Lue keskustelun säännöt.
Lapsi sai 9 todistuksen vaikka kokeista tuli kymppejä
05.06.2021 |
Hyvä todistus mutta vähän harmittaa. Miten voi olla että todistuksessa ei näy esim äidinkieli vaikka kaikki kokeet oli kymppejä ja kirjoitelmat pitkiä ja hyviä.
Toisaalta on vähän ujo lapsi mutta kyllä kuulemma yrittää olla aktiivinen tunnilla. Pitääkö koulun jo nyt rankaista lasta introvertistä luonteesta?
Kommentit (316)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ysin saa sillä, että osaa ja tekee kaiken, mitä opettaja pyytää. Siinä pitää olla jo tunnillakin ihan aktiivinen, vaikka kokeista saisi täysiä pisteitä.
Kymppiin pitää osoittaa osaavansa muutakin kuin OPS:n mukaiset asiat.
Tämä seikka on tullut monta kertaa esiin. Eli kerrotko, miten tämä opsin ulkopuolinen osaaminen todennetaan, arvioidaan ja dokumentoidaan?
No minä ainakin tarjoan lisätehtäviä, joista saa pisteitä kymppiin. Tai vaikeampia tehtäviä, jotka voi valita tehtäväkseen niiden kaikille tarkoitettujen asemasta. Ovat laajempia ja soveltavampia, vaativat omaa kannanottoa.
Tuntiaktiivisuus taas todentuu sillä, että laitan aina vihreää, kun joku on viitannut ja vastannut järkevästi yli 10 kertaa oppitunnin aikana.
Täyttä pskaa. Meillä poika teki vaikeampia matikan kokeita, joista sai ysit. Kaikki läksyt ja tehtävät teki tunnilla valmiiksi, koko kutosluokalla ehkä kerran tai kaksi jäi kotiin tehtäviä läksyjä. Neuvoi luokan hitaampia matikassa.
Arvosana 9. Että ottaa yhä enemmän päähän lapsen arviointi. Aviin on menossa oikaisupyyntö äikän ja ympän ohella nyt myös matikka.
Teet aika paljon hallaa lapsellesi tuolla omalla asenteellasi. Nyt hymyä huuleen ja kiität lastasi hienosti tehdystä työstä. Ysi on hyvä numero.
Opettaja tekee hallaa lapselleni, en minä. Asia selvitetään loppuun asti.
Noilla kuutosluokan arvosanoilla ei ole mitään väliä tulevaisuuden kannalta. Päinvastoin parempi, että nyt vahva ysi, joka sitten yläkoulussa mahdollisesti nousee kympiksi.
Käräjöinnilläsi istutat lapseesi kelpaamattomuuden tunteen. Miltä luulet hänestä tuntuvan, jos numerot eivät nousekaan?
Ja jos hän ei nytkään kykene selvään kymppiin, niin luultavasti yläkoulussa kaikki arvosanat ovat noin 8, kun vaikeustaso nousee.
Yläkoulussa arvosanat nousevat, koska opettajille on jo satoja oppilaita, niin ei ehdi pitämään lukua, ketkä mielistelevät eniten. Itselläni nousi yläkoulussa numeron verran arvosanat 8 -> 9.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ysin saa sillä, että osaa ja tekee kaiken, mitä opettaja pyytää. Siinä pitää olla jo tunnillakin ihan aktiivinen, vaikka kokeista saisi täysiä pisteitä.
Kymppiin pitää osoittaa osaavansa muutakin kuin OPS:n mukaiset asiat.
Tämä seikka on tullut monta kertaa esiin. Eli kerrotko, miten tämä opsin ulkopuolinen osaaminen todennetaan, arvioidaan ja dokumentoidaan?
No minä ainakin tarjoan lisätehtäviä, joista saa pisteitä kymppiin. Tai vaikeampia tehtäviä, jotka voi valita tehtäväkseen niiden kaikille tarkoitettujen asemasta. Ovat laajempia ja soveltavampia, vaativat omaa kannanottoa.
Tuntiaktiivisuus taas todentuu sillä, että laitan aina vihreää, kun joku on viitannut ja vastannut järkevästi yli 10 kertaa oppitunnin aikana.
Täyttä pskaa. Meillä poika teki vaikeampia matikan kokeita, joista sai ysit. Kaikki läksyt ja tehtävät teki tunnilla valmiiksi, koko kutosluokalla ehkä kerran tai kaksi jäi kotiin tehtäviä läksyjä. Neuvoi luokan hitaampia matikassa.
Arvosana 9. Että ottaa yhä enemmän päähän lapsen arviointi. Aviin on menossa oikaisupyyntö äikän ja ympän ohella nyt myös matikka.
Teet aika paljon hallaa lapsellesi tuolla omalla asenteellasi. Nyt hymyä huuleen ja kiität lastasi hienosti tehdystä työstä. Ysi on hyvä numero.
