Lapsi sai 9 todistuksen vaikka kokeista tuli kymppejä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko kyseessä poika?

Taas pojan äiti yrittää selittää itselleen miksi oma poika ei saanut hyviä numeroita. Olisko aika jo herätä todellisuuteen ja myöntää että se poika ei vaan osaa.

Äikän numerot 10+, 8 1/2 ja 9-. Eikö muka osaa?

Tytöt saavat tutkitusti parempia arvosanoja kuin pojat samalla tai jopa heikommalla osaamisella.

Tutkimukset ovat usein aika pintapuolisia ja perustuvat numeroihin ja keskiarvoihin. Onko oikeasti tutkittu kaikkia asiaan vaikuttavia tekijöitä.

Oma pienimuotoinen tutkimukseni opettamieni seiskaluokkien kanssa:

Luokka 1:

Keskiarvo pojat: 8,64 Keskiarvo tytöt: 9,00 Kymppejä kuusi, kolme pojille ja kolme tytöille. Viidestä ysistä yksi oli pojalla. 

Luokka 2:

Keskiarvo tytöt: 8,44 Keskiarvo pojat: 8,25. Kymppejä kaksi, kummatkin pojalla. Ysejä viisi ja kaksi niistä pojilla.

Luokka 3: 

Keskiarvo tytöt: 8,20 Keskiarvo pojat: 7,70. Yksi kymppi, pojalla. Kuusi ysiä, kaksi niistä pojilla.

Luokka 4:

Keskiarvo tytöt: 6,80 Keskiarvo pojat: 6,00. Ei lainkaan kiitettäviä. Parhaat arvosanat kaseja ja ne jakautuivat tasaisesti tytöille ja pojille.

Eli tästä näemme, että tytöillä on kyllä parempi keskiarvo, mutta parhaista parhaat ovat kyllä poikia. Kympin saajistakin pojat olivat selvästi aktiivisempia ja tekivät enemmän ylimääräistä kuin tytöt. Monille "kympin pojista" kuuluisi oikeastaan arvosana 11. Mutta pojissa on myös ne pahimmat "dropoutit".  Keskiarvoista näkyy myös luokan opiskeluilmapiirin vaikutus opintomenestykseen... paskapuhetta, että hyvä pärjäisi missä vaan.

Av:tä parhaimmillaan. Oma pienimuotoinen tutkimus kumoaa tieteellisen tutkimuksen.

Tieteellinen tutkimus ei ole välttämättä yhtään tätä tutkimustani parempi :D T. tutkijatohtorien vaimo ja sisko

Kuten sanottua, taattua av-mammaa.

T. Professori

Moikka vaan sinä tyypillinen omahyväinen professori. Mutta tietysti, kukas sen kissan hännän nostaa, jos ei kissa itse... 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Todennäköisesti lapsi ei vaan kerro kaikkea siitä miten todellisuudessa käyttäytyy tunneilla.

Jos lapsi perseilee tunnilla, niin siitä tulisi Wilma-viestiä.

Ei tule, muuta kuin erityisen kamalista tapauksista. Opettajat eivät nimittäin jaksa niitä vanhempia, jotka hyökkäävät opettajan kimppuun, että tämä "kiusaa" lapsukaista, kun on niin negatiivinen, että pistää koko ajan punaista Wilmaan. Moni pahakin häirikkö saa paljon vihreitä Wilmaan, koska se "kannustusvihreä" tulee aina silloin, kun möykkää vähän vähemmän kun tavallisesti.

Kyseinen opettaja ei koskaan anna positiivista palautetta Wilmassa. Negatiivista on kyllä antanut.

Ilmeisesti lapsesi siis on oikeasti aika kamala, koska about 80% negoista jää kyllä antamatta.

Negaa tullut ehkä kaksi kertaa, ihan tavallinen lapsi kyseessä.

Sekin on kyllä jo paljon. Hyvin käyttäytyvä lapsi ei saa kyllä ikinä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko kyseessä poika?

Taas pojan äiti yrittää selittää itselleen miksi oma poika ei saanut hyviä numeroita. Olisko aika jo herätä todellisuuteen ja myöntää että se poika ei vaan osaa.

Äikän numerot 10+, 8 1/2 ja 9-. Eikö muka osaa?

