Lue keskustelun säännöt.
Lapsi sai 9 todistuksen vaikka kokeista tuli kymppejä
05.06.2021 |
Hyvä todistus mutta vähän harmittaa. Miten voi olla että todistuksessa ei näy esim äidinkieli vaikka kaikki kokeet oli kymppejä ja kirjoitelmat pitkiä ja hyviä.
Toisaalta on vähän ujo lapsi mutta kyllä kuulemma yrittää olla aktiivinen tunnilla. Pitääkö koulun jo nyt rankaista lasta introvertistä luonteesta?
Kommentit (316)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ysin saa sillä, että osaa ja tekee kaiken, mitä opettaja pyytää. Siinä pitää olla jo tunnillakin ihan aktiivinen, vaikka kokeista saisi täysiä pisteitä.
Kymppiin pitää osoittaa osaavansa muutakin kuin OPS:n mukaiset asiat.
Tämä seikka on tullut monta kertaa esiin. Eli kerrotko, miten tämä opsin ulkopuolinen osaaminen todennetaan, arvioidaan ja dokumentoidaan?
No minä ainakin tarjoan lisätehtäviä, joista saa pisteitä kymppiin. Tai vaikeampia tehtäviä, jotka voi valita tehtäväkseen niiden kaikille tarkoitettujen asemasta. Ovat laajempia ja soveltavampia, vaativat omaa kannanottoa.
Tuntiaktiivisuus taas todentuu sillä, että laitan aina vihreää, kun joku on viitannut ja vastannut järkevästi yli 10 kertaa oppitunnin aikana.
Täyttä pskaa. Meillä poika teki vaikeampia matikan kokeita, joista sai ysit. Kaikki läksyt ja tehtävät teki tunnilla valmiiksi, koko kutosluokalla ehkä kerran tai kaksi jäi kotiin tehtäviä läksyjä. Neuvoi luokan hitaampia matikassa.
Arvosana 9. Että ottaa yhä enemmän päähän lapsen arviointi. Aviin on menossa oikaisupyyntö äikän ja ympän ohella nyt myös matikka.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kielten opettajana en malta olla lisäämättä, että osalla oppilaista on aina epärealistinen käsitys omasta aktiivisesta osallistumisestaan. Opettajan pitää kuulla aktiivista kielen käyttöä voidakseen arvioida puhumisen taitoja. Se ei vielä ole kovin aktiivista kielen osaamisen näyttämistä, jos oppilas lukee suoraan tehtäväkirjasta tai vihkosta, kuinka on vastannut johonkin kysymykseen. Ryhmäkeskusteluja seuratessani olen havainnut, että osa pojista, jotka suoriutuvat kuunteluista ja kokeista kiitettävästi, eivät osallistu ryhmäkeskusteluihin lainkaan. Englanninkielen taito esimerkiksi on voinut kehittyä erittäin hyvälle ymmärtämisen ja kirjoittamisen tasolle tietokonepelien myötä, mutta suullinen taito tavanomaisissa arjen aihealueiden keskusteluissa ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ysin saa sillä, että osaa ja tekee kaiken, mitä opettaja pyytää. Siinä pitää olla jo tunnillakin ihan aktiivinen, vaikka kokeista saisi täysiä pisteitä.
Kymppiin pitää osoittaa osaavansa muutakin kuin OPS:n mukaiset asiat.
Tämä seikka on tullut monta kertaa esiin. Eli kerrotko, miten tämä opsin ulkopuolinen osaaminen todennetaan, arvioidaan ja dokumentoidaan?
No minä ainakin tarjoan lisätehtäviä, joista saa pisteitä kymppiin. Tai vaikeampia tehtäviä, jotka voi valita tehtäväkseen niiden kaikille tarkoitettujen asemasta. Ovat laajempia ja soveltavampia, vaativat omaa kannanottoa.
Tuntiaktiivisuus taas todentuu sillä, että laitan aina vihreää, kun joku on viitannut ja vastannut järkevästi yli 10 kertaa oppitunnin aikana.
Täyttä pskaa. Meillä poika teki vaikeampia matikan kokeita, joista sai ysit. Kaikki läksyt ja tehtävät teki tunnilla valmiiksi, koko kutosluokalla ehkä kerran tai kaksi jäi kotiin tehtäviä läksyjä. Neuvoi luokan hitaampia matikassa.
Arvosana 9. Että ottaa yhä enemmän päähän lapsen arviointi. Aviin on menossa oikaisupyyntö äikän ja ympän ohella nyt myös matikka.