Opettaja tekee hallaa lapselleni, en minä. Asia selvitetään loppuun asti.
Noilla kuutosluokan arvosanoilla ei ole mitään väliä tulevaisuuden kannalta. Päinvastoin parempi, että nyt vahva ysi, joka sitten yläkoulussa mahdollisesti nousee kympiksi.
Käräjöinnilläsi istutat lapseesi kelpaamattomuuden tunteen. Miltä luulet hänestä tuntuvan, jos numerot eivät nousekaan?
Ai että arvioinnilla ei ole väliä? Toivon todellakin, että et ole opettaja, ja jos olet, niin vaihda alaa. Arviointi muokkaa lapsen käsitystä itsestään oppijana. Millainen motivaatio mielestäsi on yläasteelle siirtyvälle joka ei saa arvosanoja osaamisensa mukaan?
Minusta pitää oppia sietämään myös pettymyksiä. Poikasi ei kuitenkaan ole nero (muuta kuin mamman mielestä), joten jossain vaiheessa osaamisen rajat tulevat kuitenkin vastaan. Sehän se vasta masentavaa on, kun yläkoulun alussa numerot tippuvat rajusti. Tai viimeistään lukiossa. Hauras arvosanoilla pönkitetty itsetunto katoaa sen sileän tien...
Kyllä, pettymyksiä pitää oppia sietämään, mutta epäoikeudenmukaisuutta ei tarvitse koskaan sietää. En ole väittänytkään, että poika olisi nero, vaan olet itse omassa sairaassa mielessäsi vetänyt tällaisia johtopäätöksiä. Yläkoulussa numerot eivät tule laskemaan, ikävä tuottaa sinulle pettymys. Itsekin nostin reilusti yläkoulussa arvosanojani.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ysin saa sillä, että osaa ja tekee kaiken, mitä opettaja pyytää. Siinä pitää olla jo tunnillakin ihan aktiivinen, vaikka kokeista saisi täysiä pisteitä.
Kymppiin pitää osoittaa osaavansa muutakin kuin OPS:n mukaiset asiat.
Tämä seikka on tullut monta kertaa esiin. Eli kerrotko, miten tämä opsin ulkopuolinen osaaminen todennetaan, arvioidaan ja dokumentoidaan?
No minä ainakin tarjoan lisätehtäviä, joista saa pisteitä kymppiin. Tai vaikeampia tehtäviä, jotka voi valita tehtäväkseen niiden kaikille tarkoitettujen asemasta. Ovat laajempia ja soveltavampia, vaativat omaa kannanottoa.
Tuntiaktiivisuus taas todentuu sillä, että laitan aina vihreää, kun joku on viitannut ja vastannut järkevästi yli 10 kertaa oppitunnin aikana.
Miten todennat tuon viittaamisen? Jos jokainen viittaa 10 kertaa, niin tunnin aikana viitataan jopa yli 200 kertaa.
Mitäs jos haastavampia ja vaikeampia tehtäviä ei ole tarjolla? Voiko jättää kiitettävän antamatta, jos ei anneta edes mahdollisuutta sen saavuttamiseen? Mikä on opettajan vastuu?
Ei sellaista luokkaa olekaan, jossa kaikki viittaisivat joka tunti yli 10 kertaa. Niitä oppilaita on luokassa 0-5. Enkä ole mikään opetuksen suunnittelija, vastaan vain omista tunneistani ja teen kaikki tehtäväni itse. En edes tiedä miten kollegat toimivat.
Eli perusteet oikaisupyynnölle ovat olemassa, jos ei ole edes mahdollista tavoitella kiitettävää.
Kysy sen oman open arviointiperusteet. Eiköhän hänelläkin ole jollain lailla mahdollista saavuttaa kiitettävä. Huokaus...
Niin, tätä selvitellään ensi viikolla. Ei pääsekään ope viettämään kesälomaansa :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ysin saa sillä, että osaa ja tekee kaiken, mitä opettaja pyytää. Siinä pitää olla jo tunnillakin ihan aktiivinen, vaikka kokeista saisi täysiä pisteitä.
Kymppiin pitää osoittaa osaavansa muutakin kuin OPS:n mukaiset asiat.
Tämä seikka on tullut monta kertaa esiin. Eli kerrotko, miten tämä opsin ulkopuolinen osaaminen todennetaan, arvioidaan ja dokumentoidaan?
No minä ainakin tarjoan lisätehtäviä, joista saa pisteitä kymppiin. Tai vaikeampia tehtäviä, jotka voi valita tehtäväkseen niiden kaikille tarkoitettujen asemasta. Ovat laajempia ja soveltavampia, vaativat omaa kannanottoa.
Tuntiaktiivisuus taas todentuu sillä, että laitan aina vihreää, kun joku on viitannut ja vastannut järkevästi yli 10 kertaa oppitunnin aikana.
