Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Katsotko kilohintoja kaupassa? Luulevatko ihmiset todella, että 3 paprikan pakkaus on halvempi kuin yksittäin ostettu paprika?

Vierailija
13.06.2021 |

Olen monelta kuullut kuinka halpoja kolmen paprikan pakkaukset ovat verrattuna yksittäin ostettuihin. Eilen mun lähikaupassa punainen paprika maksoi 4,95 kg ja kolmen paprikan pakkauksen kilohinta oli suunnilleen 14 euroa, eli melkein kolminkertainen. Katsovatko ihmiset todella vain yksikköhintaa? Eli kun 3 paprikaa ei tietenkään paina kiloa, pakkauksen yksikköhinnaksi tulee pienempi summa kuin se yksittäisen kilohinta on. Sama suippopaprikoissa. Hinta on moninkertainen. Niissä tosin siemenkota painaa vähemmän.

Näinkö helppoa meitä on huijata?

https://www.is.fi/ruokala/ajankohtaista/art-2000008046331.html?utm_medi…

Kommentit (211)

Vierailija
81/211 |
13.06.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ostan ennemmin järkevän kokoisen pakkauksen kuin jättipaketin mahdollisimman pienellä kilohinnalla. Kalleinta ruokaa kun on roskiin heitetty ruoka. 

Tuokin on semmoinen mielikuva, joka ei ihan aina pidä paikkaansa. Joissakin tuotteissa pienempi pakkaus voi joskus olla kilohinnaltaan edullisempi.

Vierailija
82/211 |
13.06.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Toimiiko tää sama todellisten kokonaiskustannusten ymmärtämisen kyvyttömyys myös isommissa hankinnoissa, esim. auto- tai asuntokaupoilla?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
83/211 |
13.06.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mut mäkin asun käytännössä yksin tällä hetkellä (teini armeijassa), joten ei ole mitään järkeä ostaa 1 hlö tarpeisiin 1 kg juustoköntsää homehtumaan jääkaappiin kun sellainen viipalepaketti maksaa 1,50 ja pärjään sillä viikon hyvin.

No älä osta kiloa vaan osta pienempi. Ainakin Oltermannia on puolen kilon paketeissa. Ja kun pakkaat tiiviisti, niin ei se viikossa miksikään mene. 

Oltermanni 250g on säännöllisen epäsäännöllisesti tarjouksessa euron kappale ainakin K-Citymarketissa, K-Supermarketissa ja Tokmannissa. On kilohinnaltaan halvempi, kuin se kilon möykky.

Vierailija
84/211 |
13.06.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Toimiiko tää sama todellisten kokonaiskustannusten ymmärtämisen kyvyttömyys myös isommissa hankinnoissa, esim. auto- tai asuntokaupoilla?

Kyllä. Vanhaa autoa ei kannata huollattaa. Sen sijaan kannattaa Kantaa paksu tukko riihikuivaa autoliikkeeseen ja vaihtaa uudempaan.

Sillä välirahaan menevällä rahalla tosin maksaisi sen vanhan "kotteron" huollot, polttoaineet ja muutkin kulut vuosiksi eteenpäin.

Vierailija
85/211 |
13.06.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toimiiko tää sama todellisten kokonaiskustannusten ymmärtämisen kyvyttömyys myös isommissa hankinnoissa, esim. auto- tai asuntokaupoilla?

Kyllä. Vanhaa autoa ei kannata huollattaa. Sen sijaan kannattaa Kantaa paksu tukko riihikuivaa autoliikkeeseen ja vaihtaa uudempaan.

Sillä välirahaan menevällä rahalla tosin maksaisi sen vanhan "kotteron" huollot, polttoaineet ja muutkin kulut vuosiksi eteenpäin.

Ja ai niin:

Sitä uuttakin autoa joutuu kuitenkin huollattamaan ja sekin maksaa jotain.

Vierailija
86/211 |
13.06.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

En katso kilo- tai muutakaan hintaa. 

Ostopäätökseeni vaikuttaa eniten tuotantotapa ja -maa

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
87/211 |
13.06.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole pikkurahasta pulaa, joten ei tarvitse kytätä hintalappuja. Otan sen, mikä näyttää sopivimmalta. 

Mutta eikö olis silti siistiä, jos soisi muutamalla kauppareissulla muutaman ajatuksen asialle, ja totuttaisi itsensä olemaan hintatietoinen sillä tavalla, ettei kuitenkaan tarvitsisi tinkiä mistään? Jos ruokamenot esim. tippuisivat kolmasosalla tai puolittuisivat, siitä tulisi jo aika kiva raha esim sijoittaa rahastoihin.

En ole tuo jolle vastasit, mutta toisilla on rahaa niin paljon, että sitä jää yllin kyllin myös sijoittamiseen vaikka ”tuhlailee” ruokaostoksissa. Minulla on tällainen ihminen lähipiirissä. Kun rahaa on todella paljon, on ihan turha käyttää energiaa niin mitättömän kuluerän kuin ruuan hintojen vahtimiseen.

Ei siihen kulu energiaa, kun muutaman kerran viitsii vähän vilkaista hintoja. Sen jälkeen se on automaattista. Mutta siis tottakai jokainen saa törsätä ihan niin paljon kuin itse haluaa. Mä en voi kuvitella että olisin niin rikas, ettäkö silti huvittaisi heitellä rahaa ovista ja ikkunoista. Aina löytyisi joku sijoitus- tai hyväntekeväisyyskohde kyllä.