Teet aika paljon hallaa lapsellesi tuolla omalla asenteellasi. Nyt hymyä huuleen ja kiität lastasi hienosti tehdystä työstä. Ysi on hyvä numero.
Vierailija kirjoitti:
Aiempiin keskusteluihin viitaten: kielissä osaamista arvioidaan 4 perusteen avulla, jotka ovat kielen puhumisen taidot, puhutun kielen ymmärtämisen taidot, kirjoittaminen ja lukeminen. Englannissa, ruotsissa, saksassa tai muissakaan kielissä ei voi saada 10, mikäli arvioiva opettaja ei ole riittävästi kuullut oppilaan suullista kielitaitoa. Se ei tarkoita, etteikö oppilas voisi osata puhua vierasta kieltä, mutta mikäli hän ei tuo suullista osaamistaan esille, arvosana ei voi olla kiitettävä.
Kun olin Ruotsissa erikoistumisopinnoissa, huomasin, että siellä oppilailta edellytetään oppitunneilla hyvin aktiivista vieraan kielen puhumista. Määrällisesti vapaan puheen tuottaminen eri keskusteluaiheista oli huomattavasti suurempi kuin mihin olin Suomessa tottunut. Kieliopillisesti taas omien havaintojeni mukaan 14-15 v. ruotsalaisoppilaat eivät suoriutuneet kirjoittamisesta yhtä hyvin kuin Suomessa olin tottunut.
Jos kielissä yksi neljästä arviointiperusteesta on puhumisen taito, niin miksei oppilas saa suorittaa siitä koetta opettajan kanssa kahdestaan? Jos kirjallista taitoa arvioitte kokeella, joka tehdään yksin, niin miksei puhumista arvioida samalla tavalla? Luokissa on AINA ujompia ja arempia oppilaita, jotka eivät uskalla luokan kuullen puhua vierasta kieltä. Opettajan tehtävä on arvioida osaamista, eikä sitä, miten rohkea joku koulukiusattu tyttö tai poika on puhumaan kiusaajiensa kuullen!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko nykyään tosiaan niin että oppilaita ei arvoteta tiedon ja taidon perusteella, vaan epämääräisen "aktiivisuuden".
Ai että nykyisin introvertit matikka tai koodarinerot ei pääse edes lukioon kun suuna päänä olevat hölöttäjät mina-minätyypit saavat kympit?
Onnea vaan Suomelle olemaan tietoyhteiskunnan edelläkävijä, nämä käsienheiluttajatko tekevät tulevaisuuden huipputekniikan ja - tutkimuksen?
Lukioon pääsee kasin keskiarvolla, ja vaikka ne neron kympin koenumerot pyöristyisivät kasiin, lukiopaikka kyllä järjestyy.
Mutta kasilla ei pääse sellaiseen lukioon, jossa "nörtti" saisi tarpeeksi haastetta.
Oma lapseni on luma-lukiossa ja siellä on valitettavasti näitä kasin osaajia, jotka ovat tulleet 10 numeroilla sisään. Osaavat selittää, mutta eivät laskea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ysin saa sillä, että osaa ja tekee kaiken, mitä opettaja pyytää. Siinä pitää olla jo tunnillakin ihan aktiivinen, vaikka kokeista saisi täysiä pisteitä.
Kymppiin pitää osoittaa osaavansa muutakin kuin OPS:n mukaiset asiat.
Tämä seikka on tullut monta kertaa esiin. Eli kerrotko, miten tämä opsin ulkopuolinen osaaminen todennetaan, arvioidaan ja dokumentoidaan?
No minä ainakin tarjoan lisätehtäviä, joista saa pisteitä kymppiin. Tai vaikeampia tehtäviä, jotka voi valita tehtäväkseen niiden kaikille tarkoitettujen asemasta. Ovat laajempia ja soveltavampia, vaativat omaa kannanottoa.
Tuntiaktiivisuus taas todentuu sillä, että laitan aina vihreää, kun joku on viitannut ja vastannut järkevästi yli 10 kertaa oppitunnin aikana.
Täyttä pskaa. Meillä poika teki vaikeampia matikan kokeita, joista sai ysit. Kaikki läksyt ja tehtävät teki tunnilla valmiiksi, koko kutosluokalla ehkä kerran tai kaksi jäi kotiin tehtäviä läksyjä. Neuvoi luokan hitaampia matikassa.