Täyttä pskaa. Meillä poika teki vaikeampia matikan kokeita, joista sai ysit. Kaikki läksyt ja tehtävät teki tunnilla valmiiksi, koko kutosluokalla ehkä kerran tai kaksi jäi kotiin tehtäviä läksyjä. Neuvoi luokan hitaampia matikassa.
Arvosana 9. Että ottaa yhä enemmän päähän lapsen arviointi. Aviin on menossa oikaisupyyntö äikän ja ympän ohella nyt myös matikka.
Teet aika paljon hallaa lapsellesi tuolla omalla asenteellasi. Nyt hymyä huuleen ja kiität lastasi hienosti tehdystä työstä. Ysi on hyvä numero.
Opettaja tekee hallaa lapselleni, en minä. Asia selvitetään loppuun asti.
Noilla kuutosluokan arvosanoilla ei ole mitään väliä tulevaisuuden kannalta. Päinvastoin parempi, että nyt vahva ysi, joka sitten yläkoulussa mahdollisesti nousee kympiksi.
Käräjöinnilläsi istutat lapseesi kelpaamattomuuden tunteen. Miltä luulet hänestä tuntuvan, jos numerot eivät nousekaan?
Ai että arvioinnilla ei ole väliä? Toivon todellakin, että et ole opettaja, ja jos olet, niin vaihda alaa. Arviointi muokkaa lapsen käsitystä itsestään oppijana. Millainen motivaatio mielestäsi on yläasteelle siirtyvälle joka ei saa arvosanoja osaamisensa mukaan?
No valittelehan sinä. Edessäsi on mielenkiintoisia vuosia, kun lapsesi jatkaa koulua yläasteen jälkeen lukiossa. Valittamisen aihetta nimittäin löytyy aina.
Taitaa olla enemmänkin sitä, että et voi nyt tutuille ja kylänmiehille kuuluttaa, että lapsesi on kympin lapsi. Voi olla, että enemmän on kyse omasta itsestäsi, lapsesi kyllä kestää, jos annat hänen sen tehdä. Tuolla meuhkaamisellasi saat vain lapsesi vauhkoksi ja pelkäämään, ettei pärjää sinun vaatimustesi mukaisesti. MIstä sinä niin varmasti lapsesi kaiken osaamisen tiedät, ethän sinä ole tunnilla sitä seuraamassa. Antaisit lapsesi olla rauhassa, nythän hän joutuu pelkäämään, että sinä puutut joka asiaan ja nolaat hänet toisten silmissä.
Niin valitankin, se on huoltajan velvollisuus, jos on syytä epäillä, että arviointi ei ole asianmukainen. Mikään ei estä valittamasta myös yläasteella tai lukiossa. Kyse on oikeusturvasta.
Sinustako tuo matikka ei voisi olla kymppi? Vaikka täällä suut vaahdossa vatvotaan, miten pitää auttaa muita, tehdä vaikeampia kokeita, jne kymppiä varten. Kai minä saan selvittää, miksi näin ei ole? Tai miksi äikkä ei ollut ysi. Se ei ole sinulta pois, etkä saa mieltäni muuttumaan. Päinvastoin. Aluksi harkitsin oikaisupyyntöä äikästä ja ympästä, mutta saitte minut vakuuttuneeksi, että myös matikasta aion valittaa.
VOI LAPSI RUKKAA, hänellä on hirviöäiti. Hän tulee tolla menolla olemaan burnoutissa ja itsetunto romahtaneen, kun ÄIDILLE EI KELPAA EIKÄ RIITÄ
Toivottavasti sinulla ei ole lapsia, eikä koskaan tulekaan, kun et viitsi vaivautua pitämään lapsesi oikeusturvasta mitään huolta.
Vierailija kirjoitti:
Tuo Suomen kymppien pihtaaminen on ärsyttävää! :D Oli jo 80-90-luvulla kukoistuksessaan. Silloin oli vielä meidän koulussa peräti sellainen, että vain yksi voi olla paras luokka-asteelta, joten joka aineesta jaettiin vain yksi 10 luokassa.
Suomi on ja pysyy kurjuuden maksimoijana.
Niin, pitäähän se Gaussin käyrä toteutua! Yksi on huipulla, muiden pisteet lasketaan sen mukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo Suomen kymppien pihtaaminen on ärsyttävää! :D Oli jo 80-90-luvulla kukoistuksessaan. Silloin oli vielä meidän koulussa peräti sellainen, että vain yksi voi olla paras luokka-asteelta, joten joka aineesta jaettiin vain yksi 10 luokassa.
Suomi on ja pysyy kurjuuden maksimoijana.
Niin, pitäähän se Gaussin käyrä toteutua! Yksi on huipulla, muiden pisteet lasketaan sen mukaan.
Gaussin käyrää ei saa käyttää arvioinnissa.