Vain köyhät kuvittelevat, että kilohintoja kyttäämällä saa aikaan säästöä. Ei saa. Säästöä saa, kun tuhlaa turhuuteen. Ei, vaikka olisi kuinka pieni kilohinta. Useinhan te "säästäjät" ostatte enemmän, koska halavalla saa. Siinä valuu se nimellinen säästö sitten kuin vesi hanhen selästä. 

Olen 50 v miehen kanssa yhdessä kotia pitänyt ja lapset kasvattanut ja tarkkana hinnoista ollut.

Ehkä leimaat meidät köyhiksi.

Olemme olleet keskituloisia ja osaksi lapset hoitanut kotona.

Olemme ilman perintöjä näin köyhinä hankkineet omakotitalon, sijoitusasunnon, kakkosasunnon(*aivan uusi), hyvä auto ja vene.

Ei perintöjä.

T. Köyhäksi leimattu säästäväinen😅

Keski-ikäiset lapseni ovat pian samassa asemassa.

No tuollahan ei ole mitään tekemistä sen kanssa, että osa kuvittelee säästävänsä kilohintoja vahtimalla. Keskituloinen pystyy helposti tekemään kaiken mainitsemasi, kun osaa käyttää rahansa järkevästi. Kilohintoja kyttäämällä ei synny sellaista säästöä, että sillä olisi merkittävää vaikutusta omaisuuden kertymiseen. Jos saan paprikan 40 senttiä halvemmalla, ei sillä vielä omakotitaloja ostella. Se oli pointtini tuolla "köyhät kuvittelevat säästävänsä kilohintoja kyttäämällä"-kommentilla. Säästäväisyys on oikeasti ihan eri asia kuin senttien laskeminen ruokakaupassa. 

Vierailija
88/211 |
13.06.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ostan ennemmin järkevän kokoisen pakkauksen kuin jättipaketin mahdollisimman pienellä kilohinnalla. Kalleinta ruokaa kun on roskiin heitetty ruoka. 

Tuokin on semmoinen mielikuva, joka ei ihan aina pidä paikkaansa. Joissakin tuotteissa pienempi pakkaus voi joskus olla kilohinnaltaan edullisempi.

Tuossahan ei missään kohtaa sanottu, etteikö pienempi voisi olla kilohinnaltaan edullisempi. Puhuttiin vain siitä, ettei kannata ostaa kilohinnalta edullisempaa pakkausta vain siksi, että kilohinta on edullisempi. Pitää ajatella laajemmin kokonaisuutta. Kuten sitä, tuleeko iso paketti käytettyä ennen kuin se pilaantuu. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
89/211 |
13.06.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ostan pääsääntöisesti kilohintojen perusteella. Mutta jos on yksittäinen hetki, jolloin rahaa on todella vähän, ostan sen mikä on halvin, vaikka kilohinta olisikin korkea. Sellaisena hetkenä olennaisempaa on saada yksittäinen tuote halvalla, ei niinkään kiloa ko. tuotetta mahdollisimman edullisesti. 

Hyllyssä on kolmen paprikan pakkaus 9e kilo, ja irtona kolmea eri väristä paprikaa 4e kilo. Kuka sinut pakottaa ostamaan KILON yhtään mitään? Jos tarvitset 3 eriväristä paprikaa, ostat 3 irtona ja ne maksaa sulle 50% vähemmän kuin se kolmen valmispakkaus.

En ole tuo kelle vastasit, mutta kyllä pisti ajattelemaan. Onhan se tosiaan 50% tai enemmänkin. Ei näitä vaan tuu mietittyä.

No just tää oli mun pointti. Monen ei vaan tule mietittyä. Suomessa on laki, että ne kilohinnat pitää olla siinä hyllyssä näkyvissä, että voi vertailla. Kannattaa kokeilla ja katsoa huvikseen, paljonko säästää. Ap

Ap, miksi luulet, että ole Suomen ainoa, joka katsoo kilohintoja? Jotain "syvempää yhteyttä ja ilmihintaa" osaa vertailla vain yksi ihminen, ja se olet sinä? Nauti siitä sitten.

Jostain syystä et myöskään pysty ymmärtämään, että kaikilla ei ole pakastinta, eikä oikeasti ole tarvetta kilon juustokimpaleelle, vaan 150g juustoviipaleita riittää pitkäksi aikaa. 

Oletko ikinä ollut niin tiukoilla, että jos olet ostanut halvemman juustopakkauksen, eli sen 6 euron juustokimpaleen, ei raha riitä leipään? 

Jatka toki valistamista, ehkä me tyhmät kuluttajat vielä joskus valaistumme ja ymmärrämme ostaa juuri sellaisia tuotteita, kuin sinun mielestäsi on se ainoa järkevä tapa. On sinunkin sitten helpompi nukkua yösi.

Vierailija
90/211 |
13.06.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole pikkurahasta pulaa, joten ei tarvitse kytätä hintalappuja. Otan sen, mikä näyttää sopivimmalta. 

