Voiko lapselle pyytää kaverisynttäreille lahjaksi rahaa?

Lahjan antajana antaisin paljon mieluummin 10 e kuin arvuuttelisin kaupassa leluhyllyllä, mitä leluja sankarilla jo on ja mistä hän voisi pitää tai ei pidä lainkaan.

Omien lasteni kavereilta tuntuisi taas oudolta pyytää rahaa, koska se tulkittaisiin heti ahneudeksi, kerjäämiseksi jne.

Ympäristön ja kodin siistiyden kannalta olisi kuitenkin kaikille parasta, että ostettaisiin yksi mieluinen lahja kuin 20 roskiin kulkeutuvaa muovihärpäkettä. En vain tiedä, miten asian kutsussa kauniisti esittäisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tietty voi. Tosin meidän lapsi kieltäytyisi kohteliaasti, koska ei saa viikkorahaa eikä siis voisi rahoittaa teidän perheen hankintoja.

Onpas erikoinen tapa ajatella! Ostatteko kuitenkin lahjoja synttäreille, vai ettekö käy synttäreillä lainkaan ettette joudu maksamaan?

Entä jos antaisi vaihtoehdon, voit tuoda lahjan tai halutessasi osallistua lapsen pelikonsolikeräyksern?

Synttärijuhlat maksavat aina vähintään 20e/lapsi, eli eihän tuossa meidän talous varsinaisesti voitolle jää 😂

Juuri tämän takia lapseni ei tule juhliin, joissa toiveena on rahoittaa kutsujan perheen hankintoja. Jättäkää kaverisynttärit väliin ja annat lapselle rahana sen summan, joka olisi mennyt tarjoiluihin. Kerro lapselle, että sinusta lapsen juhlaa ja hauskanpitoa tärkeämpää on raha, et oikeasti halua koko juhlia järjestää. Jos kutsuttavat maksavat siitä, että teille pääsevät, niin lapsi saa juhlansa.

Lahjoja ostetaan, niissä kun on mukana sellainen tunne, että tällä ilahdutan kaveria. Ja nimenomaan kaveria, en äitiään.

Kylläpä nyt ymmärsit (tahallasi?) väärin. Lasta nimen omaan ilahduttaisi pelikonsoli pitkän aikaa, pikku krääsä voi ilahduttaa hetken mutta jää sen jälkeen vaan pyörimään turhana nurkissa.

Tämä samahan pätee usein aikuistenkin elämässä. Ostelenko jatkuvasti "kivoja pikku juttuja" vai harkitsenko ostokseni ja käytän siitä säästyneet rahat esim lomamatkaan tai parempaan asuntoon.

Me voisimme ostaa sen pelikonsolin hänelle koska vaan, mutta tarkoituksena on opettaa lapselle tavoitteellista säästämistä ja järkevää rahankäyttöä.

Ap

Okei. Sopiiko sinulle se, että koska oma lapseni säästää myös pelikonsolia varten, niin lapsesi maksaa hänelle 15e juhliin saapumisesta. Haluan opettaa lapselleni tavoitteellista säästämistä ja hän ilahtuisi siitä, että ei tarvitse tuoda mitään pikkukrääsää, mutta kutsuja maksaisi menetetystä vapaa-ajasta.

Kyllä, tämä sopisi erinomaisesti.

Ap

Lisään vielä, että ajattelen ettei ole kovin tyylikästä mainita summaa vaan jokaisen pitäisi saada iise harkita sopiva määrä. Kyllähän rippi- ja valmistujaislahjaksi sekä häissäkin toivotaan usein rahalahjaa tavaran sijaan. Koska silloin saa itse päättää mitä ottaa lahjaksi. Summat vaan toki erilaisia.

Enkä kyllä ole sellaisilla synttäreillä ollut, missä lahjat olisivat 1-2 euron arvoisia (eihän sillä saa mitään järkevää?) mutta jos tämä on jonkun lahjabudjetti, sitten hän voisi halutessaan tuoda sen yhden euron keräykseen.

