Nyt nelikymppisenä todella ymmärrän, että hyvä UV suoja ja auringon välttely on paras anti-age tuote/teko
Olen aina ollut ihotyyppiä 1, eli punertavapohjainen, erittäin vaalea iho joka ei kunnolla rusketu mutta palaa herkästi. Niinpä teini-ikäisestä alkaen olen vältellyt aurinkoa, joko pysymällä sisällä, varjossa, käyttämällä hattuja, riittävästi vaatteita ja 50+ UV suojaa. Teini-ikäisenä minulle naurettiin kun en grillannut itseäni auringossa. Yliopistoaikana 15-20 vuotta sitten olin säännönmukaisesti kaveripiirissäni vitsi, kun kesäillan piknikillä lisäilin 50 spf aurinkovoidetta ja hakeuduin varjoon jne. Kaverini eivät olleet mitään 80-lukuhenkisiä auringonpalvojia, joille rusketus olisi ollut itseisarvo. He kyllä käyttivät myös aurinkovoidetta, mutta lähinnä etelänmatkoilla, Suomessa keskipäivällä kesällä ja aina alle 30 spf kertoimella. Heillä oli käsityksiä, että "illalla ei tarvi aurinkosuojaa", "talvella ei tarvi aurinkosuojaa" (ei vaikka ulkoilisi monta tuntia kirkkaassa pakkassään auringossa), "50 spf on vain lapsille" jne. Minulle naureskeltiin, että "olet neuroottinen" yms.
No tänään olin koronavuoden jälkeen pitkästä aikaa lounaalla yliopistoajan ystävieni kanssa. Olemme kaikki siis nelikymppisiä naisia. Kovasti kyselivät minulta, että olenko käynyt jossain mikroneulauksessa/ottanut täyteaineita/jotain muuta, vai miten voin olla niin rypytön. En keksinyt muuta syytä kuin että olen viimeiset 25 vuotta säännönmukaisesti vältellyt altistumista UV-säteilylle. Ihovoiteena aina ollut joku halvin Lumenen herkän ihon perusvoide, mikä löytyy alle 5 euron hintaan Alepasta ja saman sarjan halpa silmänympärysvoide. Aurinkosuojaa käytän päivittäin, talvella/syksyllä spf 20-30 ja muutoin 50 ja lisäksi tosiaan vältän suoraan aurinkoon altistumista. Viimeisen puolen vuoden sisään olen lisäksi alkanut panostaa ihonhoitoon ja käytän iltaisin retinoliseerumia ja aamulla C-vitaminiseerumia mutta näiden vaikuttavuudesta en ole vielä huomannut näyttöä, vaikka jotain tutkimusnäyttöä pitäisi olla kummastakin.
Eli kaikki rakkaat 2-kymppiset: vaikka nyt ajatus nelikymppisenä olemisesta voi tuntua ikuisuudelta, niin muistakaa oikeasti mikä merkitys UV säteilyllä on ihon kuntoon myöhemmin! Kivoista lämpimistä ilmoista voi nauttia myös ilman, että altistaa itseään säteilylle.
Kommentit (60)
Jep. Mulla on yksi 35-vuotias työkaveri, joka on kasvonpiirteiltään vielä nuoren näköinen (on ylipainoinen), mutta decoltee-alue on jo täynnä ryppyjä. Hän käy jatkuvasti etelässä ottamassa aurinkoa.
Hänestä tulee niin järkyttävän näköinen noin kymmenen vuoden päästä.
Vierailija kirjoitti:
Onpa mukava kuulla, että tämä käytäntö on toiminut!
Itsekin käytän joka ikinen päivä korealaista kosteusvoiteen päälle levitettävää aurinkosuojaa jossa on spf 50. Sekä näin kesällä vielä isoja aurinkolaseja. Jotkut jaksavat tätä ihmetellä. Mutta ei tämä minusta estä auringosta nauttimista. Aurinkoa en ole varsinaisesti koskaan ottanut suoraan porotuksessa makaamalla, mutta en välttele esim. kävelylenkkejä auringossa.