Arvosana 9. Että ottaa yhä enemmän päähän lapsen arviointi. Aviin on menossa oikaisupyyntö äikän ja ympän ohella nyt myös matikka.
Teet aika paljon hallaa lapsellesi tuolla omalla asenteellasi. Nyt hymyä huuleen ja kiität lastasi hienosti tehdystä työstä. Ysi on hyvä numero.
Opettaja tekee hallaa lapselleni, en minä. Asia selvitetään loppuun asti.
Todistusnumeroissa on oikeasti isot erot samassa oppiaineessa eri opettajien ja koulujen välillä. Joissain vaaditaan paljon töitä jo kasiin ja joissain sen saa helpommin. Ei numerot ole oikeasti yhteismitallisia. Olen jopa kuullut huhun yläkoulusta, jossa kenellekään ei saa antaa vitosta ja kutosta tdistukseen eli rikotaan opetussuunnitelmaa ja sen tavoitteita ja kriteereitä!! Sehän on järjetöntä. Pikemminkin on siis niin päin, että olemattomasta osaamisesta annetaan aivan liian hyvä numero.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lukekaa hyvät vanhemmat Opetushallituksen sivuilta OPH.fi velvoittava asiakirja Peruskoulun opetussuunnitelman perusteet 2014, jonka mukaan opetetaan ja arvioidaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ysin saa sillä, että osaa ja tekee kaiken, mitä opettaja pyytää. Siinä pitää olla jo tunnillakin ihan aktiivinen, vaikka kokeista saisi täysiä pisteitä.
Kymppiin pitää osoittaa osaavansa muutakin kuin OPS:n mukaiset asiat.
Tämä seikka on tullut monta kertaa esiin. Eli kerrotko, miten tämä opsin ulkopuolinen osaaminen todennetaan, arvioidaan ja dokumentoidaan?
No minä ainakin tarjoan lisätehtäviä, joista saa pisteitä kymppiin. Tai vaikeampia tehtäviä, jotka voi valita tehtäväkseen niiden kaikille tarkoitettujen asemasta. Ovat laajempia ja soveltavampia, vaativat omaa kannanottoa.
Tuntiaktiivisuus taas todentuu sillä, että laitan aina vihreää, kun joku on viitannut ja vastannut järkevästi yli 10 kertaa oppitunnin aikana.
Täyttä pskaa. Meillä poika teki vaikeampia matikan kokeita, joista sai ysit. Kaikki läksyt ja tehtävät teki tunnilla valmiiksi, koko kutosluokalla ehkä kerran tai kaksi jäi kotiin tehtäviä läksyjä. Neuvoi luokan hitaampia matikassa.
Arvosana 9. Että ottaa yhä enemmän päähän lapsen arviointi. Aviin on menossa oikaisupyyntö äikän ja ympän ohella nyt myös matikka.
Teet aika paljon hallaa lapsellesi tuolla omalla asenteellasi. Nyt hymyä huuleen ja kiität lastasi hienosti tehdystä työstä. Ysi on hyvä numero.
Opettaja tekee hallaa lapselleni, en minä. Asia selvitetään loppuun asti.
Noilla kuutosluokan arvosanoilla ei ole mitään väliä tulevaisuuden kannalta. Päinvastoin parempi, että nyt vahva ysi, joka sitten yläkoulussa mahdollisesti nousee kympiksi.
Käräjöinnilläsi istutat lapseesi kelpaamattomuuden tunteen. Miltä luulet hänestä tuntuvan, jos numerot eivät nousekaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aiempiin keskusteluihin viitaten: kielissä osaamista arvioidaan 4 perusteen avulla, jotka ovat kielen puhumisen taidot, puhutun kielen ymmärtämisen taidot, kirjoittaminen ja lukeminen. Englannissa, ruotsissa, saksassa tai muissakaan kielissä ei voi saada 10, mikäli arvioiva opettaja ei ole riittävästi kuullut oppilaan suullista kielitaitoa. Se ei tarkoita, etteikö oppilas voisi osata puhua vierasta kieltä, mutta mikäli hän ei tuo suullista osaamistaan esille, arvosana ei voi olla kiitettävä.
Kun olin Ruotsissa erikoistumisopinnoissa, huomasin, että siellä oppilailta edellytetään oppitunneilla hyvin aktiivista vieraan kielen puhumista. Määrällisesti vapaan puheen tuottaminen eri keskusteluaiheista oli huomattavasti suurempi kuin mihin olin Suomessa tottunut. Kieliopillisesti taas omien havaintojeni mukaan 14-15 v. ruotsalaisoppilaat eivät suoriutuneet kirjoittamisesta yhtä hyvin kuin Suomessa olin tottunut.
