Nyt nelikymppisenä todella ymmärrän, että hyvä UV suoja ja auringon välttely on paras anti-age tuote/teko

Lumivalkoiset ja punapäät harvoin viihtyvät edes auringossa tämä on ihotyyppikysmys. Eivät rusketu, tulee aurinkoihottumaa, palaa helposti, tulee jopa huonovointiseksi. Äitini on tätä tyyppiä, ei viihdy ollenkaan auringossa tai kuumassa. Mutta sitten on meitä jotka ollaan auringossa ja nautitaan siitä silloin kun se kesällä paistaa täällä. Tämä on asia joka jakaa ihmisiä ja on jokaisen oma valinta.

Mikä tutkinto sillä naisporukalla on? Tuntuu tosi oudolta, että pitkästä aikaa nähdään ja porukka kyselee mikroneulauksesta ja täytteistä ja iltaa vietetään ihmetellen jonkun rypytöntä ihoa (niin kuin se olisi tärkeä asia). Luulis olevan paljon parempaa puhuttavaa kuin ulkonäkö ja siihen liittyvät toimenpiteet. Ei näköjään äly ja koulutus välttämättä kulje yhdessä.

Minä myös suojaan kasvoni ja kroppani aina auringolta, voiteissa on useimmiten spf 30. Mitään spf50 en kerta kaikkiaan pysty käyttämään, tukkii ihohuokoset, ja tekee tunkkaisen olon. Ryppyjä ei ole, mutta pigmenttimuutoksia on jonkin verran. Hyvin vaikea niitä on kokonaan välttää, jos niihin on taipumusta. En jaksa stressata, näillä mennään. On sitä elämässä muutakin.

Joo olen minäkin nyt nelikymppisenä rypytön. Vaikka en todellakaan käytä tai ole käyttänyt aurinkosuojaa kun uv-indeksi on alle kolme, eli talvella ja kesällä iltaisin ja aamuisin. Nyt kun on aurinkoista niin olen päivittäin 15-30min auringossa ilman voidetta, jotta saan d-vitamiinia. Sanoisin että geeneillä on kyllä tuohon rypyttömyyteen suurin vaikutus. Äidillänikään ei ollut tässä iässä ryppyjä vaikka oli ollut kunnon auringonottaja, toisin kuin minä.

Toki aurinko vaikuttaa. Tästä hauska esimerkki oli joku rekkakuski, joka oli ajanut samaa reittiä vuosikaudet, ja toinen, auringon puoleinen, puoli kasvoista oli paljon ryppyisempi kuin toinen.

Mutta asia ei ole niin yksioikoinen. Itse en käytä aurinkovoidetta oikeastaan koskaan enkä rasvaa naamaa juuri koskaan ja silti minulla saattaa olla vähemmän ryppyjä kuin näitä tököttejä paljon käyttävillä. Itse tosin olen rypistynyt mielestäni aika keskimäärisesti.

Vierailija kirjoitti:

Onhan se mukava oleskella ulkona nauttien samalla ilmasta (lenkillä, terassilla yms), mutta pakonomaista itsensä ruskettamista/aurinkotuolissa/rannoilla makoilua en ymmärrä. Sen saman rusketuksen saa terveemmin purkista ja iho kiittää myöhemmällä iällä.

T.Parikymppinen

Vai että purkista saatu väriaineita ja pitkän listan kaiken maailman kemikaaleja sisältävä mömmö olisi kehoon ja verenkiertoon imeytyvänä terveellisempää, kuin luonnollinen auringon valosta saatu d-vitamiini ja pieni päivettyminen? Kaikkea sitä kuulee. 

Vierailija kirjoitti:

Lumivalkoiset ja punapäät harvoin viihtyvät edes auringossa tämä on ihotyyppikysmys. Eivät rusketu, tulee aurinkoihottumaa, palaa helposti, tulee jopa huonovointiseksi. Äitini on tätä tyyppiä, ei viihdy ollenkaan auringossa tai kuumassa. Mutta sitten on meitä jotka ollaan auringossa ja nautitaan siitä silloin kun se kesällä paistaa täällä. Tämä on asia joka jakaa ihmisiä ja on jokaisen oma valinta.

Millä tavalla?