Varmaan riippuu vähän kaupungista/kaupunginosasta. Meidän lahjabudjetti kaverisynttäreille ollut n.15e, ja muilla näyttäisi olevan samaa luokkaa.

Ap

Juuri tuon budjetin vuoksi ihmettelen, miksi hankitte krääsää. 15 eurolla saa aivan lukukelpoisia kirjoja, 1000 palan palapelin, (suosikki)jääkiekkoseuran pipon jne. Pitää vain miettiä hetki pitempään ja ymmärtää, että Prisman leluhylly ei välttämättä joka kerta ole se paras ostospaikka.

Pointtini oli juuri se, että vaikka nämä ehdottamasi asiat ovat ihan kivoja muuten, meillä on niitä kirjoja, palapelejä, legoja ja pipoja vaikka kuinka.

Haluamme järjestää synttärit koska se on lapselle ja kavereille kiva, mutta emme halua kotiimme lisää tavaraa. Miten hankala sitä on ymmärtää? Jokaisilta juhlilta tulee 10-20 tavaraa lisää, eikä lapsi halua luopua mistään vanhoista vaikka ei niitä enää käytä. Siksi ehdotin vaihtoehdoksi rahaa. Kokonaan lahjattomat synttärit tuntuisivat ikäviltä, koska kaikki muut kuitenkin keräävät lahjoja "pääsylippuna kemuihin", kuten joku täällä rahasta sanoi. Tuon ikäiset lapset kaipaavat kuitenkin jotain muistamista.

Tietysti tässä on myös se ajatus, että antaisin itsekin mieluummin rahaa, koska sen voi vaan nostaa kauppareissun yhteydessä automaatilta, ja synttärisankari voi hankkia sillä jotain mitä itse haluaa tai halutessaan säästää johonkin isompaan hankintaan.

Ap

Palapelit, kirjat tai pipot ovat ihan yhtä typeriä lahjoja antaa kuin prisman leluhyllyn tavarat, jos lahjan saaja ei tule niitä käyttämään.

Ratkaisu on olla ostamatta lasten huonetta täyteen leluja. Pidä vaikka parin vuoden tauko, niin huone ei olekaan enää niin täynnä leluja.

Samalla ne, joilla ei leikitä, laitetaan eteenpäin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä antaisin mielelläni rahaa lahjaksi esim 10€, ja sitä luokkaa on tavaralahjojen hinnatkin olleet. Jos omalla lapsellani olisi synttärit, olisin tyytyväinen, jos lapseni saisi vaikka muutaman euron mieluummin kuin jotain krääsää, mutta en tiedä millä sanoilla kutsussa pyytäisin rahaa omalle lapselleni, ettei joku pahoita mieltään, kun äiti pyytää rahaa juhlien järjestämiseen, vaikka ei se raha minulle olisi, vaan lapselle.

Kummit yleensä kyselevät, mitä lapseni haluaa, ja koska tiedän, että he antavat mieluummin rahana kuin käyvät kaupassa miettimässä, mitä ostaisi, olen uskaltanut sanoa, että lapsella on joku tietty asia mielessä, mitä haluaisi ostaa. Ovat sitten antaneet haluamansa summan ja isovanhemmat antavat nykyään rahaa ihan pyytämättä, koska ei tuon ikäinen enää leluja halua. Se asia minkä lapsi/teini ostaa, on yleensä sellainen, että en ostaisi sitä, vaikka rahaa ei tulisikaan lahjaksi, niin että ei tarvi miettiä, että rahalahja on jotenkin äidille. No ehkä siinä mielessä, että siivottavaa jää vähemmän, kun ei tule turhaa tavaraa. Toinen lapsi taas ostelee lahjarahoillaan (joita ei ole pyydetty) pikkuhiljaa kaikenlaista krääsää, eli mun mielestä sama lopputulos, mutta lapsi saa ostaa juuri sitä krääsää, mitä haluaa.