Jos kielissä yksi neljästä arviointiperusteesta on puhumisen taito, niin miksei oppilas saa suorittaa siitä koetta opettajan kanssa kahdestaan? Jos kirjallista taitoa arvioitte kokeella, joka tehdään yksin, niin miksei puhumista arvioida samalla tavalla? Luokissa on AINA ujompia ja arempia oppilaita, jotka eivät uskalla luokan kuullen puhua vierasta kieltä. Opettajan tehtävä on arvioida osaamista, eikä sitä, miten rohkea joku koulukiusattu tyttö tai poika on puhumaan kiusaajiensa kuullen!
Ihan hyvä huomio. Opetusryhmissä on pääsääntöisesti 20-24 lasta/nuorta. Opettajan tulee järjestää oppitunnit siten, että kaikki saavat opetusta ja opetus etenee opetussuunnitelman mukaisesti. Jos opettaja keskustelisi jokaisen oppilaan kanssa 15 minuuttia yksilöllisesti arvioidakseen puhutun kielen taitoja, aikaa koko luokan läpikäymiseen menisi noin 8 kokonaista oppituntia. Mitä muut oppilaat näiden keskustelujen aikana tekisivät ja kenen valvonnassa? Yksi kirjallinen koe kestää enintään yhden oppitunnin, ja opettaja voi olla kaikkien oppilaiden kanssa sen aikana. Siksi niiden järjestäminen on huomattavasti vaivattomampaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ysin saa sillä, että osaa ja tekee kaiken, mitä opettaja pyytää. Siinä pitää olla jo tunnillakin ihan aktiivinen, vaikka kokeista saisi täysiä pisteitä.
Kymppiin pitää osoittaa osaavansa muutakin kuin OPS:n mukaiset asiat.
Tämä seikka on tullut monta kertaa esiin. Eli kerrotko, miten tämä opsin ulkopuolinen osaaminen todennetaan, arvioidaan ja dokumentoidaan?
No minä ainakin tarjoan lisätehtäviä, joista saa pisteitä kymppiin. Tai vaikeampia tehtäviä, jotka voi valita tehtäväkseen niiden kaikille tarkoitettujen asemasta. Ovat laajempia ja soveltavampia, vaativat omaa kannanottoa.
Tuntiaktiivisuus taas todentuu sillä, että laitan aina vihreää, kun joku on viitannut ja vastannut järkevästi yli 10 kertaa oppitunnin aikana.
Täyttä pskaa. Meillä poika teki vaikeampia matikan kokeita, joista sai ysit. Kaikki läksyt ja tehtävät teki tunnilla valmiiksi, koko kutosluokalla ehkä kerran tai kaksi jäi kotiin tehtäviä läksyjä. Neuvoi luokan hitaampia matikassa.
Arvosana 9. Että ottaa yhä enemmän päähän lapsen arviointi. Aviin on menossa oikaisupyyntö äikän ja ympän ohella nyt myös matikka.
Teet aika paljon hallaa lapsellesi tuolla omalla asenteellasi. Nyt hymyä huuleen ja kiität lastasi hienosti tehdystä työstä. Ysi on hyvä numero.
Opettaja tekee hallaa lapselleni, en minä. Asia selvitetään loppuun asti.
Noilla kuutosluokan arvosanoilla ei ole mitään väliä tulevaisuuden kannalta. Päinvastoin parempi, että nyt vahva ysi, joka sitten yläkoulussa mahdollisesti nousee kympiksi.
Käräjöinnilläsi istutat lapseesi kelpaamattomuuden tunteen. Miltä luulet hänestä tuntuvan, jos numerot eivät nousekaan?
Ai että arvioinnilla ei ole väliä? Toivon todellakin, että et ole opettaja, ja jos olet, niin vaihda alaa. Arviointi muokkaa lapsen käsitystä itsestään oppijana. Millainen motivaatio mielestäsi on yläasteelle siirtyvälle joka ei saa arvosanoja osaamisensa mukaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä yksi opettaja kerran kauan sitten sanoi, ettei anna omasta opetettavasta aineestaan kenellekään kymppiä, ikinä. Jos saa kokeista hyviä numeroita, ja on tunnilla mukana ja osaa läksynsä hyvin, saa kasin.