Mutta eikö olis silti siistiä, jos soisi muutamalla kauppareissulla muutaman ajatuksen asialle, ja totuttaisi itsensä olemaan hintatietoinen sillä tavalla, ettei kuitenkaan tarvitsisi tinkiä mistään? Jos ruokamenot esim. tippuisivat kolmasosalla tai puolittuisivat, siitä tulisi jo aika kiva raha esim sijoittaa rahastoihin.

En ole tuo jolle vastasit, mutta toisilla on rahaa niin paljon, että sitä jää yllin kyllin myös sijoittamiseen vaikka ”tuhlailee” ruokaostoksissa. Minulla on tällainen ihminen lähipiirissä. Kun rahaa on todella paljon, on ihan turha käyttää energiaa niin mitättömän kuluerän kuin ruuan hintojen vahtimiseen.

Ei siihen kulu energiaa, kun muutaman kerran viitsii vähän vilkaista hintoja. Sen jälkeen se on automaattista. Mutta siis tottakai jokainen saa törsätä ihan niin paljon kuin itse haluaa. Mä en voi kuvitella että olisin niin rikas, ettäkö silti huvittaisi heitellä rahaa ovista ja ikkunoista. Aina löytyisi joku sijoitus- tai hyväntekeväisyyskohde kyllä.

Vain köyhät kuvittelevat, että kilohintoja kyttäämällä saa aikaan säästöä. Ei saa. Säästöä saa, kun tuhlaa turhuuteen. Ei, vaikka olisi kuinka pieni kilohinta. Useinhan te "säästäjät" ostatte enemmän, koska halavalla saa. Siinä valuu se nimellinen säästö sitten kuin vesi hanhen selästä. 

Olen 50 v miehen kanssa yhdessä kotia pitänyt ja lapset kasvattanut ja tarkkana hinnoista ollut.

Ehkä leimaat meidät köyhiksi.

Olemme olleet keskituloisia ja osaksi lapset hoitanut kotona.

Olemme ilman perintöjä näin köyhinä hankkineet omakotitalon, sijoitusasunnon, kakkosasunnon(*aivan uusi), hyvä auto ja vene.

Ei perintöjä.

T. Köyhäksi leimattu säästäväinen😅

Keski-ikäiset lapseni ovat pian samassa asemassa.

No tuollahan ei ole mitään tekemistä sen kanssa, että osa kuvittelee säästävänsä kilohintoja vahtimalla. Keskituloinen pystyy helposti tekemään kaiken mainitsemasi, kun osaa käyttää rahansa järkevästi. Kilohintoja kyttäämällä ei synny sellaista säästöä, että sillä olisi merkittävää vaikutusta omaisuuden kertymiseen. Jos saan paprikan 40 senttiä halvemmalla, ei sillä vielä omakotitaloja ostella. Se oli pointtini tuolla "köyhät kuvittelevat säästävänsä kilohintoja kyttäämällä"-kommentilla. Säästäväisyys on oikeasti ihan eri asia kuin senttien laskeminen ruokakaupassa. 

Jos elää suht naftilla budjetilla, sillä on valtavasti väliä, meneekö esim. kuussa ruokakauppaan 150 euroa vai 250 euroa. Se, saako yhtään mitään säästöön, saattaa olla kiinni juurikin tuosta. Sitten aikanaan esim. asuntolainan saaminen voi olla kiinni siitä, onko mitään säästössä ja siitä se pikku hiljaa alkaa varallisuus karttua.

Ei hintoja kyttäämällä rikkaaksi tule kukaan, mutta se voi olla monelle tavalliselle ihmiselle äärimmäisen keskeinen vedenjakaja siinä, elääkö köyhänä koko elämänsä, vai pystyykö pääsemään esim. joskus kiinni omaan asuntoon.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
91/211 |
13.06.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ostan pääsääntöisesti kilohintojen perusteella. Mutta jos on yksittäinen hetki, jolloin rahaa on todella vähän, ostan sen mikä on halvin, vaikka kilohinta olisikin korkea. Sellaisena hetkenä olennaisempaa on saada yksittäinen tuote halvalla, ei niinkään kiloa ko. tuotetta mahdollisimman edullisesti. 

Hyllyssä on kolmen paprikan pakkaus 9e kilo, ja irtona kolmea eri väristä paprikaa 4e kilo. Kuka sinut pakottaa ostamaan KILON yhtään mitään? Jos tarvitset 3 eriväristä paprikaa, ostat 3 irtona ja ne maksaa sulle 50% vähemmän kuin se kolmen valmispakkaus.

En ole tuo kelle vastasit, mutta kyllä pisti ajattelemaan. Onhan se tosiaan 50% tai enemmänkin. Ei näitä vaan tuu mietittyä.

No just tää oli mun pointti. Monen ei vaan tule mietittyä. Suomessa on laki, että ne kilohinnat pitää olla siinä hyllyssä näkyvissä, että voi vertailla. Kannattaa kokeilla ja katsoa huvikseen, paljonko säästää. Ap

Ap, miksi luulet, että ole Suomen ainoa, joka katsoo kilohintoja? Jotain "syvempää yhteyttä ja ilmihintaa" osaa vertailla vain yksi ihminen, ja se olet sinä? Nauti siitä sitten.

Jostain syystä et myöskään pysty ymmärtämään, että kaikilla ei ole pakastinta, eikä oikeasti ole tarvetta kilon juustokimpaleelle, vaan 150g juustoviipaleita riittää pitkäksi aikaa. 