Arvosanojen tarkoitus on suhteuttaa lasten osaaminen opetussuunnitelman tavoitteisiin. Voit itse katsoa sieltä niin löytyy paljon muutakin kuin se mikä mitataan kokeissa ja kirjoitelmissa. Ei ole realistista vaatia että opettaja tekee sellaisen kokeen joka mittaa kaikkea vaadittua osaamista, voit itse kokeilla osaisitko tehdä moisen kokeen. Esimerkiksi suullinen ilmaisu on arvioitava asia koska sitäkin on lasten tarkoitus oppia koulussa koska taitoa elämässä tarvitaan. Itsekin sain ujona introverttinä kokeita huonompia numeroita todistukseen ja vasta nyt opettajana opetussuunnitelman vaatimuksiin tutustuttuani olen ymmärtänyt ja hyväksynyt arvioinnin.
Ysi on erittäin hyvä numero, mutta voit tietysti olla yhteydessä opettajaan ja kysyä perusteluja. Tee valitus jos perustelut eivät näkemyksesi mukaan ole linjassa opetussuunnitelman kanssa. Jos taas ovat niin voit jutella lapsesi kanssa ja motivoida häntä kehittymään sillä että kymppi on hänellekin mahdollinen saavuttaa jos todella haluaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä väliä? Lapsi ehtii saada ne kymppinsä myöhemminkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ysin saa sillä, että osaa ja tekee kaiken, mitä opettaja pyytää. Siinä pitää olla jo tunnillakin ihan aktiivinen, vaikka kokeista saisi täysiä pisteitä.
Kymppiin pitää osoittaa osaavansa muutakin kuin OPS:n mukaiset asiat.
Tämä seikka on tullut monta kertaa esiin. Eli kerrotko, miten tämä opsin ulkopuolinen osaaminen todennetaan, arvioidaan ja dokumentoidaan?
No minä ainakin tarjoan lisätehtäviä, joista saa pisteitä kymppiin. Tai vaikeampia tehtäviä, jotka voi valita tehtäväkseen niiden kaikille tarkoitettujen asemasta. Ovat laajempia ja soveltavampia, vaativat omaa kannanottoa.
Tuntiaktiivisuus taas todentuu sillä, että laitan aina vihreää, kun joku on viitannut ja vastannut järkevästi yli 10 kertaa oppitunnin aikana.
Täyttä pskaa. Meillä poika teki vaikeampia matikan kokeita, joista sai ysit. Kaikki läksyt ja tehtävät teki tunnilla valmiiksi, koko kutosluokalla ehkä kerran tai kaksi jäi kotiin tehtäviä läksyjä. Neuvoi luokan hitaampia matikassa.
Arvosana 9. Että ottaa yhä enemmän päähän lapsen arviointi. Aviin on menossa oikaisupyyntö äikän ja ympän ohella nyt myös matikka.
Teet aika paljon hallaa lapsellesi tuolla omalla asenteellasi. Nyt hymyä huuleen ja kiität lastasi hienosti tehdystä työstä. Ysi on hyvä numero.
Opettaja tekee hallaa lapselleni, en minä. Asia selvitetään loppuun asti.
Noilla kuutosluokan arvosanoilla ei ole mitään väliä tulevaisuuden kannalta. Päinvastoin parempi, että nyt vahva ysi, joka sitten yläkoulussa mahdollisesti nousee kympiksi.
Käräjöinnilläsi istutat lapseesi kelpaamattomuuden tunteen. Miltä luulet hänestä tuntuvan, jos numerot eivät nousekaan?
Ai että arvioinnilla ei ole väliä? Toivon todellakin, että et ole opettaja, ja jos olet, niin vaihda alaa. Arviointi muokkaa lapsen käsitystä itsestään oppijana. Millainen motivaatio mielestäsi on yläasteelle siirtyvälle joka ei saa arvosanoja osaamisensa mukaan?
No valittelehan sinä. Edessäsi on mielenkiintoisia vuosia, kun lapsesi jatkaa koulua yläasteen jälkeen lukiossa. Valittamisen aihetta nimittäin löytyy aina.
Taitaa olla enemmänkin sitä, että et voi nyt tutuille ja kylänmiehille kuuluttaa, että lapsesi on kympin lapsi. Voi olla, että enemmän on kyse omasta itsestäsi, lapsesi kyllä kestää, jos annat hänen sen tehdä. Tuolla meuhkaamisellasi saat vain lapsesi vauhkoksi ja pelkäämään, ettei pärjää sinun vaatimustesi mukaisesti. MIstä sinä niin varmasti lapsesi kaiken osaamisen tiedät, ethän sinä ole tunnilla sitä seuraamassa. Antaisit lapsesi olla rauhassa, nythän hän joutuu pelkäämään, että sinä puutut joka asiaan ja nolaat hänet toisten silmissä.
