasin kyllä, ettei kukaan välitä miten iso pettymys tämä on ollut. Eihän tuollainen reissu merkitse mitään, jos muutenkin käy kerran vuodessa etelässä ja pari kertaa Tallinnassa. Minulle tämä olisi ollut yksi elämän kohokohtia, koska olen käynyt vain kerran ulkomailla, kun ylitimme rajan patikoidessa Lapissa. Vettä satoi kuin saavista kaataen ja näkyvyys oli heikko, joten eihän se sillä lailla miltään tuntunut. Kyseinen reissu oli tosin muutenkin pettymys, koska meidän piti poimia lakkoja, mutta sinä vuonna ei ollut lakan lakkaa missään.
Lentokoneessa olen ollut vain kerran ja se oli kotimaan lento. Kesto oli vain noin tunnin, mutta koko ajan pelotti, että kone putoaa tai että hermot pettävät ja alan kiskoa ovia auki. Mies valitti, kun ei ollut alkoholitarjoilua. Lapsia oli silloin vain kaksi. Tulimme takaisin linsellä ja matka kesti vaihtoineen 9 tuntia, minkä jälkeen mies ei ole suostunut kotimaan matkoihin. Ulkomaille taas ei ole varaa matkustaa, koska jo pelkät passit maksaisivat niin paljon.
Mutta tosiaan oikein ihanaa teille onnekkaille, jotka pääsette lennolle. Kone on varmasti ehjempi kuin se, jossa itse olen, ja lentoemännätkin mukavia eivätkä mulkoile niin kuin meidän perhettä, niin että hävettää vieläkin. Jos jotain hyvää tässä on, niin se, ettei tarvitse lähteä sinne hävettäväksi, koska kaikilla muilla on tiimalasivartalo ja mies tulee vastaan autolla.
Vielä on sanottava, että älkää nyt ihmiset missään tapauksessa tarjoutuko tuomaan vanhoja vaatteitanne minulle. Tänne on tosi vaikea löytää, koska asumme maalla ja tietöiden vuoksi joutuu käyttämään kiertotietä, joka lisää matkaa parikymmentä kilometriä. Minulla on myös sellainen vartalon malli, että valmisvaatteet eivät yleensä sovi päälleni. En myöskään voi käyttää useimpia kangaslaatuja, koska ihoni on niin herkkä. Jopa hajusteettomista saippuoista tulee ihottumaa. Kenkiäkin on ihan turha tuoda, koska jalkani ovat välikokoa ja kaikki tavalliset koot joko puristavat tai ovat liian löysiä. Ja ei, en voi käyttää miehen kenkiä, koska hänen jalkansa on 3 numeroa pienempi kuin minun.
Jos joku nyt kuitenkin selvittää osoitteeni ja ajaa pihaan, niin me emme avaa ovea kuin tutuille. Tuttuja taas ei käy koskaan, joten emme käytännössä avaa ovea kellekään. Tämä on ihan turvallisuuskysymys. Mies on lukenut työpaikan taukohuoneessa Alibia ja kertonut hirveitä juttuja, mitä kaikkea voi tapahtua. Minnekään ei kannata myöskään jättää mitään vaatepaketteja, koska ei vieraita paketteja uskalla availla. Viekää siis ne ihanat vanhat kesämekkonne kirpputoreille onnekkaiden ihmisten löydettäviksi. Saatte niistä ehkä myös rahaa, jolla voitte sitten hankkia jotain ihanaa itsellenne ja rakkaillenne.
