Vauva tulossa ja mies ei kosi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On merkillistä avuttomuutta miehiltä, kun seurustelu jatkuu, lapsi on tulossa, mutta kosintaa eivät saa aikaiseksi. Avioliitto on Jumalan kasvojen edessä annettu lupaus yrittää yhdessä niin hyvinä kuin pahoina päivinä. Siihen sisältyy siunaus. Ja riitojen hetkellä on parempi motivaatio selvittää vaikeudet ja kasvaa yhdessä. Avioliitto kertoo aikuisesta vastuunotosta. Toivon, että saatte keskusteltua yhdessä. Jos toisella ei ole tahtoa, jatka yksin lapsen kanssa. Sekin voi olla hyvä vaihtoehto.

Joka tuollaisiin avioliittolupauksiin uskoo, pettää vain itseään.

Tilastojen mukaan puolet avioliitoista päätyy eroon, mutta ei pidä unohtaa sitä, että puolet avioliitoista todella kestää koko elämän, ts siihen asti, että jompikumpi kuolee. Puolelle avioliiton solmineista se kestää myötä- ja vastoinkäymiset, kunnes kuolema heidät erottaa.

Ja se on kaunista.

Miksi ostaa lehmä, kun maitoa saa kaupasta...

(Lue:   Miksi mennä naimisiin, kun nainen on siinä muutenkin.)

Surullista, mutta joidenkin miesten asenne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin, ja mitä järkeä antaa miehelle seksiä ilmaiseksi kun siitä voi saada maksunkin? Tai saati synnyttää lasta miehelle, siinähän on niin paljon haittoja naiselle, ettei tosikaan.

No tämä on sinun ongelmasi, toivottavasti sekin selviää. Itse hoidin homman tyylillä ja sain hoidettua kaikesta parhaat puolet ilman palloa jalassa. Ärsyttääkö? 

Avoliitto ei ole tyylikästä. Naimattomuus tai avioliitto ovat tyylikkäitä valintoja. Aviottomat lapset? Ne ovat tyylittömyyden huippu. Kuka sitäpaitsi haluaa syntyä aviottomana lapsena, jos/kun on mahdollista syntyä avioliitossa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin, ja mitä järkeä antaa miehelle seksiä ilmaiseksi kun siitä voi saada maksunkin? Tai saati synnyttää lasta miehelle, siinähän on niin paljon haittoja naiselle, ettei tosikaan.

No tämä on sinun ongelmasi, toivottavasti sekin selviää. Itse hoidin homman tyylillä ja sain hoidettua kaikesta parhaat puolet ilman palloa jalassa. Ärsyttääkö? 

Niin, mitä hyötyä onkaan elää perheenä? Varaudu siihen, että naisen elämässä paikkasi ottaa joku, joka haluaa olla läsnä koko ajan. Siis myös vastoinkäymisissä eikä vain juhlahetkinä.

Ja kuinka paljon tuo mies on menettänytkään, jos hän on asunut aina eri osoitteessa kuin lapsensa! Eipä tiedä isyydestä juuri mitään. Siihen kuuluu myös lasten iltatoimien seuraaminen ja uneen nukuttaminen ja aamuisin suloisten joskus pöpperöisten joskus pirteiden lasten aamutoimien seuraaminen, aamiaisen laittaminen ja yhdessä aterioiminen, päiväkotiin/kouluun saattaminen jne. Ihan se tavallinen arki on parasta lasten kanssa, ei ne pönötysjuhlahetket.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On merkillistä avuttomuutta miehiltä, kun seurustelu jatkuu, lapsi on tulossa, mutta kosintaa eivät saa aikaiseksi. Avioliitto on Jumalan kasvojen edessä annettu lupaus yrittää yhdessä niin hyvinä kuin pahoina päivinä. Siihen sisältyy siunaus. Ja riitojen hetkellä on parempi motivaatio selvittää vaikeudet ja kasvaa yhdessä. Avioliitto kertoo aikuisesta vastuunotosta. Toivon, että saatte keskusteltua yhdessä. Jos toisella ei ole tahtoa, jatka yksin lapsen kanssa. Sekin voi olla hyvä vaihtoehto.

Joka tuollaisiin avioliittolupauksiin uskoo, pettää vain itseään.

Tilastojen mukaan puolet avioliitoista päätyy eroon, mutta ei pidä unohtaa sitä, että puolet avioliitoista todella kestää koko elämän, ts siihen asti, että jompikumpi kuolee. Puolelle avioliiton solmineista se kestää myötä- ja vastoinkäymiset, kunnes kuolema heidät erottaa.

Ja se on kaunista.

