Jos lapsi saa kymppejä kokeesta, voiko huono tuntiaktiivisuus mielestäsi laskea tasoa niin, että todistukseen tulee numero 8?

90-luvun lopulla ainakin vaikutti. Olin tosi ujo ja en uskaltanut viitata. Sain kokeista usein 10, mutta viittamattomuuden takia numero oli sitten 8. Ei ollut kyllä hyvä juttu. Siinä katosi mun opiskelumotivaatio, kun totesin että miksi edes yrittää saada kokeesta 10, kun ei kuitenkaan saa todistukseen edes ysiä.  Motivaatio ei palannut lukiossakaan ja lukio meni paljon huonommin kuin ois voinut mennä.

Minä kysyisin asiallisesti ensin opettajalta, miksi oppilas on saanut tämän arvosanan. Jos opettajan selityksen jälkeen tuntuu edelleen, että arvosana on väärä, käsittääkseni ensin otetaan yhteyttä rehtoriin. Eli koulu käsittelee asian ensin ja jos senkin jälkeen huoltaja on sitä mieltä, että arvostelu on väärä, siitä voi tehdä virallisen valituksen. Rehtori antanee tähän ohjeet. 

Itse en kokisi tätä ongelmana, jos huoltaja ottaa yhteyttä asiallisesti. Itse tosin en kyllä antaisi arvosanaa, jota en pystyisi perustelemaan tarvittaessa vaikka oikeusistuimessa. Hankalasti annettavista numeroista neuvotellaan ainakin minun työpaikallani toisten saman aineen opettajien kanssa. Jos itse olen miettinyt arvosanan huolellisesti ja huoltaja riitauttaa sen oikeuteen asti, niin tuskin olen asiasta kauhean iloinen. Mutta ei se saa vaikuttaa oppilaan arviointiin jatkossa, jos oppilas olisi edelleen siis minun oppilaani eikä esim. olisi kyse vaikka peruskoulun päättötodistuksesta. Opettajat ovat toki ihmisiä, mutta itse varmaan miettisin moneen kertaan, että oppilas ei jatkossa saa väärää arvosanaa sen vuoksi, että on ollut erimielisyys huoltajan kanssa. 

yläkouluopettaja

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pelkästään se, että ei esim. viittaa ei saisi vaikuttaa enää arvosanaan muuten kuin korottavasti.

Asenne sen sijaan voi vaikuttaa arvosanaan: jos tunnilla häiriköi, myöhästelee, ei tee tehtäviä, työvälineet ovat usein hukassa jne.

Siis mitä tarkoitat? Oletko sitä mieltä, että passiviinen opiskelija olisi yhtä hyvä kuin aktiivinen oppilas?

Toivottavasti et ole opettaja.

Tuntiaktiivisuus (esim. juuri viittaaminen ja muu ns. esillä oloa vaativa osallistuminen) on pitkälti temperamenttikysymys. Koulussa ei arvioida oppilaan temperamenttia vaan osaamista ja oppimista, ne voi osoittaa muillakin keinoin esim. kokeessa.

Eikä muuten ole mielipidekysymys vaan löytyy ihan opsista tämä.

Luepa ops tarkemmin. Esim kemiasta ei todellakaan voi antaa kymppiä oppilaalle, joka ei osallistu kokeelliseen työskentelyyn, hoida tiskejään ja osaa tehdä järkeviä havaintoja. Ei se koe mittaa kaikkia tavoitteita, eikä kyse ole vain viittaamisesta.

Mun lapselle kävi päin vastoin, että sai kokeesta 8 ja todistukseen tuli 10.

Ei kirjallisessa kokeessa näy kuin osa osaamista. Ei sitä, kuinka hyvin puhutaan kieltä, ei sitä, osaako tehdä ruokaa, eikä sitä, osaako tehdä kokeellista tutkimusta luonnontieteissä. Kaikkien näiden pitää näkyä arvioinnissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pelkästään se, että ei esim. viittaa ei saisi vaikuttaa enää arvosanaan muuten kuin korottavasti.

Asenne sen sijaan voi vaikuttaa arvosanaan: jos tunnilla häiriköi, myöhästelee, ei tee tehtäviä, työvälineet ovat usein hukassa jne.

Siis mitä tarkoitat? Oletko sitä mieltä, että passiviinen opiskelija olisi yhtä hyvä kuin aktiivinen oppilas?

Toivottavasti et ole opettaja.

Tuntiaktiivisuus (esim. juuri viittaaminen ja muu ns. esillä oloa vaativa osallistuminen) on pitkälti temperamenttikysymys. Koulussa ei arvioida oppilaan temperamenttia vaan osaamista ja oppimista, ne voi osoittaa muillakin keinoin esim. kokeessa.

Eikä muuten ole mielipidekysymys vaan löytyy ihan opsista tämä.

Luepa ops tarkemmin. Esim kemiasta ei todellakaan voi antaa kymppiä oppilaalle, joka ei osallistu kokeelliseen työskentelyyn, hoida tiskejään ja osaa tehdä järkeviä havaintoja. Ei se koe mittaa kaikkia tavoitteita, eikä kyse ole vain viittaamisesta.

