Menettekö töihin kovissa menkkakivuissa?

Ei ole onneksi koskaan niin kovia menkkakipuja ollut, että olisi pitänyt miettiä, meneekö töihin (tai mihinkään muuallekaan) vai ei.

Jos on pahat kivut, kannattaa mennä lääkäriin. On näihin hoitoja.

Otan särlylääkkeen ja menen, pärjäilen lääkkeen avulla. Jos on niin kovat kivut että normaali elämä ei ome mahdollista, niin mars lääkäriin.

Kovat menkkakivut voivat tehdä työkyvyttömäksi, joten vaikea silloin on mennä töihin. Nykyisin onneksi on hyviä tulehduskipulääkkeitä, joilla oireet hoituvat niin, ettei tarvitse olla työkyvytön kuukautiskipujen vuoksi. Jos reseptivapaat eivät ole tarpeeksi tehokkaita, lääkäriltä saa reseptilääkkeitä, joiden avulla pärjää.

Toista oli joskus 70-luvulla, jolloin vaikeisiin kuukautiskipuihin oksenteluineen ja ripulointeineen ei edes uskottu.

Nimim. Kokemusta on

Mulla ei ole ikinä ollut niin pahoja menkkakipuja, että olisivat töihin menon estäneet.

Mutta muistan kyllä opiskeluaikojen kämppäkaverin, joka ei menkkojen aikana kyennyt pariin päivään ylös sängystä. Mä opin menemään aina hätiin, kun sen piti päästä vessaan, kun se usein pyörtyi matkalla. Mä otin sitten kiinni.

Se ei olisi siinä kunnossa tietysti pystynyt töihinkään. Myöhemmin, synnytysten jälkeen, tilanne helpotti silläkin.

Kuka ei ole kärsinyt kovista menkakivuista, ei voi ymmärtää, miten kovia kivut voi olla. 

Enää en niistä kärsi, mutta nuorena se oli suorastaan s**tanallista. Täysin verrattavissa virtsakiveen ja kovaan sappikohtaukseen, kokemusta on näistä kaikista. Pakko oli olla välillä päivä tai kaksi saikulla vahvoista kipulääkkeistä huolimatta, kun oli täysin toimintakyvytön.

En. En saa aina lääkkeillä kipua hallintaan, joten jään kotiin päiväksi tai kahdeksi.

Se on myytti, että lääkkeillä saisi kivut kokonaan pois.

Minua ei niinkään kipu haittaa, mutta aneeminen olo ja pyörryttäminen kyllä. Menen kyllä töihin, mutta osaan kyllä sanoa milloin pitää lähteä kotiin ennen kuin pyörryn oikeasti. Onneksi esimies on ymmärtävää laatua.

Meillä oli työpaikalla onneksi mahdollisuus omalla ilmoituksella lyhyellä varoitusajalla ottaa lomapäivä, joten sillä onnistui joskus olla menemättä töihin jos oli paha. Sitten kun etätyöt alkoi niin oli helpottavaa kun sai maata sängyssä ja kuitenkin sai työt tehtyä. Ja joo, on niin kovat kivut toisinaan.

Periaatteesta en aiemmin osannut edes ajatella, että menkat olisi hyväksyttävä syy olla pois töistä, mutta kun kuulin, että jotkut ovat, aloin miettiä, että kyllähän siinä aihetta riittäisi. Kivut, joiden takia en saa nukuttua ja makaan vapaa-aikani sikiöasennossa kuumavesipulloa halaillen, sidettä täytyy käydä vaihtamassa 1-2h välein ja pelätä ohivuotoja, lisäksi vessassa saa ravata myös ripulilla eikä pahoinvoinnin takia ruoka maistu. Huimaus, heikotus, anemia.

Silti en ole koskaan kehdannut saikuttaa.

Olen kaksi kertaa joutunut lähtemään kotiin kesken päivän, kun sattui niin paljon ja verta tuli kuin kraanasta vettä.. Molemmilla kerroilla huimasikin kotimatkalla. 

Menen, vaikka pari kertaa töissä sitten pyörtynytkin ja/tai oksentanut niiden kipujen takia.

Työnantajalle ei käy että olisin poissa.

Joten vedän lääkkeet nassuun ja hammasta purren yritän selvitä työpäivästä.

Mulla ei ole varaa saikuttaa. Naamanvääntelyn ja kramppailun huomatessaan asiakkaat välillä kysyvät olenko ok. Nyt niin vanha asiakaskunta että tietävät mistä on kyse, ei tarvitse enää selitellä.

Jos kuukautiseni olisivat yhä samanlaisia kuin alussa, työnteko ei valitettavasti silloin onnistuisi halusin tai en (mm. oksentelun, ripuloinnin, migreenin, jalat alta vievien kramppien ja jäätävän vuodon takia). Onneksi sain e-pillerit, joita nykyään syön levykaupalla putkeen lääkärin määräyksestä, vuoden kärsimisen jälkeen. Siinäkin oli vuosi liikaa. Särkylääkkeistä, edes reseptillä, ei ollut mihinkään.

Sairastan endometrioosia jonka vuoksi kärsin niin menkka- kuin ovulaatiokivuista yli puolet kuukauden päivistä. E-pillerit ovat olleet minulle taivaan lahja, syön niitä monta liuskaa putkeen jotta vältän kivut. Ilman niitä en olisi saanut ikinä yhtäkään tutkintoa ja työharjoittelua suoritettua, oikeasta työelämästä nyt puhumattakaan.

Vierailija kirjoitti:

En. En saa aina lääkkeillä kipua hallintaan, joten jään kotiin päiväksi tai kahdeksi.

Se on myytti, että lääkkeillä saisi kivut kokonaan pois.

Kärsin todella kovista kivuista mutta vahva särkylääke tai kaksi on otettava oikeaan aikaan tai olen täysin työkyvytön oksenteluineen ja pahimmassa tapauksessa pyörryn.

Vierailija kirjoitti:

Sairastan endometrioosia jonka vuoksi kärsin niin menkka- kuin ovulaatiokivuista yli puolet kuukauden päivistä. E-pillerit ovat olleet minulle taivaan lahja, syön niitä monta liuskaa putkeen jotta vältän kivut. Ilman niitä en olisi saanut ikinä yhtäkään tutkintoa ja työharjoittelua suoritettua, oikeasta työelämästä nyt puhumattakaan.

Olen kärsinyt kovista kivuista ensimmäisistä menkoista saakka, mutta lääkärissä olen maininnut asiasta saamatta apua. En halua syödä e-pillereitä, joten onko olemassa muuta vaihtoehtoa kuin kohdun ja munasarjojen poisto?

Töihin mennään työkunnossa ja kovissa kivuissa en sitä ole johtuivatpa kivut mistä tahansa joten vastaus kysymykseen en mene.

Vierailija kirjoitti:

Menen, vaikka pari kertaa töissä sitten pyörtynytkin ja/tai oksentanut niiden kipujen takia.

Työnantajalle ei käy että olisin poissa.

Joten vedän lääkkeet nassuun ja hammasta purren yritän selvitä työpäivästä.

Työpaikan vaihto ja lääkäriin?

Vierailija kirjoitti:

Olen kaksi kertaa joutunut lähtemään kotiin kesken päivän, kun sattui niin paljon ja verta tuli kuin kraanasta vettä.. Molemmilla kerroilla huimasikin kotimatkalla. 

Lähdin joka kuukausi pois koulusta kipujen ja oksentamisen takia ja nyt teen samoin töissä.