Tytöt saavat tutkitusti parempia arvosanoja kuin pojat samalla tai jopa heikommalla osaamisella.

Tutkimukset ovat usein aika pintapuolisia ja perustuvat numeroihin ja keskiarvoihin. Onko oikeasti tutkittu kaikkia asiaan vaikuttavia tekijöitä.

Oma pienimuotoinen tutkimukseni opettamieni seiskaluokkien kanssa:

Luokka 1:

Keskiarvo pojat: 8,64 Keskiarvo tytöt: 9,00 Kymppejä kuusi, kolme pojille ja kolme tytöille. Viidestä ysistä yksi oli pojalla. 

Luokka 2:

Keskiarvo tytöt: 8,44 Keskiarvo pojat: 8,25. Kymppejä kaksi, kummatkin pojalla. Ysejä viisi ja kaksi niistä pojilla.

Luokka 3: 

Keskiarvo tytöt: 8,20 Keskiarvo pojat: 7,70. Yksi kymppi, pojalla. Kuusi ysiä, kaksi niistä pojilla.

Luokka 4:

Keskiarvo tytöt: 6,80 Keskiarvo pojat: 6,00. Ei lainkaan kiitettäviä. Parhaat arvosanat kaseja ja ne jakautuivat tasaisesti tytöille ja pojille.

Eli tästä näemme, että tytöillä on kyllä parempi keskiarvo, mutta parhaista parhaat ovat kyllä poikia. Kympin saajistakin pojat olivat selvästi aktiivisempia ja tekivät enemmän ylimääräistä kuin tytöt. Monille "kympin pojista" kuuluisi oikeastaan arvosana 11. Mutta pojissa on myös ne pahimmat "dropoutit".  Keskiarvoista näkyy myös luokan opiskeluilmapiirin vaikutus opintomenestykseen... paskapuhetta, että hyvä pärjäisi missä vaan.

Av:tä parhaimmillaan. Oma pienimuotoinen tutkimus kumoaa tieteellisen tutkimuksen.

Tieteellinen tutkimus ei ole välttämättä yhtään tätä tutkimustani parempi :D T. tutkijatohtorien vaimo ja sisko

Jatkan vielä, että minuakin aikanaan graduani ohjannut professori suositteli jatko-opintoja, mutta ei kiinnostanut, koska koin tieteellisen tutkimuksen olevan enimmäkseen niin suurta paskaa. Kollegoita täytyy miellyttää tuloksissa, tai muuten käy uran huonosti. Sitä paitsi mieheni työtä seuranneena täytyy sanoa, että vain niitä asiaan vaikuttavia tekijöitä voi tutkia, joista joku maksaa. Joten mitään oikeaa kokonaiskuvaa ei synny yhtään mistään. Ihan turha luottaa johonkin "tieteeseen" nykypäivänä. Ihmiset kuvittelevat, että tiede on jokin ratkaisuautomaatti, koska teknisiä leluja kyllä keksitään - niistähän maksetaan...

Sellainen qanonilainen siellä.

En edes kunnolla tiedä, mitä käyttämäsi sana sisältää, koska en ole välittänyt tutustua. Mielipiteeni nojaavat ihan itse kokemiini ja näkemiini asioihin. En ole tiedevastainen, kyllä tiedettä pitää tehdä, pitäisi tehdä enemmänkin, mutta nykyisellään luottamus vs todellisuus on aivan liian suurta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ysin saa sillä, että osaa ja tekee kaiken, mitä opettaja pyytää. Siinä pitää olla jo tunnillakin ihan aktiivinen, vaikka kokeista saisi täysiä pisteitä.

Kymppiin pitää osoittaa osaavansa muutakin kuin OPS:n mukaiset asiat.

Tämä seikka on tullut monta kertaa esiin. Eli kerrotko, miten tämä opsin ulkopuolinen osaaminen todennetaan, arvioidaan ja dokumentoidaan?

No minä ainakin tarjoan lisätehtäviä, joista saa pisteitä kymppiin.  Tai vaikeampia tehtäviä, jotka voi valita tehtäväkseen niiden kaikille tarkoitettujen asemasta. Ovat laajempia ja soveltavampia, vaativat omaa kannanottoa. 