Pitää vielä ihan erikseen sanoa, että voisimme kyllä ottaa vastaan rahaa, mutta sen toimittaminen perille olisi vaikeaa. Tosin eipä sitä kukaan varmaan antaisikaan tai ainakaan tarpeeksi. Naisten kesävaatteet maksavat nykyään ihan hirveästi. T-paidatkin yli 5 euroa! Lennollahan pitäisi olla jotain väljää ja miellyttävää, mutta sellaisia vaatteita ei meillä päin myydä. Pitäisi tilata netistä, mutta milläs tilaat ilman luottokorttia? Mies taas ei anna käyttää pankkikorttiaan, koska ei luota minuun. Kaupunkiin asti ei voi lähteä, koska pitäisi hankkia lastenvahti eikä kukaan tule tänne korpeen niitä hoitamaan. Ei myöskään ole omaa autoa. Ja vaikka olisikin, ei ole ajokorttia. Joku kolitsiasu olisi varmaan kiva syksymmälläkin, mutta toisaalta ei täällä maalla sellaisia tarvitse, kun ei ole kukaan katselemassa. Ihan hyvin pärjää entisillä hipuneillakin vaatteilla. Jos sitten vaikka jouluna katsoisi tilannetta uudestaan. Toivottavasti kuitenkin tulee taas rajoituksia, ettei järjestetä mitään ilmaisia juhlia.
Mutta tosiaan ihanaa reissua teille onnekkaille, jotka pääsette nauttimaan yläilmoista.
Letkajenkkaa tarjoilykärryn perässä käytävällä. Mielipiteitä?
Vierailija kirjoitti:
Meghan ja Harry kuulemma matkustaa bisnes luokassa!!!! Kunnon gold diggeri kun on miehensä rahoilla mennyt sinne ja mikseivät käytä lomiaan mennäkseen perheensä luo hä!!
Meghan on vain transit-matkustajana, hänen suora lentonsa NY Bronxiin lähtee portista Å13.
Voisinko saada kahviini 5-kertaisen määrän kermaa ja sokeria?
Vierailija kirjoitti:
Letkajenkkaa tarjoilykärryn perässä käytävällä. Mielipiteitä?
Kunhan saan liittyä mihin väliin tykkään... Ja tarjoilukärryistä lentelee lakupaloja!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisin lähtenyt, kun kerrankin olisi ollut tilaisuus, mutta mies ei saa töistä vapaata. Ei siis ole ketään, joka hoitaisi lapsia. Anoppi kieltäytyy ehdottomasti, vaikka hänellä olisi auto ja hän voisi hurauttaa tänne helposti. Toisekseen, vaikka hän tulisikin, minulla ei olisi mitään päälle pantavaa. Kaikki vaatteet ovat hipuneet lähes läpinäkyviksi, koska ei ole varaa ostaa uusia. Kirppiksellä taas ei ole kuin jotain vanhoja miesten hiihtoasuja, jotka ovat minulle liian suuria. Kenkiä siellä ei ole koskaan enkä voi lähteä lentokoneeseen ilman kenkiä, koska laki vaatii, että kengät on oltava pakkolaskun varalta. Minulle on myös turha tarjota mitään vaatteita, koska lähin postiasiamies on 15 kilometrin päässä enkä pääse hakemaan ilman autoa. Anoppi taas ei tällaisten humputusten takia lähde ajelemaan. Kotiinkuljetusta toki postikin tarjoaa, mutta se maksaa niin paljon, että lasten kesäloma menee pilalle, jos sellaisen tilaan. Enkä siis muutenkaan voi jättää lapsia yksin kotiin, koska yhdellä on ADHD-diagnoosi tuloillaan, yksi taas kärsii eroahdistuksesta. Kolmas lapsi voisi muuten vahtia noita kahta, mutta olen luvannut, että hän saa mennä kaverilleen yökylään, koska siellä saa sentään mahan täyteen ruokaa ilmaiseksi.