Babyface resepti: säännölliset elämäntavat, riittävästi unta, ei tupakkaa eikä alkoholia.

Olen 60 vuotias nainen, perimässä hyvä ja sileä iho, joten minua ei kukaan usko ikäisekseni. Yksi syy hyvälle iholle on myös se, etten ole koskaan jaksanut ottaa aurinkoa saati välittänyt rusketuksesta.  Istunut aina varjossa ja korkeintaan ulkoillessa käyttänyt aurinkovoiteita.  Myös ihotautilääkäri sekä kosmetologit ovat vahvistaneet sen saman asian ihoni hyväkuntoisuudesta, miten olen  elänyt sen kanssa järkevästi ja mihin kuuluu myös osittaien  se etten ole altistunut auringolle liikaa. (Suvussani on molempia ihosyöpätyyppejä)

Minulle on vain yksi ihminen ainoan  kerran  nuoruudessani huomauttanut vaaleasta ihosta ja silloinkin kyse oli keski-ikäisestä solariumia käyttävästä naisesta 80-luvulla. Hyvin ruskea ja hyvin ryppyinen, Mietin häntä muutama päivä siten onkohan saanut mitään ihosyöpää tmv?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onhan se mukava oleskella ulkona nauttien samalla ilmasta (lenkillä, terassilla yms), mutta pakonomaista itsensä ruskettamista/aurinkotuolissa/rannoilla makoilua en ymmärrä. Sen saman rusketuksen saa terveemmin purkista ja iho kiittää myöhemmällä iällä.

T.Parikymppinen

Vai että purkista saatu väriaineita ja pitkän listan kaiken maailman kemikaaleja sisältävä mömmö olisi kehoon ja verenkiertoon imeytyvänä terveellisempää, kuin luonnollinen auringon valosta saatu d-vitamiini ja pieni päivettyminen? Kaikkea sitä kuulee. 

Näin meille uskotellaan jotta saadaan kaupiteltua suojarasvoja ja itseruskettavia. Aurinko taas on ilmaista.

Miksi tässäkin keskustelussa on mainittu vain ääripäitä? Suurin osa ihmisistä nauttii harvinaisesta kesäauringosta voiteella ja välillä ilman, joku näyttää nuoremmalta ja joku vanhemmalta. Tunnen monia intohimoisia vaaleutensa vaalijoita, heillä ei tosiaan ole ryppyinen ja karhea iho, mutta eivät he näytä mitenkään nuorilta, vaan ihan oman ikäisiltänsä, iho veltostuu ja menettää rasvakerroksensa muutenkin. Harvemmin näkee ruskeita itsensä käristäjiä, mutta heitä pitää tietenkin kauhistella pitkään ja hartaasti.

Kannattaa myös voidella ihoa 12-35% vetyperoksidilla, se syö huonon ihon pois, ja polttaa kuin olisi saanut liikaa aurinkoa, mutta tällä tavalla saa huono ihon kuorittua pois. Jokainen käsittelykerta syö vain ohuen kerroksen huonoa ihoa pois, joten käsittelykertoja tulisi olla satoja. Huono iho hilseilee pois. Ei liian tiheään kuitenkaan, antaa ihon parantua jokaisen käsittelykerran jälkeen.

Vetyperoksidi EI OLE MIKÄÄN HAPPO, mitä täällä usein yritetään väittää!

Vierailija kirjoitti:

Eipä itseäni rypyt häiritse, ne on elettyä elämää. Ihanaa kun olen saanut auringosta nauttia ilman neuroottisuutta.

Ja näytät nyt rusinalta 😆

Mä olen ollut ilman voiteita auringossa aina. En tosin suoranaisesti maannut siellä sitten nuoruusvuosien. Ikää 48v ja iho varsin sileä. Tietysti jollain kameralla voisi varmaan kauheat tuhot näkyä, tiedä häntä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eipä itseäni rypyt häiritse, ne on elettyä elämää. Ihanaa kun olen saanut auringosta nauttia ilman neuroottisuutta.

Ja näytät nyt rusinalta 😆

Mieluummin ryppyinen rusina kuin tyhmä ja ilkeä.

Vierailija kirjoitti:

Eipä itseäni rypyt häiritse, ne on elettyä elämää. Ihanaa kun olen saanut auringosta nauttia ilman neuroottisuutta.