Tuntiaktiivisuus taas todentuu sillä, että laitan aina vihreää, kun joku on viitannut ja vastannut järkevästi yli 10 kertaa oppitunnin aikana.

Miten todennat tuon viittaamisen? Jos jokainen viittaa 10 kertaa, niin tunnin aikana viitataan jopa yli 200 kertaa.

Mitäs jos haastavampia ja vaikeampia tehtäviä ei ole tarjolla? Voiko jättää kiitettävän antamatta, jos ei anneta edes mahdollisuutta sen saavuttamiseen? Mikä on opettajan vastuu?

Ei sellaista luokkaa olekaan, jossa kaikki viittaisivat joka tunti yli 10 kertaa. Niitä oppilaita on luokassa 0-5. Enkä ole mikään opetuksen suunnittelija, vastaan vain omista tunneistani ja teen kaikki tehtäväni itse. En edes tiedä miten kollegat toimivat.

Vierailija kirjoitti:

Eikö teidän kouluissa pidetä ollenkaan arviointikeskusteluja? 

Kyllä meillä ainakin oli näitä joka vuosi alakoulussa (oppilas, opettaja, vanhempi) ja nyt yläkoulussa (oppilas+opettaja).

Se mitä oma lapsi on kotona puhunut, niin kyllä yläkoulun opettajat ovat perusteelleet hyvinkin tarkasti miksi ovat antaneet minkäkin arvosanan. Osa on sanonut suoraan olleensa nyt aika tiukkoja 8:n keväällä. Haluavat, että oppilaat tsemppaavat vielä 9.luokan ja korottavat sitten mieluummin numeroita, kun laskevat.

Taitaa olla koulukohtaista. Meidän poika pääsi 8. luokalta ja joka vuosi on vanhempainvartti, eli se arviointikeskustelu. Siihen paperiin täytetään valmiiksi nuoren oma käsitys, millaiset on työskentelytaidot, osallistuminen tunnilla, ilmapiiri luokassa, koulussa viihtyminen jne. Ei siellä jokaista ainetta erikseen käydä läpi, koska vain luokanvalvoja on läsnä. Poikani luokanvalvoja ei tällä hetkellä opeta hänelle mitään, kun ei ole sitä valinnaista. Muut opettajat ovat voineet antaa lyhyet arviot kirjallisesti, yleensä noin 2-3 aineen opettajat antavat, koska ovat jakaneet, ketkä antavat kullekin oppilaalle. Matikan open arvio oli suunnilleen sellainen, että laskut sujuvat hyvin, mutta voisit olla aktiivisempi viittaamaan ja kyselemään tunnilla. Sitä me sitten luokanvalvojan kanssa ihmeteltiin, mitä matikan ope haluaisi poikani kyselevän. Jos laskut sujuu ok, mitä siellä pitäisi kysellä.

Ei vartin keskustelussa ehdi paljonkaan käydä läpi, ja sitä paitsi pääpaino tuntuu olevan kouluviihtyvyydessä ja työskentelyrauhassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko kyseessä poika?

Taas pojan äiti yrittää selittää itselleen miksi oma poika ei saanut hyviä numeroita. Olisko aika jo herätä todellisuuteen ja myöntää että se poika ei vaan osaa.

Äikän numerot 10+, 8 1/2 ja 9-. Eikö muka osaa?

Tytöt saavat tutkitusti parempia arvosanoja kuin pojat samalla tai jopa heikommalla osaamisella.

Tutkimukset ovat usein aika pintapuolisia ja perustuvat numeroihin ja keskiarvoihin. Onko oikeasti tutkittu kaikkia asiaan vaikuttavia tekijöitä.

Oma pienimuotoinen tutkimukseni opettamieni seiskaluokkien kanssa:

Luokka 1:

Keskiarvo pojat: 8,64 Keskiarvo tytöt: 9,00 Kymppejä kuusi, kolme pojille ja kolme tytöille. Viidestä ysistä yksi oli pojalla. 

Luokka 2:

Keskiarvo tytöt: 8,44 Keskiarvo pojat: 8,25. Kymppejä kaksi, kummatkin pojalla. Ysejä viisi ja kaksi niistä pojilla.