Aion todellakin paasata tästä asiasta nuoremmille naisille! :D
Varo noita korealaisia aurinkosuojia! Monen suositun merkin aurinkosuoja paljastui testeissä olevan paljon heikompi mitä ilmoitettu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Painon jojoilua kannattaa välttää myös. Itselläni tuon vuoksi kehittyi jo alta nelikymppisenä leuan alle roikkuva ryppyinen heltta. Tietty tissitkin on löystyneet ja muutenkaan ei kroppa ole se kaikkein kiintein, mutta ne saa piiloon vaatteilla eikä noi ole koskaan niin edes häirinneet, toisin kuin sen veltostuneen kalkkunankaulan (ei, en halua pukeutua poolokauluksiin).
Haluaisitko mieluummin sen yleisemmän "leuka jatkuu rasvapatjana lähes koko kaulanmitan" -leuan? Nämä ovat ne kaksi vaihtoehtoa vanhetessa, jos ei lähde turhiin kauneusoperaatioihin.
En haluaisi kumpaakaan. Mistä se rasvapatja siihen leuan alle ilmestyy vanhanakaan jos pitää painon kurissa?
No näin olen havainnut kaveripiirissäni, myös hoikilla naisilla. Iän myötä iho veltostuu, ellei lisääntyvä rasvakertymä vedä ihoa pinkeämmäksi.
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on tosi vaikea saada ihosyöpää vaikka täällä hilluisi koko kesän ilman aurinkorasvaa kaikki päivät ulkona. Aurinkoisia päiviä on tosi vähän ja silloinkin tosi harvoin niin paljon uv-säteilyä, että sillä saisi naamansa ruttuun nelikymppisiinsä mennessä.
Itse en yleensä rasvaa edes naamaani enkä edes etelässä, vaan pysyttelen Välimerellä mieluummin varjossa. Suomessa en ole vaivautunut mihinkään toimenpiteisiin niiden harvojen aurinkoisten päivien takia, joita tänne joinakin vuosina sattuu. Eipä ole naama mitenkään erityisen ryppyinen vaikka ikää jo lähemmäs 50. Itse uskon mieluummin d-vitamiiniin ja auringon verenpainetta ja stressiä vähentävään vaikutukseen.
Onhan se kyllä aivan eri asia grillata itseään aurinkomatkoilla biitseillä kuin liikuskella Suomen kamaralla. Tämän päivän UV-indeksi kertoilee, että helsingissä oli korkeimmillaan noin 4-5 uv abouttia rallaa klo 11:30-13:30. Kun sitten vaikka Espanjan Las Palmasissa ennuste oli 12:30-15:00 10-11 uv. Suomessa suositellaan ihon suojaamista kolmosesta alkaen.
Aloin kolmikymppisenä käyttämään vahvoja aurinkovoiteita pigmentin epätasaisuuden vuoksi. Ympäri vuoden käytän siis 50+ kertoimisia aurinkovoiteita. Ihoni on näin viisikymppisenä todella vähäryppyinen verrattuna aurinkorasvoja välttelevään siskooni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän tossa voi geenitkin/kasvonpiirteet ja se ettei ole kovin alhainen rasvaprosentti myös vaikuttaa, samoin vedenjuonti ym elämäntavat.
Olet oikeassa että auringolta tulisi suojautua, mutta toisaalta me kaikki vanhenemme joskus eikä ulkonäkö ole lopulta pääasia.
Itse olen myös kalpea 31v, nuorena rusketuin herkästi enkä palanut helposti. Nykyisin en rusketu ja varmuuden vuoksi lotraan spf50. Valitettavasti se aiheuttaa minulle mm aknea (olen kokeillut eri apteekin merkkejä), silmien vetistystä (mikä tekee sitten helposti silmätulehduksia), koen että tulee vain entistä tukalampi olo helteellä, jne joten rasvaan lähinnä kun menen päivisin ulos ja olen siellä yli 30min tai kun menen rannalle ja merelle.. mutta iltaisin en rasvaa. Mielummin suojaudun vaatteilla tai hatuilla.
