Voiko lapselle pyytää kaverisynttäreille lahjaksi rahaa?

Laita, ettei toivota lahjoja vaan osallistumista juhliin niin ei tule krääsää.

Ei se lapsi tällä tavalla opi tavoitteellista säästämistä. Sitä voit opettaa esimerkiksi antamalla pieniä "palkallisia" lisätöitä kotona, joita lapsesi voi halutessaan ja ehtiessään tehdä ja sitä kautta kerätä rahaa siihen isompaan hankintaan.

Me aloitimme ystäväpiirissä muutama vuosi sitten tällaisen tavan. Jännitti, mutta vastaanotto oli hyvä. Muut vanhemmat olivat helpottuneita ja kiitollisia siitä, ettei tarvinnut ostaa mitään tavaraa, ja laittoivat oikein erikseen kiitosviestejä tästä. Nyt tapa on levinnyt lähes koko tuttavapiiriimme. Synttärisankari saa esittää yhden toiveen, ja se on sitten yhteislahja kavereilta. Lahjoitetut summat ovat olleet 2-5 €, millä summalla ei yksistään saisi mitään järkevää lahjaa. Kun vieraita on useimmiten ollut 10-20 lasta, summa on jo sellainen, että sillä saa ihan kivoja juttuja.

Ei välttämättä toimi ihan pienillä lapsilla, mutta kouluikäisillä ehdottomasti kaikille osapuolille paras, helpoin ja kaiken lisäksi edullisin ja ekologinen tapa hoitaa lahjat, suosittelen!

Vanha ketju, mutta pojan kaverin äiti laittoi juuri tällaista lahjavinkkiä viestillä. Valitettavasti ehdimme jo ostaa ns. perinteisen lahjan, jota poikani huolella valitsi. Nyt mietin, millä mielellä synttärisankarin perhe vastaanottaa sen lahjan.

Vaikka ymmärrän sinänsä motiivin, rahan pyytäminen tuntuu vähän sävelkuurolta siinä mielessä, että siinä tavallaan katsotaan kokonaan sen lahjan antajan ohi ja odotetaan lahjan nimissä rahoitusta johonkin lapsen ja vanhempien omaan säästöprojektiin jolla ei oikeastaan ole mitään tekemistä vieraiden kanssa.

Perinteisesti lahja kai on sellainen antajan ja saajan välinen lämmin ele. Jos pyydetään suoraan rahaa sen nimissä että vähennetään "krääsää," katsotaan sen merkityksellisen eleen ohi ja leimataan ikävästi vieraiden luultavasti vaivalla miettimät ja etsimät lahjat turhaksi krääsäksi.

Tulee siis kiittämätön vaikutelma ja vaikutelma siitä, että syntymäpäivillä yritetään kerryttää jotain tuottoa 😄, vaikkei se olisi ollenkaan tarkoitus, ja vaikka lahja onkin synttärisankaria eikä antajaa varten.

Kannattaa laittaa suoraan kutsuun että ei tarvitse ostaa ollenkaan lahjoja. Säästöprojektit voi sitten järjestää jotenkin muuten, etenkin kun asiassa ei todennäköisesti "hävitä" mitään suuria summia.

Rahan kerääminen tuntuu oudolta, mutta krääsäkään ei ole hyvä juttu. Jospa sanottaisiin, että lahjoja ei tarvitse tuoda. Jokainen toki päättäköön itse.

Pistä ne lelut kiertoon, eli lapsesi antaa lahjaksi saamansa lelun toiselle lapselle lahjaksi. merkkaa lahjan tullen, keneltä tavara on saatu, ettei anna omaansa takasin. itse toimin niin, kun naapurit  jtoi joululahjoja. Mekkarin keneltä kynttilä, keneltä koriste ja pistin seuraavana jouluna  menemään

Vierailija kirjoitti:

Me aloitimme ystäväpiirissä muutama vuosi sitten tällaisen tavan. Jännitti, mutta vastaanotto oli hyvä. Muut vanhemmat olivat helpottuneita ja kiitollisia siitä, ettei tarvinnut ostaa mitään tavaraa, ja laittoivat oikein erikseen kiitosviestejä tästä. Nyt tapa on levinnyt lähes koko tuttavapiiriimme. Synttärisankari saa esittää yhden toiveen, ja se on sitten yhteislahja kavereilta. Lahjoitetut summat ovat olleet 2-5 €, millä summalla ei yksistään saisi mitään järkevää lahjaa. Kun vieraita on useimmiten ollut 10-20 lasta, summa on jo sellainen, että sillä saa ihan kivoja juttuja.