Kiitos, edes joku ymmärsi pointtini. Eihän se ole kerjäämistä jos sanoo että lahjan sijaan voi halutessaan osallistua tähän säästökohteeseen.

Vai onko porukoilla rahat niin tiukassa että menee tunteisiin? Tällöinhän rahalahja nimen omaan olisi parempi, koska sinne purkkiin voi laittaa vaikka 10 senttiä tai vaikka vessapoletin jos enempään ei ole varaa.

Ap

Maksullista kaveruutta? Oikeastiko?

Tuotteko te ilmaisia lahjoja synttäreille? Vai ette lahjoja lainkaan, vai ette osallistu synttäreille koska lahjominen on maksullista kaveruutta?

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tietty voi. Tosin meidän lapsi kieltäytyisi kohteliaasti, koska ei saa viikkorahaa eikä siis voisi rahoittaa teidän perheen hankintoja.

Onpas erikoinen tapa ajatella! Ostatteko kuitenkin lahjoja synttäreille, vai ettekö käy synttäreillä lainkaan ettette joudu maksamaan?

Entä jos antaisi vaihtoehdon, voit tuoda lahjan tai halutessasi osallistua lapsen pelikonsolikeräyksern?

Synttärijuhlat maksavat aina vähintään 20e/lapsi, eli eihän tuossa meidän talous varsinaisesti voitolle jää 😂

Juuri tämän takia lapseni ei tule juhliin, joissa toiveena on rahoittaa kutsujan perheen hankintoja. Jättäkää kaverisynttärit väliin ja annat lapselle rahana sen summan, joka olisi mennyt tarjoiluihin. Kerro lapselle, että sinusta lapsen juhlaa ja hauskanpitoa tärkeämpää on raha, et oikeasti halua koko juhlia järjestää. Jos kutsuttavat maksavat siitä, että teille pääsevät, niin lapsi saa juhlansa.

Lahjoja ostetaan, niissä kun on mukana sellainen tunne, että tällä ilahdutan kaveria. Ja nimenomaan kaveria, en äitiään.

Kylläpä nyt ymmärsit (tahallasi?) väärin. Lasta nimen omaan ilahduttaisi pelikonsoli pitkän aikaa, pikku krääsä voi ilahduttaa hetken mutta jää sen jälkeen vaan pyörimään turhana nurkissa.

Tämä samahan pätee usein aikuistenkin elämässä. Ostelenko jatkuvasti "kivoja pikku juttuja" vai harkitsenko ostokseni ja käytän siitä säästyneet rahat esim lomamatkaan tai parempaan asuntoon.

Me voisimme ostaa sen pelikonsolin hänelle koska vaan, mutta tarkoituksena on opettaa lapselle tavoitteellista säästämistä ja järkevää rahankäyttöä.

Ap

Okei. Sopiiko sinulle se, että koska oma lapseni säästää myös pelikonsolia varten, niin lapsesi maksaa hänelle 15e juhliin saapumisesta. Haluan opettaa lapselleni tavoitteellista säästämistä ja hän ilahtuisi siitä, että ei tarvitse tuoda mitään pikkukrääsää, mutta kutsuja maksaisi menetetystä vapaa-ajasta.

Kyllä, tämä sopisi erinomaisesti.

Ap

Lisään vielä, että ajattelen ettei ole kovin tyylikästä mainita summaa vaan jokaisen pitäisi saada iise harkita sopiva määrä. Kyllähän rippi- ja valmistujaislahjaksi sekä häissäkin toivotaan usein rahalahjaa tavaran sijaan. Koska silloin saa itse päättää mitä ottaa lahjaksi. Summat vaan toki erilaisia.

Enkä kyllä ole sellaisilla synttäreillä ollut, missä lahjat olisivat 1-2 euron arvoisia (eihän sillä saa mitään järkevää?) mutta jos tämä on jonkun lahjabudjetti, sitten hän voisi halutessaan tuoda sen yhden euron keräykseen.