Aurinkorasvojen käytön aloittamisen jälkeen olen huomannut enemmän luomia ym kuin ennen (vaikka olen ollut jopa vähemmän ulkona). Tätä ei ollut ennen kun en käyttänyt rasvaa ollenkaan joten en täysin luota aurinkorasvoihin tämän vuoksi. Olen huomannut että tässä täytyy olla jokin yhteys noihin kemiallisiin rasvoihin.
Luomet liittyvät ikääntymiseen, eivät aurinkovoiteisiin.
Olen tuo jolle vastasit. Olen tosiaan vasta 31 ja aloin käyttää aurinkorasvoja kunnolla oikeastaan vasta päälle 2-kymppisenä. Kyse ei ole siis mielestäni ikääntymisestä.
Ensinnäkin minulla ei ole paljoa luomia eikä niitä ole koskaan tullut helposti (kesakoita kyllä on ollut mutta häviävät usein talveksi). Näitä on ihan selkeästi tullut nimenomaan kemiallisten aurinkorasvojen jälkeen, sitä ennen ei aikaisempina vuosina ollut ja silloin kun en ole niitä käyttänyt ei ole tullut lisää. Ne on myös ilmestyneet aivan älyttömän nopeasti kemiallisten rasvojen jälkeen.
En pidä kemiallisia suojia täysin turvallisena. Johan monen kemikaalin/kosmetiikan/elintarvikkeiden vaikutukset selviävät vasta jälkijunassa muutenkin.
Sanon ihan suoraan että ihan oikeasti tässä on jokin yhteys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän tossa voi geenitkin/kasvonpiirteet ja se ettei ole kovin alhainen rasvaprosentti myös vaikuttaa, samoin vedenjuonti ym elämäntavat.
Olet oikeassa että auringolta tulisi suojautua, mutta toisaalta me kaikki vanhenemme joskus eikä ulkonäkö ole lopulta pääasia.
Itse olen myös kalpea 31v, nuorena rusketuin herkästi enkä palanut helposti. Nykyisin en rusketu ja varmuuden vuoksi lotraan spf50. Valitettavasti se aiheuttaa minulle mm aknea (olen kokeillut eri apteekin merkkejä), silmien vetistystä (mikä tekee sitten helposti silmätulehduksia), koen että tulee vain entistä tukalampi olo helteellä, jne joten rasvaan lähinnä kun menen päivisin ulos ja olen siellä yli 30min tai kun menen rannalle ja merelle.. mutta iltaisin en rasvaa. Mielummin suojaudun vaatteilla tai hatuilla.
Aurinkorasvojen käytön aloittamisen jälkeen olen huomannut enemmän luomia ym kuin ennen (vaikka olen ollut jopa vähemmän ulkona). Tätä ei ollut ennen kun en käyttänyt rasvaa ollenkaan joten en täysin luota aurinkorasvoihin tämän vuoksi. Olen huomannut että tässä täytyy olla jokin yhteys noihin kemiallisiin rasvoihin.
Luomet liittyvät ikääntymiseen, eivät aurinkovoiteisiin.
Olen tuo jolle vastasit. Olen tosiaan vasta 31 ja aloin käyttää aurinkorasvoja kunnolla oikeastaan vasta päälle 2-kymppisenä. Kyse ei ole siis mielestäni ikääntymisestä.
Ensinnäkin minulla ei ole paljoa luomia eikä niitä ole koskaan tullut helposti (kesakoita kyllä on ollut mutta häviävät usein talveksi). Näitä on ihan selkeästi tullut nimenomaan kemiallisten aurinkorasvojen jälkeen, sitä ennen ei aikaisempina vuosina ollut ja silloin kun en ole niitä käyttänyt ei ole tullut lisää. Ne on myös ilmestyneet aivan älyttömän nopeasti kemiallisten rasvojen jälkeen.
En pidä kemiallisia suojia täysin turvallisena. Johan monen kemikaalin/kosmetiikan/elintarvikkeiden vaikutukset selviävät vasta jälkijunassa muutenkin.
Sanon ihan suoraan että ihan oikeasti tässä on jokin yhteys.
