Menettekö töihin kovissa menkkakivuissa?
Vai jätättekö menemättä? Menkat ei ole sairaus mutta voivat olla osalla naisista ihan s**tanallisen kivuliaat.
Kommentit (96)
Vierailija kirjoitti:
Miksi te ette hae lääkitystä? Miten joku voi vuodesta toiseen kärsiä turhaan kivuista, kun tehokasta apua on saatavilla???
En tajua kuinka tässä keskustelussa puhutaan kuin kyse olisi vain naisen kohtalosta. Ei ole. Nykyään on mahdollista elää ilman kuukautiskipuja.
Kaikki maksaa ja jos on köyhä ihminen niin millä maksaa gynekologi ja kaikki sairaalaoperaatiot omasta pussista. Lääkkeet maksavat. Työttömälle tai opiskelijalle terveyskeskusmaksutkin ovat iso menoerä. Pitää olla säkillinen ylimääräistä rahaa alkaa kaikki vaivansa hoidatuttaa. Pitää olla täysin varaton ja asua vuokralla yhteiskunnan maksaessa vuokrankin jos meinaa jotain ilmatteeksi saada. Pitää elää toimeentulotuella eikä saa olla puolisoa jonka tulot otetattaisiin huomioon niin silloin yhteiskunta maksaa lääkkeet ja koko hela hoidon.
Vierailija kirjoitti:
Miksi te ette hae lääkitystä? Miten joku voi vuodesta toiseen kärsiä turhaan kivuista, kun tehokasta apua on saatavilla???
En tajua kuinka tässä keskustelussa puhutaan kuin kyse olisi vain naisen kohtalosta. Ei ole. Nykyään on mahdollista elää ilman kuukautiskipuja.
Edelleen lääkärien ja sairaanhoitajien keskuudessa esiintyy todella paljon kuukautiskipuja vähättelevää asennetta. Ei ole mukava kokemus mennä ammattilaiselle selittämään mihin sattuu ja miten, kun vastaanotto on:
"Et sinä nyt noin kipeä voi olla."
"Buranaa vaan nassuun ja kuumavesipullo käyttöön niin kyllä se siitä."
"Minun sisko/ystävä/tytär on kanssa kipeä, mutta hänellä auttaa ihan Panadol."
"Suosittelen ensisijaisesti liikuntaa ja rentoutusta. Katsotaan sitten muita vaihtoehtoja."
"Älä ajattele kipua koko ajan. Se pahentaa sitä."
"Naisena oloon nyt vaan kuuluu tällaisia juttuja."
"Ajattele niitä esiäitejä joilla ei ollut mitään kivunlievitystä. Hekin kestivät!"
"Synnytysten jälkeen kipu yleensä helpottuu. Älä huoli." (sanottu kivusta kiemurtelevalle 15-vuotiaalle)
"Vaihdevuosien jälkeen helpottaa."
Ja sitten pitää etsiä uusi lääkäri jolle selittää samat asiat. Usein myös määrätään jotain sellaista hoitoa jota on aiemminkin kokeiltu tuloksetta. Kun selittää, että ei se edelliselläkään kerralla tehonnut, pyydetään kuitenkin kokeilemaan uudestaan jos vaikka siltikin toimisi. Ja sehän ei toimi ja tehokkaan avun saaminen viivästyy... Jos nuorehko nainen haluaa kohdunpoiston, koska mistään muusta ei ole apua, siihen ei ryhdytä, koska sitten joutuisi ottamaan hormonilisää ja koska on olemassa marginaalinen mahdollisuus, että hän haluaa vielä lapsia, vaikka kyseessä olisi vannoutunut vela tai joku jolla on lapsiluku täynnä. Tämä siitäkin huolimatta, että hormonien syöminen olisi pieni juttu jokakuukautiseen kipuun ja kärsimykseen verrattuna.
En tiedä mitään siitä, miten lääkäri-tai hoitajaopiskelijoita näistä asioista koulutetaan, mutta toivon todella, ettei enää tulevaisuudessa kenenkään tarvitsisi perustella sitä, että oikeasti sattuu, tai odotella endometrioosidiagnoosia ja -hoitoa monta vuotta. Miten muiden kroonisten kipusairauksien kanssa? Sanotaanko esim. reumapotilaalle, että "ota vähän buranaa, kyllä se siitä"?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on oikeasti _kovat_ kivut niin en pysty menemään töihin. Kovia kipuja ei onneksi ole ollut hyvin moneen vuoteen. Se kipu on sellaista, että pitää maata sikiöasennossa, soittaa äidille ja rukoilla kuolemaa ja juosta ripuloimaan vessaan. Olen siis aikuisena ihmisenä soittanut hirveissä menkkakivuissa äidille ja vaan ulvonut ja itkenyt kun se kipu on ollut niin saatanallinen. Ei siinä viitsi mennä työpaikalle hikoilemaan ja mahdollisesti ripuloimaan alleen.
Tämäkin on ongelma, johon olisi apua saatavilla jos vain gynekologille varaisit ajan.
