Menettekö töihin kovissa menkkakivuissa?

Näille liikuntaa aina egdottavilke, niin oon huomannut ,että kun on sellainen _pieni_ kuukautiskipu niin siihen auttaa mullakin joskus liikunta tai se että puuhastelee jotain. Kyllä.

Mutta, kun kipu on sellainen että makaan vessan lattialla ja itken, ja seisomaan nouseminen on saavutus, niin äläpä tule siihen sanomaan että liikunta auttaa. Lähdenkö mä lenkille oksennuspussi kädessä, kaksinkerroin kivusta ja itkien, enkä pysty edes kävelyvauhtia etenemään?

Enkä ala syömään koko ajan hormoniehkäisyä, ne on voimakkaita lääkkeitä joita en muuten tarvi koska olen naisen kanssa. Kivun sietää kerran kuussa vähän aikaa.

62/ *ehdottaville

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Menkkakipuun voi vaikuttaa omilla ruokailu ja liikuntatottumuksilla joten olisi väärin että omasta huolimattomuudesta johtuen jättäisi menemättä töihin

Jaahas, saapuiko itse Maria Nordin palstalle?

Koittakaapa joskus jättää karkit ja sipsit välistä niin huomaatte eron :D

Söpö oletus, että kaikki ylipäätään söisivät sellaisia.

Esim mä en. Oon silti kipeä menkoissa.

Ohis

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Menkkakipuun voi vaikuttaa omilla ruokailu ja liikuntatottumuksilla joten olisi väärin että omasta huolimattomuudesta johtuen jättäisi menemättä töihin

Jaahas, saapuiko itse Maria Nordin palstalle?

Koittakaapa joskus jättää karkit ja sipsit välistä niin huomaatte eron :D

Söpö oletus, että kaikki ylipäätään söisivät sellaisia.

Esim mä en. Oon silti kipeä menkoissa.

Ohis

Alkuperäsessä viestissä oli mainittu ruokavalio ja liikunta.

Vierailija kirjoitti:

Näille liikuntaa aina egdottavilke, niin oon huomannut ,että kun on sellainen _pieni_ kuukautiskipu niin siihen auttaa mullakin joskus liikunta tai se että puuhastelee jotain. Kyllä.

Mutta, kun kipu on sellainen että makaan vessan lattialla ja itken, ja seisomaan nouseminen on saavutus, niin äläpä tule siihen sanomaan että liikunta auttaa. Lähdenkö mä lenkille oksennuspussi kädessä, kaksinkerroin kivusta ja itkien, enkä pysty edes kävelyvauhtia etenemään?

Enkä ala syömään koko ajan hormoniehkäisyä, ne on voimakkaita lääkkeitä joita en muuten tarvi koska olen naisen kanssa. Kivun sietää kerran kuussa vähän aikaa.

jätä tamponit käyttämättä niin ei tarvi kärsiä kivuista

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Menkkakipuun voi vaikuttaa omilla ruokailu ja liikuntatottumuksilla joten olisi väärin että omasta huolimattomuudesta johtuen jättäisi menemättä töihin

Tulepa sanomaan tämä päin mun naamaa, varsinkin kipuhelvetin aikana. Voit olla varma että nyrkki losahtaa. 

Liikunta kyllä oikeasti auttaa kuukautiskipuihin, koska siitä vapautuu endorfiinejä (toimivat kipulääkkeenä myös) ja liikunnan avulla saa myös happea lisää verenkiertoon, josta se kulkeutuu myös kohtuun (joka on lihas), joka sekin auttaa kipuihin. Itse kovista kivusita aikonaan kärsineenä tosin ymmärrän sen, että ei liikuntakaan aina kaikkea kipua poista.

Minkälaista liikuntaa suosittelet sellaiselle, joka pyörtyy konttausmatkalla vessaan ja oksentaa särkylääkkeenkin ulos?

