Lue keskustelun säännöt.
Onko opettajalta relevantti arvio?
07.06.2021 |
Lapsi sai kokeesta 10- ja 9 1/2, mutta silti todistukseen tuli numero 8. Osaaminen oli opettajan mielestä ”epävarmaa”, joten ei pystynyt antamaan ysiä. Mietin vain, että miten tämä epävarmuus ei näy koemenestyksessä? Olen itsekin opettaja, mutta en ymmärrä mihin tällä epävarmuudella lapseni kohdalla viitataan.
Kommentit (105)
Suullinen ilmaisu on yksi äidinkielen arvioinnin osa-alue, ja mediakasvatuskin siihen samaan aineeseen kuuluu. Joku opettaja osaa varmasti kertoa painotuksista enemmän.
Ainakin minulla myös herää ajatus, että jos osaamista luonnehditaan ”epävarmaksi”, onko oppilaan kotiaineiden ja tunnilla itsenäisesti tuottaman tekstin välillä ehkä silmäänpistävän suuri laatuero.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä en vaan jaksa ymmärtää näitä tapauksia. Kokeessa mitataan osaamista. Jos lapsi saa kokeesta 10-, niin silloin hän todellakin osaa. Todistusumeron pitäisi perustua juurikin osaamiseen, ei mihinkään "tuntiaktiivisuuteen" tai pärstäkertoimeen. Opettaja rikkoo ammattimoraaliaan jos antaa lapsellesi numeron 8 todistukseen. Piste.
Ja jos opettaja on sitä mieltä, että lapsesi osaaminen on epävarmaa, silloin hänen itää kysyä itseltään, onko tullut järjestettyä oikeanlainen koe.
Mutta kun koenumero on vain yksi osa arviointia. Lukekaa nyt sitä opsia, opettaja on virkamies ja hänen on noudatettava sitä.
Vierailija kirjoitti:
Suullinen ilmaisu on yksi äidinkielen arvioinnin osa-alue, ja mediakasvatuskin siihen samaan aineeseen kuuluu. Joku opettaja osaa varmasti kertoa painotuksista enemmän.
Ainakin minulla myös herää ajatus, että jos osaamista luonnehditaan ”epävarmaksi”, onko oppilaan kotiaineiden ja tunnilla itsenäisesti tuottaman tekstin välillä ehkä silmäänpistävän suuri laatuero.
Oppilas on saanut kokeesta 10- ja 91/2. Ei kai silloin voi olla mistäänlaatuerosta kysymys. Haloo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en vaan jaksa ymmärtää näitä tapauksia. Kokeessa mitataan osaamista. Jos lapsi saa kokeesta 10-, niin silloin hän todellakin osaa. Todistusumeron pitäisi perustua juurikin osaamiseen, ei mihinkään "tuntiaktiivisuuteen" tai pärstäkertoimeen. Opettaja rikkoo ammattimoraaliaan jos antaa lapsellesi numeron 8 todistukseen. Piste.
Ja jos opettaja on sitä mieltä, että lapsesi osaaminen on epävarmaa, silloin hänen itää kysyä itseltään, onko tullut järjestettyä oikeanlainen koe.
Mutta kun koenumero on vain yksi osa arviointia. Lukekaa nyt sitä opsia, opettaja on virkamies ja hänen on noudatettava sitä.
Niin paitsi että koe mittaa osaamista. Ap kertoi kertoi lapsen numeroista. On syytä miettiä onko kokeessa kaikki kunnossa jos sitä ei voi pitää osaamisen mittarina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en vaan jaksa ymmärtää näitä tapauksia. Kokeessa mitataan osaamista. Jos lapsi saa kokeesta 10-, niin silloin hän todellakin osaa. Todistusumeron pitäisi perustua juurikin osaamiseen, ei mihinkään "tuntiaktiivisuuteen" tai pärstäkertoimeen. Opettaja rikkoo ammattimoraaliaan jos antaa lapsellesi numeron 8 todistukseen. Piste.