Ysin saa, jos on niin aktiivinen, että opiskelee enemmän, kuin mitä tunnilla opetetaan ja mitä oppikirjassa lukee, eli hankkii tietoa yli vaadittavan oppimäärän ja on erittäin aktiivinen oppitunnilla.
Kymppi vaatii niin suurta alan osaavuutta, ettei sitä voi kukaan lukiolainen vielä hallita.
Itse sain seiskan.
Tuosta vois kyllä olla sen open kanssa eri mieltä, koska kyllä se niin on, että jos osaa täydellisesti sen, mitä vaaditaan, pitäisi saada kymppi. Eihän enempää edes edellytetä, kuin mitä opetetaan.
Tuo oppiaine oli historia. Toisaalta siinä mielessä sen ymmärtää, edes jotenkin. Äidinkieli taas on sellainen aine, että eihän siitä ole olemassakaan mitä "ylevämpää" tietoa, kuin mitä kielioppi ylipäänsä on. Hyvä kirjoittaja on tietysti eri asia, mutta siinä mennään jo lahjakkuuden rajoilla. Ei kukaan opi hyväksi kirjoittajaksi, ellei ole siihen lahjoja. Jonkinlaiseksi voi oppia, ja kieliopillisesti olla täydellinen, mutta todelliset kirjoittajan lahjat on kyllä ns. verissä. Niitä joko on tai ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Meillä yksi opettaja kerran kauan sitten sanoi, ettei anna omasta opetettavasta aineestaan kenellekään kymppiä, ikinä. Jos saa kokeista hyviä numeroita, ja on tunnilla mukana ja osaa läksynsä hyvin, saa kasin.
Ysin saa, jos on niin aktiivinen, että opiskelee enemmän, kuin mitä tunnilla opetetaan ja mitä oppikirjassa lukee, eli hankkii tietoa yli vaadittavan oppimäärän ja on erittäin aktiivinen oppitunnilla.
Kymppi vaatii niin suurta alan osaavuutta, ettei sitä voi kukaan lukiolainen vielä hallita.
Itse sain seiskan.
Tuosta vois kyllä olla sen open kanssa eri mieltä, koska kyllä se niin on, että jos osaa täydellisesti sen, mitä vaaditaan, pitäisi saada kymppi. Eihän enempää edes edellytetä, kuin mitä opetetaan.
Tuo oppiaine oli historia. Toisaalta siinä mielessä sen ymmärtää, edes jotenkin. Äidinkieli taas on sellainen aine, että eihän siitä ole olemassakaan mitä "ylevämpää" tietoa, kuin mitä kielioppi ylipäänsä on. Hyvä kirjoittaja on tietysti eri asia, mutta siinä mennään jo lahjakkuuden rajoilla. Ei kukaan opi hyväksi kirjoittajaksi, ellei ole siihen lahjoja. Jonkinlaiseksi voi oppia, ja kieliopillisesti olla täydellinen, mutta todelliset kirjoittajan lahjat on kyllä ns. verissä. Niitä joko on tai ei ole.
Tuollainen on yksiselitteisesti laitonta. Tekisin kantelun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ysin saa sillä, että osaa ja tekee kaiken, mitä opettaja pyytää. Siinä pitää olla jo tunnillakin ihan aktiivinen, vaikka kokeista saisi täysiä pisteitä.
Kymppiin pitää osoittaa osaavansa muutakin kuin OPS:n mukaiset asiat.
Tämä seikka on tullut monta kertaa esiin. Eli kerrotko, miten tämä opsin ulkopuolinen osaaminen todennetaan, arvioidaan ja dokumentoidaan?
No minä ainakin tarjoan lisätehtäviä, joista saa pisteitä kymppiin. Tai vaikeampia tehtäviä, jotka voi valita tehtäväkseen niiden kaikille tarkoitettujen asemasta. Ovat laajempia ja soveltavampia, vaativat omaa kannanottoa.
Tuntiaktiivisuus taas todentuu sillä, että laitan aina vihreää, kun joku on viitannut ja vastannut järkevästi yli 10 kertaa oppitunnin aikana.
Täyttä pskaa. Meillä poika teki vaikeampia matikan kokeita, joista sai ysit. Kaikki läksyt ja tehtävät teki tunnilla valmiiksi, koko kutosluokalla ehkä kerran tai kaksi jäi kotiin tehtäviä läksyjä. Neuvoi luokan hitaampia matikassa.
Arvosana 9. Että ottaa yhä enemmän päähän lapsen arviointi. Aviin on menossa oikaisupyyntö äikän ja ympän ohella nyt myös matikka.