Niin valitankin, se on huoltajan velvollisuus, jos on syytä epäillä, että arviointi ei ole asianmukainen. Mikään ei estä valittamasta myös yläasteella tai lukiossa. Kyse on oikeusturvasta.
Sinustako tuo matikka ei voisi olla kymppi? Vaikka täällä suut vaahdossa vatvotaan, miten pitää auttaa muita, tehdä vaikeampia kokeita, jne kymppiä varten. Kai minä saan selvittää, miksi näin ei ole? Tai miksi äikkä ei ollut ysi. Se ei ole sinulta pois, etkä saa mieltäni muuttumaan. Päinvastoin. Aluksi harkitsin oikaisupyyntöä äikästä ja ympästä, mutta saitte minut vakuuttuneeksi, että myös matikasta aion valittaa.
VOI LAPSI RUKKAA, hänellä on hirviöäiti. Hän tulee tolla menolla olemaan burnoutissa ja itsetunto romahtaneen, kun ÄIDILLE EI KELPAA EIKÄ RIITÄ
Toivottavasti sinulla ei ole lapsia, eikä koskaan tulekaan, kun et viitsi vaivautua pitämään lapsesi oikeusturvasta mitään huolta.
On lapsia, onnellisia, tasapainoisia, korkeakoulututkinnon suorittaneet. Ihan kuule ilman sitä, että minä äitinä olisin itkua vääntänyt ja valituksia tehtaillut, kun ei tullut sitä kymppiä. He saivat kotoa rakkautta ja nimenomaan hyväksyntää. Se kantoi todella pitkälle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Arvosanojen tarkoitus on suhteuttaa lasten osaaminen opetussuunnitelman tavoitteisiin. Voit itse katsoa sieltä niin löytyy paljon muutakin kuin se mikä mitataan kokeissa ja kirjoitelmissa. Ei ole realistista vaatia että opettaja tekee sellaisen kokeen joka mittaa kaikkea vaadittua osaamista, voit itse kokeilla osaisitko tehdä moisen kokeen. Esimerkiksi suullinen ilmaisu on arvioitava asia koska sitäkin on lasten tarkoitus oppia koulussa koska taitoa elämässä tarvitaan. Itsekin sain ujona introverttinä kokeita huonompia numeroita todistukseen ja vasta nyt opettajana opetussuunnitelman vaatimuksiin tutustuttuani olen ymmärtänyt ja hyväksynyt arvioinnin.
Ysi on erittäin hyvä numero, mutta voit tietysti olla yhteydessä opettajaan ja kysyä perusteluja. Tee valitus jos perustelut eivät näkemyksesi mukaan ole linjassa opetussuunnitelman kanssa. Jos taas ovat niin voit jutella lapsesi kanssa ja motivoida häntä kehittymään sillä että kymppi on hänellekin mahdollinen saavuttaa jos todella haluaa.
Kun se kymppi ei ole itseisarvo. Sekopäistä vanhempaa ei pidä kannustaa selvittämään yhtään mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ysin saa sillä, että osaa ja tekee kaiken, mitä opettaja pyytää. Siinä pitää olla jo tunnillakin ihan aktiivinen, vaikka kokeista saisi täysiä pisteitä.
Kymppiin pitää osoittaa osaavansa muutakin kuin OPS:n mukaiset asiat.
Tämä seikka on tullut monta kertaa esiin. Eli kerrotko, miten tämä opsin ulkopuolinen osaaminen todennetaan, arvioidaan ja dokumentoidaan?
No minä ainakin tarjoan lisätehtäviä, joista saa pisteitä kymppiin. Tai vaikeampia tehtäviä, jotka voi valita tehtäväkseen niiden kaikille tarkoitettujen asemasta. Ovat laajempia ja soveltavampia, vaativat omaa kannanottoa.
Tuntiaktiivisuus taas todentuu sillä, että laitan aina vihreää, kun joku on viitannut ja vastannut järkevästi yli 10 kertaa oppitunnin aikana.
Täyttä pskaa. Meillä poika teki vaikeampia matikan kokeita, joista sai ysit. Kaikki läksyt ja tehtävät teki tunnilla valmiiksi, koko kutosluokalla ehkä kerran tai kaksi jäi kotiin tehtäviä läksyjä. Neuvoi luokan hitaampia matikassa.
Arvosana 9. Että ottaa yhä enemmän päähän lapsen arviointi. Aviin on menossa oikaisupyyntö äikän ja ympän ohella nyt myös matikka.
Teet aika paljon hallaa lapsellesi tuolla omalla asenteellasi. Nyt hymyä huuleen ja kiität lastasi hienosti tehdystä työstä. Ysi on hyvä numero.
Opettaja tekee hallaa lapselleni, en minä. Asia selvitetään loppuun asti.
Noilla kuutosluokan arvosanoilla ei ole mitään väliä tulevaisuuden kannalta. Päinvastoin parempi, että nyt vahva ysi, joka sitten yläkoulussa mahdollisesti nousee kympiksi.
