Lue keskustelun säännöt.
Ruma kasvojen luusto - mikä avuksi?
14.06.2021 |
Kasvoni ovat erittäin rumat. Ongelma ei piile edes yksittäisissä kasvonpiirteissä, vaan kasvojen luustossa ja pehmytkudoksissa. Eli esim. poskipääni ovat liian voimakkaat ja ulkonevat. Kauniilla ihmisellä kasvot ovat myös litteähköt silmien alapuolella, mutta minulla on ulkonevaa luustoa silmän alapuolellakin ja poskipää erottuu sivultakin. Lisäksi nenän ja suun välinen välimatka voisi olla vielä paljon lyhyempi. Pidin jo lapsena täysin toisentyyppisestä ulkonäöstä ja pidin rumana voimakasta kasvojen luustoa ja tiettyjä piirteitä. Sitten minusta tuli juuri inhoamani näköinen. Mikä avuksi?
Kommentit (40)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitäs jos kasvojen muokkaamisen sijaan työstäisit omaa asennettasi ja minä-kuvaasi? Opettelisit katsomaan itseäsi uusin silmin ja virheiden ja epätäydellisyyksien syynäämisen sijaan opettelisit näkemään ainutlaatuisen ihmisen, jolla on ollut onni syntyä tähän maailmaan ja olla elossa? Elämä on liian lyhyt ja ainutlaatuinen peilin edessä kärvistelyyn.
Olet oikeassa, mutta ei se silti sinkkuuteen tai yksinäisyyteen auta. :(
Leukaproteesi ja rasvansiirrot tuovat luoksesi sen oikean.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla taas on olemattomat poskipäät ja naamani näyttää valahtaneelta. Pään malli on sellainen, että näytän roikkuposkiselta bulldogilta jo ennen kuin iho alkaa roikkua vanhenemisen takia.
Vertikaaalisesti lasketaan esim silmät suhteessa nenänvarteeen suhteesssa mihin silmä päättyy ja korvista katsottune keskelllä pääätä. SIlmään pituuus suhteessa nenän varren pituuuteen . Sveduilla nuuskahuulet ja nenän varsi meneee lähemmäs suuuta. Miehillä jukeväleuka, pituussunnassa leuan kärjestä nenänpäähän siiitä kulmakarvoiihin ja siiitä hiusrajaaaan. Miehell komeat on ns sudet silmät kuten clint eastwuudillla (käääntyy vähän ylös niin näytttää skarpilta ja naisella taas isot sillmätt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitäs jos kasvojen muokkaamisen sijaan työstäisit omaa asennettasi ja minä-kuvaasi? Opettelisit katsomaan itseäsi uusin silmin ja virheiden ja epätäydellisyyksien syynäämisen sijaan opettelisit näkemään ainutlaatuisen ihmisen, jolla on ollut onni syntyä tähän maailmaan ja olla elossa? Elämä on liian lyhyt ja ainutlaatuinen peilin edessä kärvistelyyn.
Olet oikeassa, mutta ei se silti sinkkuuteen tai yksinäisyyteen auta. :(
Luonne. Korjaa sitä ja rutkasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitäs jos kasvojen muokkaamisen sijaan työstäisit omaa asennettasi ja minä-kuvaasi? Opettelisit katsomaan itseäsi uusin silmin ja virheiden ja epätäydellisyyksien syynäämisen sijaan opettelisit näkemään ainutlaatuisen ihmisen, jolla on ollut onni syntyä tähän maailmaan ja olla elossa? Elämä on liian lyhyt ja ainutlaatuinen peilin edessä kärvistelyyn.
Olet oikeassa, mutta ei se silti sinkkuuteen tai yksinäisyyteen auta. :(
Mistä tiedät kun et ole kokeillut? Mitäs jos päättäisit ainakin kokeilla?
Ihmiset rakastuvat ihmisiin, jotka ovat onnellisia omissa kehoissaan, tasapainoisia ja sinut itsensä ja peilikuvansa kanssa. Onnellisuus ja elämänilo ovat tarttuvia ja puoleensavetäviä.
Itsesäälissärypeäminen ja oman peilikuvansa mollaaminen ei ihastuta eikä hurmaa ketään, vaan on aika raskasta ja luotaantyöntävää, niin ystävyydessä kuin rakkaudessa, vai mitä luulet?
