Lue keskustelun säännöt.
Onko opettajalta relevantti arvio?
07.06.2021 |
Lapsi sai kokeesta 10- ja 9 1/2, mutta silti todistukseen tuli numero 8. Osaaminen oli opettajan mielestä ”epävarmaa”, joten ei pystynyt antamaan ysiä. Mietin vain, että miten tämä epävarmuus ei näy koemenestyksessä? Olen itsekin opettaja, mutta en ymmärrä mihin tällä epävarmuudella lapseni kohdalla viitataan.
Kommentit (105)
Kannattaa kysyä opettajalta suoraan. Ehkä lapsen tuntiosaamisessa ja -työskentelyssä on toivomisen varaa. Arvosanat muodostuvat useista eri osa-alueista, kuten opettajana varmaan tiedätkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole oikein.
9 on ymmärrettävä jos tuntiaktiivisuusessa puutteita, mutta 8 ei
Juuri näitä asioita vanhemmat haluavat puida suunnilleen koko kesäkuun.
Jos nuo ovat sanakokeiden tuloksia, mutta oppilas ei ole puhunut tunnilla lausettakaan englantia, on kasikin ehkä liian hyvä arvosana.
Kyse on äidinkielen numerosta. Lapsi kirjoittaa pitkiä aineita ja on muutenkin motivoitunut aineessa: hän lukee ja kirjoittaa vapaa-ajallaan todella paljon. Olen jopa mietinyt, haluaako opettaja jotenkin näpäyttää tällä arvosanalla. Tätä on millään mittarilla vaikea ymmärtää.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Juuri näitä asioita vanhemmat haluavat puida suunnilleen koko kesäkuun.
Ja se on ihan ymmärrettävää. Minkä takia opettaja edes järjestää kokeita, jos niiden tuloksesta ei voi vetää osaamisen kannalta johtopäätöksiä? Olisiko kokeissa jotain vikaa?
Toinen opettaja kirjoitti:
Kannattaa kysyä opettajalta suoraan. Ehkä lapsen tuntiosaamisessa ja -työskentelyssä on toivomisen varaa. Arvosanat muodostuvat useista eri osa-alueista, kuten opettajana varmaan tiedätkin.
Siis tosiaan kysyinkin jo. Sain vastaukseksi sen, että osaaminen on epävarmaa.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ennen jos tuli huono numero, vanhemmat kysyivät lapslta syytä moiseen, nykyään vanhemmat huutavat opettajalle ja syyttävät opettajaa huonosta numerosta!
Vierailija kirjoitti:
Toinen opettaja kirjoitti:
Kannattaa kysyä opettajalta suoraan. Ehkä lapsen tuntiosaamisessa ja -työskentelyssä on toivomisen varaa. Arvosanat muodostuvat useista eri osa-alueista, kuten opettajana varmaan tiedätkin.
Siis tosiaan kysyinkin jo. Sain vastaukseksi sen, että osaaminen on epävarmaa.
ap
Kannattaa vielä pyytää tarkentamaan millä tavoin se näkyy .
Miksi haluaisi näpäyttää ?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyse on äidinkielen numerosta. Lapsi kirjoittaa pitkiä aineita ja on muutenkin motivoitunut aineessa: hän lukee ja kirjoittaa vapaa-ajallaan todella paljon. Olen jopa mietinyt, haluaako opettaja jotenkin näpäyttää tällä arvosanalla. Tätä on millään mittarilla vaikea ymmärtää.
Ap
Ja aineidenkin numerot ovat olleet kiitettäviä ?
Silloin ehkä tuntuu kyllä hieman oudolta ., jos läksytkin on hoidettu ja tunnilla oltu aktivisia .
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyse on äidinkielen numerosta. Lapsi kirjoittaa pitkiä aineita ja on muutenkin motivoitunut aineessa: hän lukee ja kirjoittaa vapaa-ajallaan todella paljon. Olen jopa mietinyt, haluaako opettaja jotenkin näpäyttää tällä arvosanalla. Tätä on millään mittarilla vaikea ymmärtää.
Ap
Ja aineidenkin numerot ovat olleet kiitettäviä ?
Silloin ehkä tuntuu kyllä hieman oudolta ., jos läksytkin on hoidettu ja tunnilla oltu aktivisia .
Lapseni sai yhden aineen takaisin, eikä siinä ollut minkäänlaisia kommentteja tai huomioita. Jos osaaminen on epävarmaa, miksi lapsi ei saa siitä palautetta?
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tässä kuvitteellinen esimerkki: Runoanalyysista 7, ryhmätyötä, 7+, novellianalyysistä 7, kielioppikokeesta 10-, esitelmästä 6, aineistokokeesta 9,5...
ei tuosta mitenkään saisi todistukseen ysiä tai kymppiä. Tajuttava jo, ettei pidä tuijottaa pelkkiä koenumeroita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyse on äidinkielen numerosta. Lapsi kirjoittaa pitkiä aineita ja on muutenkin motivoitunut aineessa: hän lukee ja kirjoittaa vapaa-ajallaan todella paljon. Olen jopa mietinyt, haluaako opettaja jotenkin näpäyttää tällä arvosanalla. Tätä on millään mittarilla vaikea ymmärtää.