Käräjöinnilläsi istutat lapseesi kelpaamattomuuden tunteen. Miltä luulet hänestä tuntuvan, jos numerot eivät nousekaan?
Ai että arvioinnilla ei ole väliä? Toivon todellakin, että et ole opettaja, ja jos olet, niin vaihda alaa. Arviointi muokkaa lapsen käsitystä itsestään oppijana. Millainen motivaatio mielestäsi on yläasteelle siirtyvälle joka ei saa arvosanoja osaamisensa mukaan?
No valittelehan sinä. Edessäsi on mielenkiintoisia vuosia, kun lapsesi jatkaa koulua yläasteen jälkeen lukiossa. Valittamisen aihetta nimittäin löytyy aina.
Taitaa olla enemmänkin sitä, että et voi nyt tutuille ja kylänmiehille kuuluttaa, että lapsesi on kympin lapsi. Voi olla, että enemmän on kyse omasta itsestäsi, lapsesi kyllä kestää, jos annat hänen sen tehdä. Tuolla meuhkaamisellasi saat vain lapsesi vauhkoksi ja pelkäämään, ettei pärjää sinun vaatimustesi mukaisesti. MIstä sinä niin varmasti lapsesi kaiken osaamisen tiedät, ethän sinä ole tunnilla sitä seuraamassa. Antaisit lapsesi olla rauhassa, nythän hän joutuu pelkäämään, että sinä puutut joka asiaan ja nolaat hänet toisten silmissä.
Niin valitankin, se on huoltajan velvollisuus, jos on syytä epäillä, että arviointi ei ole asianmukainen. Mikään ei estä valittamasta myös yläasteella tai lukiossa. Kyse on oikeusturvasta.
Sinustako tuo matikka ei voisi olla kymppi? Vaikka täällä suut vaahdossa vatvotaan, miten pitää auttaa muita, tehdä vaikeampia kokeita, jne kymppiä varten. Kai minä saan selvittää, miksi näin ei ole? Tai miksi äikkä ei ollut ysi. Se ei ole sinulta pois, etkä saa mieltäni muuttumaan. Päinvastoin. Aluksi harkitsin oikaisupyyntöä äikästä ja ympästä, mutta saitte minut vakuuttuneeksi, että myös matikasta aion valittaa.
VOI LAPSI RUKKAA, hänellä on hirviöäiti. Hän tulee tolla menolla olemaan burnoutissa ja itsetunto romahtaneen, kun ÄIDILLE EI KELPAA EIKÄ RIITÄ
Toivottavasti sinulla ei ole lapsia, eikä koskaan tulekaan, kun et viitsi vaivautua pitämään lapsesi oikeusturvasta mitään huolta.
On lapsia, onnellisia, tasapainoisia, korkeakoulututkinnon suorittaneet. Ihan kuule ilman sitä, että minä äitinä olisin itkua vääntänyt ja valituksia tehtaillut, kun ei tullut sitä kymppiä. He saivat kotoa rakkautta ja nimenomaan hyväksyntää. Se kantoi todella pitkälle.
Harmi, että kokevat epäoikeudenmukaisuuden normaaliksi olotilaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Arvosanojen tarkoitus on suhteuttaa lasten osaaminen opetussuunnitelman tavoitteisiin. Voit itse katsoa sieltä niin löytyy paljon muutakin kuin se mikä mitataan kokeissa ja kirjoitelmissa. Ei ole realistista vaatia että opettaja tekee sellaisen kokeen joka mittaa kaikkea vaadittua osaamista, voit itse kokeilla osaisitko tehdä moisen kokeen. Esimerkiksi suullinen ilmaisu on arvioitava asia koska sitäkin on lasten tarkoitus oppia koulussa koska taitoa elämässä tarvitaan. Itsekin sain ujona introverttinä kokeita huonompia numeroita todistukseen ja vasta nyt opettajana opetussuunnitelman vaatimuksiin tutustuttuani olen ymmärtänyt ja hyväksynyt arvioinnin.
Ysi on erittäin hyvä numero, mutta voit tietysti olla yhteydessä opettajaan ja kysyä perusteluja. Tee valitus jos perustelut eivät näkemyksesi mukaan ole linjassa opetussuunnitelman kanssa. Jos taas ovat niin voit jutella lapsesi kanssa ja motivoida häntä kehittymään sillä että kymppi on hänellekin mahdollinen saavuttaa jos todella haluaa.
Kun se kymppi ei ole itseisarvo. Sekopäistä vanhempaa ei pidä kannustaa selvittämään yhtään mitään.
Jokainen saa selvittää, mitä haluaa. Sinä et päätä, mitä muut selvittävät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ysin saa sillä, että osaa ja tekee kaiken, mitä opettaja pyytää. Siinä pitää olla jo tunnillakin ihan aktiivinen, vaikka kokeista saisi täysiä pisteitä.