Ja jos opettaja on sitä mieltä, että lapsesi osaaminen on epävarmaa, silloin hänen itää kysyä itseltään, onko tullut järjestettyä oikeanlainen koe.
Mutta kun koenumero on vain yksi osa arviointia. Lukekaa nyt sitä opsia, opettaja on virkamies ja hänen on noudatettava sitä.
Niin on, mutta hänen arviointinsa pitää olla läpinäkyvää ja perusteltua.
Ja sellaisissa tapauksissa joissa hän on epävarma osaamisesta, hänen pitää antaa oppilaalle tilaisuus näyttää osaamistaan.
Meillä esim vielä viimeisillä viikoilla sai kirjoittaa puheen ja ilmoittaa mitä on lukenut kevään aikana. Siis ne joilla numero kiikkui esimerkiksi kahden numeron välissä.
Meille opettaja kysyttäessä sanoi, että meidän lapsi saa sen kympin, vaikkei mitään enää tekisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuorovaikutustaidot ja suullinen viestintä on ainakin yhtä iso osa äidinkielen osaamista kuin kirjoitustaito.
Olen eläkkeellä oleva opettaja ja arvosana annetaan sen mukaan, miten hyvin opiskelija ylsi opetussuunnitelmassa oleviin tavoitteisiin. Käy lukemassa tuon vuosiluokan ops niin tiedät arviointiperusteet.
Entä jos on temperamentiltaan ujo oppilas – ei siis ärsyttävä ekstrovertti huutaja? Silloinko on oikein tiputtaa numero 8, vaikka kokeista tulisi kiitettäviä?
Liisa Keltikangas-Järvinen on kirjoittanut paljon siitä, että meidän yhteiskunta ei arvosta ujoutta. Se on näemmä "eläkkeellä olevien opettajienkin" kirjous.
”Ekstrovertilla huutajalla” arvosanaa laskee esimerkiksi viittaamatta hölöttäminen. Eli hänen täytyy oppia kontrolloimaan impulsiivisuuttaan saadakseen parhaat arvosanat. Ihan samalla tavalla ujon odotetaan pystyvän toimimaan osin luonteensa vastaisesti saadakseen kiitettäviä. Näin täytyy toimia koko loppuelämän ajan, jos aikoo työelämässä olla.
Sitten ovat toki ne onnelliset, jotka ovat ekstrovertteja mutta osaavat odottaa puheenvuoroa. Heilläkin varmasti koulussa on omat osoittavat asiansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en vaan jaksa ymmärtää näitä tapauksia. Kokeessa mitataan osaamista. Jos lapsi saa kokeesta 10-, niin silloin hän todellakin osaa. Todistusumeron pitäisi perustua juurikin osaamiseen, ei mihinkään "tuntiaktiivisuuteen" tai pärstäkertoimeen. Opettaja rikkoo ammattimoraaliaan jos antaa lapsellesi numeron 8 todistukseen. Piste.
Ja jos opettaja on sitä mieltä, että lapsesi osaaminen on epävarmaa, silloin hänen itää kysyä itseltään, onko tullut järjestettyä oikeanlainen koe.
Mutta kun koenumero on vain yksi osa arviointia. Lukekaa nyt sitä opsia, opettaja on virkamies ja hänen on noudatettava sitä.
Niin paitsi että koe mittaa osaamista. Ap kertoi kertoi lapsen numeroista. On syytä miettiä onko kokeessa kaikki kunnossa jos sitä ei voi pitää osaamisen mittarina.
Koe on yksi arvioinnin osa-alue. Yksi osa-alue. Miten ihmeessä mikään osa-alue voisi olla kokonaisuuden mittari? Eihän silloin enää edes puhuttaisi osa-alueesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en vaan jaksa ymmärtää näitä tapauksia. Kokeessa mitataan osaamista. Jos lapsi saa kokeesta 10-, niin silloin hän todellakin osaa. Todistusumeron pitäisi perustua juurikin osaamiseen, ei mihinkään "tuntiaktiivisuuteen" tai pärstäkertoimeen. Opettaja rikkoo ammattimoraaliaan jos antaa lapsellesi numeron 8 todistukseen. Piste.
