Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Jos lapsi saa kymppejä kokeesta, voiko huono tuntiaktiivisuus mielestäsi laskea tasoa niin, että todistukseen tulee numero 8?
Kommentit (115)
Vierailija kirjoitti:
Sanokaa jos oon väärässä mut oon käsittäny nii ettei 10 voi saada ellei käytös tunnilla oo myös moitteeton? Eli vaikka ois aineessa hyvä mut myöhästelee, kynä hukassa aina yms nii voi saada vaa 9.
Erinomainen (10)
OPPILAS
on oma-aloitteinen työskentelyssään
huolehtii tehtävistään ja opiskeluvälineistään moitteettomasti
on kaikessa toiminnassaan kohtelias, ystävällinen ja avulias
on vastuuntuntoinen työskentelyään ja ympäristöään kohtaan
pyrkii vaikuttamaan myönteisesti ryhmän ilmapiiriin ja innostaa tovereitaan myönteiseen käyttäytymiseen
on aktiivinen, pitkäjänteinen suhtautumisessaan koulunkäyntiin
käytös on esimerkillistä myös koulun ulkopuolelle suuntautuvassa koulun toiminnassa
Kiitettävä (9)
OPPILAS
hoitaa koulunkäyntinsä oma-aloitteisesti
käyttäytyy moitteettomasti
on avulias ilman hyödyntavoittelua
huomioi muut ihmiset
on kohtelias ja ystävällinen
noudattaa oma-aloitteisesti koulussa annettuja sääntöjä ja ohjeita
Hyvä (8)
OPPILAS
hoitaa koulutyönsä yleensä hyvin
käyttäytyy asiallisesti
on kielenkäytöltään asiallinen
on rehellinen
antaa työrauhan toisille ja huomioi toiset
noudattaa koulussa annettuja sääntöjä ja ohjeita
huolehtii tehtävistään ja opiskeluvälineistään
ei kiusaa tovereitaan eikä käytä väkivaltaa toisia kohtaan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En lukenut koko ketjua, niin en tiedä mistä aineesta on kyse. Onko sitä jo mainittu?
Voi mennä ohi aiheen, mutta omalla opettajaurallani olen huomannut, että joillekin oppilaille saa selittää juurta jaksaen, että äidinkielen ja kirjallisuuden numero ei ole sama asia kuin kielioppikokeiden numeroiden keskiarvo. Jos esimerkiksi kirjoitelmat ovat rakenteeltaan mitä sattuu, eikä oikeinkirjoitussääntöjä muisteta noudattaa, ei se kiitettävää osaamista ole.
Oppiaineeseen kuuluu myös tosiaan nimensä mukaisesti myös kirjallisuus ja viestintä ja vuorovaikutus ja...
Tämä onkin mielestäni paha epäkohta: äidinkieleen on ympätty sellaisia asioita, jotka sinne eivät kuulu. Olen puhunut jo yli 30 vuotta, että jos mediakasvatusta halutaan kouluun, siitä pitää tehdä oma oppiaine eikä tunkea sitä äidinkielen yhteyteen. Äidinkielioppiaineen kova ydin saisi koostua kieliopista, luovasta kirjoittamisesta sekä kirjallisuudesta. Kaikki nykyinen muu oppiaineessa opetettava sälä (elokuvat, lähdekritiikki, yms.) saisi siirtyä mediakasvatusoppiaineen alle.
Kyllä äidinkieleen kuuluu olennaisena myös puhetaito ja väittely. Suomessa on perinteisesti tätä liian vähän, nyt onneksi sitä hieman ja otetaan huomioon.
Kyllä sitä puhetaitoa, väittelyä ja esiintymistaitoa pitää myös opettaa, eikä kylmiltään vaan laittaa oppilaita niihinkään tilanteisiin. Mm. Yhdysvalloissakin näitä taitoja opetetaan jo esikoulussa (tai en tiedä väittelystä, mutta esiintymistaitoa ainakin).
Eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En lukenut koko ketjua, niin en tiedä mistä aineesta on kyse. Onko sitä jo mainittu?