Luokka 3: 

Keskiarvo tytöt: 8,20 Keskiarvo pojat: 7,70. Yksi kymppi, pojalla. Kuusi ysiä, kaksi niistä pojilla.

Luokka 4:

Keskiarvo tytöt: 6,80 Keskiarvo pojat: 6,00. Ei lainkaan kiitettäviä. Parhaat arvosanat kaseja ja ne jakautuivat tasaisesti tytöille ja pojille.

Eli tästä näemme, että tytöillä on kyllä parempi keskiarvo, mutta parhaista parhaat ovat kyllä poikia. Kympin saajistakin pojat olivat selvästi aktiivisempia ja tekivät enemmän ylimääräistä kuin tytöt. Monille "kympin pojista" kuuluisi oikeastaan arvosana 11. Mutta pojissa on myös ne pahimmat "dropoutit".  Keskiarvoista näkyy myös luokan opiskeluilmapiirin vaikutus opintomenestykseen... paskapuhetta, että hyvä pärjäisi missä vaan.

Av:tä parhaimmillaan. Oma pienimuotoinen tutkimus kumoaa tieteellisen tutkimuksen.

Tieteellinen tutkimus ei ole välttämättä yhtään tätä tutkimustani parempi :D T. tutkijatohtorien vaimo ja sisko

Kuten sanottua, taattua av-mammaa.

T. Professori

Moikka vaan sinä tyypillinen omahyväinen professori. Mutta tietysti, kukas sen kissan hännän nostaa, jos ei kissa itse... 

Kuulostaa, että teidän perheessä sinä nostelet miehesi ja siskosi häntiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Todennäköisesti lapsi ei vaan kerro kaikkea siitä miten todellisuudessa käyttäytyy tunneilla.

Jos lapsi perseilee tunnilla, niin siitä tulisi Wilma-viestiä.

Ei tule, muuta kuin erityisen kamalista tapauksista. Opettajat eivät nimittäin jaksa niitä vanhempia, jotka hyökkäävät opettajan kimppuun, että tämä "kiusaa" lapsukaista, kun on niin negatiivinen, että pistää koko ajan punaista Wilmaan. Moni pahakin häirikkö saa paljon vihreitä Wilmaan, koska se "kannustusvihreä" tulee aina silloin, kun möykkää vähän vähemmän kun tavallisesti.

Kyseinen opettaja ei koskaan anna positiivista palautetta Wilmassa. Negatiivista on kyllä antanut.

Ilmeisesti lapsesi siis on oikeasti aika kamala, koska about 80% negoista jää kyllä antamatta.

Negaa tullut ehkä kaksi kertaa, ihan tavallinen lapsi kyseessä.

Sekin on kyllä jo paljon. Hyvin käyttäytyvä lapsi ei saa kyllä ikinä.

Kummasti oli käytösnumero 9. Eli kyllä saa hyvin käyttäytyväkin joskus merkintöjä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko kyseessä poika?

Taas pojan äiti yrittää selittää itselleen miksi oma poika ei saanut hyviä numeroita. Olisko aika jo herätä todellisuuteen ja myöntää että se poika ei vaan osaa.

Äikän numerot 10+, 8 1/2 ja 9-. Eikö muka osaa?

Tytöt saavat tutkitusti parempia arvosanoja kuin pojat samalla tai jopa heikommalla osaamisella.

Tutkimukset ovat usein aika pintapuolisia ja perustuvat numeroihin ja keskiarvoihin. Onko oikeasti tutkittu kaikkia asiaan vaikuttavia tekijöitä.

Oma pienimuotoinen tutkimukseni opettamieni seiskaluokkien kanssa:

Luokka 1:

Keskiarvo pojat: 8,64 Keskiarvo tytöt: 9,00 Kymppejä kuusi, kolme pojille ja kolme tytöille. Viidestä ysistä yksi oli pojalla. 

Luokka 2:

Keskiarvo tytöt: 8,44 Keskiarvo pojat: 8,25. Kymppejä kaksi, kummatkin pojalla. Ysejä viisi ja kaksi niistä pojilla.

Luokka 3: 

Keskiarvo tytöt: 8,20 Keskiarvo pojat: 7,70. Yksi kymppi, pojalla. Kuusi ysiä, kaksi niistä pojilla.

