Millainen ihminen jättää menemättä lähiomaistensa hautajaisiin?

Sellainen, jonka vakaumukseen ei kuulu kuolemaan uskominen. 

Ajattelin että se 3-4h diplomaattista paikallaoloa oli pieni hinta siitä ettei suljeta pois suvusta. Oli oikeastaan ihan kiva nähdä itkeviä sukulaisia, tuli olo että noikin kykenee tunteisiin.

Mutta saattaisin olla menemättä seuraaviin. Jos en tunne vainajaa kunnolla, tai jos ei vaan kiinnosta. Vielä ei ole kaunoja kenenkään kanssa niin pahoina etten menisi hautajaisiin kutsuttuna. Mahdollista sekin.

Sellainen joka ei halua pahoittaa mieltään liikaa? Haluaa muistella omassa rauhassa?

Mitä väliä sillä on. Ei ainakaan yhtään mitään sille päähenkilölle eli kuolleelle.

Tiesitkö että kaikkien perheissä ei vietetä isosti sukujuhlia kuten häitä ja hautajaisia? Sellaisille hautajaisista poisjääminen on ihan normaalia.

Minulle ei suvaittu edes kertoa lähiomaiseni kuolemasta, saati hautajaisista. Oli siellä varmaan useita jotka ihmettelivät poissaoloani, mutta enhän minä sille mitään voinut enkä ole ruvennut jälkikäteen mitään selittämään kenellekään.

Eräs veemäinen henkilö siis päätti, ettei asia minulle kuulu, joten jätti kertomatta kaiken oleellisen.

Vierailija kirjoitti:

Miksi pitäisi mennä? Ketä se paikalla olo hyödyttää?

Hautajaisiin osallistutaan muiden kuin päähenkilön eli vainajan takia. Saattoväki on paikalla esittämässä esittämään suremista, korostamassa omaa erinomaista hyvyyttään. Vaikka henkilön eläessä välit olisivat olleet etäiset tai kaunaiset.

Vierailija kirjoitti:

Sellainen, jonka vakaumukseen ei kuulu kuolemaan uskominen. 

Sellaiset eivät usko kuolemaan, jotka luulevat elämän jatkuvan iankaiken, jossain taivaassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yleensä  -  sellainen ihminen, joka haluaa surra omassa rauhassa lähiomaisen poismenoa.

                - joka kammoaa luterilaisia, synkkiä ja masentavia hautajaismenoja

                - ei muutenkaan pidä kirkoista ja siellä vallitsevasta tunnelmasta,

                 jota kuolinkellojen soittaminen pahentaa vielä entisestään

                - viimeisenä: ei ollut mitenkään erityisen läheinen, tai hyvissä väleissä edesmenneen

                lähiomaisen kanssa

               - on kiireitä, tai on pakko olla töissä

Siinä ainakin joitakin.

Itse kammoan luterilaisia kirkonmenoja, ja etenkin sitä hetkeä, jolloin kirkossa aletaan soittaa niitä kelloja. Jos vaan on yhtään mahdollista, en aio, enkä halua osallistua yksiinkään hautajaisiin elämäni aikana, paitsi omiini tietenkin... Mutta se kai on välttämätön ja väistämätön paha, jonka joutuu sitten aikanaan kokemaan.

Voi herranen aika. Minä, minä ja vielä kerran minä. Etkä varmasti edes itse tajua, miten kamalan itsekkäältä ja omaan napaan tuijottavalta tuollainen "ne on niin kauheita ne luterilaiset hautajaiset" kuulostaa....

Tiedoksesi. Ei ne hautajaiset KENESTÄKÄÄN mitään kivoja ole. Ei sinne mennä bilettämään.

Sinne mennään osoittamaan henkistä tukea omaisille ja kunnioitusta vainajalle.

Toki ok jäädä veks, jos vainaja ei ole läheinen tai oli kauhea ihminen aikoinaan tai on työesteitä tms. käytännön esteitä. Mutta tollanen "ne kuulostaa niin pahalta ne kirkonkellot" on nuoren ihmisen täysin itsekeskeistä selittelyä.

Nuoren? Miksi oletat että vain nuoret ajattelisivat noin?

Niinpä. Itse ajattelen, että mitä vanhemmaksi tulen, sitä tarkemmin mietin mihin osallistun ja kenen kanssa. Nuorena olisin juurikin mennyt, "koska pitää".

Itse jätin ja jätän menemättä kun en jaksa/halua seurustella muun hautajaisväen kanssa. En jaksa sitä rupattelua.

Käyn usein viemässä kynttilän haudalle, mutta hautajaiset sosiaalisena tilaisuutena on kammottavat.

Monen suomalaisten olisi hyvä osallistua hautajaisiin kulttuureissa, joissa sukua ja vanhoja ihmisiä kunnioitetaan.

  Kukaan ei voi pakottaa  menemään ,  eikä myöskään järjestämään  ikäviä  surullisia nyyhky juhlia   ,vaikka olisi lähiomainen !    Herkkä tunteellinen ei pysty.

Jos vainaja kohdellut sinua huonosti koko elämäsi ajan menisitkö silloin itse sinne hautajaisiin?

Vierailija kirjoitti:

  Kukaan ei voi pakottaa  menemään ,  eikä myöskään järjestämään  ikäviä  surullisia nyyhky juhlia   ,vaikka olisi lähiomainen !    Herkkä tunteellinen ei pysty.

Aina voi järjestää suoran tuhkauksen ja jättää hautajaiset pitämättä. Jokainen kuollut on silti haudattava jollain tavalla, sinutkin.

Vierailija kirjoitti:

Jos vainaja kohdellut sinua huonosti koko elämäsi ajan menisitkö silloin itse sinne hautajaisiin?

En aio mennä paskan äitini hautajaisiin.

Sisarukseni eivät tulleet sisareni hautajaisiin, syy toisella: oli lomalla (samassa maassa kuitenkin) ja toisen  syy: jalat on kipeänä.

Jos Isä olisi elänyt niin olisi madonluvut luetellut. Minä en surultani jaksanut. 

Toisten ihmisten mielestä hautajaiset voivat olla liian ahdistavia. 

Vierailija kirjoitti:

Toisten ihmisten mielestä hautajaiset voivat olla liian ahdistavia. 

   Näin  on ,  mutta kaikki eivät sitä ymmärrä!  Saa  haukut.  Olet  outo  yms.  

Joissain perheissä kyetään vielä lohduttamaan toinen toistaan surussa sekä osoittamaan kunniaa kuolleen elämälle ja arvostusta kaikkein lähemmille mm. lapsille.

Yhdessä muistellaan vainajasta hyviä asioita. Syödään yhdessä ja juodaan kahvit. 

Sääli etteivät kaikki kykene siihen. Mutta jokaisen oma valinta. 

Kuollut ei toisten arvostuksia näe .  Ja kahvitella voi iloisimmissakin merkeissä .   Miksi ihmistä ei muisteta hänen eläessä!  Ei käydä katsomassa, eikä viedä kukkia!??   Mutta  kun  hautaamiset alkaa,  ni  sitten  tullaan  ottamaan osaa  ym !!     Kummallista.

Varmaan sellainen, joka ei ole ollut missään yhteydessä vainajaan pitkiin aikoihin. Hassua mennä sitten hautajaisiin.