Tämä! Mut on kuukautiskipujen takia viety pari kertaa ambulanssilla sairaalaan, kun on taju lähtenyt eikä mikään lääke auta (ei, ei edes en täällä niin varmoina mainostetut reseptilääkkeet). Synnytys oli mulle helpompi kuin monet kuukautiset, synnyttäessä sentään sai kunnon kivunlievityksen. Mun kuukautiskivut vastaa synnytyskipuja, kuukautiset vaan täytyy yksin kärvistellä kotona, vessan lattialla maaten.

Sairastan endometrioosia, jota on leikattukin. Leikkaus vaan ei juurikaan helpottanut tilannetta, oikeastaan jopa vähän lisäsi päivittäistä kipuilua.

Ystäväni pelkäsi kovasti synnytyskipuja. Oman synnytyksen jälkeen kerroin, että oli lasten leikkiä verrattuna pahimpiin teinivuosien menkkakipuihin. Paremmat lääkkeet ja saa vaan makoilla rauhassa, eikä tarvitse miettiä selviääkö koulusta kotiin. Kärsittiin molemmat nuorina kuukautiskivuista, aikuisena paljastui endometrioosi. 

Etätyöt on kyllä endometrioosia sairastavan pelastus. Voi pitää mukavia vaatteita, etsiä mukavan asennon, liikkua ja käydä vessassa häiritsemättä muita. Varsinainen liikunta saattaa pahentaa kipuja, mutta taukojumppa ja venyttely on mulle tärkeää, muuten saan toisen puolen kehosta jumiin hartiasta varpaisiin. 

Pari-kolme kertaa vuodessa voi menkkojen loppuvaiheella krampata. Se menee 5 minuutissa ohi. Töissä olen joskus mennyt pukkariin istuskelemaan, palaverin aikana ei onneksi ole osunut koskaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Periaatteesta en aiemmin osannut edes ajatella, että menkat olisi hyväksyttävä syy olla pois töistä, mutta kun kuulin, että jotkut ovat, aloin miettiä, että kyllähän siinä aihetta riittäisi. Kivut, joiden takia en saa nukuttua ja makaan vapaa-aikani sikiöasennossa kuumavesipulloa halaillen, sidettä täytyy käydä vaihtamassa 1-2h välein ja pelätä ohivuotoja, lisäksi vessassa saa ravata myös ripulilla eikä pahoinvoinnin takia ruoka maistu. Huimaus, heikotus, anemia.

Silti en ole koskaan kehdannut saikuttaa.

Miten voi olla, ettei joku tunne oloaan sairaaksi noilla oireilla?

Mulla on tosiaan ollut tällainen päähänpinttymä, että kuukautiset vain on osa naisen elämää, ja niistä huolimatta pitää velvollisuudet hoitaa. Varmaan liittyy tuohon, mitä ap mainitsi, että "menkat ei ole sairaus". Nuorempana myös mietin, että ei kai kukaan työnantaja sellaista katsele, että joka kuukausi olisin pari kolme päivää poissa. Ja oonhan mä siellä töissä sitten kuitenkin myös pystynyt käymään, olo on vain sen muutaman päivän ajan todella ällöttävä ja elämä vaikeaa.

En siis kuitenkaan ajattele näin kenenkään muun kohdalla, vaan sen jälkeen kun aloin kuulla, että ihmiset todella on kuukautisten takia sairaslomalla, oon pikemminkin kironnut itseäni, että oon niin urpo, etten vain kehtaa/osaa/uskalla.

Jos on oikeasti _kovat_ kivut niin en pysty menemään töihin. Kovia kipuja ei onneksi ole ollut hyvin moneen vuoteen. Se kipu on sellaista, että pitää maata sikiöasennossa, soittaa äidille ja rukoilla kuolemaa ja juosta ripuloimaan vessaan. Olen siis aikuisena ihmisenä soittanut hirveissä menkkakivuissa äidille ja vaan ulvonut ja itkenyt kun se kipu on ollut niin saatanallinen. Ei siinä viitsi mennä työpaikalle hikoilemaan ja mahdollisesti ripuloimaan alleen.