Ja jos opettaja on sitä mieltä, että lapsesi osaaminen on epävarmaa, silloin hänen itää kysyä itseltään, onko tullut järjestettyä oikeanlainen koe.
Mutta kun koenumero on vain yksi osa arviointia. Lukekaa nyt sitä opsia, opettaja on virkamies ja hänen on noudatettava sitä.
Niin paitsi että koe mittaa osaamista. Ap kertoi kertoi lapsen numeroista. On syytä miettiä onko kokeessa kaikki kunnossa jos sitä ei voi pitää osaamisen mittarina.
Kaikkea osaamista ei mitata kokeilla. Suullinen osaaminen saatetaan mitata esimerkiksi esitelmän pitämisellä, ryhmätyöllä, projekteilla jne. Lauseenmuodostus paljastuu puhumalla jne.
Nyt annettiin lukuvuosiarvosana. Tuskinpa koko vuoden aikana on ollut vain kaksi arvioitavaa suoritusta. Miten syksy meni?
Olivatko nuo kokeet jotain pikkutestejä tai kertausta? Kirjoittaako oppilas näitä hienoja tekstejä vain kotona? Osaako hän kertoa, keskustella, perustella jne. suullisesti? Onko tuntityöskentelyn taso ristiriidassa koeosaamisen kanssa?
T. Äikänope
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nyt annettiin lukuvuosiarvosana. Tuskinpa koko vuoden aikana on ollut vain kaksi arvioitavaa suoritusta. Miten syksy meni?
Olivatko nuo kokeet jotain pikkutestejä tai kertausta? Kirjoittaako oppilas näitä hienoja tekstejä vain kotona? Osaako hän kertoa, keskustella, perustella jne. suullisesti? Onko tuntityöskentelyn taso ristiriidassa koeosaamisen kanssa?
T. Äikänope
Tämä on koronavuosi. Meillä oli teinillä esim vain kaksi bilsan koetta koko lukuvuonna ja ne oli syksyllä. Kaikki opetus ei mennyt ihan maaliin tänä vuonna.
Jaa. Kuka opettaja käyttää sanaa relevantti noin pieleen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos osaat kokeessa taivuttaa verbejä kympin edestä, se ei tarkoita, että osaat yleisön edessä kertoa Aleksis Kiven tuotannosta kympin edestä. Se taito voi olla vaikka 6. Kokonaisosaaminen olisi keskimäärin 8 eli hyvä.
Kysyisin opettajalta, mitä kielen osa-alueita lapsen tulisi vahvistaa kiitettävää arvosanaa silmällä pitäen. Kysyisin myös opettajan näkemystä tuntityöskentelystä. Asiallisesti, ei vaatien tai meuhkaten. Lopuksi kiittäisin kehittämisehdotuksista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jaa. Kuka opettaja käyttää sanaa relevantti noin pieleen?
Provoilija käyttää. Paljastui jo provoksi monessa kohtaa. Oikea ope tietäisi mm. suullisen palautteen, jatkuvan arvioinnin, opsin tavoitteet jne.
Arvioinnin on oltava monipuolista ja läpinäkyvää. Jos ainoat kotiin annetut suoritteet ovat 9,5 ja 10- niin ei voi opettaja laittaa kasia ja väittää, että jokin mystinen osa-alue on nyt arvioitu neloseksi tai vitoseksi ja siksi kasi. Ymmärrän, että lapsi ei saa kymppiä. Mutta arvioinnin perusteella (kaksi numeroa) arvosanan pitäisi olla ysi. Lapsen ja perheen pitää olla tietoinen arvioinnin perusteista ja omista suorituksistaan. Einiitä revitä open mutun perusteella.