Luokka 4:

Keskiarvo tytöt: 6,80 Keskiarvo pojat: 6,00. Ei lainkaan kiitettäviä. Parhaat arvosanat kaseja ja ne jakautuivat tasaisesti tytöille ja pojille.

Eli tästä näemme, että tytöillä on kyllä parempi keskiarvo, mutta parhaista parhaat ovat kyllä poikia. Kympin saajistakin pojat olivat selvästi aktiivisempia ja tekivät enemmän ylimääräistä kuin tytöt. Monille "kympin pojista" kuuluisi oikeastaan arvosana 11. Mutta pojissa on myös ne pahimmat "dropoutit".  Keskiarvoista näkyy myös luokan opiskeluilmapiirin vaikutus opintomenestykseen... paskapuhetta, että hyvä pärjäisi missä vaan.

Av:tä parhaimmillaan. Oma pienimuotoinen tutkimus kumoaa tieteellisen tutkimuksen.

Tieteellinen tutkimus ei ole välttämättä yhtään tätä tutkimustani parempi :D T. tutkijatohtorien vaimo ja sisko

Jatkan vielä, että minuakin aikanaan graduani ohjannut professori suositteli jatko-opintoja, mutta ei kiinnostanut, koska koin tieteellisen tutkimuksen olevan enimmäkseen niin suurta paskaa. Kollegoita täytyy miellyttää tuloksissa, tai muuten käy uran huonosti. Sitä paitsi mieheni työtä seuranneena täytyy sanoa, että vain niitä asiaan vaikuttavia tekijöitä voi tutkia, joista joku maksaa. Joten mitään oikeaa kokonaiskuvaa ei synny yhtään mistään. Ihan turha luottaa johonkin "tieteeseen" nykypäivänä. Ihmiset kuvittelevat, että tiede on jokin ratkaisuautomaatti, koska teknisiä leluja kyllä keksitään - niistähän maksetaan...

Sellainen qanonilainen siellä.

En edes kunnolla tiedä, mitä käyttämäsi sana sisältää, koska en ole välittänyt tutustua. Mielipiteeni nojaavat ihan itse kokemiini ja näkemiini asioihin. En ole tiedevastainen, kyllä tiedettä pitää tehdä, pitäisi tehdä enemmänkin, mutta nykyisellään luottamus vs todellisuus on aivan liian suurta.

Nimenomaan olet tiedevastainen.

Vierailija kirjoitti:

Suullinen kommunikointi on osa äidinkieltä. Jos siinä puutteita, numero oikeutettu.

Kuopus sai yläkoulussa kaikista muista äidinkielen kursseista 10 paitsi puheviestinnästä 9 (on tuppisuu). Päättöarvosana oli 10.

Samanlaista se oli minulla, todistuksessa oli aina huonommat numerot kuin kokeissa koska en ollut tuntiaktiivinen. Olin ujo ja kiusattu, kuka siinä haluaa pilkan kohteeksi viittaamalla ja vastaamalla. Miksi tätä edes painotetaan kouluissa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ysin saa sillä, että osaa ja tekee kaiken, mitä opettaja pyytää. Siinä pitää olla jo tunnillakin ihan aktiivinen, vaikka kokeista saisi täysiä pisteitä.

Kymppiin pitää osoittaa osaavansa muutakin kuin OPS:n mukaiset asiat.

Tämä seikka on tullut monta kertaa esiin. Eli kerrotko, miten tämä opsin ulkopuolinen osaaminen todennetaan, arvioidaan ja dokumentoidaan?

No minä ainakin tarjoan lisätehtäviä, joista saa pisteitä kymppiin.  Tai vaikeampia tehtäviä, jotka voi valita tehtäväkseen niiden kaikille tarkoitettujen asemasta. Ovat laajempia ja soveltavampia, vaativat omaa kannanottoa. 

Tuntiaktiivisuus taas todentuu sillä, että laitan aina vihreää, kun joku on viitannut ja vastannut järkevästi yli 10 kertaa oppitunnin aikana.

Miten todennat tuon viittaamisen? Jos jokainen viittaa 10 kertaa, niin tunnin aikana viitataan jopa yli 200 kertaa.