Ehkäisykapseli toimii minulla. Kuukautisvuoto on vähentynyt noin 80% ja kivut ovat lakanneet. Välillä kuukautisia ei tule ollenkaan. Aiemmin olin myös itse todella kipeä kuukautisten aikaan, oksensin ja jouduin olemaan vuoteenomana. Onneksi ei enää!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täälläkin yksi joka kärsi vuosia kamalista kivuista ja äärettömän runsaasta vuodosta. Mitkään kipulääkkeet siihen ei juurikaan auttaneet. Oksensin ja pyörtyilin kivusta. Sitten sain minipillerit ja vuodot loppui, siihen loppui myös kivut. Töihin en todellakaan kyennyt pahimpina päivinä.

Onko runsas vuoto aina yhteydessä endometrioosiin? Entä jos on vain valtavat kivut ja niukka tai normaali vuoto?

Minulla ei ole koskaan ollut runsasta vuotoa ja on todettu endometrioosi. Oireet voivat olla tosi vaihtelevia, sen takia saattaa jäädä löytymättä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näille liikuntaa aina egdottavilke, niin oon huomannut ,että kun on sellainen _pieni_ kuukautiskipu niin siihen auttaa mullakin joskus liikunta tai se että puuhastelee jotain. Kyllä.

Mutta, kun kipu on sellainen että makaan vessan lattialla ja itken, ja seisomaan nouseminen on saavutus, niin äläpä tule siihen sanomaan että liikunta auttaa. Lähdenkö mä lenkille oksennuspussi kädessä, kaksinkerroin kivusta ja itkien, enkä pysty edes kävelyvauhtia etenemään?

Enkä ala syömään koko ajan hormoniehkäisyä, ne on voimakkaita lääkkeitä joita en muuten tarvi koska olen naisen kanssa. Kivun sietää kerran kuussa vähän aikaa.

jätä tamponit käyttämättä niin ei tarvi kärsiä kivuista

Miten tamponit tähän liittyy? Itse en ole koskaan kokeillutkaan tamponeja ja silti on helvetilliset menkkakivut.

Vierailija kirjoitti:

En menkkojen takia sinänsä, vaan endometrioosin. Mars läkäriin selvittämään endometrioosin mahdollisuutta. Se on nimittäin sairaus, vaikka menkat eivät sairaus olekaan.

En tarvitse kohtua, joten viisain suoraan varata aika kohdun ja munasarjojen poistoon.

Vierailija kirjoitti:

Jos on oikeasti _kovat_ kivut niin en pysty menemään töihin. Kovia kipuja ei onneksi ole ollut hyvin moneen vuoteen. Se kipu on sellaista, että pitää maata sikiöasennossa, soittaa äidille ja rukoilla kuolemaa ja juosta ripuloimaan vessaan. Olen siis aikuisena ihmisenä soittanut hirveissä menkkakivuissa äidille ja vaan ulvonut ja itkenyt kun se kipu on ollut niin saatanallinen. Ei siinä viitsi mennä työpaikalle hikoilemaan ja mahdollisesti ripuloimaan alleen.

Kuulostaa liian tutulta. :(

Mieli tekisi. En kuitenkaan ole jäänyt kotiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Periaatteesta en aiemmin osannut edes ajatella, että menkat olisi hyväksyttävä syy olla pois töistä, mutta kun kuulin, että jotkut ovat, aloin miettiä, että kyllähän siinä aihetta riittäisi. Kivut, joiden takia en saa nukuttua ja makaan vapaa-aikani sikiöasennossa kuumavesipulloa halaillen, sidettä täytyy käydä vaihtamassa 1-2h välein ja pelätä ohivuotoja, lisäksi vessassa saa ravata myös ripulilla eikä pahoinvoinnin takia ruoka maistu. Huimaus, heikotus, anemia.

Silti en ole koskaan kehdannut saikuttaa.

Miten voi olla, ettei joku tunne oloaan sairaaksi noilla oireilla?

Mulla on tosiaan ollut tällainen päähänpinttymä, että kuukautiset vain on osa naisen elämää, ja niistä huolimatta pitää velvollisuudet hoitaa. Varmaan liittyy tuohon, mitä ap mainitsi, että "menkat ei ole sairaus". Nuorempana myös mietin, että ei kai kukaan työnantaja sellaista katsele, että joka kuukausi olisin pari kolme päivää poissa. Ja oonhan mä siellä töissä sitten kuitenkin myös pystynyt käymään, olo on vain sen muutaman päivän ajan todella ällöttävä ja elämä vaikeaa.