Kymppiin pitää osoittaa osaavansa muutakin kuin OPS:n mukaiset asiat.
Tämä seikka on tullut monta kertaa esiin. Eli kerrotko, miten tämä opsin ulkopuolinen osaaminen todennetaan, arvioidaan ja dokumentoidaan?
No minä ainakin tarjoan lisätehtäviä, joista saa pisteitä kymppiin. Tai vaikeampia tehtäviä, jotka voi valita tehtäväkseen niiden kaikille tarkoitettujen asemasta. Ovat laajempia ja soveltavampia, vaativat omaa kannanottoa.
Tuntiaktiivisuus taas todentuu sillä, että laitan aina vihreää, kun joku on viitannut ja vastannut järkevästi yli 10 kertaa oppitunnin aikana.
Täyttä pskaa. Meillä poika teki vaikeampia matikan kokeita, joista sai ysit. Kaikki läksyt ja tehtävät teki tunnilla valmiiksi, koko kutosluokalla ehkä kerran tai kaksi jäi kotiin tehtäviä läksyjä. Neuvoi luokan hitaampia matikassa.
Arvosana 9. Että ottaa yhä enemmän päähän lapsen arviointi. Aviin on menossa oikaisupyyntö äikän ja ympän ohella nyt myös matikka.
Teet aika paljon hallaa lapsellesi tuolla omalla asenteellasi. Nyt hymyä huuleen ja kiität lastasi hienosti tehdystä työstä. Ysi on hyvä numero.
Opettaja tekee hallaa lapselleni, en minä. Asia selvitetään loppuun asti.
Noilla kuutosluokan arvosanoilla ei ole mitään väliä tulevaisuuden kannalta. Päinvastoin parempi, että nyt vahva ysi, joka sitten yläkoulussa mahdollisesti nousee kympiksi.
Käräjöinnilläsi istutat lapseesi kelpaamattomuuden tunteen. Miltä luulet hänestä tuntuvan, jos numerot eivät nousekaan?
Ai että arvioinnilla ei ole väliä? Toivon todellakin, että et ole opettaja, ja jos olet, niin vaihda alaa. Arviointi muokkaa lapsen käsitystä itsestään oppijana. Millainen motivaatio mielestäsi on yläasteelle siirtyvälle joka ei saa arvosanoja osaamisensa mukaan?
No valittelehan sinä. Edessäsi on mielenkiintoisia vuosia, kun lapsesi jatkaa koulua yläasteen jälkeen lukiossa. Valittamisen aihetta nimittäin löytyy aina.
Taitaa olla enemmänkin sitä, että et voi nyt tutuille ja kylänmiehille kuuluttaa, että lapsesi on kympin lapsi. Voi olla, että enemmän on kyse omasta itsestäsi, lapsesi kyllä kestää, jos annat hänen sen tehdä. Tuolla meuhkaamisellasi saat vain lapsesi vauhkoksi ja pelkäämään, ettei pärjää sinun vaatimustesi mukaisesti. MIstä sinä niin varmasti lapsesi kaiken osaamisen tiedät, ethän sinä ole tunnilla sitä seuraamassa. Antaisit lapsesi olla rauhassa, nythän hän joutuu pelkäämään, että sinä puutut joka asiaan ja nolaat hänet toisten silmissä.
Niin valitankin, se on huoltajan velvollisuus, jos on syytä epäillä, että arviointi ei ole asianmukainen. Mikään ei estä valittamasta myös yläasteella tai lukiossa. Kyse on oikeusturvasta.
Sinustako tuo matikka ei voisi olla kymppi? Vaikka täällä suut vaahdossa vatvotaan, miten pitää auttaa muita, tehdä vaikeampia kokeita, jne kymppiä varten. Kai minä saan selvittää, miksi näin ei ole? Tai miksi äikkä ei ollut ysi. Se ei ole sinulta pois, etkä saa mieltäni muuttumaan. Päinvastoin. Aluksi harkitsin oikaisupyyntöä äikästä ja ympästä, mutta saitte minut vakuuttuneeksi, että myös matikasta aion valittaa.
VOI LAPSI RUKKAA, hänellä on hirviöäiti. Hän tulee tolla menolla olemaan burnoutissa ja itsetunto romahtaneen, kun ÄIDILLE EI KELPAA EIKÄ RIITÄ
Toivottavasti sinulla ei ole lapsia, eikä koskaan tulekaan, kun et viitsi vaivautua pitämään lapsesi oikeusturvasta mitään huolta.
On lapsia, onnellisia, tasapainoisia, korkeakoulututkinnon suorittaneet. Ihan kuule ilman sitä, että minä äitinä olisin itkua vääntänyt ja valituksia tehtaillut, kun ei tullut sitä kymppiä. He saivat kotoa rakkautta ja nimenomaan hyväksyntää. Se kantoi todella pitkälle.