Mitäs jos haastavampia ja vaikeampia tehtäviä ei ole tarjolla? Voiko jättää kiitettävän antamatta, jos ei anneta edes mahdollisuutta sen saavuttamiseen? Mikä on opettajan vastuu?

Ei sellaista luokkaa olekaan, jossa kaikki viittaisivat joka tunti yli 10 kertaa. Niitä oppilaita on luokassa 0-5. Enkä ole mikään opetuksen suunnittelija, vastaan vain omista tunneistani ja teen kaikki tehtäväni itse. En edes tiedä miten kollegat toimivat.

Eli perusteet oikaisupyynnölle ovat olemassa, jos ei ole edes mahdollista tavoitella kiitettävää.

Vierailija kirjoitti:

Siihen numeroon vaikuttaa läksyjen tekeminen, kaikki tuntityöskentely, aktiivisuus, äidinkielessä jopa käsiala.

Nykyisin siirrytään aina vain varhemmin tekemään kaikki tietokoneilla, joten käsialan merkitys vähenee koko ajan. 

Vierailija kirjoitti:

Kymppiin vaaditaan ylimääräistä, se ei tule ku manulle illallinen . 

Nykyisin sanonta kuuluu "kuin Marinille aamiainen"

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kymppiin vaaditaan ylimääräistä, se ei tule ku manulle illallinen . 

Nykyisin sanonta kuuluu "kuin Marinille aamiainen"

Voitaisiinko pitää keskustelu otsikon mukaisessa asiassa, eikä sotketa päivän politiikkaa tähän. Marin tuskin on antamassa yhdenkään teidän lasten arvosanoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joskus tuntuu, että joidenkin mielestä jokaisella oppilaalla pitäisi olla mahdollisuus kymppiin aivan riippumatta oppilaan ominaisuuksista. Todellisuudessa koulussa mitataan monissa asioissa taitoja, joissa suurin osa ei koskaan saavuta kymppiä. Minusta tärkeää on oppia omat vahvuutensa ja ymmärtää myös, että jossain asiassa on itsellä vaikeuksia, mutta silti on hyvä tyyppi ja yhtä arvokas kuin kaikki muutkin. 

Jos oppiaineessa arvioidaan puheviestintätaitoja, ne eivät voi olla hyvät, jos ei uskalla sanoa mitään. Sitten lähdetään siitä lähtötilanteesta niitä kehittämään. Itse en esimerkiksi olisi ikinä voinut saada liikunnasta kiitettävää, mutta en koskaan ajatellut, että minun pitäisikään. Moni ei voi kielellisten vaikeuksien vuoksi saada kieliaineista kymppejä. Harvalla on musiikissa mahdollisuuksia kymppiin, vaikka tekisi mitä.

Jostain syystä siitä kuitenkin syyllistetään, jos oppilaalta vaaditaan, että hän ilmaisisi esim. oman mielipiteensä puhumalla. Sekin voi tapahtua monella tavalla. Tunnin kulkuun voi osallistua esim. pienissä ryhmissä keskustelemalla, kertomalla oman näkemyksensä, jos opettaja kysyy sitä. Viittaaminen ei ole ainoa tapa. Minusta on hyvä oppia uskaltamaan ilmaisemaan itseään puhumalla vähintään sen verran, etteivät toiset pääse jyräämään. Toisaalta on hyvä muistaa, ettei suuna päänä aina esillä oleva oppilaskaan ole välttämättä taitava puheviestijä. 

Jotenkin tuntuu surkealta lukea kommentteja, joissa ollaan vain numeroiden perässä aivan kuin se, että opitaan taitoja, joita tarvitaan elämässä, olisi aivan turhaa. Itse opettajana uskon siihen, että oppilas voi rohkaistua sanomaan oman näkemyksensä. Pitäisikö minun luopua tästä uskosta ja todeta, että kun on hiljaa niin olkoon hiljaa? Entä miten ratkaisen sen, että oppiaineeseen kuuluu puheviestintä ja puheviestintätaitojen arviointi, mutta hiljaa oleminen ei saisi vaikuttaa mitenkään aineen arvosanaan? Jos mikään oppilaan ominaisuus ei saa vaikuttaa millään lailla arvosanaan, on kaikille annettava kaikista aineista kymppi. Oppilas itse kaikkine ominaisuuksineen vaikuttaa siihen, mitä arvosanoja hänelle tulee. Vai tulevatko tehtävien ja kokeiden suoritukset jostain oppilaan ulkopuolelta?