Kerrotaan vielä sekin salaisuus, että tilastojen valossa ne avioliitot, jotka on solmittu avoliitossa asumisen perään, päätyvät todennäköisemmin eroon kuin ne avioliitot, jotka on solmittu erillään asumisen jälkeen. Ts niiden parien, jotka muuttavat yhteen vasta papin aamenen jälkeen, avioliitot ovat kestävämpiä kuin niiden, jotka ovat ensin asuneet avoliitossa. Avoliitto on huono idea, jo ihan tilastojenkin valossa.

Vierailija kirjoitti:

Ensin kosinta, sitten seksi ja lapset.  Helppoo ;)

Niin, jos avioliitto perheen pyhyyden määrittelyssä on tärkeää eikä kyse ole vain unelmaprinsessajuhlista, seksin ja sitä myötä lisääntymisenkin olisi voinut jättää pyhänä toimituksena avioliiton solmimisen jälkeiseen aikaan. Ei tarttis sitten jälkeenpäin mieltä pahoittaa ja katkeroitua (:

Jotkut täällä lapsen sukunimestä kommentoikin, että sitä voi käyttää "uhkailuna", että lapsesta tulee äidin sukunimen kantaja avioliittoon asti. Aina ei nämä "uhkailut" toimi, kaikille isille se sukunimen jatkaminen ei vaan ole tärkeää.

Meillä esikoinen minun sukuniminen, avoliittoisän kanssa yhteistä sukunimeä odotellaan vielä - ja odotellaan sovussa, koska vuosienkin jälkeen on ihana unelmoida avioliitosta "pian" ettei kaikki isot askeleet ja kokemukset ole äkkiä hoidettu alta pois, jolloin jäljelle jäisi vain tilaa vihaantua, ainoa kohokohta mitä odottaa olisi jokin vuosittain lomareissu.. ei kiitos.

Lapsen kautta olemme yhdessä aina.

Yksikään aamen ei yhteytä pysyvämmin.

Mitä tästä opimme? Jos haluat satsata oman tulevan avioliittosi lujuuteen ja pitkäikäisyyteen sekä lapsesi onnellisuuteen, kuten esim. perhe-elämän vakauteen ( = ehjään kotiin rikkinäisen sijaan) , niin älä suostu alkuunkaan avoliittoon.

Stindemon kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ensin kosinta, sitten seksi ja lapset.  Helppoo

Niin, jos avioliitto perheen pyhyyden määrittelyssä on tärkeää eikä kyse ole vain unelmaprinsessajuhlista, seksin ja sitä myötä lisääntymisenkin olisi voinut jättää pyhänä toimituksena avioliiton solmimisen jälkeiseen aikaan. Ei tarttis sitten jälkeenpäin mieltä pahoittaa ja katkeroitua (:

Jotkut täällä lapsen sukunimestä kommentoikin, että sitä voi käyttää "uhkailuna", että lapsesta tulee äidin sukunimen kantaja avioliittoon asti. Aina ei nämä "uhkailut" toimi, kaikille isille se sukunimen jatkaminen ei vaan ole tärkeää.

Meillä esikoinen minun sukuniminen, avoliittoisän kanssa yhteistä sukunimeä odotellaan vielä - ja odotellaan sovussa, koska vuosienkin jälkeen on ihana unelmoida avioliitosta "pian" ettei kaikki isot askeleet ja kokemukset ole äkkiä hoidettu alta pois, jolloin jäljelle jäisi vain tilaa vihaantua, ainoa kohokohta mitä odottaa olisi jokin vuosittain lomareissu.. ei kiitos.

Lapsen kautta olemme yhdessä aina.

Yksikään aamen ei yhteytä pysyvämmin.

Tämä on kovin yksilöllistä ja arvomaailmaan pohjautuvaa. Jotkut tuo aamen yhdistää pysyvästi, loppuelämäksi, vaikka lapsia siihen avioliittoon ei koskaan hankittaisikaan/siunaantuisikaan. Toisille sanat ja lupaukset todella merkitsevät jotakin, toisille eivät. Kaikessa on kyse uskosta/elämänkatsomuksesta ja sen mukaisesta arvomaailmasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis ei auta itse kosia, kun olen jo asian ilmaissut. Koko ajan hänellä ollut sellaista,että pian mennään muttei ole menty. Ap

Olette siis molemmat ilmaisseet, että aiotte liittoutua ja pian. Sehän on kosinta ja kosinnan hyväksyntä. Ehdota sinä miehelle päivää vihkimiselle ja kysy millaiset juhlat olisi hänen mieleen.