Luetunymmärtäminen. Kirjoitin, että ei ole ollut kovia kipuja moneen vuoteen. Olen ehkä käynyt lääkärissä ja laittanut esim. hormonikierukan. Sitäpaitsi on olemassa ihmisiä, joilla ei auta muu kuin kohdunpoisto ja sitä kun ei ihan hirveän helpolla saa. Kiva kun muistuttelet gynekologilla käynnistä. Kukaanhan ei siellä itse tajua käydä!
Käy tutkimuksissa, jos ovat valtavat kivut. Itsellä oli kerran tosi kova kipu juuri menkkojen aikaan ja löytyi iso kysta munasarjasta, joka leikattiin. Sen jälkeen ja sitä ennen ei mitään kipuja, vähän mutta ei juurikaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En menkkojen takia sinänsä, vaan endometrioosin. Mars läkäriin selvittämään endometrioosin mahdollisuutta. Se on nimittäin sairaus, vaikka menkat eivät sairaus olekaan.
En tarvitse kohtua, joten viisain suoraan varata aika kohdun ja munasarjojen poistoon.
Jos tässä oli joku vitsi tai muu tarkoitus, niin minä en kyllä ymmärtänyt.
Kerran otin särkylääkkeeksi Treota (asetyylisalisyylihappo). Ei auttanut yhtään ja kipu oli todella kovaa. En uskaltanut ottaa enää ibuprofeiinia, jota yleensä otan. En pystynyt keskittymään, joten lähdin kotiin loppupäiväksi.
Vierailija kirjoitti:
Miksi te ette hae lääkitystä? Miten joku voi vuodesta toiseen kärsiä turhaan kivuista, kun tehokasta apua on saatavilla???
En tajua kuinka tässä keskustelussa puhutaan kuin kyse olisi vain naisen kohtalosta. Ei ole. Nykyään on mahdollista elää ilman kuukautiskipuja.
Tjaa, mulla on voimakkaat kipulääkkeet ja hormonikierukka. En enää vuoda verta, mutta kyllä sen tietää koska menkkojen pitäisi olla, kun selkä ja vatsa kramppaa, eikä pysty tehdä muuta kuin makaamaan kuumavesipullon kanssa sängyssä.
En tietenkää. Se o ansaittu vapaapäivä.
Miksi näihin ongelmiin ei tarjota suoraan kohdunpoistoa? Aina tyrkytetään hormoneja, niin en ole kertaakaan käynyt gynellä.
Vierailija kirjoitti:
Käy tutkimuksissa, jos ovat valtavat kivut. Itsellä oli kerran tosi kova kipu juuri menkkojen aikaan ja löytyi iso kysta munasarjasta, joka leikattiin. Sen jälkeen ja sitä ennen ei mitään kipuja, vähän mutta ei juurikaan.
Pääseekö julkiselle tutkimuksiin vai onko mentävä yksityiselle?
M26 kirjoitti:
En tietenkää. Se o ansaittu vapaapäivä, jolloin tappia taotaan haaroväliin muutama varvi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on oikeasti _kovat_ kivut niin en pysty menemään töihin. Kovia kipuja ei onneksi ole ollut hyvin moneen vuoteen. Se kipu on sellaista, että pitää maata sikiöasennossa, soittaa äidille ja rukoilla kuolemaa ja juosta ripuloimaan vessaan. Olen siis aikuisena ihmisenä soittanut hirveissä menkkakivuissa äidille ja vaan ulvonut ja itkenyt kun se kipu on ollut niin saatanallinen. Ei siinä viitsi mennä työpaikalle hikoilemaan ja mahdollisesti ripuloimaan alleen.
Tämäkin on ongelma, johon olisi apua saatavilla jos vain gynekologille varaisit ajan.
Ahdistaa pelkkä ajatus, että vieras ihminen tutkii kohtuani ja antaa arvion römpsästä ja pahimmillaan ei kuuntele vaan määrää hormoneja, vaikka en niitä halua. En edes harrasta seksiä ja lapsiakaan en halua, joten aivan turhaa kärsimystä.
Opiskeluaikoina lähdin helpommin pois, töissä olen usein yliannostuksella todella vahvoilla särkylääkkeillä. Ystävälläni on astetta pahemmat ja kerran jouduin soittamaan ambulanssin, kun menkkojen takia häneltä lähti taju. :(
En, olen käynyt armeijan. Siinä oli minun ”menkkani”
Menen koska kotona olo ei auttaisi oloani. Olen kipeä mutta sopivia lääkkeitä ei ole löytynyt. Kaikissa tahtoo olla jokin ongelma. Jotkut ärsyttää jo pieninä annoksina vatsaa, jotkut tekee olosta sekavan ja pöhnäisen, jotkut ei vaikuta sitä tai tätä. Teen töitä suurimmaksi osaksi yksin joten ei tarvitse selitellä kellekään esimerkiksi miksi välillä valuu vedet silmistä kramppien aikana.
Voi kun sen hormoonittoman lääkityksen saisikin ilman ronklaamista. Ahdistaa että joku tunkee jotain alapäähän.