Kyllä, mutta mainitsemasi asiat ovat nyt sitä tuntityöskentelyä eikä niihin osallistuminen ole temperamenttikysymys. Olen sanonut vain ja ainoastaan, että ujoa oppilasta ei saa rangaista ujoudesta. Joillekin luokassa ääneen puhuminen voi olla todella ahdistavaa ja hänellä täytyy olla oikeus osoittaa osaamisensa muin keinoin.

Luepa sinä vähän Keltikangas-Järvistä.

Vierailija kirjoitti:

Ei kirjallisessa kokeessa näy kuin osa osaamista. Ei sitä, kuinka hyvin puhutaan kieltä, ei sitä, osaako tehdä ruokaa, eikä sitä, osaako tehdä kokeellista tutkimusta luonnontieteissä. Kaikkien näiden pitää näkyä arvioinnissa.

Eli sunko mielestä on ok antaa huonompi numero hiljaiselle oppilaalle vain siksi, että hän kokee tunnilla vastaamisen vaikeaksi? Noi muut asiat on tuntityöskentelyä ja vaikuttavat ilman muuta arvosanaan.

Antakaa niiden lastenne käydä rauhassa koulua ja jopa nauttia oppimisesta ilman kaikenmaailman numerovaatimuksia.

Niin kauan kun koulu sujuu ja lapsi pysyy kärryillä, ei numero sinne tai tänne ole oleellinen.

Korjaamispyynnön aika on 2kk.

Ap, onko teoreettinen ajatus vai toteutunut?

Jos oppituntiin kuuluu ryhmätöitä, jotka ovat osa arvostelua - ja ryhmätyöt on hädin tuskin läpäisty - ne laskevat numeroa. Käyttäytymisestä ei voi laskea kahdella numerolla - käyttäytymisestä on ihan oma numeronsa. Oppivelvollisuus ei tietääkseni myöskään vaadi radikaalisti tietynlaista asennetta, riittää kun on taidot, jolla kokeen läpäisee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kirjallisessa kokeessa näy kuin osa osaamista. Ei sitä, kuinka hyvin puhutaan kieltä, ei sitä, osaako tehdä ruokaa, eikä sitä, osaako tehdä kokeellista tutkimusta luonnontieteissä. Kaikkien näiden pitää näkyä arvioinnissa.

Eli sunko mielestä on ok antaa huonompi numero hiljaiselle oppilaalle vain siksi, että hän kokee tunnilla vastaamisen vaikeaksi? Noi muut asiat on tuntityöskentelyä ja vaikuttavat ilman muuta arvosanaan.

En puhunut mitään hiljaisuudesta vaan siitä, että koe mittaa vain osaa osaamisesta, joten numero ei voi tulla suoraan koenumerosta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pelkästään se, että ei esim. viittaa ei saisi vaikuttaa enää arvosanaan muuten kuin korottavasti.

Asenne sen sijaan voi vaikuttaa arvosanaan: jos tunnilla häiriköi, myöhästelee, ei tee tehtäviä, työvälineet ovat usein hukassa jne.

Siis mitä tarkoitat? Oletko sitä mieltä, että passiviinen opiskelija olisi yhtä hyvä kuin aktiivinen oppilas?

Toivottavasti et ole opettaja.

Tuntiaktiivisuus (esim. juuri viittaaminen ja muu ns. esillä oloa vaativa osallistuminen) on pitkälti temperamenttikysymys. Koulussa ei arvioida oppilaan temperamenttia vaan osaamista ja oppimista, ne voi osoittaa muillakin keinoin esim. kokeessa.

Eikä muuten ole mielipidekysymys vaan löytyy ihan opsista tämä.

Olen samaa mieltä. En ikinä rokottaisi hiljaisia oppilaitani. Heillä voi olla sellaista tietoa, jota he eivät vain uskalla tuoda esille. Päinvastoin pitäisi kannustaa.

Saako sitten viittailusta paremman arvosanan? Minusta on todella epäreilua, että osallistuminen ei saisi näkyä missään. On niitä osallistuviakin oppilaita joiden kysymykset ja vastaukset vievät tuntia eteenpäin. Ikävä kyllä myös työelämässä pitää välillä palavereissa saada suu auki.

Tämäkö menee nyt siihen, että kirjallisissa kokeissa menestyviä oppilaita kannustetaan, mutta suullisesti osallistuvia ei saisi? Ihmetellään vaikka ekstroverttien poikien huonoja kouluarvosanoja kun nimenomaan huopatossutehtaan kalvosulkeiset eivät tue heitä mitenkään. Täysin kyllästyttää tämä introverttien nerojen uhriutuminen ja puolustelu!