Useimmat ihmiset haluavat edes pienimuotoisesti juhlia häitään. Se on huomattavasti helpompaa niin kauan, kun lapsi on mahassa eikä kainalossa. Jos lykkäätte häitä lapsen syntymän jälkeiseen aikaan, menee siihen vielä parisen vuotta ja voi tuntua epäromanttisemmalta. Eli nyt olisi sopiva aikahaarukka ennen viimeistä raskauskolmannesta. Silloin voi olla nimittäin kaikenlaista raskausvaivaa. Raskauden alussakin voi olla pahoinvointia, mutta keskikolmannes on yleensä voinnin puolesta hyvä. Joten nyt vain keskustelut käyntiin ja suunnittelemaan, kesän loppu tai alkusyksy olisi varmaan kiva hetki.

Muutama tuttu pari on juhlistanut häitään käymällä syömässä esim.molempien vanhempien kanssa.Näin häät eivät tule kalliiksi.

Vierailija kirjoitti:

Tänä päivänä taitaa olla aika sama asia meneekö naimisiin vai ei ja eiköhän avoparin, jolla on lapsia etuudet lähesty avioparin ettuksia.

Sen lisäksi avioliitto ei tee suhteesta yhtään sen huonompaa tai parempaa. Lapsen takia naimisiin meno on kyllä huono idea. Ja jos menet naimisiin, niin kannattaa tehdä avioehto.

Minusta avioliitto on kyllä osoitus halusta sitoutua.

"Minusta avioliitto on osoitus halusta sitoutua" joku kirjoitti... ööö.. jos et tunne sun kumppania niin hyvin että tiedät sen haluavan sitoutua ilman sitä sormustaki niin ei varmaan kannate olla yhessä ollenkaan😂

Vierailija kirjoitti:

Mies haluaa rusinat pullasta. Jos mies ei aio mennä naimisiin niin pidä huoli, että lapsella on sun nimi ja sulla on 100% huoltajuus. Mies voi jättää tunnustamatta lapsensa ja käyttää lasta pelinappulana ja venkoilla tapaamisten suhteen helpommin avioliiton ulkopuolella.

Suosittelen tätä. Ensin kannattaa haastaa riitaa ja uhkailla, ja sitten mennä naimisiin.

Minun mielestäni tänä päivänä ,kun ehköisyvaihtoehtoja on vaikka miten ,lapset eivät ole yleensä mitään vahinkoja. Yleensä ongelma on oma huolimattomuus tai väliinpitämättömyys ehkäisyn tärkeyttä kohtaan.

Lapsilla ja naimisiin menolla ei ole mitään tekemistä keskenään. Jos mentäisiin vanhan kaavan mukaan, niin järjestys olisi, että ennen yhdessä asumista ja lapsia mentäisiin naimisiin. Uudemman kaavan mukaan on enemmän vaihtoehtoja kuten asutaan yhdessä, hankitaan lapsia ja mennään tai ei mennä naimisiin.

Nyt kun lapsi on jo tulossa ja asuntokin on jo hommattu, niin vanhan kaavan tapa on jo myöhässä. Sanoisin, että nauti raskaudesta. Jos mies ei kosi, niin joko kosit itse tai sitten hyväksyt tilanteen. Ei kaikki ihmiset halua mennä naimisiin ja ei heitä voi siihen pakottaakaan.

Täällä keskustelussa on ollut sukunimellä kiristämisestä on hölmöä. Lasten takia kannattaa keskustella ja kuunnella myös toista. Ehkä mies ei pidä avioliittona niin tärkeänä kuin sinä. Ja naimisiin voi mdnnä myöhemminkin.

Vierailija kirjoitti:

"Minusta avioliitto on osoitus halusta sitoutua" joku kirjoitti... ööö.. jos et tunne sun kumppania niin hyvin että tiedät sen haluavan sitoutua ilman sitä sormustaki niin ei varmaan kannate olla yhessä ollenkaan😂

Jollekin halu sitoutua riittää, jotkut toiset taas haluavat että sitoutuminen myös juridisesti tehdään ;) Käännät asian niin et avioliitto olis jotenkin merkki vähemmästä sitoutumisesta :D  

Vierailija kirjoitti:

Outoja nämä neuvot abortista. Ymmärsin aloituksesta, että lapsi on toivottu. Jos olisin mies ja nainen painostaisi naimisiin abortilla uhaten, niin todellakin miettisin pari kertaa haluanko olla missään tekemisissä sellaisen naisen kanssa joka tuollaista asiaa käyttää aseenaan päästäkseen tavoitteeseensa.

No kato, nykyisin joidenkin mielestä on ihan ookoo tappaa se vauva, jos tuleekin joku pikku mutka matkaan, koska elämän pitää olla vain helppoa... Sairas maailma.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Abortti ja jätät sen sian. Jatkossa olet toivottavasti fiksumpi ja teet asiat oikeassa järjestyksessä - tai vielä parempi, skippaat sen lisääntymisen kokonaan.