Miten pääset alkuun? No feikkaamalla. Feikkaa, että tykkäät itsestäsi juuri sellaisena kun olet. Kuten sanottua, onnellisuus ja elämänilo ovat tarttuvia. On ihan tutkittu juttu, että pakottamalla itsensä hymyileväksi tulee parantaneeksi omaa mielialaansa ja hymystä tulee kuin itsestään aitoa ja ihmisestä onnellisempi ja tyytyväisempi. Esittämällä itsevarmaa saa "aitoa" itsevarmuutta lisää. Kokeile ihmeessä.
Kuulostaa enemmän MT-, kuin ulkonäköongelmalta.
0/5
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Korkeat poskipäät on kauniit. Pelkkä nenän ja huulten hieman optimaalita isompi etäisyys ei myöskään tee kenenkään naamasta rumaa, ja on sitä paitsi lyhyt- ja pystynokkaisilla suomalaisilla lähinnä rotupiirre, joka on perimässä muilla paitsi rannikon skandinaaveilla. Lisäksi asiaa voi häivyttää esim. rajaamalla huulet vähän luonnollien rajan yli.
Aika harvoin ihan oikeasti ulkonäkö on syyä siihen jos ei löydä ketään. Itse olen melkoisen ruma ja lihavakin, ja aina on seuraa löytynyt jos olen sitä halunnut. Toki, toisia taviksia, vähän pulleita, rumia, eikä mitään laatikkoleukakomistuksia, mutta eipä tulisi mieleenkään itse rumana olla vaativainen toisen ulkonäön suhteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vaihtopää
Kiva heitellä tuollaisia, kun ei ole realistinen vaihtoehto kuitenkaan. Kasvojensiirtojakin on tehty koko maailmassa vain muutamia.
T. Ap
Vierailija kirjoitti:
Korkeat poskipäät on kauniit. Pelkkä nenän ja huulten hieman optimaalita isompi etäisyys ei myöskään tee kenenkään naamasta rumaa, ja on sitä paitsi lyhyt- ja pystynokkaisilla suomalaisilla lähinnä rotupiirre, joka on perimässä muilla paitsi rannikon skandinaaveilla. Lisäksi asiaa voi häivyttää esim. rajaamalla huulet vähän luonnollien rajan yli.
Aika harvoin ihan oikeasti ulkonäkö on syyä siihen jos ei löydä ketään. Itse olen melkoisen ruma ja lihavakin, ja aina on seuraa löytynyt jos olen sitä halunnut. Toki, toisia taviksia, vähän pulleita, rumia, eikä mitään laatikkoleukakomistuksia, mutta eipä tulisi mieleenkään itse rumana olla vaativainen toisen ulkonäön suhteen.
Keskivertosuomalaisiin verrattuna mulla on ehkä keskimääräistä lyhyempi tuo nenän ja suun välimatka, mutta mielestäni se on silti liian pitkä. Mutta keskivertoa huomattavasti luunaamaisempi olen kyllä. Ja lisäksi tuon päälle vielä epäsymmetriaa ja rumia kasvonpiirteitä sekä vinot silmät.
Olen vastenmielisen näköinen kaiken kaikkiaan, eikä ole mikään ihme, ettei kumppania tai kavereitakaan oikein löydy. Ihmiset jotenkin kaihtavat kaltaistani luontaisesti. Oikeasti suurin osa ihmisistä on äärimmäisen pinnallisia, surullista mutta totta.
T. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihmiset jostain syystä ihailevat aina jotain muuta kuin oman ulkonäkönsä piirteitä.
Voimakkaasta luustosta voi olla apuakin, jos se ei ole liian oudon näköinen ja iho on hyvässä kunnossa. Se näyttää yleensä hyltä myös kaksiulotteisissa valokuvissa.
Eivät kaikki voi olla klassisen kauniita.
Mene plastiikkakirurgille konsultaatioon, jos olet halukas asialle jotain tekemään. Jos se sanoo, ettei mitään ole tehtävissä, mene terapiaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sulla on ap kehonkuvan häiriö, jossa näet piirteesi rumempana kuin ne onkaan. Itsellänikin oli nuorena, ja terapiassa kauan ongelmaa ratkoin. Koin siis olevani suorastaan hirviömäisen ruma ja epämuodostuneen näköinen. Jos joku mies flirttaili, otin irvailuna, että pilkkaa suohirviötä esittämällä että muka tykkää ja jos vastaisin flirttiin, varmasti nauraisi kavereiden kanssa että katsokaa miten tyhmä se luuli että joku oikeasti voisi kiinnostua siitä.
Nyt parikymmentä vuotta myöhemmin ja terapiassa käyneenä näen nuoruuden kuvissani oikein kivan näköisen naisen. Harmittaa että tuhlasin elämääni siihen rumuuteni ällöttelyyn, kun en edes oikeasti ollut ruma.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaihtopää
Kiva heitellä tuollaisia, kun ei ole realistinen vaihtoehto kuitenkaan. Kasvojensiirtojakin on tehty koko maailmassa vain muutamia.