Oletko ikinä ollut niin tiukoilla, että jos olet ostanut halvemman juustopakkauksen, eli sen 6 euron juustokimpaleen, ei raha riitä leipään? 

Jatka toki valistamista, ehkä me tyhmät kuluttajat vielä joskus valaistumme ja ymmärrämme ostaa juuri sellaisia tuotteita, kuin sinun mielestäsi on se ainoa järkevä tapa. On sinunkin sitten helpompi nukkua yösi.

Oho, siellä meni tunteisiin. Haleja, pusuja ja jaxuja! Ei ap kyllä mitään tuollaista sanonut, ihan nyt keskenäsi siellä kilaroit.

Vierailija
92/211 |
13.06.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Aiemmin, nuorempana en katsonut kilohintoja (lähinnä lihatuotteissa) siitä syystä että rahaa oli vähän. Pieni pakkaus oli kuitenkin halvempi kuin kilohinnalla edullisempi kilon pakkaus, esim. broilereissa pieni pakkaus suikaleita 2,49€ (kilohinta varmaan paljon enemmän kuin 7,90€) ja iso kilon pakkaus 7,90€. Ei pystynyt ruokaan laittamaan rahaa 7,90€ vaan vain sen 2,49€ kerrallaan. No jokainen köyhä ymmärtää tämän, kun ei ole pakastinta. Ja jos ostaisi kilon paketin sitä tulisi syötyäkin enemmän kerralla. Nykyään aina katson kilohinnat, kaikista tuotteista.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
93/211 |
13.06.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mut mäkin asun käytännössä yksin tällä hetkellä (teini armeijassa), joten ei ole mitään järkeä ostaa 1 hlö tarpeisiin 1 kg juustoköntsää homehtumaan jääkaappiin kun sellainen viipalepaketti maksaa 1,50 ja pärjään sillä viikon hyvin.

No älä osta kiloa vaan osta pienempi. Ainakin Oltermannia on puolen kilon paketeissa. Ja kun pakkaat tiiviisti, niin ei se viikossa miksikään mene. 

Oltermanni 250g on säännöllisen epäsäännöllisesti tarjouksessa euron kappale ainakin K-Citymarketissa, K-Supermarketissa ja Tokmannissa. On kilohinnaltaan halvempi, kuin se kilon möykky.

Tätä ostankin jos joskus tulee esim. mammuttimarkkinoilla vastaan. Nytkin jääkaapissa on paketti. Mutta en tod osta mitään puolen kilon oltermannia koska se ei mene ennen kuin homehtuu eli siksi ne 150 g pakkaukset Xtraa tulee edullisemmaksi (kilohinta 7,93 kun taas se oltermanni 1 kg olisi 5,25 tai 500 g 7,95/kg)

Vierailija
94/211 |
13.06.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole pikkurahasta pulaa, joten ei tarvitse kytätä hintalappuja. Otan sen, mikä näyttää sopivimmalta. 

Mutta eikö olis silti siistiä, jos soisi muutamalla kauppareissulla muutaman ajatuksen asialle, ja totuttaisi itsensä olemaan hintatietoinen sillä tavalla, ettei kuitenkaan tarvitsisi tinkiä mistään? Jos ruokamenot esim. tippuisivat kolmasosalla tai puolittuisivat, siitä tulisi jo aika kiva raha esim sijoittaa rahastoihin.

En ole tuo jolle vastasit, mutta toisilla on rahaa niin paljon, että sitä jää yllin kyllin myös sijoittamiseen vaikka ”tuhlailee” ruokaostoksissa. Minulla on tällainen ihminen lähipiirissä. Kun rahaa on todella paljon, on ihan turha käyttää energiaa niin mitättömän kuluerän kuin ruuan hintojen vahtimiseen.

Ei siihen kulu energiaa, kun muutaman kerran viitsii vähän vilkaista hintoja. Sen jälkeen se on automaattista. Mutta siis tottakai jokainen saa törsätä ihan niin paljon kuin itse haluaa. Mä en voi kuvitella että olisin niin rikas, ettäkö silti huvittaisi heitellä rahaa ovista ja ikkunoista. Aina löytyisi joku sijoitus- tai hyväntekeväisyyskohde kyllä.

Vain köyhät kuvittelevat, että kilohintoja kyttäämällä saa aikaan säästöä. Ei saa. Säästöä saa, kun tuhlaa turhuuteen. Ei, vaikka olisi kuinka pieni kilohinta. Useinhan te "säästäjät" ostatte enemmän, koska halavalla saa. Siinä valuu se nimellinen säästö sitten kuin vesi hanhen selästä. 

Olen 50 v miehen kanssa yhdessä kotia pitänyt ja lapset kasvattanut ja tarkkana hinnoista ollut.

Ehkä leimaat meidät köyhiksi.

Olemme olleet keskituloisia ja osaksi lapset hoitanut kotona.

Olemme ilman perintöjä näin köyhinä hankkineet omakotitalon, sijoitusasunnon, kakkosasunnon(*aivan uusi), hyvä auto ja vene.

Ei perintöjä.

T. Köyhäksi leimattu säästäväinen😅

Keski-ikäiset lapseni ovat pian samassa asemassa.