Tuntiaktiivisuus ei ole pelkkää viittaamista. Siihen kuuluu monta asiaa, kuten töiden palautus ajallaan aikatauluissa, työvälineiden mukanaolo tunneilla, ei myöhästele jatluvasti, ei räplää känjykkää, osallistuu ryhmätöihin ja keskusteluihin, kun niitä pidetään, ei käyttäydy sopimattomasti opettajaa eikä luokkatovereita kohtaan esim.solvaamalla ja kiusaamalla jne. Opetussuunnitelman mukaan huolellisuus on osa numeroa. Jos oppilas saa kokeista kymppejä ja käyttäytyy em.kohtien osalta täysin ala-arvoisesti, pitäisikö antaa muka todistukseen kymppi?!! Wilma on juuri sitä varten käytössä, että se toimii alustana, jossa jokapäiväinen käytös ja toiminta tunneilla todentuu. Se on ikävä rikostekisteri monen vanhemman mielestä mutta välttämätön todistus nykyään opettajalle ja oikeusturvankin kannalta, mitä oppilas on tehnyt! Jos ei olisi mitään evidenssiä, oltaisiin tyhjän päällä kun Nico-Jessica ja vanhempansa ei ole tyytyväinen nuneroonsa. Pystyn opettajana näyttämään jokaiselle oppilaalle ja vanhemmalle, mistä numero on muodostunut todistukseen.

Siis jos koulussa ei lapsi saa sanaa suustaan niin miten tällainen toimii töissä? Miten pääsee ikinä edes työhaastatteluun jos on hirveän ujo? Miten uskaltaa tervehtiä naapuria tai kassamyyjää, miten tulee työkavereiden kanssa toimeen jne.

Aina mennään tämän temperamenttikysymyksen taakse, mutta voin kertoa, että pikkuhiljaa kun vuosien aikana näitä harjoittelee niin tämmöisestäkin ujosta ihmisestä kuin minä tuli toimittaja. Jos niiden rasvavillien oppilaidenkin pitää oppia toimimaan ryhmässä, hiljentymään ja pärjäämään kokeissa niin miksi ei kaikilta voida odottaa samoilla kriteereillä tuloksia? On epäreilua jos vilkkaan lapsen tuntiaktiivisuus ei näy missään ja senhän ei tarvitse muuta tarkoittaa kuin viittaamista ja panostusta ryhmätöihin.

Vierailija kirjoitti:

Siis jos koulussa ei lapsi saa sanaa suustaan niin miten tällainen toimii töissä? Miten pääsee ikinä edes työhaastatteluun jos on hirveän ujo? Miten uskaltaa tervehtiä naapuria tai kassamyyjää, miten tulee työkavereiden kanssa toimeen jne.

Aina mennään tämän temperamenttikysymyksen taakse, mutta voin kertoa, että pikkuhiljaa kun vuosien aikana näitä harjoittelee niin tämmöisestäkin ujosta ihmisestä kuin minä tuli toimittaja. Jos niiden rasvavillien oppilaidenkin pitää oppia toimimaan ryhmässä, hiljentymään ja pärjäämään kokeissa niin miksi ei kaikilta voida odottaa samoilla kriteereillä tuloksia? On epäreilua jos vilkkaan lapsen tuntiaktiivisuus ei näy missään ja senhän ei tarvitse muuta tarkoittaa kuin viittaamista ja panostusta ryhmätöihin.

Plus tietysti kaikkia asioita joita opettajat ovat näissä keskusteluissa maininneet mitä aktiivisuuteen vaaditaan.

Meillä ainakin vaikutti tuntiaktiivisuus. Ujompia rankaistiin.

Vierailija kirjoitti:

Meillä ainakin vaikutti tuntiaktiivisuus. Ujompia rankaistiin.

Jos puhutaan vaikkapa vieraan kielen osaamisesta: onko kympin osaamista, jos ei puhu opiskeltavaa kieltä?

Jotkut on oppijoina tarkkailijoita ja kuuntelijoita. Koulujärjestelmä ei tunnusta tätä oppimisen muotoa vaan rankaisee siitä nimittämällä sitä passiivisuudeksi.

Opettajan on annettava numero sen näytön perusteella millä oppilas on osoittanut osaamisensa. Näyttöä annetaan kokeen lisäksi tehtäviä tekemällä, osallistumalla tunnilla (viittaaminen, ryhmätyöt ja -keskustelut jne.), kotitehtävien tekeminen jne. 

Kuitenkin jos koearvosanat on kaikki täysiä 10 (ei 10- tai 9 alkavia) ja lapsi on ollut tunneilla ja tehnyt tehtävänsä niin arvosana 8 kuulostaa aika tiukalta arvostelulta, johon voi kysyä opettajalta perusteluja. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä ainakin vaikutti tuntiaktiivisuus. Ujompia rankaistiin.

Jos puhutaan vaikkapa vieraan kielen osaamisesta: onko kympin osaamista, jos ei puhu opiskeltavaa kieltä?

Näinhän se menee. Kielitaidosta "puuttuu" toinen puoli kokonaan, jos oppilas ei suostu puhumaan ko. kieltä oppitunnilla.