Varmaan riippuu vähän kaupungista/kaupunginosasta. Meidän lahjabudjetti kaverisynttäreille ollut n.15e, ja muilla näyttäisi olevan samaa luokkaa.

Ap

Juuri tuon budjetin vuoksi ihmettelen, miksi hankitte krääsää. 15 eurolla saa aivan lukukelpoisia kirjoja, 1000 palan palapelin, (suosikki)jääkiekkoseuran pipon jne. Pitää vain miettiä hetki pitempään ja ymmärtää, että Prisman leluhylly ei välttämättä joka kerta ole se paras ostospaikka.

Pointtini oli juuri se, että vaikka nämä ehdottamasi asiat ovat ihan kivoja muuten, meillä on niitä kirjoja, palapelejä, legoja ja pipoja vaikka kuinka.

Haluamme järjestää synttärit koska se on lapselle ja kavereille kiva, mutta emme halua kotiimme lisää tavaraa. Miten hankala sitä on ymmärtää? Jokaisilta juhlilta tulee 10-20 tavaraa lisää, eikä lapsi halua luopua mistään vanhoista vaikka ei niitä enää käytä. Siksi ehdotin vaihtoehdoksi rahaa. Kokonaan lahjattomat synttärit tuntuisivat ikäviltä, koska kaikki muut kuitenkin keräävät lahjoja "pääsylippuna kemuihin", kuten joku täällä rahasta sanoi. Tuon ikäiset lapset kaipaavat kuitenkin jotain muistamista.

Tietysti tässä on myös se ajatus, että antaisin itsekin mieluummin rahaa, koska sen voi vaan nostaa kauppareissun yhteydessä automaatilta, ja synttärisankari voi hankkia sillä jotain mitä itse haluaa tai halutessaan säästää johonkin isompaan hankintaan.

Ap

Palapelit, kirjat tai pipot ovat ihan yhtä typeriä lahjoja antaa kuin prisman leluhyllyn tavarat, jos lahjan saaja ei tule niitä käyttämään.

Kiitos, juuri näin.

Ap

Mä ostaisin lapselle sen pelikonsolin ja mukula saisi tienata vastaavan summan kasaan kotitöillä. Ulkopuolisten sotkeminen hankkeeseen kuullostaa siltä etta teillä on ruokarahat loppu.

Voihan sitä ilmoittaa ”ei lahjoja kiitos” leluja on jo riesaksi asti. Rahan ruinaaminen lasta varten kuullostaa pummaamiselta

Juhlitaan syntymäpäivää... huooh... "Tule kanssani juhlimaan! Syödään herkkuja ja leikitään ja pelataan, ehkä vähän discoillaankin! Kiva, jos tulet".

Kulttuurin muutos olisi paikallaan. Lahjat ei liene tärkeintä.

Minä muotoilisin niin, et haaveena on pelikonsoli, ja siihen kerätään summaa. Mieluummin annan, jos tiedän mihin se raha on menossa.

Vierailija kirjoitti:

Juhlitaan syntymäpäivää... huooh... "Tule kanssani juhlimaan! Syödään herkkuja ja leikitään ja pelataan, ehkä vähän discoillaankin! Kiva, jos tulet".

Kulttuurin muutos olisi paikallaan. Lahjat ei liene tärkeintä.

Tuo kuulostaa kivalta kutsulta, mutta kaikki vieraat ihan varmasti toisivat lahjan mukanaan. Ei meille ainakaan kukaan ole tullut ilman lahjaa, vaikka ei ole mitään pyydetty.

Vierailija kirjoitti:

Voihan sitä ilmoittaa ”ei lahjoja kiitos” leluja on jo riesaksi asti. Rahan ruinaaminen lasta varten kuullostaa pummaamiselta

Ok, kiitos tästä panoksestasi keskusteluun. Ala-asteikäisille on valitettavasti vielä tärkeää että saa jotain lahjaksi. Ei ole kiva olla ainoa joka ei saa mitään.