Rypyt onkin ihan mitätön asia, mutta syöpä ei. Aurinkovoide ehkäisee molempia.

Eikä pelkästään ikääntymisen takia kannata välttää liikaa aurinkoa/käyttää rasvoja. Itse ainakin tunnen kaksi kohtuullisen nuorta (kolmissa kymmenissä), joilta on leikattu alkava melanooma pois.

Olen myös samaa ihotyyppiä, punertava ja tosi vaalea, paljon luomia ja en vain rusketu, en edes etelän lomilla. Edes asuessani lämpimässä en ruskettunut. Kun palasin Suomeen monen eka kommentti liittyi rusketuksen puutteeseen, et ole edes ruskettunut! No, en niin. Koska en rusketu. Miksi ihmiset eivät tajua sitä vaan laukovat ulkonäköön liittyviä kommentteja? Teininä kalpeudesta haukuttiin mutta aikuisena kommentit on enemmän tuollaisia ihmettelyjä. Nuorelle sukulaiselle tuli ihosyöpä ja itse en todellakaan sitä myöskään halua. Eivätkö nämä ihmiset ole kuulleet melanoomasta? Yksi tuttu naureskeli kerran että aurinkorasva 50+ on lapsille tarkoitettu. Ihmettelin että miten voi olla noin vähän tietoa aiheesta. Hän kertoi että aikoo saada perheenjäsenensä ruskettumaan ja otti pois hänen korkeakertoimisen aurinkorasvansa ja näytti kuvia "on se vähän ruskettunut jo". Kuvissa tämä henkilö oli ihan punainen. 

Oli myös aika silmiä avaavaa nähdä Aasiassa ihmisiä rannalla verhoutuneena niin paljon kankaisiin ettei iho vaan pala ja rusketu. Niin on kauneusihanteet erilaisia eri puolilla maailmaa. Kyllä minäkin nyt liikun shortseissa että jalat saisi edes ihan kevyttä väriä etten näytä siltä että voi kommentoida ikävästi, joten en ole ihan irti kauneusihanteiden tavoittelusta itsekään. Mutta käytän aina 50 aurinkosuojaa. Pidän auringosta ja sen lämmöstä ja hakeudun sinne mielellään mutta aina suojattuna.

Vierailija kirjoitti:

Lumivalkoiset ja punapäät harvoin viihtyvät edes auringossa tämä on ihotyyppikysmys. Eivät rusketu, tulee aurinkoihottumaa, palaa helposti, tulee jopa huonovointiseksi. Äitini on tätä tyyppiä, ei viihdy ollenkaan auringossa tai kuumassa. Mutta sitten on meitä jotka ollaan auringossa ja nautitaan siitä silloin kun se kesällä paistaa täällä. Tämä on asia joka jakaa ihmisiä ja on jokaisen oma valinta.

Itse olen vaalea ja viihdyn tosi hyvin, rakastan lämpimiä ilmoja ja aurinkoa. Hellekään ei haittaa. Mutta en ole punapää. Kuitenkin, vähän tuntuu että on mennyt geenit sekaisin :D Minun pitäisi varmaan viihtyä viileässä.

Auringosta voi nauttia myös turvallisesti. Itse käytän luonnonkosmetiikan fysikaalisia suojia, ja tarvittaessa hattua yms. suojaavia vaatteita. Alkukeväästä syksyyn käytän meikkipohjana Alga Mariksen sävyttävää aurinkovoidetta, joka on kuin kevyt meikkivoide, mutta riittävällä SPF:llä. 

Olen 40, käyn kosmetologilla noin kerran vuodessa ja aina saan kehuja ihon hyväkuntoisuudesta, eikä ryppyjä tai juonteita tosiaan ole, toisin kuin 2v nuoremmalla siskollani, joka tuskin on edes kuullut sanaa aurinkovoide. Tottakai muutenkin terveelliset elämäntavat vaikuttaa, mutta kyllä se on tosiasia, että aurinko vanhentaa ja altistaa syövälle. Syöpä voi iskea myös siihen helposti ruskettuvaan brunetteen yhtä lailla kuin lumikki-ihoiseen punapäähänkin. 

Suosittelen tutustumaan luonnonkosmetiikan aurinkosuojiin.