Kyllä on kylmää, törkeän kylmää... 

"Viimeisinä päivinä koittavat vaikeat ajat. Silloin ihmiset rakastavat vain itseään ja rahaa.... he rakastavat enemmän nautintoja kuin Jumalaa" 2. Tim. 3: 1-4

Onhan se maailman lasten rakastamista, jos joku yrittää huolehtia siitä, että kaikki lapset saisivat alkunsa aviovuoteessa, eikä kukaan joutuisi syntymään aviottomana lapsena. Se on rakkauden teko, se lapsen edun ajatteleminen ja siitä muistuttaminen. Olen kiitollinen omille vanhemmilleni, että olen saanut syntyä avioliitosta.

Mitä väliä?

Sitä väliä, että olenpa saanut alkuni säädyllisesti ja kunniallisesti. Eipä ole koskaan tarvinnut kokea häpeää syntyperänsä vuoksi. Se on kaunis asia!

Jos äiti on vaikkapa Kaino Impi ja isä Rymättylän turhin tyhjäntoimittaja, niin onko suurempi häpeä, että on tällainen isä vai se, että äiti meni vielä naimaankin sen?

Jos se lapsi on jo saanut alkunsa synnin seurauksena, niin ei se naimisiinmeno jälkikäteen muuta eikä poista sitä tekoa enää miksikään. The damage is done. Toivoisin, että miettisivät näitä asioita enemmän ja käyttäisivät harkintaa enemmän. Kai silti jokainen lapsi toivoo ehjää perhettä. Eli on silti parempi mennä naimisiin, vaikka jälkikäteen, kuin olla menemättä. Hienointa olisi, jos kaikki saisivat saada alkunsa pyhästi. Niin Jumala on sen tarkoittanut. Jokainen lapsi on tietysti Jumalalle rakas. Ja jumala on Taivaallinen Isä niillekin lapsille, joilta se maallinen isä puuttuu. Kristitty lapsi ei ole siten koskaan täysin isätön. Mutta on rakkautta huolehtia siitä, että oma lapsi ei saa alkuaan synnistä, vaan pyhästä avioliitosta.

En olisi itsekään suostunut kun ehdotettiin : "Voisimme asua yhdessä jonkin aikaa ja katsoa miten menee".  Tuo mies oli päättänyt jo etukäteen miten menee.  Pelkät ihanteet eivät riitä Jumalan edessä, sanoisin näin.  Sanoihan Jeesus :" jollei teidän hurskautenne ole paljoa suurempi kuin fariseusten.."

Mulla oli miehenä tuollainen tilanne, että ei oltu naimisissa ja "eron" jälkeen hovioikeus tekikin minusta lapsen ainoan huoltajan. Lapsi on yhtä tärkeä molemmille vanhemmille ja lapselle molemmat vanhemmat ovat yhtä tärkeitä. 

Jos oikeus olisikin määrännyt äidin yksin lapsen huoltajaksi tai yhteishuoltajuuden, niin äidin toiminnasta johtuen lapsi ei olisi saanut kahta tasaveroista vanhempaa. Äiti oli paperilla ns. kunnollinen tavallinen työssäkäyvä, mutta läpi paistoi todella kovaa, että hän ei pysty olemaan tasapuolinen yhteishuoltaja.

Nyt toimin lapsen äitiä kohtaan, kuten meillä olisi yhteishuoltajuus, eli aina, kun tarvitaan huoltajan oikeutta, niin kysyn myös biologiselta äidiltä mitä mieltä hän on asiasta jne.... Siihen ei olisi lapsen äiti pystynyt oikeuden mielestä. Eikä myöskään minun mielestä.

Lapsi tapaa äitiään joka toinen viikonloppu ja lomilla.

Olipas sekava kirjoitus. Mitä pussit söi sinulta?

Mitkä pussit mies söi sinulta?

Vierailija kirjoitti:

Miksi pitää mennä naimisiin? Lapsi saa sinun sukunimesi - kummallisen usein miehet eivät tätä muuten edes hoksaa - ja sinä 100% huoltajuuden, jos mies ei tajua tunnustaa isyyttään.

Krääh, ei se ole mikään toivetilanne, että olet yksin lapsesi huoltaja. Se on nopea tie köyhyyteen, mt- ja muihin terveysongelmiin sekä lapsen syrjäytymiseen... äly hoi. Älkää nyt ainakaan päästäkö niitä ukkoja kuin uroskoirat veräjästä. Sitä ne ovat tehneet aikojen alusta ja tekevät edelleen, ellei sitä estetä naisten toimesta.