Voi mennä ohi aiheen, mutta omalla opettajaurallani olen huomannut, että joillekin oppilaille saa selittää juurta jaksaen, että äidinkielen ja kirjallisuuden numero ei ole sama asia kuin kielioppikokeiden numeroiden keskiarvo. Jos esimerkiksi kirjoitelmat ovat rakenteeltaan mitä sattuu, eikä oikeinkirjoitussääntöjä muisteta noudattaa, ei se kiitettävää osaamista ole.
Oppiaineeseen kuuluu myös tosiaan nimensä mukaisesti myös kirjallisuus ja viestintä ja vuorovaikutus ja...
Tämä onkin mielestäni paha epäkohta: äidinkieleen on ympätty sellaisia asioita, jotka sinne eivät kuulu. Olen puhunut jo yli 30 vuotta, että jos mediakasvatusta halutaan kouluun, siitä pitää tehdä oma oppiaine eikä tunkea sitä äidinkielen yhteyteen. Äidinkielioppiaineen kova ydin saisi koostua kieliopista, luovasta kirjoittamisesta sekä kirjallisuudesta. Kaikki nykyinen muu oppiaineessa opetettava sälä (elokuvat, lähdekritiikki, yms.) saisi siirtyä mediakasvatusoppiaineen alle.
Kyllä äidinkieleen kuuluu olennaisena myös puhetaito ja väittely. Suomessa on perinteisesti tätä liian vähän, nyt onneksi sitä hieman ja otetaan huomioon.
Kyllä sitä puhetaitoa, väittelyä ja esiintymistaitoa pitää myös opettaa, eikä kylmiltään vaan laittaa oppilaita niihinkään tilanteisiin. Mm. Yhdysvalloissakin näitä taitoja opetetaan jo esikoulussa (tai en tiedä väittelystä, mutta esiintymistaitoa ainakin).
Eri
Joo, olen monta vuotta Usassa asunut ja tiedän kyllä. Ja se tapa, miten sitä siellä opetetaan on se, että laitetaan lapsi esiintymään. Pienestä pitäen. Sen pitää meilläkin olla suunta. Ja nykyään onkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En lukenut koko ketjua, niin en tiedä mistä aineesta on kyse. Onko sitä jo mainittu?
Voi mennä ohi aiheen, mutta omalla opettajaurallani olen huomannut, että joillekin oppilaille saa selittää juurta jaksaen, että äidinkielen ja kirjallisuuden numero ei ole sama asia kuin kielioppikokeiden numeroiden keskiarvo. Jos esimerkiksi kirjoitelmat ovat rakenteeltaan mitä sattuu, eikä oikeinkirjoitussääntöjä muisteta noudattaa, ei se kiitettävää osaamista ole.
Oppiaineeseen kuuluu myös tosiaan nimensä mukaisesti myös kirjallisuus ja viestintä ja vuorovaikutus ja...
Tämä onkin mielestäni paha epäkohta: äidinkieleen on ympätty sellaisia asioita, jotka sinne eivät kuulu. Olen puhunut jo yli 30 vuotta, että jos mediakasvatusta halutaan kouluun, siitä pitää tehdä oma oppiaine eikä tunkea sitä äidinkielen yhteyteen. Äidinkielioppiaineen kova ydin saisi koostua kieliopista, luovasta kirjoittamisesta sekä kirjallisuudesta. Kaikki nykyinen muu oppiaineessa opetettava sälä (elokuvat, lähdekritiikki, yms.) saisi siirtyä mediakasvatusoppiaineen alle.
Kyllä äidinkieleen kuuluu olennaisena myös puhetaito ja väittely. Suomessa on perinteisesti tätä liian vähän, nyt onneksi sitä hieman ja otetaan huomioon.
Tarkoittanet retoriikkaa? Retoriikan hallintahan katsotaan ns. klassiseen sivistykseen itsestään selvästi kuuluvaksi osaksi. Onko sen opettaminen ennen lukiota järkevää, on pohdinnan arvoinen kysymys. Itse näkisin retoriikan opiskelun saati hallinnan vaativan paljon niin henkistä kypsyyttä kuin laajaa, mieluusti klassista, sivistystä, etten olisi tuomassa retoriikkaa vielä peruskouluun. Mutta mikäli se sinne tuotaisiin, paremmin se sielläkin sopisi mediakasvatuksen kuin äidinkielen alle. Retoriikkahan ei juuri riipu siitä, mitä kieltä käytetään.