Arvasin kyllä, että tässä käy näin. Ihan sama juttu pikkujoulujen kanssa. Sinnekään en päässyt, vaikka olisi ollut ilmainen linsekuljetus. Tällä kertaa olisi tietysti ollut vielä ihanampaa liittyä seuraan, mutta tuskin kukaan olisi minun kanssani jutellutkaan. Tukkakin on päässyt kasvamaan leikkauksestaan, koska mies ei osaa teroittaa saksia eikä tylsillä saksilla saa leikattua näin vaikeaa tukkaa. Näyttäisin ihan kauhealta ja kaikki kiertäisivät minut kaukaa. Sitä paitsi kärsin hirvittävästä lentopelosta enkä mene edes huvipuistojen laitteisiin, vaikkakaan emme ole voineet käydä huvipuistossa lähes kymmeneen vuoteen, koska liput ovat niin kalliita. Eivätkä pelkästään liput, vaan se ruoka ja juomapuoli. Tietysti voisi tehdä eväät mukaan, mutta kun julkisilla kuljemme, ne voisivat pilaantua matkalla. Tai sitten lapset mankuisivat ja söisivät ne heti kotoa lähdettyä. Etenkin ADHD-lapsen mankuna on kauheaa.
Usein olen aivan epätoivoinen ja harkitsen avioeroa, mutta minullehan se lapsi jäisi. Mies kun on täysin saamaton. Töissä toki käy, mutta saa huonoa palkkaa eikä ole koskaan muistanut esimerkiksi nimipäiviäni. Nimeni on toki hyvin tavallinen eikä siinä mitään juhlimista olisikaan. Olen siitä vanhemmilleni katkera enkä voi nimeä muuttaakaan, koska siitä joutuisi maksamaan. Minulla ei ole omaa rahaa. Senkin takia siellä reissussa olisi ankeaa, koska muut ostelisivat kaikkea hauskaa ja joisivat kahvia, mutta minä en voisi ostaa mitään. Eikä nykyään saa viedä omia kahvejakaan lentokoneeseen. Tällä tavalla köyhiä syrjitään. Enkä sano tätä sillä, että kenenkään pitäisi minulle mitään tarjota, sillä minä en yleensäkään pysty syömään ja juomaan mitään vieraissa paikoissa. Olen siitä erikoinen, että koti-ikäväkin iskee usein jo kotipihassa enkä sitten välitäkään lähteä minnekään. Ikäväähän täällä kotonakin on aina olla, mutta toisaalta olenpahan ainakin tutussa ympäristössä, jos vaikka saan sairauskohtauksen ja kuolen. Lapset voivat sitten soittaa isälleen töihin ja kertoa asian. Ei sillä, että siinä enää mitään kiirettä olisi, mutta ihan siksi, että mies voi alkaa suunnitella elämäänsä ilman minua. Hyvinhän se toki menee, koska tuskin hän minusta on koskaan edes tykännyt.
Haluan kuitenkin toivottaa ihanaa matkaa teille kaikille onnekkaille, joiden elämäntilanne mahdollistaa reissaamisen. Minulle jopa nämä ilmaismatkat ovat liian vaativia toteuttaa. Minuahan ei voisi edes noutaa lähilentokentältä, koska sinne on matkaa yli 30 kilometriä eikä sinne mene busseja eikä anoppi lähtisi minua kuitenkaan heittämään. Tai vaikka lähtisi, paluumatkasta tulisi aivan kamala, kun joutuisin järjestämään sen itse. Täällä päin on niin vähän liikennettä, että liftaaminenkaan ei onnistu. Tai jos onnistuu, voi joutua jonkun väkivaltaisen kuskin kyytiin ja seuraukset voivat olla järkyttävät. Takseista voi tällainen köyhä vain unelmoida.
Arvasin kyllä, ettei kukaan välitä miten iso pettymys tämä on ollut. Eihän tuollainen reissu merkitse mitään, jos muutenkin käy kerran vuodessa etelässä ja pari kertaa Tallinnassa. Minulle tämä olisi ollut yksi elämän kohokohtia, koska olen käynyt vain kerran ulkomailla, kun ylitimme rajan patikoidessa Lapissa. Vettä satoi kuin saavista kaataen ja näkyvyys oli heikko, joten eihän se sillä lailla miltään tuntunut. Kyseinen reissu oli tosin muutenkin pettymys, koska meidän piti poimia lakkoja, mutta sinä vuonna ei ollut lakan lakkaa missään.