Koulussa pitäisi mitata osaamista, ei persoonallisuutta, ei rohkeutta ei sitä kiusataanko koulussa niin paljon, että tunneilla viittaamisesta tulee lähes mahdotonta. 

Peruskoulussa kymppi pitäisi olla saavutettavissa työllä. Se kannustaisi yrittämään. 

Lisäksi on todettava, että ne kriteerit on oppilaille tosi epäselvät. Hyvin moni ajattelee, että kun vain saan kokeesta kympin, tottakai saan saman numeron myös todistukseen. Se pitäisi tehdä hyvin selväksi oppilaalle, että kymppi kokeista ei riitä. Olisi reilua tehdä kriteerit hyvin läpinäkyviksi. Mutta kenestä opettajasta on suoraan sanomaan kyseinen asia oppilaille ääneen? 

Jotenkin huvittavaa, miten tosissaan niitä kymppejä pihdataan oppilailta. Muistan omat kouluajat, jolloin tein töitä tosi paljon, mutta koska opettaja oli päättänyt, että vain hyvin harva on kympin arvoinen (sanoi tämän ääneen), niin tuntui turhalta edes yrittää. 

Lasta pitää palkita työstä ja osaamisesta. Mikä siinä tuntiaktiivisuudessa on niin merkityksellistä, että sen pitää olla se lopullinen osaamisen arvioinnin kriteeri? 

Vastakysymys: mikä siinä koearvosanassa on niin merkityksellistä, että sen pitäisi olla ainoa osaamisen arvioinnin kriteeri?

Oletko sitä mieltä, että niille oppilaille, joiden on vaikea osoittaa osaamisensa kokeen kautta, kuuluu automaattisesti huono arvosana todistukseen, riippumatta siitä mikä osaamisen ja aktiivisuuden taso on?

Minusta osaamista pitäisi pystyä osoittamaan monella tapaa eli kokeilla, kirjoitelmilla, läksyillä, tuntiaktiivisuudella, puheella, vapaaehtoisilla tehtävillä jne. Kriteerit pitäisi kuitenkin tehdä selviksi eli oppilaille pitäisi sanoa, että sinun täytyy pystyä tähän ja tähän, jos haluat saada 10. Nyt he omasta mielestään yrittävät, mutta silti jäävät "pelkästään" 9. Ainakin jokainen lapseni on alakoulussa miettinyt, että mitä pitäisi vielä tehdä. Sekään ei ole reilua. 

Lisäksi ajattelen, ettei alakoulussa 10 suoritukseen tulisi vaatia täydellisyyttä joka alalta. Jos tuntiaktiivisuus on nolla, mutta kokeista saa kymppejä, hän silti selvästi osaa asiansa, mutta syystä tai toisesta ei viittaa tunnilla. Jos lapsi taas saa kokeista seiskoja, mutta viittaa ahkerasti tunnilla, hän on selvästi innostunut asiasta ja osoittaa osaamistaan siten.

Tuntiaktiivisuudella on kuitenkin koulussa iso merkitys. Onko merkitystä sillä millaisia kysymyksiä opettaja kysyy, koska hän voi kysyä hyvin helppoja tai sillä vastaako oppilas väärin vai oikein? Tuskin on. 

Mutta pitäisikö arviointia siis tehdä esim. kielissä tai äidinkielessä vain sen perusteella, missä lapsi menestyy parhaiten? Pitäisikö olematon puhetaito tai -halu ohittaa, jos lapsi osaa kirjoittaa, tai olematon kirjoitustaito ohittaa, jos puhekykyä löytyy? Siitähän tässä on kyse, ei siitä, etteikö osaamista arviotaisi monenlaisiin näytön.

Ootteko koskaan harkinneet, että kysyisitte opettajalta, mitä siitä kympin arvoisesti suorituksesta puuttuu? Veikkaisin, että moni opettaja sen mielellään kertoo, kun kysytään.