Jotkut kemialliset aurinkofiltterithän tuottavat hajotessaan vapaita radikaaleja ja osa on yhdistetty mm. mitokondrio-ongelmiin. Esim. oktinoksaatista on tutkimusta, joka on yhdistänyt sen DNA-vaurioihin. Sikäli en ihmettele tuota havaintoasi. Tutkimustiedon puutetta on edelleen paljon. Itse pidän sinkkioksidia turvallisimpana filtterinä, ja sitä alkaa onneksi saada jo ihan mukavilla koostumuksillakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän tossa voi geenitkin/kasvonpiirteet ja se ettei ole kovin alhainen rasvaprosentti myös vaikuttaa, samoin vedenjuonti ym elämäntavat.
Olet oikeassa että auringolta tulisi suojautua, mutta toisaalta me kaikki vanhenemme joskus eikä ulkonäkö ole lopulta pääasia.
Itse olen myös kalpea 31v, nuorena rusketuin herkästi enkä palanut helposti. Nykyisin en rusketu ja varmuuden vuoksi lotraan spf50. Valitettavasti se aiheuttaa minulle mm aknea (olen kokeillut eri apteekin merkkejä), silmien vetistystä (mikä tekee sitten helposti silmätulehduksia), koen että tulee vain entistä tukalampi olo helteellä, jne joten rasvaan lähinnä kun menen päivisin ulos ja olen siellä yli 30min tai kun menen rannalle ja merelle.. mutta iltaisin en rasvaa. Mielummin suojaudun vaatteilla tai hatuilla.
Aurinkorasvojen käytön aloittamisen jälkeen olen huomannut enemmän luomia ym kuin ennen (vaikka olen ollut jopa vähemmän ulkona). Tätä ei ollut ennen kun en käyttänyt rasvaa ollenkaan joten en täysin luota aurinkorasvoihin tämän vuoksi. Olen huomannut että tässä täytyy olla jokin yhteys noihin kemiallisiin rasvoihin.
Luomet liittyvät ikääntymiseen, eivät aurinkovoiteisiin.
Olen tuo jolle vastasit. Olen tosiaan vasta 31 ja aloin käyttää aurinkorasvoja kunnolla oikeastaan vasta päälle 2-kymppisenä. Kyse ei ole siis mielestäni ikääntymisestä.
Ensinnäkin minulla ei ole paljoa luomia eikä niitä ole koskaan tullut helposti (kesakoita kyllä on ollut mutta häviävät usein talveksi). Näitä on ihan selkeästi tullut nimenomaan kemiallisten aurinkorasvojen jälkeen, sitä ennen ei aikaisempina vuosina ollut ja silloin kun en ole niitä käyttänyt ei ole tullut lisää. Ne on myös ilmestyneet aivan älyttömän nopeasti kemiallisten rasvojen jälkeen.
En pidä kemiallisia suojia täysin turvallisena. Johan monen kemikaalin/kosmetiikan/elintarvikkeiden vaikutukset selviävät vasta jälkijunassa muutenkin.
Sanon ihan suoraan että ihan oikeasti tässä on jokin yhteys.
Kemiallisten suojien lisäksi on myös fysikaalisia suojia, eli siis luonnonkosmetiikan aurinkovoiteet. Ihoa ei siis tarvitse jättää kokonaan ilman aurinkorasvaa.
Ihmiset ovat kautta aikojen viettäneet päivät ulkona auringonvalossa. Ihosyövät alkoivat lisääntyä rajusti 1900-luvun loppupuolella länsimaisilla. Mikäs muu yleistyi silloin? Aurinkorasvat. Juuri niillä aurinkoa palvovilla länkkärituristeilla alkoi esiintyä ihosyöpää sem verran usein, että tutkijoiden kiinnostus heräsi. Kemialliset cocktailit iholla yhdistettynä auringonpaahteen aikaan saamaan kuumenemiseen saa aikaan kiinnostavia reaktioita iholla. En käytä muuta kuin luonnollisia aurinsuojia, kaikki markettitökötit jo haiseekin ihan syövältä. Niitä sitten ihmiset läträä onneissaan, ja luulevat tuon valtavan kemikaalikuorman tekevän hyvää heidän keholleen. Huhhuh. Auringonvalo sen sijaan tekee iholleni ja mielelleni hyvää.