No tuollahan ei ole mitään tekemistä sen kanssa, että osa kuvittelee säästävänsä kilohintoja vahtimalla. Keskituloinen pystyy helposti tekemään kaiken mainitsemasi, kun osaa käyttää rahansa järkevästi. Kilohintoja kyttäämällä ei synny sellaista säästöä, että sillä olisi merkittävää vaikutusta omaisuuden kertymiseen. Jos saan paprikan 40 senttiä halvemmalla, ei sillä vielä omakotitaloja ostella. Se oli pointtini tuolla "köyhät kuvittelevat säästävänsä kilohintoja kyttäämällä"-kommentilla. Säästäväisyys on oikeasti ihan eri asia kuin senttien laskeminen ruokakaupassa. 

Jos elää suht naftilla budjetilla, sillä on valtavasti väliä, meneekö esim. kuussa ruokakauppaan 150 euroa vai 250 euroa. Se, saako yhtään mitään säästöön, saattaa olla kiinni juurikin tuosta. Sitten aikanaan esim. asuntolainan saaminen voi olla kiinni siitä, onko mitään säästössä ja siitä se pikku hiljaa alkaa varallisuus karttua.

Ei hintoja kyttäämällä rikkaaksi tule kukaan, mutta se voi olla monelle tavalliselle ihmiselle äärimmäisen keskeinen vedenjakaja siinä, elääkö köyhänä koko elämänsä, vai pystyykö pääsemään esim. joskus kiinni omaan asuntoon.

Se, miten paljon ruokakauppaan menee rahaa ei ole kiinni kilohinnoista, vaan siitä mitä sieltä kaupasta ostaa ja etenkin siitä, miten paljon ostaa. Täytyy olla äärimmäisen köyhä, jos säästöt ovat 40 sentistä kiinni. Silloin on lähes poikkeuksetta tuhlannut johonkin sellaiseen, mitä ei olisi tarvinut. Jopa perustoimeentulotuella kun pystyy hankkimaan ruokansa jokaista senttiä kyttäämättä. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
95/211 |
13.06.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mut mäkin asun käytännössä yksin tällä hetkellä (teini armeijassa), joten ei ole mitään järkeä ostaa 1 hlö tarpeisiin 1 kg juustoköntsää homehtumaan jääkaappiin kun sellainen viipalepaketti maksaa 1,50 ja pärjään sillä viikon hyvin.

Jep. Itse en yksin elävänä voi myöskään ostaa isoja juustoja, kun niistä menee suurin osa vain roskiin, kun ehtivät vanhentua ennen kuin ehdin syödä. Se valkoinen juttu mitä niihin tulee vanhetessa maistuu karsealle. 

"Se valkoinen juttu" joka juuston pintaan ilmestyy, on hometta, ystävä hyvä. Itse olen ratkaissut ongelman pakastamalla sopivina annospaloina juuston ja varmasti siivutettunakin voisi sen tehdä,jos jaksaisi-edellisenä päivänä pakastimesta jääkaappiin,aamulla jo käyttövalmis ja juuston voi myös raastaa valmiiksi pakkaseen,esm.pizzan päälle tms. Ei tule hävikkiä. 

Vierailija
96/211 |
13.06.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse en yksin elävänä voi myöskään ostaa isoja juustoja, kun niistä menee suurin osa vain roskiin 

Kevytsulatejuusto säilyy avaamattomassa pakkauksessa vähintään 6 kk jääkaapissa säilytettynä. Kun pakkaus on kerran avattu, säilyvyysaika tämän jälkeen on huomattavasti lyhempi.

Perinteisistä merkkituotteista Valio Polar 9% on lähes monopoliasemassa, mutta onneksi Lidlistä löytyy Lidlin omaa merkkiä oleva kilpailija, kilohinta alle 58% Valion tuotteen hinnasta.

Tuo Lidlin tuote hakkaa hinnassa jopa markkinoilta poistuneen Pirkka kevytsulatejuuston, jonka viimeinen tiedetty hinta (2013) ennen markkinoilta poistumista oli 2,89 € / 400g. (Lidlin hinta 400g kohti = 2,70€).

Lidlin nykyinen tuote on myös parempi kuin Lidlin jo markkinoilta poistuneen kevytsulatejuuston Bluedinon laatu. Tuossa Bluedinossahan ongelmana oli se, että se oli niin lötköä tavaraa, että se ei pysynyt voiveitsen päällä, vaan sen käyttäjällä oli aina sormet juustossa sulatejuuston käytön jälkeen, eli käsienpesu oli sen jälkeen pakollinen !

Ongelman saattoi tosin kiertää ostamalla varastoon ja seisottamalla jääkaapissa 5 kk, sillä sulatejuustoilla on tapana kovettua vanhetessaan.

Vierailija
97/211 |
13.06.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole pikkurahasta pulaa, joten ei tarvitse kytätä hintalappuja. Otan sen, mikä näyttää sopivimmalta. 

Mutta eikö olis silti siistiä, jos soisi muutamalla kauppareissulla muutaman ajatuksen asialle, ja totuttaisi itsensä olemaan hintatietoinen sillä tavalla, ettei kuitenkaan tarvitsisi tinkiä mistään? Jos ruokamenot esim. tippuisivat kolmasosalla tai puolittuisivat, siitä tulisi jo aika kiva raha esim sijoittaa rahastoihin.