T. Ap
No sitten se on vain voi voi. Voi voi voi voi ja vielä kerran voi. Jaxuhalit.
En osaa auttaa. Olen kuten sinä, mutta hymyilen paljon, olen lahjakas ja älykäs. Joten...ihan sama.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitäs jos kasvojen muokkaamisen sijaan työstäisit omaa asennettasi ja minä-kuvaasi? Opettelisit katsomaan itseäsi uusin silmin ja virheiden ja epätäydellisyyksien syynäämisen sijaan opettelisit näkemään ainutlaatuisen ihmisen, jolla on ollut onni syntyä tähän maailmaan ja olla elossa? Elämä on liian lyhyt ja ainutlaatuinen peilin edessä kärvistelyyn.
Olet oikeassa, mutta ei se silti sinkkuuteen tai yksinäisyyteen auta. :(
Mistä tiedät kun et ole kokeillut? Mitäs jos päättäisit ainakin kokeilla?
Ihmiset rakastuvat ihmisiin, jotka ovat onnellisia omissa kehoissaan, tasapainoisia ja sinut itsensä ja peilikuvansa kanssa. Onnellisuus ja elämänilo ovat tarttuvia ja puoleensavetäviä.
Itsesäälissärypeäminen ja oman peilikuvansa mollaaminen ei ihastuta eikä hurmaa ketään, vaan on aika raskasta ja luotaantyöntävää, niin ystävyydessä kuin rakkaudessa, vai mitä luulet?
Miten pääset alkuun? No feikkaamalla. Feikkaa, että tykkäät itsestäsi juuri sellaisena kun olet. Kuten sanottua, onnellisuus ja elämänilo ovat tarttuvia. On ihan tutkittu juttu, että pakottamalla itsensä hymyileväksi tulee parantaneeksi omaa mielialaansa ja hymystä tulee kuin itsestään aitoa ja ihmisestä onnellisempi ja tyytyväisempi. Esittämällä itsevarmaa saa "aitoa" itsevarmuutta lisää. Kokeile ihmeessä.
Älä sitten mene liiallisuuksiin tuon kanssa. Itserakkaat ja ylimieliset ihmiset on myös luotaantyöntäviä. Lievästi heikko itsetunto on ok.
-sivusta
"Liian korkeat poskipäät". Mitä ihmettä?
Suomalaiset ovat yleensä lattanaamoja mutta erehdyt, jos kuvittelet korkeissa poskipäissä olevan jotakin vikaa. Todennäköisesti ruokin trollia, mutta kirjoitanpa nyt kuitenkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Korkeat poskipäät on kauniit. Pelkkä nenän ja huulten hieman optimaalita isompi etäisyys ei myöskään tee kenenkään naamasta rumaa, ja on sitä paitsi lyhyt- ja pystynokkaisilla suomalaisilla lähinnä rotupiirre, joka on perimässä muilla paitsi rannikon skandinaaveilla. Lisäksi asiaa voi häivyttää esim. rajaamalla huulet vähän luonnollien rajan yli.
Aika harvoin ihan oikeasti ulkonäkö on syyä siihen jos ei löydä ketään. Itse olen melkoisen ruma ja lihavakin, ja aina on seuraa löytynyt jos olen sitä halunnut. Toki, toisia taviksia, vähän pulleita, rumia, eikä mitään laatikkoleukakomistuksia, mutta eipä tulisi mieleenkään itse rumana olla vaativainen toisen ulkonäön suhteen.
Keskivertosuomalaisiin verrattuna mulla on ehkä keskimääräistä lyhyempi tuo nenän ja suun välimatka, mutta mielestäni se on silti liian pitkä. Mutta keskivertoa huomattavasti luunaamaisempi olen kyllä. Ja lisäksi tuon päälle vielä epäsymmetriaa ja rumia kasvonpiirteitä sekä vinot silmät.
Olen vastenmielisen näköinen kaiken kaikkiaan, eikä ole mikään ihme, ettei kumppania tai kavereitakaan oikein löydy. Ihmiset jotenkin kaihtavat kaltaistani luontaisesti. Oikeasti suurin osa ihmisistä on äärimmäisen pinnallisia, surullista mutta totta.
T. Ap
Minä voin kyllä sinun kaveriksi alkaa. terveisin toinen nainen
Olet oikeassa, mutta ei se silti sinkkuuteen tai yksinäisyyteen auta. :(