Mitä merkitystä kutosluokan arvioinnilla loppujen lopuksi on? Periaatteessa riittää että läpäisee kutosluokan vaikka vitosen keskiarvolla niin pääsee eteenpäin. Numerot eivät vaikuta mihinkään. 9 on ihan hyvä numero ja sitä käytetään todellakin tilanteessa jossa oppilasta halutaan kannustaa vielä hieman parempaan suoritukseen.
Kymppiin pitää osoittaa harrastuneisuutta. Eli koulun ulkopuolista tietoa tai vaikkapa kuulumista jalkapallojoukkueeseen tai näytelmäkerhoon, koulun lehden toimitukseen tms. Toimin pitkään opettajana, mutta tulin siihen tulokseen, että leipänsä saa muualla paljon helpommin. Arviointikriteerit näkyivät varsin pitkälti olevan samoja kuin aiemminkin.
Jos lapsi itse, tuntee kokeneensa vääryyttä, arvosanasta voi kysyä. Viidentoista vuoden aikana ja vuoden aikana pari tuhatta arviota tehneenä, tein kerran virheen - oppilas tuli itse käytävällä kysymään, miten kurssiarvosana voi olla se mikä on. Laskimme yhdessä, että arvosana ei vaikuttaisi kokonaisarvioon ja korjausliikettä alaspäin ei tehty.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ysin saa sillä, että osaa ja tekee kaiken, mitä opettaja pyytää. Siinä pitää olla jo tunnillakin ihan aktiivinen, vaikka kokeista saisi täysiä pisteitä.
Kymppiin pitää osoittaa osaavansa muutakin kuin OPS:n mukaiset asiat.
Tämä seikka on tullut monta kertaa esiin. Eli kerrotko, miten tämä opsin ulkopuolinen osaaminen todennetaan, arvioidaan ja dokumentoidaan?
No minä ainakin tarjoan lisätehtäviä, joista saa pisteitä kymppiin. Tai vaikeampia tehtäviä, jotka voi valita tehtäväkseen niiden kaikille tarkoitettujen asemasta. Ovat laajempia ja soveltavampia, vaativat omaa kannanottoa.
Tuntiaktiivisuus taas todentuu sillä, että laitan aina vihreää, kun joku on viitannut ja vastannut järkevästi yli 10 kertaa oppitunnin aikana.
Täyttä pskaa. Meillä poika teki vaikeampia matikan kokeita, joista sai ysit. Kaikki läksyt ja tehtävät teki tunnilla valmiiksi, koko kutosluokalla ehkä kerran tai kaksi jäi kotiin tehtäviä läksyjä. Neuvoi luokan hitaampia matikassa.
Arvosana 9. Että ottaa yhä enemmän päähän lapsen arviointi. Aviin on menossa oikaisupyyntö äikän ja ympän ohella nyt myös matikka.
Teet aika paljon hallaa lapsellesi tuolla omalla asenteellasi. Nyt hymyä huuleen ja kiität lastasi hienosti tehdystä työstä. Ysi on hyvä numero.
Opettaja tekee hallaa lapselleni, en minä. Asia selvitetään loppuun asti.
Noilla kuutosluokan arvosanoilla ei ole mitään väliä tulevaisuuden kannalta. Päinvastoin parempi, että nyt vahva ysi, joka sitten yläkoulussa mahdollisesti nousee kympiksi.
Käräjöinnilläsi istutat lapseesi kelpaamattomuuden tunteen. Miltä luulet hänestä tuntuvan, jos numerot eivät nousekaan?
Ai että arvioinnilla ei ole väliä? Toivon todellakin, että et ole opettaja, ja jos olet, niin vaihda alaa. Arviointi muokkaa lapsen käsitystä itsestään oppijana. Millainen motivaatio mielestäsi on yläasteelle siirtyvälle joka ei saa arvosanoja osaamisensa mukaan?
No valittelehan sinä. Edessäsi on mielenkiintoisia vuosia, kun lapsesi jatkaa koulua yläasteen jälkeen lukiossa. Valittamisen aihetta nimittäin löytyy aina.