En ole tuo jolle vastasit, mutta toisilla on rahaa niin paljon, että sitä jää yllin kyllin myös sijoittamiseen vaikka ”tuhlailee” ruokaostoksissa. Minulla on tällainen ihminen lähipiirissä. Kun rahaa on todella paljon, on ihan turha käyttää energiaa niin mitättömän kuluerän kuin ruuan hintojen vahtimiseen.

Ei siihen kulu energiaa, kun muutaman kerran viitsii vähän vilkaista hintoja. Sen jälkeen se on automaattista. Mutta siis tottakai jokainen saa törsätä ihan niin paljon kuin itse haluaa. Mä en voi kuvitella että olisin niin rikas, ettäkö silti huvittaisi heitellä rahaa ovista ja ikkunoista. Aina löytyisi joku sijoitus- tai hyväntekeväisyyskohde kyllä.

Vain köyhät kuvittelevat, että kilohintoja kyttäämällä saa aikaan säästöä. Ei saa. Säästöä saa, kun tuhlaa turhuuteen. Ei, vaikka olisi kuinka pieni kilohinta. Useinhan te "säästäjät" ostatte enemmän, koska halavalla saa. Siinä valuu se nimellinen säästö sitten kuin vesi hanhen selästä. 

Olen 50 v miehen kanssa yhdessä kotia pitänyt ja lapset kasvattanut ja tarkkana hinnoista ollut.

Ehkä leimaat meidät köyhiksi.

Olemme olleet keskituloisia ja osaksi lapset hoitanut kotona.

Olemme ilman perintöjä näin köyhinä hankkineet omakotitalon, sijoitusasunnon, kakkosasunnon(*aivan uusi), hyvä auto ja vene.

Ei perintöjä.

T. Köyhäksi leimattu säästäväinen😅

Keski-ikäiset lapseni ovat pian samassa asemassa.

No tuollahan ei ole mitään tekemistä sen kanssa, että osa kuvittelee säästävänsä kilohintoja vahtimalla. Keskituloinen pystyy helposti tekemään kaiken mainitsemasi, kun osaa käyttää rahansa järkevästi. Kilohintoja kyttäämällä ei synny sellaista säästöä, että sillä olisi merkittävää vaikutusta omaisuuden kertymiseen. Jos saan paprikan 40 senttiä halvemmalla, ei sillä vielä omakotitaloja ostella. Se oli pointtini tuolla "köyhät kuvittelevat säästävänsä kilohintoja kyttäämällä"-kommentilla. Säästäväisyys on oikeasti ihan eri asia kuin senttien laskeminen ruokakaupassa. 

Jos elää suht naftilla budjetilla, sillä on valtavasti väliä, meneekö esim. kuussa ruokakauppaan 150 euroa vai 250 euroa. Se, saako yhtään mitään säästöön, saattaa olla kiinni juurikin tuosta. Sitten aikanaan esim. asuntolainan saaminen voi olla kiinni siitä, onko mitään säästössä ja siitä se pikku hiljaa alkaa varallisuus karttua.

Ei hintoja kyttäämällä rikkaaksi tule kukaan, mutta se voi olla monelle tavalliselle ihmiselle äärimmäisen keskeinen vedenjakaja siinä, elääkö köyhänä koko elämänsä, vai pystyykö pääsemään esim. joskus kiinni omaan asuntoon.

Se, miten paljon ruokakauppaan menee rahaa ei ole kiinni kilohinnoista, vaan siitä mitä sieltä kaupasta ostaa ja etenkin siitä, miten paljon ostaa. Täytyy olla äärimmäisen köyhä, jos säästöt ovat 40 sentistä kiinni. Silloin on lähes poikkeuksetta tuhlannut johonkin sellaiseen, mitä ei olisi tarvinut. Jopa perustoimeentulotuella kun pystyy hankkimaan ruokansa jokaista senttiä kyttäämättä. 

Siis se, paljonko ihmisellä menee rahaa, ei ole kiinni siitä, mitä asiat maksavat?

Siis se, ostaako vaikkapa 8 eurolla kilon ruokaa tai 4 eurolla 200 grammaa ruokaa, on samantekevää?

Ei ihan nyt aukea.

Vierailija
98/211 |
13.06.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole pikkurahasta pulaa, joten ei tarvitse kytätä hintalappuja. Otan sen, mikä näyttää sopivimmalta. 

Mutta eikö olis silti siistiä, jos soisi muutamalla kauppareissulla muutaman ajatuksen asialle, ja totuttaisi itsensä olemaan hintatietoinen sillä tavalla, ettei kuitenkaan tarvitsisi tinkiä mistään? Jos ruokamenot esim. tippuisivat kolmasosalla tai puolittuisivat, siitä tulisi jo aika kiva raha esim sijoittaa rahastoihin.

En ole tuo jolle vastasit, mutta toisilla on rahaa niin paljon, että sitä jää yllin kyllin myös sijoittamiseen vaikka ”tuhlailee” ruokaostoksissa. Minulla on tällainen ihminen lähipiirissä. Kun rahaa on todella paljon, on ihan turha käyttää energiaa niin mitättömän kuluerän kuin ruuan hintojen vahtimiseen.

Ei siihen kulu energiaa, kun muutaman kerran viitsii vähän vilkaista hintoja. Sen jälkeen se on automaattista. Mutta siis tottakai jokainen saa törsätä ihan niin paljon kuin itse haluaa. Mä en voi kuvitella että olisin niin rikas, ettäkö silti huvittaisi heitellä rahaa ovista ja ikkunoista. Aina löytyisi joku sijoitus- tai hyväntekeväisyyskohde kyllä.