Ap

Meillä oli pienempänä ja alaluokilla sellainen tapa, että ne vanhemmat, joiden lapset oli kutsuttu juhliin, muodostivat ringin ja pojat itse kyselivät kaverilta tai sitten me vanhemmat pojan äidiltä, mitä sankari toivoisi lahjaksi ja kerroimme että yhteislahjaam osallistuu esim. 8 kaveria. Usein se oli joku isompi legopaketti, 80-120 euron arvoinen. Tällä välttyi siltä ihan pikkukrääsältä ja sankari sai mielestään tosi hienon lahjan. Nyt 10 v synttäreillä vanhemmat kysyivät suoraan minulta, kun legoaika alkaa olla ohi, että olisiko esim joku lahjakortti hyvä, pelikauppoihin tms.. Poika sai kavereilta 100 euron lahjakortin (8 poikaa osallistui) Lintsille. Me vanhemmat lahjoitimme loppusumman, niin hän sai kausikortin. Siitä riittää iloa koko kesälle. Muutenkin nuo lahjakortit on olleet suosiossa, esim. juuri niihin pelikauppoihin. Jos on ollut jonkun sellaisen kaverin synttärit, ettei yhteislahjaa syystä tai toisesta ole hankittu, niin vaihtoehtona on ollut joskus pari leffalippua, joskus niin, että olen luvannut viedä pojan ja sankarin minigolfaamaan ja jätskille, leffaan ja leffaherkut, kiipeilypuistoon yms. Aineettomia lahjoja, joista ei toki jää mitään konkreettista, mutta hauskaa yhdessäoloa.

Sinäänsä olisi järkevämpää antaa rahaa kuin turhaa tilpehööriä mutta jotenkin vaan se rahan pyytäminen tuntuu vahvasti kerjäämiseltä ja todella moukkamaiselta ja aika varmasti kavereiden perheet saisivat teistä ahneen ja itsekkään kuvan. 

Siis päätättekö te lapsen puolesta mitä annetaan kaverille? Kyllä mä ainakin siitä lähtien kun kaverisynttäreille sai kutsun minä eikä esim, minä+mun vanhemmat, aloin myös itse päättämään mitä annan kaverille lahjaksi. Vanhemmat toki asettivat budjetin, ja usein se oli jotain 10€ luokkaa. Lapsikin saa harjoitella lahjojen valitsemista ja antamista.

Ymmärrän krääsäkammoa, mutta silti vieroksun ajatusta pyytää lapsilta rahaa (osahan saattaa maksaa lahjan viikkorahoistaan, jos näin on sovittu vanhempien kanssa). Mieluummin pitäisin sitten juhlat joihin ei tuoda lahjoja ollenkaan. Tai pyytäisin vaikka jotain syötävää/juotavaa lahjaa, niin ei tulisi krääsää (perheissä joissa ehditään, tämä voi tarkoittaa yhdessä leipomista, jos ei keritä, niin  helppo hakee jotain kaupasta). Pitää vaan miettiä, miten ilmaisee asian elegantisti kutsussa.

Vierailija kirjoitti:

Meillä oli pienempänä ja alaluokilla sellainen tapa, että ne vanhemmat, joiden lapset oli kutsuttu juhliin, muodostivat ringin ja pojat itse kyselivät kaverilta tai sitten me vanhemmat pojan äidiltä, mitä sankari toivoisi lahjaksi ja kerroimme että yhteislahjaam osallistuu esim. 8 kaveria. Usein se oli joku isompi legopaketti, 80-120 euron arvoinen. Tällä välttyi siltä ihan pikkukrääsältä ja sankari sai mielestään tosi hienon lahjan. Nyt 10 v synttäreillä vanhemmat kysyivät suoraan minulta, kun legoaika alkaa olla ohi, että olisiko esim joku lahjakortti hyvä, pelikauppoihin tms.. Poika sai kavereilta 100 euron lahjakortin (8 poikaa osallistui) Lintsille. Me vanhemmat lahjoitimme loppusumman, niin hän sai kausikortin. Siitä riittää iloa koko kesälle. Muutenkin nuo lahjakortit on olleet suosiossa, esim. juuri niihin pelikauppoihin. Jos on ollut jonkun sellaisen kaverin synttärit, ettei yhteislahjaa syystä tai toisesta ole hankittu, niin vaihtoehtona on ollut joskus pari leffalippua, joskus niin, että olen luvannut viedä pojan ja sankarin minigolfaamaan ja jätskille, leffaan ja leffaherkut, kiipeilypuistoon yms. Aineettomia lahjoja, joista ei toki jää mitään konkreettista, mutta hauskaa yhdessäoloa.

Kommentoin näkemättä kaikkia vastauksia, tämä on todella hyvä idea! Ainoa vaan, että vaikea kutsujan pyytää tuollaista yhteislahjaa, sen melkein pitää lähteä vieraiden aloitteesta, tai vanhempi voi vinkata jos tuntee muita lapsien vanhempia hyvin. Toki jos sen joku kerran aloittaa, voi yhteislahjoista tullaperinne joka toteutetaan säännönmukaisesti kaikkien juhliin.

Vierailija kirjoitti:

Ja vielä selvennykseksi, itse antaisin PALJON mieluummin vaikka kympin setelin kuin miettisin joka kuukausi Prismassa että mitäköhän turhaa krääsää sitä nyt ostaisi. Alakouluikåusistä lapsista siis kyse.

Tämä olisi monessakin mielessä järkevää. Varmaan kaikilla lapsilla on aivan liikaa leluja, joita vaan kertyy mutta suurimmalla osalla ei tule edes leikittyä. Näin saisi aina yhden mielekkään lahjan monen pikku krääsän sijaan.

Ap

Sinä yksin mietit Prismassa? Oletan ettei puolisoa, koska jos olisi, kai hänkin vuorollaan miettisi ja hoitaisi noita lahjajuttuja.

Raha ymmärrettävä idea, mutta vanhemmat helposti vastustavat.

Meillä on jo teini, nyt on siivottu huonetta ja tuota synttärikrääsää on kannettu roskiin kassillisia. Kelvolliset lelut meni eteenpäin, mutta sitä pikkukivaa ei kukaan ota vastaan kun kaikilla on jo nurkat täynnä ja esim pet shop meni jo muodista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tietty voi. Tosin meidän lapsi kieltäytyisi kohteliaasti, koska ei saa viikkorahaa eikä siis voisi rahoittaa teidän perheen hankintoja.

Onpas erikoinen tapa ajatella! Ostatteko kuitenkin lahjoja synttäreille, vai ettekö käy synttäreillä lainkaan ettette joudu maksamaan?

Entä jos antaisi vaihtoehdon, voit tuoda lahjan tai halutessasi osallistua lapsen pelikonsolikeräyksern?

Synttärijuhlat maksavat aina vähintään 20e/lapsi, eli eihän tuossa meidän talous varsinaisesti voitolle jää 😂

Juuri tämän takia lapseni ei tule juhliin, joissa toiveena on rahoittaa kutsujan perheen hankintoja. Jättäkää kaverisynttärit väliin ja annat lapselle rahana sen summan, joka olisi mennyt tarjoiluihin. Kerro lapselle, että sinusta lapsen juhlaa ja hauskanpitoa tärkeämpää on raha, et oikeasti halua koko juhlia järjestää. Jos kutsuttavat maksavat siitä, että teille pääsevät, niin lapsi saa juhlansa.

Lahjoja ostetaan, niissä kun on mukana sellainen tunne, että tällä ilahdutan kaveria. Ja nimenomaan kaveria, en äitiään.