Taitaa olla enemmänkin sitä, että et voi nyt tutuille ja kylänmiehille kuuluttaa, että lapsesi on kympin lapsi. Voi olla, että enemmän on kyse omasta itsestäsi, lapsesi kyllä kestää, jos annat hänen sen tehdä. Tuolla meuhkaamisellasi saat vain lapsesi vauhkoksi ja pelkäämään, ettei pärjää sinun vaatimustesi mukaisesti. MIstä sinä niin varmasti lapsesi kaiken osaamisen tiedät, ethän sinä ole tunnilla sitä seuraamassa. Antaisit lapsesi olla rauhassa, nythän hän joutuu pelkäämään, että sinä puutut joka asiaan ja nolaat hänet toisten silmissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä yksi opettaja kerran kauan sitten sanoi, ettei anna omasta opetettavasta aineestaan kenellekään kymppiä, ikinä. Jos saa kokeista hyviä numeroita, ja on tunnilla mukana ja osaa läksynsä hyvin, saa kasin.
Ysin saa, jos on niin aktiivinen, että opiskelee enemmän, kuin mitä tunnilla opetetaan ja mitä oppikirjassa lukee, eli hankkii tietoa yli vaadittavan oppimäärän ja on erittäin aktiivinen oppitunnilla.
Kymppi vaatii niin suurta alan osaavuutta, ettei sitä voi kukaan lukiolainen vielä hallita.
Itse sain seiskan.
Tuosta vois kyllä olla sen open kanssa eri mieltä, koska kyllä se niin on, että jos osaa täydellisesti sen, mitä vaaditaan, pitäisi saada kymppi. Eihän enempää edes edellytetä, kuin mitä opetetaan.
Tuo oppiaine oli historia. Toisaalta siinä mielessä sen ymmärtää, edes jotenkin. Äidinkieli taas on sellainen aine, että eihän siitä ole olemassakaan mitä "ylevämpää" tietoa, kuin mitä kielioppi ylipäänsä on. Hyvä kirjoittaja on tietysti eri asia, mutta siinä mennään jo lahjakkuuden rajoilla. Ei kukaan opi hyväksi kirjoittajaksi, ellei ole siihen lahjoja. Jonkinlaiseksi voi oppia, ja kieliopillisesti olla täydellinen, mutta todelliset kirjoittajan lahjat on kyllä ns. verissä. Niitä joko on tai ei ole.
Tuollainen on yksiselitteisesti laitonta. Tekisin kantelun.
Ei silloin tehty kanteluita. Tapahtui 60-luvulla. Opettajakin jo maannut haudassa kymmenet vuodet. Mutta hän oli kaikin tavoin erinomainen opettaja ja sai oppilaat innostumaan. Ysejä sai aika monikin, minä laiska en vaan viitsinyt lukea riittävästi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ysin saa sillä, että osaa ja tekee kaiken, mitä opettaja pyytää. Siinä pitää olla jo tunnillakin ihan aktiivinen, vaikka kokeista saisi täysiä pisteitä.
Kymppiin pitää osoittaa osaavansa muutakin kuin OPS:n mukaiset asiat.
Tämä seikka on tullut monta kertaa esiin. Eli kerrotko, miten tämä opsin ulkopuolinen osaaminen todennetaan, arvioidaan ja dokumentoidaan?
No minä ainakin tarjoan lisätehtäviä, joista saa pisteitä kymppiin. Tai vaikeampia tehtäviä, jotka voi valita tehtäväkseen niiden kaikille tarkoitettujen asemasta. Ovat laajempia ja soveltavampia, vaativat omaa kannanottoa.
Tuntiaktiivisuus taas todentuu sillä, että laitan aina vihreää, kun joku on viitannut ja vastannut järkevästi yli 10 kertaa oppitunnin aikana.
Täyttä pskaa. Meillä poika teki vaikeampia matikan kokeita, joista sai ysit. Kaikki läksyt ja tehtävät teki tunnilla valmiiksi, koko kutosluokalla ehkä kerran tai kaksi jäi kotiin tehtäviä läksyjä. Neuvoi luokan hitaampia matikassa.
Arvosana 9. Että ottaa yhä enemmän päähän lapsen arviointi. Aviin on menossa oikaisupyyntö äikän ja ympän ohella nyt myös matikka.
Mitä merkitystä kutosluokan arvioinnilla loppujen lopuksi on? Periaatteessa riittää että läpäisee kutosluokan vaikka vitosen keskiarvolla niin pääsee eteenpäin. Numerot eivät vaikuta mihinkään. 9 on ihan hyvä numero ja sitä käytetään todellakin tilanteessa jossa oppilasta halutaan kannustaa vielä hieman parempaan suoritukseen.