Vain köyhät kuvittelevat, että kilohintoja kyttäämällä saa aikaan säästöä. Ei saa. Säästöä saa, kun tuhlaa turhuuteen. Ei, vaikka olisi kuinka pieni kilohinta. Useinhan te "säästäjät" ostatte enemmän, koska halavalla saa. Siinä valuu se nimellinen säästö sitten kuin vesi hanhen selästä. 

Olen 50 v miehen kanssa yhdessä kotia pitänyt ja lapset kasvattanut ja tarkkana hinnoista ollut.

Ehkä leimaat meidät köyhiksi.

Olemme olleet keskituloisia ja osaksi lapset hoitanut kotona.

Olemme ilman perintöjä näin köyhinä hankkineet omakotitalon, sijoitusasunnon, kakkosasunnon(*aivan uusi), hyvä auto ja vene.

Ei perintöjä.

T. Köyhäksi leimattu säästäväinen😅

Keski-ikäiset lapseni ovat pian samassa asemassa.

No tuollahan ei ole mitään tekemistä sen kanssa, että osa kuvittelee säästävänsä kilohintoja vahtimalla. Keskituloinen pystyy helposti tekemään kaiken mainitsemasi, kun osaa käyttää rahansa järkevästi. Kilohintoja kyttäämällä ei synny sellaista säästöä, että sillä olisi merkittävää vaikutusta omaisuuden kertymiseen. Jos saan paprikan 40 senttiä halvemmalla, ei sillä vielä omakotitaloja ostella. Se oli pointtini tuolla "köyhät kuvittelevat säästävänsä kilohintoja kyttäämällä"-kommentilla. Säästäväisyys on oikeasti ihan eri asia kuin senttien laskeminen ruokakaupassa. 

Jos elää suht naftilla budjetilla, sillä on valtavasti väliä, meneekö esim. kuussa ruokakauppaan 150 euroa vai 250 euroa. Se, saako yhtään mitään säästöön, saattaa olla kiinni juurikin tuosta. Sitten aikanaan esim. asuntolainan saaminen voi olla kiinni siitä, onko mitään säästössä ja siitä se pikku hiljaa alkaa varallisuus karttua.

Ei hintoja kyttäämällä rikkaaksi tule kukaan, mutta se voi olla monelle tavalliselle ihmiselle äärimmäisen keskeinen vedenjakaja siinä, elääkö köyhänä koko elämänsä, vai pystyykö pääsemään esim. joskus kiinni omaan asuntoon.

Se, miten paljon ruokakauppaan menee rahaa ei ole kiinni kilohinnoista, vaan siitä mitä sieltä kaupasta ostaa ja etenkin siitä, miten paljon ostaa. Täytyy olla äärimmäisen köyhä, jos säästöt ovat 40 sentistä kiinni. Silloin on lähes poikkeuksetta tuhlannut johonkin sellaiseen, mitä ei olisi tarvinut. Jopa perustoimeentulotuella kun pystyy hankkimaan ruokansa jokaista senttiä kyttäämättä. 

Kummallinen pakkomielle siitä, onko paprika 40 senttiä kalliimpaa. Jos köyhä on oman kokemuksensa opettamana todennut, että hänellä jää rahaa säästöön 10euroa kuussa kun ostaa sen 40 senttiä halvemman tuotteen kaikkien tuotteiden kohdalla, mitä nillittämistä siinä oikein voi olla? Jos köyhän lääkärikäynti on kiinni siitä,että hän kykenee säästämään sen 100euroa kuussa terveytensä hoitamiseen, en puuttuisi hintojen vertailuun millään tavalla. Omituinen ajatusmaailma.

Vierailija
99/211 |
13.06.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole pikkurahasta pulaa, joten ei tarvitse kytätä hintalappuja. Otan sen, mikä näyttää sopivimmalta. 

Mutta eikö olis silti siistiä, jos soisi muutamalla kauppareissulla muutaman ajatuksen asialle, ja totuttaisi itsensä olemaan hintatietoinen sillä tavalla, ettei kuitenkaan tarvitsisi tinkiä mistään? Jos ruokamenot esim. tippuisivat kolmasosalla tai puolittuisivat, siitä tulisi jo aika kiva raha esim sijoittaa rahastoihin.

En ole tuo jolle vastasit, mutta toisilla on rahaa niin paljon, että sitä jää yllin kyllin myös sijoittamiseen vaikka ”tuhlailee” ruokaostoksissa. Minulla on tällainen ihminen lähipiirissä. Kun rahaa on todella paljon, on ihan turha käyttää energiaa niin mitättömän kuluerän kuin ruuan hintojen vahtimiseen.

Ei siihen kulu energiaa, kun muutaman kerran viitsii vähän vilkaista hintoja. Sen jälkeen se on automaattista. Mutta siis tottakai jokainen saa törsätä ihan niin paljon kuin itse haluaa. Mä en voi kuvitella että olisin niin rikas, ettäkö silti huvittaisi heitellä rahaa ovista ja ikkunoista. Aina löytyisi joku sijoitus- tai hyväntekeväisyyskohde kyllä.

