Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Itsesäälissä kieriskelevä mies
07.06.2021 |
Mies on huomaavainen, älykäs, hauska ja muutenkin ihana. Hänellä on kriisi ja surutyö meneillään perheessään. Tuo olisi aivan ok, mutta mies alkaa sättiä itseään "olen kamala, olen mulkku, anteeksi kun olen tämmöinen mulkku", vaikka minun näkökulmasta hän ei tehnyt mitään väärää. Minä alan sitten vakuutella, "et ole mulkku, olet ihana ja saat tuntea mitä tunnet".
Mutta kun tuota olen sanonut kuukausien ajan kuin papukaija, alkaa turhauttaa. Tiedän, etten voi vakuuttaa häntä eikä se viime kädessä ole minun tehtäväni. On hänen oma tehtävänsä hyväksyä omat tunteensa. Mutta en voi olla sanomattakaan, kun toisen itsensä haukkuminen satuttaa minuakin.
Miten katkaista kommunikaation samana kiertävä kehä? Ja turhautuneena tuntuu, että miehen ilkein teko onkin tuo itsensä haukkuminen jolla vaatii huomiota osakseen. Annan kyllä positiivista huomiota ilman itsesääliä, joten sen ei pitäisi olla syy.
Kommentit (53)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuuntelet tuota kun voisit olla nuoren, kuuman rakastajan palvottavana etelän yössä... Valintoja, valintoja.
Ei kannata yrittää. Yritin kaksi vuotta ja oma mielenterveys melkein meni. Kun aloitti taas itsesäälikohtauksen niin pistin poikki. Veti itsesäälit erostakin. Terapiaan ei suostunut menemään. Oma elämä parani nopeasti.
Vierailija kirjoitti:
Ei kannata yrittää. Yritin kaksi vuotta ja oma mielenterveys melkein meni. Kun aloitti taas itsesäälikohtauksen niin pistin poikki. Veti itsesäälit erostakin. Terapiaan ei suostunut menemään. Oma elämä parani nopeasti.
Sanoitko itsesäälistä mitään ennen kuin pistit poikki?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Huumeet tuo paremman olon.
Aplle vai sen miehelle?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tartteeko sun ottaa juttuja niin syvästi itseesi? Jotkut marmattaa lämpimikseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehet ei aina osaa käsitellä surua. Mieheni äiti kuoli, niin mies lakkas puhumasta. Se olla möllötti mykkänä kuukauden ja sitten mulla meni hermot. Oli ihan pakko sanoa miehelle, että nyt riitti. Anna tunteiden tulla pihalle ja sulla on täysi oikeus surra. Tunnin se itki oli sitten taas oma itsensä.
Ei mennyt kauaa että tuli se klassinen "MIEHET"
Naisetko osaa aina käsitellä surua?
Naiset haluaa käsitellä asioita ja jotkut vaikka keksivät niitä, jos ei muuten löydy käsiteltävää.
Yksi tuttu pariskunta lopulta erosi, kun vaimo keksi, että miehellä täytyy olla jotain käsittelemättömiä lapsuudentraumoja ja olisi halunnut, että tämä menee terapiaan niitä käsittelemään. Meni vielä sanomaan tästä anopilleen, joka purki suruaan minulle. Satun tietämään, että miniän syytöksissä ei ollut mitään perää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Entä jos et antaisi empatiaa?
Miten lopettaa? Tilanne ei ole juuri muuttunut, paitsi että olen entistä väsyneempi ja kyllästyneempi tähän kuuntelijan rooliin.
eiköhän se selväksi ole tehty että kaikki paha on valkoisen miehen syy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alue: Aihe vapaa
itsesääli on itsekeskeistä. Ei silloin ajattele sen kuulijan tunteita vaan kaataa likasangon hänen päälleen ja toisella on pelkkä välinearvo vakuutelijana ja kehujana. Kuuntelija ei saa tilanteesta mitään vaan antaa energiaa. "Empatia ilman rajoja on itsetuhoista. Empatia rajojen kanssa on myötätuntoa."