Oma lapsi kysäisi Wilma-viestillä tokan jakson jälkeen kun yksi oppiaine loppui mitä pitäisi tehdä vielä paremmin, jotta saisi kympin ja opettaja vastasi, että tässä on nyt kyllä käynyt virhe numeroa antaessa ja sinulle kuuluisi ehdottomasti kymppi. Oli sitten heti seuraavana päivänä muuttanut numeron ja eilen todistuksessa oli kymppi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suullinen kommunikointi on osa äidinkieltä. Jos siinä puutteita, numero oikeutettu.

Kuopus sai yläkoulussa kaikista muista äidinkielen kursseista 10 paitsi puheviestinnästä 9 (on tuppisuu). Päättöarvosana oli 10.

Omalle lapselle oli äikänope nyt kasilla sanonut samaa, että vaikka puheviestintä ei sujuisikaan kympin arvoisesti niin silti on mahdollisuus saada päättöarvosanaksi kymppi kun arvioitavia osioita on niin monta ja niistä lasketaan keskiarvo.

Onko nykyään tosiaan niin että oppilaita ei arvoteta tiedon ja taidon perusteella, vaan epämääräisen "aktiivisuuden".

Ai että nykyisin introvertit matikka tai koodarinerot ei pääse edes lukioon kun suuna päänä olevat hölöttäjät mina-minätyypit saavat kympit?

Onnea vaan Suomelle olemaan tietoyhteiskunnan edelläkävijä, nämä käsienheiluttajatko tekevät tulevaisuuden huipputekniikan ja - tutkimuksen?

Vierailija kirjoitti:

Onko nykyään tosiaan niin että oppilaita ei arvoteta tiedon ja taidon perusteella, vaan epämääräisen "aktiivisuuden".

Ai että nykyisin introvertit matikka tai koodarinerot ei pääse edes lukioon kun suuna päänä olevat hölöttäjät mina-minätyypit saavat kympit?

Onnea vaan Suomelle olemaan tietoyhteiskunnan edelläkävijä, nämä käsienheiluttajatko tekevät tulevaisuuden huipputekniikan ja - tutkimuksen?

Lukioon pääsee kasin keskiarvolla, ja vaikka ne neron kympin koenumerot pyöristyisivät kasiin, lukiopaikka kyllä järjestyy.

Aiempiin keskusteluihin viitaten: kielissä osaamista arvioidaan 4 perusteen avulla, jotka ovat kielen puhumisen taidot, puhutun kielen ymmärtämisen taidot, kirjoittaminen ja lukeminen. Englannissa, ruotsissa, saksassa tai muissakaan kielissä ei voi saada 10, mikäli arvioiva opettaja ei ole riittävästi kuullut oppilaan suullista kielitaitoa. Se ei tarkoita, etteikö oppilas voisi osata puhua vierasta kieltä, mutta mikäli hän ei tuo suullista osaamistaan esille, arvosana ei voi olla kiitettävä.

Kun olin Ruotsissa erikoistumisopinnoissa, huomasin, että siellä oppilailta edellytetään oppitunneilla hyvin aktiivista vieraan kielen puhumista. Määrällisesti vapaan puheen tuottaminen eri keskusteluaiheista oli huomattavasti suurempi kuin mihin olin Suomessa tottunut. Kieliopillisesti taas omien havaintojeni mukaan 14-15 v. ruotsalaisoppilaat eivät suoriutuneet kirjoittamisesta yhtä hyvin kuin Suomessa olin tottunut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko kyseessä poika?

Taas pojan äiti yrittää selittää itselleen miksi oma poika ei saanut hyviä numeroita. Olisko aika jo herätä todellisuuteen ja myöntää että se poika ei vaan osaa.

Äikän numerot 10+, 8 1/2 ja 9-. Eikö muka osaa?

Tytöt saavat tutkitusti parempia arvosanoja kuin pojat samalla tai jopa heikommalla osaamisella.

Pojan keskiarvo kokeista 9,1 eli edes 9,5 joka pyöristyisi 10 (ja 9,1 pyöristyy 9) mutta silti äippä on sitä mieltä että käytännössä kokonaisella numerolla pitäisi arvosanaa nostaa. Miten pihalla nämä äitylit oikein on! 

9,5 ei todellakaan automaattisesti pyöristy 10, jos tunnilla ei tee mitään, ei tee läksyjä tai jättää esitelmät palauttamatta tms.