Ap
Ja aineidenkin numerot ovat olleet kiitettäviä ?
Silloin ehkä tuntuu kyllä hieman oudolta ., jos läksytkin on hoidettu ja tunnilla oltu aktivisia .Lapseni sai yhden aineen takaisin, eikä siinä ollut minkäänlaisia kommentteja tai huomioita. Jos osaaminen on epävarmaa, miksi lapsi ei saa siitä palautetta?
ap
Palaute on todennäköisesti annettu suullisena. Nykyisin on arviointikeskusteluja, jatkuva arviointi ja välitön palaute heti suorituksen jälkeen. Et ole opettaja, jos et tuota tiedä. Olet provo!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tässä kuvitteellinen esimerkki: Runoanalyysista 7, ryhmätyötä, 7+, novellianalyysistä 7, kielioppikokeesta 10-, esitelmästä 6, aineistokokeesta 9,5...
ei tuosta mitenkään saisi todistukseen ysiä tai kymppiä. Tajuttava jo, ettei pidä tuijottaa pelkkiä koenumeroita.
Ymmärrän tämän hyvin. Mutta lapseni ei ole saanut mitään muita kuin kiitettäviä numeroita vuoden aikana. Siksi kommenttisi ei nyt käy tähän kohtaan ollenkaan.
ap
Siis mitä kokeita ne on olleet jos niissä ei lapsesi epävarmuus tule esille? Miksi kokeita edes järjestetään?
No ei ole todellakaan oikein: kokeiden perusteella numeron pitäisi pyöristyä numeroon 10!
Vuorovaikutustaidot ja suullinen viestintä on ainakin yhtä iso osa äidinkielen osaamista kuin kirjoitustaito.
Olen eläkkeellä oleva opettaja ja arvosana annetaan sen mukaan, miten hyvin opiskelija ylsi opetussuunnitelmassa oleviin tavoitteisiin. Käy lukemassa tuon vuosiluokan ops niin tiedät arviointiperusteet.
Vierailija kirjoitti:
Vuorovaikutustaidot ja suullinen viestintä on ainakin yhtä iso osa äidinkielen osaamista kuin kirjoitustaito.
Olen eläkkeellä oleva opettaja ja arvosana annetaan sen mukaan, miten hyvin opiskelija ylsi opetussuunnitelmassa oleviin tavoitteisiin. Käy lukemassa tuon vuosiluokan ops niin tiedät arviointiperusteet.
Entä jos on temperamentiltaan ujo oppilas – ei siis ärsyttävä ekstrovertti huutaja? Silloinko on oikein tiputtaa numero 8, vaikka kokeista tulisi kiitettäviä?
Liisa Keltikangas-Järvinen on kirjoittanut paljon siitä, että meidän yhteiskunta ei arvosta ujoutta. Se on näemmä "eläkkeellä olevien opettajienkin" kirjous.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuorovaikutustaidot ja suullinen viestintä on ainakin yhtä iso osa äidinkielen osaamista kuin kirjoitustaito.
Olen eläkkeellä oleva opettaja ja arvosana annetaan sen mukaan, miten hyvin opiskelija ylsi opetussuunnitelmassa oleviin tavoitteisiin. Käy lukemassa tuon vuosiluokan ops niin tiedät arviointiperusteet.
Entä jos on temperamentiltaan ujo oppilas – ei siis ärsyttävä ekstrovertti huutaja? Silloinko on oikein tiputtaa numero 8, vaikka kokeista tulisi kiitettäviä?
Liisa Keltikangas-Järvinen on kirjoittanut paljon siitä, että meidän yhteiskunta ei arvosta ujoutta. Se on näemmä "eläkkeellä olevien opettajienkin" kirjous.
Ekstrovertti sähellys ja huutaminen ei ole toimivaa vuorovaikutusta.
Useimmiten äidinkielenopettajat ovat itsekin enemmän introvertteja kuin ekstroverttejä. Opettajan ammattitaitoon kuuluu muutenkin ymmärtää ja tukea kaikkia oppijoita heidän temperamentistaan riippumatta.
Jos arvosana harmittaa, pyydä opettajaa oikaisemaan se ja jos ei oikaise, vie asia rehtorille ja siitä sitten vaikka aluehallintovirastoon korjattavaksi.
Miten paljon siis kokeet vaikuttaa verrattuna tuntiosaamiseen ja esim. läksyjen tekemiseen / pistokokeisiin ?
Noista kai se numero koostuu. Ja meillä ainakin aikanaan vielä motivaatio oli yksi osa, ainakin taide- ja liikunta-aineissa.