Katkeroiduin pitkäksi aikaa, kun vedin itse matikasta kokeista ysejä ja kymppejä. Samoin kuten historiasta. Muut aineet eivät sitten kiinnostaneet ja sain 6-7.
Paras kaverini, joka oli tunnollinen ja hieman paremmin käyttäytyvä huippuoppilas sai kaikesta muusta aineista kymppejä, mutta hän oli matikassa surkea. Sai kokeesta jotain seiskoja. Mutta niin vain minä, joka sain kokeista ysejä ja kymppejä sain todistukseeni matikasta numeron 8 ja kaverini sai ysin, vaikka ei koskaan saanut kokeesta edes kasia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opettaja ei ole tehnyt työtään, jos ei aktivoi lasta tunneilla niin, että tuntiaktiivisuus vastaa oppilaan osaamista. Ei vastuu ole yksin lapsen. Opettajankin pitää tehdä hommansa.
Kyllä sen aktiivisuuden pitää olla omaehtoista ollakseen jotenkin merkittävää.
Viittaaminen nimenomaan ei ole omaehtoista, vaan passiivista reagointia.
Sitä aktiivisuutta pitää saada osoittaa esitelmillä, ryhmä- ja paritöissä, labratöissä, vierailuilla jne.
Tuntiosaaminen ja aktiivisuus voi vaikuttaa enimmillään +/- 2, mutta käytännöss useimmiten numeron verran ylös tai alas päin. Kannattaa myös ottaa huomioon, mistä kokeista oppilas on kerännyt niitä kymppejä. Pistokkaat ja sanakokeet eivät kovin paljon paina, kun arvosanaa määritellään. Suurin paino on isolla ns. summatiivisella kokeella, joita ei suinkaan ole joka viikko, ei edes joka kuukausi. Jos summatiivisista kokeita on saanut täydet kympit ja todistukseen tulee kahdeksikko, on oppilas todellinen vaahteramäeneemeli, joka ei pysy hetkeäkään paikoillaa, jonka suu laulaa jatkuvasti ja joka vähät välittää tehtävistä tai kirjojen ja vihkojen ym. oppimisvälineiden mukana olosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En lukenut koko ketjua, niin en tiedä mistä aineesta on kyse. Onko sitä jo mainittu?
Voi mennä ohi aiheen, mutta omalla opettajaurallani olen huomannut, että joillekin oppilaille saa selittää juurta jaksaen, että äidinkielen ja kirjallisuuden numero ei ole sama asia kuin kielioppikokeiden numeroiden keskiarvo. Jos esimerkiksi kirjoitelmat ovat rakenteeltaan mitä sattuu, eikä oikeinkirjoitussääntöjä muisteta noudattaa, ei se kiitettävää osaamista ole.
Oppiaineeseen kuuluu myös tosiaan nimensä mukaisesti myös kirjallisuus ja viestintä ja vuorovaikutus ja...
Tämä onkin mielestäni paha epäkohta: äidinkieleen on ympätty sellaisia asioita, jotka sinne eivät kuulu. Olen puhunut jo yli 30 vuotta, että jos mediakasvatusta halutaan kouluun, siitä pitää tehdä oma oppiaine eikä tunkea sitä äidinkielen yhteyteen. Äidinkielioppiaineen kova ydin saisi koostua kieliopista, luovasta kirjoittamisesta sekä kirjallisuudesta. Kaikki nykyinen muu oppiaineessa opetettava sälä (elokuvat, lähdekritiikki, yms.) saisi siirtyä mediakasvatusoppiaineen alle.
Kyllä äidinkieleen kuuluu olennaisena myös puhetaito ja väittely. Suomessa on perinteisesti tätä liian vähän, nyt onneksi sitä hieman ja otetaan huomioon.