Itse täytän tänä vuonna 40 ja aloin käyttää aurinkovoidetta kesäisin vasta pari vuotta sitten. Sitä ennen en käyttänyt ikinä siis. Silti mulla ei ole vielä yhtään ryppyä eikä uurteitakaan muuta kuin otsassa yksi hyvin kevyt, joka näkyy vain kun iho on kuivempi. Uskon että geeneillä on suurempi vaikutus kuin aurinkovoiteella. Äiti oli kans pitkään ikäistään paljon nuoremman näköinen, vaikka ei ikinä käyttänyt aurinkovoidetta. Ei siis käytä vieläkään ja on jo 70+ Alkoi oikeastaan vanheta vasta 65+. Sitä ennen näytti aina ikäistään 15-20 vuotta nuoremmalta.
Kumpikaan meistä ei ole myöskään ikinä tupakoinut, sekin saattaa vaikuttaa. Meidän ikäryhmissä on vielä aika paljon tupakoivia tai nuorena tupakoineita. Nykynuoriso ei enää tupakoi samoissa määrin.
Vierailija kirjoitti:
Itse täytän tänä vuonna 40 ja aloin käyttää aurinkovoidetta kesäisin vasta pari vuotta sitten. Sitä ennen en käyttänyt ikinä siis. Silti mulla ei ole vielä yhtään ryppyä eikä uurteitakaan muuta kuin otsassa yksi hyvin kevyt, joka näkyy vain kun iho on kuivempi. Uskon että geeneillä on suurempi vaikutus kuin aurinkovoiteella. Äiti oli kans pitkään ikäistään paljon nuoremman näköinen, vaikka ei ikinä käyttänyt aurinkovoidetta. Ei siis käytä vieläkään ja on jo 70+ Alkoi oikeastaan vanheta vasta 65+. Sitä ennen näytti aina ikäistään 15-20 vuotta nuoremmalta.
Kumpikaan meistä ei ole myöskään ikinä tupakoinut, sekin saattaa vaikuttaa. Meidän ikäryhmissä on vielä aika paljon tupakoivia tai nuorena tupakoineita. Nykynuoriso ei enää tupakoi samoissa määrin.
Se rupsahdus voi tulla äkkiä. Olen sinua muutaman vuoden vanhempi. 41 oli se ikävuosi jolloin ikääntymisen merkkejä tuli yhtäkkiä ihan hurjasti: nasilabialepoimut syvenivät, silmänympärysryppyjä ilmestyi ja kaikenkaikkiaan kasvot yhtäkkiä vaan valahtivat.
Minä en pidä auringon kosketuksesta ja helteestä, joten pysyn visusti sisätiloissa niin paljon kuin kykenen. Ja minähän kykenen: viimeksi olen ollut auringossa kymmenisen vuotta sitten taloyhtiön talkoissa, joihin sonnustauduin isoon hattuun ja SPF 50:een ja pysyttelin talon varjoisalla puolella. Olen siis eräänlainen kävelevä laboratoriokoe.
Tykkään meikata, joten puhdistaminen ja kosteuttaminen tulevat luonnostaan siinä mukana. Olen myös perinyt sekä isältäni että äidiltäni hyvän ihon. Heistä toinen ruskettuu helposti ja toinen ei ollenkaan, ja minä en viitsi edes kokeilla. Nyt olen hieman lähempänä kuuttakymppiä kuin viittäkymppiä, eikä minulla ole ryppyjä tai juonteita, paitsi jos kurtistelen naamaani kunnolla, tietysti.