Ja jos lapsi on hiljainen tuppisuu tai räväkkä hölöttäjä, niin tästäkin pitää olla kodilla ja lapsella tieto wilman kautta. Arvioinnin on oltava kannustavaa. Nyt valitusta kehiin!
Vierailija kirjoitti:
Jaa. Kuka opettaja käyttää sanaa relevantti noin pieleen?
Kyllä sitä on ihan oikein käytetty. Itse et ymmärrä
Vierailija kirjoitti:
Nyt annettiin lukuvuosiarvosana. Tuskinpa koko vuoden aikana on ollut vain kaksi arvioitavaa suoritusta. Miten syksy meni?
Olivatko nuo kokeet jotain pikkutestejä tai kertausta? Kirjoittaako oppilas näitä hienoja tekstejä vain kotona? Osaako hän kertoa, keskustella, perustella jne. suullisesti? Onko tuntityöskentelyn taso ristiriidassa koeosaamisen kanssa?
T. Äikänope
Ainakin meillä oli vain kaksi koetta: syksyllä yksi, keväällä yksi. Kysymys virosluokasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt annettiin lukuvuosiarvosana. Tuskinpa koko vuoden aikana on ollut vain kaksi arvioitavaa suoritusta. Miten syksy meni?
Olivatko nuo kokeet jotain pikkutestejä tai kertausta? Kirjoittaako oppilas näitä hienoja tekstejä vain kotona? Osaako hän kertoa, keskustella, perustella jne. suullisesti? Onko tuntityöskentelyn taso ristiriidassa koeosaamisen kanssa?
T. Äikänope
Ainakin meillä oli vain kaksi koetta: syksyllä yksi, keväällä yksi. Kysymys virosluokasta.
*vitosluokka
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt annettiin lukuvuosiarvosana. Tuskinpa koko vuoden aikana on ollut vain kaksi arvioitavaa suoritusta. Miten syksy meni?
Olivatko nuo kokeet jotain pikkutestejä tai kertausta? Kirjoittaako oppilas näitä hienoja tekstejä vain kotona? Osaako hän kertoa, keskustella, perustella jne. suullisesti? Onko tuntityöskentelyn taso ristiriidassa koeosaamisen kanssa?
T. Äikänope
Tämä on koronavuosi. Meillä oli teinillä esim vain kaksi bilsan koetta koko lukuvuonna ja ne oli syksyllä. Kaikki opetus ei mennyt ihan maaliin tänä vuonna.
Kyse on äikästä. Sitä on kolme tai neljä tuntia joka viikko yläkoulussa, alakoulussa enemmänkin. Bilsaa on paljon vähemmän. Tämän pitää näkyä siinä, mitä tehdään.
Omilla oppilaillani olen teettänyt yhtä paljon arvioitavia suorituksia kuin ennenkin. Äikässä ei ole vain kokeita vaan erilaisia kirjoitelmia, puheita, esitelmiä, ryhmätöitä jne. Esimerkiksi puheita pidettiin teamsissa tänä keväänä.
Ainakin noin kymmenen arvioitavaa suoritusta on tullut tehtyä, lisäksi pienemmistä tehtävistä on voinut tulla plussaa tai miinusta.
Mä en vaan jaksa ymmärtää näitä tapauksia. Kokeessa mitataan osaamista. Jos lapsi saa kokeesta 10-, niin silloin hän todellakin osaa. Todistusumeron pitäisi perustua juurikin osaamiseen, ei mihinkään "tuntiaktiivisuuteen" tai pärstäkertoimeen. Opettaja rikkoo ammattimoraaliaan jos antaa lapsellesi numeron 8 todistukseen. Piste.
Ja jos opettaja on sitä mieltä, että lapsesi osaaminen on epävarmaa, silloin hänen itää kysyä itseltään, onko tullut järjestettyä oikeanlainen koe.