Kylläpä nyt ymmärsit (tahallasi?) väärin. Lasta nimen omaan ilahduttaisi pelikonsoli pitkän aikaa, pikku krääsä voi ilahduttaa hetken mutta jää sen jälkeen vaan pyörimään turhana nurkissa.

Tämä samahan pätee usein aikuistenkin elämässä. Ostelenko jatkuvasti "kivoja pikku juttuja" vai harkitsenko ostokseni ja käytän siitä säästyneet rahat esim lomamatkaan tai parempaan asuntoon.

Me voisimme ostaa sen pelikonsolin hänelle koska vaan, mutta tarkoituksena on opettaa lapselle tavoitteellista säästämistä ja järkevää rahankäyttöä.

Ap

Okei. Sopiiko sinulle se, että koska oma lapseni säästää myös pelikonsolia varten, niin lapsesi maksaa hänelle 15e juhliin saapumisesta. Haluan opettaa lapselleni tavoitteellista säästämistä ja hän ilahtuisi siitä, että ei tarvitse tuoda mitään pikkukrääsää, mutta kutsuja maksaisi menetetystä vapaa-ajasta.

Kyllä, tämä sopisi erinomaisesti.

Ap

Lisään vielä, että ajattelen ettei ole kovin tyylikästä mainita summaa vaan jokaisen pitäisi saada iise harkita sopiva määrä. Kyllähän rippi- ja valmistujaislahjaksi sekä häissäkin toivotaan usein rahalahjaa tavaran sijaan. Koska silloin saa itse päättää mitä ottaa lahjaksi. Summat vaan toki erilaisia.

Enkä kyllä ole sellaisilla synttäreillä ollut, missä lahjat olisivat 1-2 euron arvoisia (eihän sillä saa mitään järkevää?) mutta jos tämä on jonkun lahjabudjetti, sitten hän voisi halutessaan tuoda sen yhden euron keräykseen.

Varmaan riippuu vähän kaupungista/kaupunginosasta. Meidän lahjabudjetti kaverisynttäreille ollut n.15e, ja muilla näyttäisi olevan samaa luokkaa.

Ap

En vertaisi kaverisynttäreitä rippijuhliin, valmistujaisiin tai häihin, koska oletusarvoisesti lahjat tulee ensimmäisessä lapsilta ja lopuissa aikuisilta. Ilmeisesti näin ei olekaan enää nykyään mutta sanoisin, että tuon mielleyhtymän vuoksi moni kuitenkin täälläkin tuntee ajatuksen rahalahjoista kaverisynttäreillä  niin outona.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tietty voi. Tosin meidän lapsi kieltäytyisi kohteliaasti, koska ei saa viikkorahaa eikä siis voisi rahoittaa teidän perheen hankintoja.

Onpas erikoinen tapa ajatella! Ostatteko kuitenkin lahjoja synttäreille, vai ettekö käy synttäreillä lainkaan ettette joudu maksamaan?

Entä jos antaisi vaihtoehdon, voit tuoda lahjan tai halutessasi osallistua lapsen pelikonsolikeräyksern?

Synttärijuhlat maksavat aina vähintään 20e/lapsi, eli eihän tuossa meidän talous varsinaisesti voitolle jää 😂

Juuri tämän takia lapseni ei tule juhliin, joissa toiveena on rahoittaa kutsujan perheen hankintoja. Jättäkää kaverisynttärit väliin ja annat lapselle rahana sen summan, joka olisi mennyt tarjoiluihin. Kerro lapselle, että sinusta lapsen juhlaa ja hauskanpitoa tärkeämpää on raha, et oikeasti halua koko juhlia järjestää. Jos kutsuttavat maksavat siitä, että teille pääsevät, niin lapsi saa juhlansa.

Lahjoja ostetaan, niissä kun on mukana sellainen tunne, että tällä ilahdutan kaveria. Ja nimenomaan kaveria, en äitiään.