Vain köyhät kuvittelevat, että kilohintoja kyttäämällä saa aikaan säästöä. Ei saa. Säästöä saa, kun tuhlaa turhuuteen. Ei, vaikka olisi kuinka pieni kilohinta. Useinhan te "säästäjät" ostatte enemmän, koska halavalla saa. Siinä valuu se nimellinen säästö sitten kuin vesi hanhen selästä. 

Olen 50 v miehen kanssa yhdessä kotia pitänyt ja lapset kasvattanut ja tarkkana hinnoista ollut.

Ehkä leimaat meidät köyhiksi.

Olemme olleet keskituloisia ja osaksi lapset hoitanut kotona.

Olemme ilman perintöjä näin köyhinä hankkineet omakotitalon, sijoitusasunnon, kakkosasunnon(*aivan uusi), hyvä auto ja vene.

Ei perintöjä.

T. Köyhäksi leimattu säästäväinen😅

Keski-ikäiset lapseni ovat pian samassa asemassa.

No tuollahan ei ole mitään tekemistä sen kanssa, että osa kuvittelee säästävänsä kilohintoja vahtimalla. Keskituloinen pystyy helposti tekemään kaiken mainitsemasi, kun osaa käyttää rahansa järkevästi. Kilohintoja kyttäämällä ei synny sellaista säästöä, että sillä olisi merkittävää vaikutusta omaisuuden kertymiseen. Jos saan paprikan 40 senttiä halvemmalla, ei sillä vielä omakotitaloja ostella. Se oli pointtini tuolla "köyhät kuvittelevat säästävänsä kilohintoja kyttäämällä"-kommentilla. Säästäväisyys on oikeasti ihan eri asia kuin senttien laskeminen ruokakaupassa. 

Jos elää suht naftilla budjetilla, sillä on valtavasti väliä, meneekö esim. kuussa ruokakauppaan 150 euroa vai 250 euroa. Se, saako yhtään mitään säästöön, saattaa olla kiinni juurikin tuosta. Sitten aikanaan esim. asuntolainan saaminen voi olla kiinni siitä, onko mitään säästössä ja siitä se pikku hiljaa alkaa varallisuus karttua.

Ei hintoja kyttäämällä rikkaaksi tule kukaan, mutta se voi olla monelle tavalliselle ihmiselle äärimmäisen keskeinen vedenjakaja siinä, elääkö köyhänä koko elämänsä, vai pystyykö pääsemään esim. joskus kiinni omaan asuntoon.

Se, miten paljon ruokakauppaan menee rahaa ei ole kiinni kilohinnoista, vaan siitä mitä sieltä kaupasta ostaa ja etenkin siitä, miten paljon ostaa. Täytyy olla äärimmäisen köyhä, jos säästöt ovat 40 sentistä kiinni. Silloin on lähes poikkeuksetta tuhlannut johonkin sellaiseen, mitä ei olisi tarvinut. Jopa perustoimeentulotuella kun pystyy hankkimaan ruokansa jokaista senttiä kyttäämättä. 

Siis se, paljonko ihmisellä menee rahaa, ei ole kiinni siitä, mitä asiat maksavat?

Siis se, ostaako vaikkapa 8 eurolla kilon ruokaa tai 4 eurolla 200 grammaa ruokaa, on samantekevää?

Ei ihan nyt aukea.

No kaupasta ei saa tuotetta nimeltä "ruoka", joten jo siinä meni metsään. Lisäksi pitäisi olla jokaiselle aikuiselle ihmiselle selvää, että sillä ei ole mitään merkitystä mitkä asiat yleisesti maksavat. Vain sillä on merkitystä paljonko sinä käytät rahaa. Jos käytät paljon, jää rahaa säästöön vähemmän kuin silloin jos käytät rahaa vähemmän. Esimerkiksi kaviaarin kilohinnalla ei ole mitään merkitystä, jos sitä ei osta. Ei ole silloinkaan, jos sitä ostaa, jos ostaa varojensa mukaisesti ei tuhlaa liikaa. Kilohinta ei kerrytä tilisi saldoa. Sitä kerryttää raha, jonka jätät käyttämättä. Ruokakaupassa hintoja vahtimalla et rikastu, mutta yleisesti kulutustottumuksiasi tarkastelemalla ja rahat järkevästi sijoittamalla voit rikastua. Aukeniko?

Vierailija
100/211 |
13.06.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ostan ennemmin järkevän kokoisen pakkauksen kuin jättipaketin mahdollisimman pienellä kilohinnalla. Kalleinta ruokaa kun on roskiin heitetty ruoka. 

Tuokin on semmoinen mielikuva, joka ei ihan aina pidä paikkaansa. Joissakin tuotteissa pienempi pakkaus voi joskus olla kilohinnaltaan edullisempi.

Niin kuin tuossa jutussa makaroni 400 g pakkaus kilohinta 50 centtiä, kilon pussi 1.29. https://www.mtvuutiset.fi/makuja/artikkeli/hintalappu-paljastaa-alyttom…; Jutusta: "Myös SOK:lta ollaan samoilla linjoilla. S-ryhmän mukaan kyse on selvästikin siitä, että kun kulutus kohdistuu voimakkaasti johonkin pakkauskokoon, sitä tuotetaan ylivoimaisen enemmän. Tässä tilanteessa pienemmän pakkauksen tuotantokustannukset putoavat isompaa tuotetta ahaisimmiksi."