En siis kuitenkaan ajattele näin kenenkään muun kohdalla, vaan sen jälkeen kun aloin kuulla, että ihmiset todella on kuukautisten takia sairaslomalla, oon pikemminkin kironnut itseäni, että oon niin urpo, etten vain kehtaa/osaa/uskalla.

Itse olen myös aina mennyt töihin. Mulla kyllä auttaa kipulääkkeet ihan hyvin, mutta siinä voi mennä jonkin aikaa ennen kuin ne vaikuttavat. Joten olen siinä työpäivän alussa mieluusti jossain rauhallisessa paikassa ja lähellä vessaa 😁.

Sehän ei tosiaan ole pelkästään se kipu mikä siinä haittaa, vaan myös huimaus, yleinen huonovointisuus ja mikä siinä on, että menee vatsakin usein ripulille?

Kivut on aina niin kovia, että alan oksentamaan, ainoa asento missä voin olla on sängyssä sikiöasennossa ja pimeässä huoneessa. Pyörryttää, ripulia pukkaa ja jalat ei kanna.

Menin joskus mutta tällä järjellä en menisi. Esivaihdevuosissa vuodot runsastui niin että tuli kuin hanasta ja vaikka laittoi alushousujen päälle puntilliset alushousut ja paksut päällyshousut niin siltikin saattoi vuotaa niin että tuoliin jäi läikkä. Asettelin sen jälkeen mustan takin siihen tuolille ja arvatkaa hävettikö kun oli kamala helle ja muut ohuissa helle vaatteissaan ja mekoissaan. Uudelleenkouluttauduin ja oli niin tärkeitä päiviä etten voinut jäädä kotiin.

Aivan järkyttävää säätämistä tämä naisen elämä kun naisten vaivat ovat pahimmillaan ja mulle ne ovat tulleet kaikki pahimpina ja varsinaisten vaihdevuosien alkaessa olin ihan burnoutissa. Estrogeenikorvaushoito on mutta tunnen silti olevani aina väsynyt ja päivät vaihtelee alavireestä vähän enemmän vireeseen. Vaihdevuodet ovat yksilöllisiä ja toiselle ne tulee pahana. Vihaan tätä hikoilua ja helteitä sillä kuumuus saa olon ihan sietämättömäksi. 

Nuorena oli pakko mennä töihin eikä tullut kuuloonkaan jäädä kotiin lepäämään missään vaivoissa. Ja nyt jos ne koittavat yli 55-vuotiaita pakottaa töihin ja mihinkä töihin? Eikö niillä ole näitä nuoria työttömiä töihin näihin vähiin työpaikkoihin. Nuoria joilla on elämä edessä ja tarvitsee työtä. 

Miksi te ette hae lääkitystä? Miten joku voi vuodesta toiseen kärsiä turhaan kivuista, kun tehokasta apua on saatavilla???

En tajua kuinka tässä keskustelussa puhutaan kuin kyse olisi vain naisen kohtalosta. Ei ole. Nykyään on mahdollista elää ilman kuukautiskipuja.

Vierailija kirjoitti:

Jos on oikeasti _kovat_ kivut niin en pysty menemään töihin. Kovia kipuja ei onneksi ole ollut hyvin moneen vuoteen. Se kipu on sellaista, että pitää maata sikiöasennossa, soittaa äidille ja rukoilla kuolemaa ja juosta ripuloimaan vessaan. Olen siis aikuisena ihmisenä soittanut hirveissä menkkakivuissa äidille ja vaan ulvonut ja itkenyt kun se kipu on ollut niin saatanallinen. Ei siinä viitsi mennä työpaikalle hikoilemaan ja mahdollisesti ripuloimaan alleen.

Tämäkin on ongelma, johon olisi apua saatavilla jos vain gynekologille varaisit ajan.