Lentokoneessa olen ollut vain kerran ja se oli kotimaan lento. Kesto oli vain noin tunnin, mutta koko ajan pelotti, että kone putoaa tai että hermot pettävät ja alan kiskoa ovia auki. Mies valitti, kun ei ollut alkoholitarjoilua. Lapsia oli silloin vain kaksi. Tulimme takaisin linsellä ja matka kesti vaihtoineen 9 tuntia, minkä jälkeen mies ei ole suostunut kotimaan matkoihin. Ulkomaille taas ei ole varaa matkustaa, koska jo pelkät passit maksaisivat niin paljon.
Mutta tosiaan oikein ihanaa teille onnekkaille, jotka pääsette lennolle. Kone on varmasti ehjempi kuin se, jossa itse olen, ja lentoemännätkin mukavia eivätkä mulkoile niin kuin meidän perhettä, niin että hävettää vieläkin. Jos jotain hyvää tässä on, niin se, ettei tarvitse lähteä sinne hävettäväksi, koska kaikilla muilla on tiimalasivartalo ja mies tulee vastaan autolla.
Vielä on sanottava, että älkää nyt ihmiset missään tapauksessa tarjoutuko tuomaan vanhoja vaatteitanne minulle. Tänne on tosi vaikea löytää, koska asumme maalla ja tietöiden vuoksi joutuu käyttämään kiertotietä, joka lisää matkaa parikymmentä kilometriä. Minulla on myös sellainen vartalon malli, että valmisvaatteet eivät yleensä sovi päälleni. En myöskään voi käyttää useimpia kangaslaatuja, koska ihoni on niin herkkä. Jopa hajusteettomista saippuoista tulee ihottumaa. Kenkiäkin on ihan turha tuoda, koska jalkani ovat välikokoa ja kaikki tavalliset koot joko puristavat tai ovat liian löysiä. Ja ei, en voi käyttää miehen kenkiä, koska hänen jalkansa on 3 numeroa pienempi kuin minun.
Jos joku nyt kuitenkin selvittää osoitteeni ja ajaa pihaan, niin me emme avaa ovea kuin tutuille. Tuttuja taas ei käy koskaan, joten emme käytännössä avaa ovea kellekään. Tämä on ihan turvallisuuskysymys. Mies on lukenut työpaikan taukohuoneessa Alibia ja kertonut hirveitä juttuja, mitä kaikkea voi tapahtua. Minnekään ei kannata myöskään jättää mitään vaatepaketteja, koska ei vieraita paketteja uskalla availla. Viekää siis ne ihanat vanhat kesämekkonne kirpputoreille onnekkaiden ihmisten löydettäviksi. Saatte niistä ehkä myös rahaa, jolla voitte sitten hankkia jotain ihanaa itsellenne ja rakkaillenne.
Pitää vielä ihan erikseen sanoa, että voisimme kyllä ottaa vastaan rahaa, mutta sen toimittaminen perille olisi vaikeaa. Tosin eipä sitä kukaan varmaan antaisikaan tai ainakaan tarpeeksi. Naisten kesävaatteet maksavat nykyään ihan hirveästi. T-paidatkin yli 5 euroa! Lennollahan pitäisi olla jotain väljää ja miellyttävää, mutta sellaisia vaatteita ei meillä päin myydä. Pitäisi tilata netistä, mutta milläs tilaat ilman luottokorttia? Mies taas ei anna käyttää pankkikorttiaan, koska ei luota minuun. Kaupunkiin asti ei voi lähteä, koska pitäisi hankkia lastenvahti eikä kukaan tule tänne korpeen niitä hoitamaan. Ei myöskään ole omaa autoa. Ja vaikka olisikin, ei ole ajokorttia. Joku kolitsiasu olisi varmaan kiva syksymmälläkin, mutta toisaalta ei täällä maalla sellaisia tarvitse, kun ei ole kukaan katselemassa. Ihan hyvin pärjää entisillä hipuneillakin vaatteilla. Jos sitten vaikka jouluna katsoisi tilannetta uudestaan. Toivottavasti kuitenkin tulee taas rajoituksia, ettei järjestetä mitään ilmaisia juhlia.