Kylläpä nyt ymmärsit (tahallasi?) väärin. Lasta nimen omaan ilahduttaisi pelikonsoli pitkän aikaa, pikku krääsä voi ilahduttaa hetken mutta jää sen jälkeen vaan pyörimään turhana nurkissa.

Tämä samahan pätee usein aikuistenkin elämässä. Ostelenko jatkuvasti "kivoja pikku juttuja" vai harkitsenko ostokseni ja käytän siitä säästyneet rahat esim lomamatkaan tai parempaan asuntoon.

Me voisimme ostaa sen pelikonsolin hänelle koska vaan, mutta tarkoituksena on opettaa lapselle tavoitteellista säästämistä ja järkevää rahankäyttöä.

Ap

Okei. Sopiiko sinulle se, että koska oma lapseni säästää myös pelikonsolia varten, niin lapsesi maksaa hänelle 15e juhliin saapumisesta. Haluan opettaa lapselleni tavoitteellista säästämistä ja hän ilahtuisi siitä, että ei tarvitse tuoda mitään pikkukrääsää, mutta kutsuja maksaisi menetetystä vapaa-ajasta.

Kyllä, tämä sopisi erinomaisesti.

Ap

Lisään vielä, että ajattelen ettei ole kovin tyylikästä mainita summaa vaan jokaisen pitäisi saada iise harkita sopiva määrä. Kyllähän rippi- ja valmistujaislahjaksi sekä häissäkin toivotaan usein rahalahjaa tavaran sijaan. Koska silloin saa itse päättää mitä ottaa lahjaksi. Summat vaan toki erilaisia.

Enkä kyllä ole sellaisilla synttäreillä ollut, missä lahjat olisivat 1-2 euron arvoisia (eihän sillä saa mitään järkevää?) mutta jos tämä on jonkun lahjabudjetti, sitten hän voisi halutessaan tuoda sen yhden euron keräykseen.

Varmaan riippuu vähän kaupungista/kaupunginosasta. Meidän lahjabudjetti kaverisynttäreille ollut n.15e, ja muilla näyttäisi olevan samaa luokkaa.

Ap

Juuri tuon budjetin vuoksi ihmettelen, miksi hankitte krääsää. 15 eurolla saa aivan lukukelpoisia kirjoja, 1000 palan palapelin, (suosikki)jääkiekkoseuran pipon jne. Pitää vain miettiä hetki pitempään ja ymmärtää, että Prisman leluhylly ei välttämättä joka kerta ole se paras ostospaikka.

Kyllä meillä esim. uudet kirjat ja palapelit on käytännössä krääsää. Kirjasto on ihan vieressä ja lainataan mieluummin sieltä kuin hankitaan omia muuten kuin ihan muutama. Palapelejä on jo kymmenkunta ja näillä osallistutaan palapelien vaihtorinkeihin aina kun halutaan uutta koottavaa, uutena ei kannata ostaa ellei oikeasti ole sellainen jota ei saa mistään. Näilläkin tavoilla voidaan vähentää tavaran kulutusta ja määrää kotona.

Juurikin näin siinä meillä on käynyt. Kun sen joku vanhempi kerran aloitti (luulisin, että hänellä oli kokemusta tästä vanhemman lapsen kaverisynttärilahjojen kautta), niin sitten siitä tuli tapa, kun kerran hyväksi havaittiin.

Jos kaverit on niin hyviä, että vanhemmat tuntevat toisensa, ensimmäisen sysäyksen voisi sankarin vanhempikin vinkata ystävälliseen sävyyn, mikäli lahjatoivetta kysytään, että oletteko muuten miettineet yhteislahjaa. Tai sitten aloittamalla itse perinteen kun seuraava kaverisynttärikutsu tulee. Ehdottaa silloin muille vanhemmille ajatusta, rajaten heti myös hinnan, mikä tuntuu sopivalta, että ajatuksena on vaikka 10-15 euron panos kaikilta.