Tarkoittanet retoriikkaa? Retoriikan hallintahan katsotaan ns. klassiseen sivistykseen itsestään selvästi kuuluvaksi osaksi. Onko sen opettaminen ennen lukiota järkevää, on pohdinnan arvoinen kysymys. Itse näkisin retoriikan opiskelun saati hallinnan vaativan paljon niin henkistä kypsyyttä kuin laajaa, mieluusti klassista, sivistystä, etten olisi tuomassa retoriikkaa vielä peruskouluun. Mutta mikäli se sinne tuotaisiin, paremmin se sielläkin sopisi mediakasvatuksen kuin äidinkielen alle. Retoriikkahan ei juuri riipu siitä, mitä kieltä käytetään.
Ihan sitä perus puheiden ja esitelmien pitämistä, jotain keskustelua tms saisi olla läpi koulun. Tässäkin keskustelussa on henkilöitä, jotka ovat kuollakseen jännittäneet esitelmiä. Jos niitä harjoitellaan säännöllisesti ekaluokalta lähtien, ehkä nämä rohkaistuisivat avaamaan suunsa siihen mennessä, kun sillä alkaa olla vaikutusta numeroarvosanoihin.
MItkähän vois olla syyt sille että opettaja antaa kasin kun kokeiden ka. on yli 9. persoonaahan ei saanut arvostella. kesän jälkeen yhteys opettajaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei pitäisi olla noin, mutta nykyisen opetussuunnitelman mukaan varmaan on juuri noin. Kokeiden merkitys on laskenut niin paljon.
Vierailija kirjoitti:
Tietenkin voi. Tuntiaktiivisuushan voi olla vaikka 4.
Noin oli ennen vanhaan. Olin ujo. En viitannut ikinä. Sain kokeista kiitettäviä ja tuntiaktiivisuudesta nelosen. Todistus oli täynnä seiskoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
KOska olin kouluaikoina joidenkin opettajien mielestä häirikkö, sain heitä huonompia numeroita, Muistan äidinkeilen opettajan väittäneen, että olen jostain kopioinut esim. kirja-arvostelun. Lisäksi vedottiin juuri tuohon tuntiaktiivisuuteen. Ei ne opettajat ole minkään moraalin yläpuolella, samanlaisia m.ulkkuja heistäkin löytyy kuin muistakin ihmisistä.
Minun opettaja väitti valehtelevan kun sanoin lukeneeni kirjat ajassa x. Sanoin hän oli sitä mieltä, että vanhempani tekivät läksyni. Olin oppinut lukemaan viisivuotiaana. Siten se, että luin muita nopeammin ja enemmän kirjoja, ei ollut mitenkään ihmeellinen asia minun mielestäni. Opettaja ei suostunut uskomaan sitä, että osasin lukea.
Olin todella turhautunut siihen, että piti tavata oikeaoppisesti. Minun koulussani opeteltiin tavaamaan sana kissa seuraavasti: koo ii äs kis, koo ii äs äs kiss, koo ii äs äs aa kissa. Tuolla tyylillä sana sanalta niin, että lauseen alku unohtui hajamielisimmiltä.
Riippuu opettajan käyttämäsyä arvosteluasteikosta. Kahta pykälää tuskin pudottaa kuitenkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pelkästään se, että ei esim. viittaa ei saisi vaikuttaa enää arvosanaan muuten kuin korottavasti.
Asenne sen sijaan voi vaikuttaa arvosanaan: jos tunnilla häiriköi, myöhästelee, ei tee tehtäviä, työvälineet ovat usein hukassa jne.
jos kokeesta saa kuitenkin kympin, onko oikeasti perusteita tiputtaa 2 numeroa esim myöhästelyn takia?
Alue: Aihe vapaa
KOska olin kouluaikoina joidenkin opettajien mielestä häirikkö, sain heitä huonompia numeroita, Muistan äidinkeilen opettajan väittäneen, että olen jostain kopioinut esim. kirja-arvostelun. Lisäksi vedottiin juuri tuohon tuntiaktiivisuuteen. Ei ne opettajat ole minkään moraalin yläpuolella, samanlaisia m.ulkkuja heistäkin löytyy kuin muistakin ihmisistä.