Ei välttämättä toimi ihan pienillä lapsilla, mutta kouluikäisillä ehdottomasti kaikille osapuolille paras, helpoin ja kaiken lisäksi edullisin ja ekologinen tapa hoitaa lahjat, suosittelen!

Toivottavasti tämä ei ole totta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kerjääminen ei oikein sovellu suomalaiseen elämänmuotoon.

niin minäkin luulin, mutta häälahjakeskustelusta selvisi, että suomessa on ihmisiä, jotka kerjäävät häilläänkin rahaa ja lahjoja vierailtaan. samat ihmiset näköjään kerjäävät jopa lapsen synttäreillä. kuilu kasvaa suomalaisten välillä

Millä  tavalla rahalahja kasvattaa kuilua ihmisten välillä? Varsinkin jos mitään summia ei anneta kutsussa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä antaisin mielelläni rahaa lahjaksi esim 10€, ja sitä luokkaa on tavaralahjojen hinnatkin olleet. Jos omalla lapsellani olisi synttärit, olisin tyytyväinen, jos lapseni saisi vaikka muutaman euron mieluummin kuin jotain krääsää, mutta en tiedä millä sanoilla kutsussa pyytäisin rahaa omalle lapselleni, ettei joku pahoita mieltään, kun äiti pyytää rahaa juhlien järjestämiseen, vaikka ei se raha minulle olisi, vaan lapselle.

Kummit yleensä kyselevät, mitä lapseni haluaa, ja koska tiedän, että he antavat mieluummin rahana kuin käyvät kaupassa miettimässä, mitä ostaisi, olen uskaltanut sanoa, että lapsella on joku tietty asia mielessä, mitä haluaisi ostaa. Ovat sitten antaneet haluamansa summan ja isovanhemmat antavat nykyään rahaa ihan pyytämättä, koska ei tuon ikäinen enää leluja halua. Se asia minkä lapsi/teini ostaa, on yleensä sellainen, että en ostaisi sitä, vaikka rahaa ei tulisikaan lahjaksi, niin että ei tarvi miettiä, että rahalahja on jotenkin äidille. No ehkä siinä mielessä, että siivottavaa jää vähemmän, kun ei tule turhaa tavaraa. Toinen lapsi taas ostelee lahjarahoillaan (joita ei ole pyydetty) pikkuhiljaa kaikenlaista krääsää, eli mun mielestä sama lopputulos, mutta lapsi saa ostaa juuri sitä krääsää, mitä haluaa.

Kiitos, edes joku ymmärsi pointtini. Eihän se ole kerjäämistä jos sanoo että lahjan sijaan voi halutessaan osallistua tähän säästökohteeseen.

Vai onko porukoilla rahat niin tiukassa että menee tunteisiin? Tällöinhän rahalahja nimen omaan olisi parempi, koska sinne purkkiin voi laittaa vaikka 10 senttiä tai vaikka vessapoletin jos enempään ei ole varaa.

Ap

Maksullista kaveruutta? Oikeastiko?

Ei vaan synttärilahja. Millaiset tolvanat 

täällä oikein ovat kommentoimassa???

Vierailija kirjoitti:

Minä en kyllä ymmärrä tätä ihmisten valitusta. Minulle se olisi aivan sama käytänkö sen 10-20e lahjaan vai annanko sen rahana. Ihmisillä on muutenkin niin erilaiset maut ja monet kaverisynttäreiden lahjoista on sitten vaan jäänyt kaappeihin tai annettu eteenpäin. Tarkoitushan on muistaa sitä synttärisankaria ja jos hänellä on tietty tavoite jonkun tavaran tms. ostamiseksi niin miksipä ei voisi synttärilahjana auttaa siinä?

Nämä inisijät ovat varmaan niitä, jotka kääräisevät pakettiin omia vanhoja romujaan ja antavat ne sitten lahjaksi.

Kun kerran 2 euroa lippaaseen syntymäpäivälahjana koetaan kerjäämisenä.