Olen jo selittänyt, miksi oikeudenmukainen arviointi on lapselle ja nuorelle tärkeää. Lue ennen kuin kommentoit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ysin saa sillä, että osaa ja tekee kaiken, mitä opettaja pyytää. Siinä pitää olla jo tunnillakin ihan aktiivinen, vaikka kokeista saisi täysiä pisteitä.
Kymppiin pitää osoittaa osaavansa muutakin kuin OPS:n mukaiset asiat.
Tämä seikka on tullut monta kertaa esiin. Eli kerrotko, miten tämä opsin ulkopuolinen osaaminen todennetaan, arvioidaan ja dokumentoidaan?
No minä ainakin tarjoan lisätehtäviä, joista saa pisteitä kymppiin. Tai vaikeampia tehtäviä, jotka voi valita tehtäväkseen niiden kaikille tarkoitettujen asemasta. Ovat laajempia ja soveltavampia, vaativat omaa kannanottoa.
Tuntiaktiivisuus taas todentuu sillä, että laitan aina vihreää, kun joku on viitannut ja vastannut järkevästi yli 10 kertaa oppitunnin aikana.
Täyttä pskaa. Meillä poika teki vaikeampia matikan kokeita, joista sai ysit. Kaikki läksyt ja tehtävät teki tunnilla valmiiksi, koko kutosluokalla ehkä kerran tai kaksi jäi kotiin tehtäviä läksyjä. Neuvoi luokan hitaampia matikassa.
Arvosana 9. Että ottaa yhä enemmän päähän lapsen arviointi. Aviin on menossa oikaisupyyntö äikän ja ympän ohella nyt myös matikka.
Teet aika paljon hallaa lapsellesi tuolla omalla asenteellasi. Nyt hymyä huuleen ja kiität lastasi hienosti tehdystä työstä. Ysi on hyvä numero.
Opettaja tekee hallaa lapselleni, en minä. Asia selvitetään loppuun asti.
Noilla kuutosluokan arvosanoilla ei ole mitään väliä tulevaisuuden kannalta. Päinvastoin parempi, että nyt vahva ysi, joka sitten yläkoulussa mahdollisesti nousee kympiksi.
Käräjöinnilläsi istutat lapseesi kelpaamattomuuden tunteen. Miltä luulet hänestä tuntuvan, jos numerot eivät nousekaan?
Ai että arvioinnilla ei ole väliä? Toivon todellakin, että et ole opettaja, ja jos olet, niin vaihda alaa. Arviointi muokkaa lapsen käsitystä itsestään oppijana. Millainen motivaatio mielestäsi on yläasteelle siirtyvälle joka ei saa arvosanoja osaamisensa mukaan?
No valittelehan sinä. Edessäsi on mielenkiintoisia vuosia, kun lapsesi jatkaa koulua yläasteen jälkeen lukiossa. Valittamisen aihetta nimittäin löytyy aina.
Taitaa olla enemmänkin sitä, että et voi nyt tutuille ja kylänmiehille kuuluttaa, että lapsesi on kympin lapsi. Voi olla, että enemmän on kyse omasta itsestäsi, lapsesi kyllä kestää, jos annat hänen sen tehdä. Tuolla meuhkaamisellasi saat vain lapsesi vauhkoksi ja pelkäämään, ettei pärjää sinun vaatimustesi mukaisesti. MIstä sinä niin varmasti lapsesi kaiken osaamisen tiedät, ethän sinä ole tunnilla sitä seuraamassa. Antaisit lapsesi olla rauhassa, nythän hän joutuu pelkäämään, että sinä puutut joka asiaan ja nolaat hänet toisten silmissä.
Niin valitankin, se on huoltajan velvollisuus, jos on syytä epäillä, että arviointi ei ole asianmukainen. Mikään ei estä valittamasta myös yläasteella tai lukiossa. Kyse on oikeusturvasta.
Sinustako tuo matikka ei voisi olla kymppi? Vaikka täällä suut vaahdossa vatvotaan, miten pitää auttaa muita, tehdä vaikeampia kokeita, jne kymppiä varten. Kai minä saan selvittää, miksi näin ei ole? Tai miksi äikkä ei ollut ysi. Se ei ole sinulta pois, etkä saa mieltäni muuttumaan. Päinvastoin. Aluksi harkitsin oikaisupyyntöä äikästä ja ympästä, mutta saitte minut vakuuttuneeksi, että myös matikasta aion valittaa.
Pitää olla todella lahjakas jos saa kympin.
Ja ysi on TODELLA hyvä äidinkielestä.