Mutta tosiaan ihanaa reissua teille onnekkaille, jotka pääsette nauttimaan yläilmoista.
Ymmärrän kyllä, ettei kukaan ehti matkakiireittensä takia vastailemaan. Yritin vain kertoa, miksi en pääse mukaan, vaikka kovasti olisin halunnut ja olisin kaikkeni yrittänyt. Nyt vain siis ei mitenkään onnistu. Mieliala on toki nyt aivan maassa eikä ole mitään odotettavaa, ellei sitten miehen firma järjestä pikkujouluja, mutta sinnekään tuskin pääsen enkä ehkä edes halua. Tämä on nyt vain kestettävä tämä elämä. Jos nyt edes välillä sataisi, niin ilma raikastuisi. Tiekin pöllyää niin kauheasti, kun ei sada. Ja sateella se menee ihan velliksi. Kunta ei välitä näistä pikkuteistä, kun täällä ei asu ketään tärkeää ihmistä eikä linset kulje. Muutenhan täällä olisi turvallista, mutta sen tietää, että jos joku pihaan ilmestyy, niin pahat sillä on mielessä.
Kerran vielä oikein ihanaa matkaa kaikille. Nauttikaa toisistanne ja lennosta.
Vierailija kirjoitti:
Kapteenimme laitatti uuden kierukan juuri ennen lähtöä, nyt pyllykuukautisten rytmi epäsäännöllinen. Pitääkö huolestua?
Kapteeni on mies, kerrottiin.
Vierailija kirjoitti:
Voi elämä. Mun biologinen kello pärähti just käyntiin. Oi miksi.
Heräsitkö henkiin?
Vierailija kirjoitti:
Huippuälykäs nuoreni pääsi Korson lukioon ja päätimme lähteä juhlistamaan asiaa AV-matkalle.
Jaa että puumoja ruokkimaan?
Olen ensimmäistä kertaa lennolla joten älkää naurako kysymykselleni.
Saako koneen vessaan kakkia?
Ehdotan että mennään kaikki myötätunnosta suppuun. Yks, kaks, koli ja suppu!
Olen akateemisesti sivistynyt joten minun pitää päästä business luokkaan. En voi istua tavallisten kuolevaisten vierellä.
Kapteeni tiedottaa: Häiriö saniteettijärjestelmässä, kaikki kakka käden kautta wc-istuimen sisälle. Jos tulee veteen asti yltävä varsi, ilmoittakaa heti matkustamohenkilökunnalle.
Vierailija kirjoitti:
Olen akateemisesti sivistynyt joten minun pitää päästä business luokkaan. En voi istua tavallisten kuolevaisten vierellä.
Tarvitsetko siis turvavälit?
Pitääkö koneen vessassa pissiä todellakin alapää paljaana?
Täällä koneen kapteeni, laskeudumme hetken kuluttua Munsalaan. Aloittame laskeutumisrutiinit, palatkaa paikoillenne ja kiinnittäkää turvavyöt sekä sammuttakaa savukkeet (moottorit on jo sammutettu). Kymppikerholaiset saavat todistuksensa lentoemolta ja Perseilevältä Peikonlehdeltä terminaalin saapumisaulassa. Kiitos kaikille mukavasta lennosta ja tervetuloa uudelleen.
Onko lennolla lääkäriä? Ohjaamossa ovat kaikki sammuneet ja kapteeni juonut käsidesit. Ei tuo viinakaan ihan alkon tuotteita ollut.
Jos ei lääkäriä niin onko ketään lentotaitoista?
Kiinnittäkää turvavyönne ja varautukaa pahimpaan...