Mielummin temusta  kemikaalileluja tulee halvemmaksi ei tässä maailman tilanteessa ole varaa lahjoitella rahaa

Ajattelin eka että ei voi. Mutta sitten luin aloituksen pidemmälle ja todellakin! Miettikää joku söpö rasia, jonne sujauttaa muutama kolikko tai pieni seteli ja siinä vieressä olisi vaikka pahvista tehty kyltti että "Pelikonsolin säästölipas" ja lapsi piirtänyt siihen vaikka itse sen pelikonsolin kylkeen. Sitten joskus kun tavoite täyttyy niin kaveritkin muistaa että "Ainiin, Pekka sai sen pelikonsolin kun se ei halunnut leluja synttäreinä. Mä haluan alkaa säästää kans!" :) Toihan on ap itseasiassa loistava idea! 

Tietysti.

Käsintehtyyn kutsukorttiin

Rasti ruutuun

Paljonko tuot (käteisenä)

10

20

30

40

50

60

70

80

90

Ilmoita viimeistään pvämäärä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa ihan hyvältä idealta, kun sen saisi laittaa huomaamattomasti purkkiin.

Aluksi kun luin otsikon en tiennyt minkälainen ihminen tätä ehdottaa, mutta vaikutatkin fiksulta etkä miltään rahanahneelta, ja se olisi hyvä kohde jos haluaa pelikoneen niin mikä ettei.

Siihen kutsuun voisi jotenkin laittaa ettei ole pakko rahaakaan tuoda, mutta tavaraa ei ainakaan.

Hyvä idea myös tuo ettei tartte tuoda mitään. Mietin vaan että lapset vertailee sen verran, että he kyllä huomaisivat kuka tuo jotain ja kuka ei. Siksikin raha olisi helpompi, kukaan ei tietäisi paljonko toiset antavat,10 senttiä vai 10e. Tai sitten tosiaan niin ettei kukaan tuo mitään Ja kiitos ymmärryksestä, ihmeellisesti ihmiset loukkaantuu ajatuksesta.

Ap

Täällä alkaa aina hysteerinen kiljunta, jos joku ei halua lahjaksi tavaraa. En ymmärrä.

Jos esim. hääpari toivoo vaikka 30 eur häämatkakassaan, se on heti kerjäämistä. Sen sijaan lahjalistalla oleva 80 euron esine ei sitä ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Me aloitimme ystäväpiirissä muutama vuosi sitten tällaisen tavan. Jännitti, mutta vastaanotto oli hyvä. Muut vanhemmat olivat helpottuneita ja kiitollisia siitä, ettei tarvinnut ostaa mitään tavaraa, ja laittoivat oikein erikseen kiitosviestejä tästä. Nyt tapa on levinnyt lähes koko tuttavapiiriimme. Synttärisankari saa esittää yhden toiveen, ja se on sitten yhteislahja kavereilta. Lahjoitetut summat ovat olleet 2-5 €, millä summalla ei yksistään saisi mitään järkevää lahjaa. Kun vieraita on useimmiten ollut 10-20 lasta, summa on jo sellainen, että sillä saa ihan kivoja juttuja.

Ei välttämättä toimi ihan pienillä lapsilla, mutta kouluikäisillä ehdottomasti kaikille osapuolille paras, helpoin ja kaiken lisäksi edullisin ja ekologinen tapa hoitaa lahjat, suosittelen!

Toivottavasti tämä ei ole totta.

Mitäs jos ottaisitte käyttöön sellaisen tavan, että kutsussa mainitaan , ettei lahjoja tuoda ollenkaan? Huomattavasti helpompaa, kuin miettiä jotain 10-20 euron tavaraa monta kertaa vuodessa.

Luultavasti tunnette myös lapsenne kavereiden vanhemmat ainakin pinnallisesti, joten voisitte yhdessä sopia tästä käytännöstä.

Ei tule turhaa krääsää kenellekään.

Tökeröä pyytää rahaa lapsen synttäreillä. Laittakaa kutsuun mieluummin ei lahjoja. 

Vierailija kirjoitti:

Tökeröä pyytää rahaa lapsen synttäreillä. Laittakaa kutsuun mieluummin ei lahjoja. 

Jos laittaa "voitte halutessanne osallistua Jami-Petterin säästökohteen rahoittamiseen x-summalla (max. 5 euroa). Summan voi pudottaa eteisen vieressä olevaan Jami-Petterin säästölippaaseen. Viereisestä kulhosta jokainen paikalletulija saa napata itselleen mieluisan tikkarin kotiin lähtiessään". Toi ei olis musta yhtään tökeröä. Se on ne sanat mitkä valitsee.