Minulla oli aikoinani kollega, joka teki suurin piirtein kaiken vastoin nykyisiä "sääntöjä". Hän oli nuori aikuinen 70-luvulla, kun iholle leviteltiin "ruskettumista edistävää" öljyä ja leuan alla pideltiin foliopäällysteisiä levyjä, jotta aurinko oikein tarttuisi. Hän harrasti myös purjehtimista ja tupakoi ketjussa. Pitkänä ja hoikkana hän näytti kaukaa tosi hyvältä, mutta hän oli ryppyisin ikinä näkemäni nelikymppinen: hänen kasvonsa olivat täynnä syviä juonteita, jotka olivat rypyssä, ja rypytkin olivat täynnä pienen pieniä ryppyjä. Hän kyseli minulta jatkuvasti "erikoisista" ihonhoitotempuistani, joten kerroin kosteusvoiteista ynnä muusta; auringon välttelystä oli ihan turha selittää, koska se oli jo liian myöhäistä. Hän näytti täsmälleen tämän ensimmäisen kuvan henkilöltä:
https://www.dermdelmar.com/skin-care/what-is-solar-elastosis/
Olen käyttänyt aurinkovoidetta melkein aina ulos mennessäni jostain vähän päälle 20-vuotiaasta asti, sanoisin että jotain 5 vuotta. Koen että vähän pakkokin, ihan jo siksi että olen sitä ihotyyppiä joka ei oikein rusketu eli ihosyöpäriski on aika korkea. Plussaa on jos ryppyjäkin sitten tulee hitaammin, mutta olen kyllä muutenkin kai sitä tyyppiä joka näyttää pitkään nuorelta.
Vierailija kirjoitti:
En tajua et miten joku edelleen ottaa aurinkoa. Jos haluaa päivittyneen sävyn ihoon niin sen saa terveellisesti ja tasaisesti purkista. Ihan älytöntä altistaa itsensä syövälle ja rypyille. Eihän sitä nuorena moni tajua.
Noilla rasvoilla altistaa ainakin itsensä syövälle.
Vieläkin saa kuulla, varsinkin itseä vanhemmilta henkilöiltä, että on niin kovin kalpea. Olen luonnostanikin vielä keskivertoa vaaleampi enkä rusketu, joten olisi ajanhukkaa ja ihosyöpäriskiä lisäävää edes yrittää. Miksiköhän ihmiset kokevat minun ruskettumattomuuteni kuuluvan heille, varsinkin kun ruskettuminen on näistä kahdesta se epäterveellinen vaihtoehto?
Vierailija kirjoitti:
Vieläkin saa kuulla, varsinkin itseä vanhemmilta henkilöiltä, että on niin kovin kalpea. Olen luonnostanikin vielä keskivertoa vaaleampi enkä rusketu, joten olisi ajanhukkaa ja ihosyöpäriskiä lisäävää edes yrittää. Miksiköhän ihmiset kokevat minun ruskettumattomuuteni kuuluvan heille, varsinkin kun ruskettuminen on näistä kahdesta se epäterveellinen vaihtoehto?
Minä olen vastannut päivittelijöille, että me Lumikit emme rusketu. :)
Vierailija kirjoitti:
ihmiset pelkää aurinkoa mutta antaa itsensä lihota kaskelotiksi
Joo siis ylipainosta ei ole mitään terveyshaittoja todistetusti. Pelätkää aurinkoa
No mulla oli melanooma. Että joo, pelkään tätä nykyä.
No jos jaksaa elää ikuisesti varjossa. Suomen oloissa on vähän huono selitys syyttää aurinkoa rypyistä.
Onhan se mukava oleskella ulkona nauttien samalla ilmasta (lenkillä, terassilla yms), mutta pakonomaista itsensä ruskettamista/aurinkotuolissa/rannoilla makoilua en ymmärrä. Sen saman rusketuksen saa terveemmin purkista ja iho kiittää myöhemmällä iällä.
T.Parikymppinen
Onpa mukava kuulla, että tämä käytäntö on toiminut!
Itsekin käytän joka ikinen päivä korealaista kosteusvoiteen päälle levitettävää aurinkosuojaa jossa on spf 50. Sekä näin kesällä vielä isoja aurinkolaseja. Jotkut jaksavat tätä ihmetellä. Mutta ei tämä minusta estä auringosta nauttimista. Aurinkoa en ole varsinaisesti koskaan ottanut suoraan porotuksessa makaamalla, mutta en välttele esim. kävelylenkkejä auringossa.
Aion todellakin paasata tästä asiasta nuoremmille naisille! :D