Harmi, että kokevat epäoikeudenmukaisuuden normaaliksi olotilaksi.
Mistä niin päättelet? Ainoa epäoikeudenmukaisuus tässä on vanhemmat, joiden pakkomielteen takia lapsi kärsii. Jäikö sulla omat kympit saamatta, etkä kelvannut sellaisena? Kaunaa ja katkeruutta tuntuu riittävän
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Arvosanojen tarkoitus on suhteuttaa lasten osaaminen opetussuunnitelman tavoitteisiin. Voit itse katsoa sieltä niin löytyy paljon muutakin kuin se mikä mitataan kokeissa ja kirjoitelmissa. Ei ole realistista vaatia että opettaja tekee sellaisen kokeen joka mittaa kaikkea vaadittua osaamista, voit itse kokeilla osaisitko tehdä moisen kokeen. Esimerkiksi suullinen ilmaisu on arvioitava asia koska sitäkin on lasten tarkoitus oppia koulussa koska taitoa elämässä tarvitaan. Itsekin sain ujona introverttinä kokeita huonompia numeroita todistukseen ja vasta nyt opettajana opetussuunnitelman vaatimuksiin tutustuttuani olen ymmärtänyt ja hyväksynyt arvioinnin.
Ysi on erittäin hyvä numero, mutta voit tietysti olla yhteydessä opettajaan ja kysyä perusteluja. Tee valitus jos perustelut eivät näkemyksesi mukaan ole linjassa opetussuunnitelman kanssa. Jos taas ovat niin voit jutella lapsesi kanssa ja motivoida häntä kehittymään sillä että kymppi on hänellekin mahdollinen saavuttaa jos todella haluaa.
Kun se kymppi ei ole itseisarvo. Sekopäistä vanhempaa ei pidä kannustaa selvittämään yhtään mitään.
Jokainen saa selvittää, mitä haluaa. Sinä et päätä, mitä muut selvittävät.
En sitä olekaan päättämässä, sanoin, että on sekopäistä ja niin se on
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ysin saa sillä, että osaa ja tekee kaiken, mitä opettaja pyytää. Siinä pitää olla jo tunnillakin ihan aktiivinen, vaikka kokeista saisi täysiä pisteitä.
Kymppiin pitää osoittaa osaavansa muutakin kuin OPS:n mukaiset asiat.
Tämä seikka on tullut monta kertaa esiin. Eli kerrotko, miten tämä opsin ulkopuolinen osaaminen todennetaan, arvioidaan ja dokumentoidaan?
No minä ainakin tarjoan lisätehtäviä, joista saa pisteitä kymppiin. Tai vaikeampia tehtäviä, jotka voi valita tehtäväkseen niiden kaikille tarkoitettujen asemasta. Ovat laajempia ja soveltavampia, vaativat omaa kannanottoa.
Tuntiaktiivisuus taas todentuu sillä, että laitan aina vihreää, kun joku on viitannut ja vastannut järkevästi yli 10 kertaa oppitunnin aikana.
Täyttä pskaa. Meillä poika teki vaikeampia matikan kokeita, joista sai ysit. Kaikki läksyt ja tehtävät teki tunnilla valmiiksi, koko kutosluokalla ehkä kerran tai kaksi jäi kotiin tehtäviä läksyjä. Neuvoi luokan hitaampia matikassa.
Arvosana 9. Että ottaa yhä enemmän päähän lapsen arviointi. Aviin on menossa oikaisupyyntö äikän ja ympän ohella nyt myös matikka.
Teet aika paljon hallaa lapsellesi tuolla omalla asenteellasi. Nyt hymyä huuleen ja kiität lastasi hienosti tehdystä työstä. Ysi on hyvä numero.
Opettaja tekee hallaa lapselleni, en minä. Asia selvitetään loppuun asti.
Noilla kuutosluokan arvosanoilla ei ole mitään väliä tulevaisuuden kannalta. Päinvastoin parempi, että nyt vahva ysi, joka sitten yläkoulussa mahdollisesti nousee kympiksi.
Käräjöinnilläsi istutat lapseesi kelpaamattomuuden tunteen. Miltä luulet hänestä tuntuvan, jos numerot eivät nousekaan?
Ai että arvioinnilla ei ole väliä? Toivon todellakin, että et ole opettaja, ja jos olet, niin vaihda alaa. Arviointi muokkaa lapsen käsitystä itsestään oppijana. Millainen motivaatio mielestäsi on yläasteelle siirtyvälle joka ei saa arvosanoja osaamisensa mukaan?
No valittelehan sinä. Edessäsi on mielenkiintoisia vuosia, kun lapsesi jatkaa koulua yläasteen jälkeen lukiossa. Valittamisen aihetta nimittäin löytyy aina.
Taitaa olla enemmänkin sitä, että et voi nyt tutuille ja kylänmiehille kuuluttaa, että lapsesi on kympin lapsi. Voi olla, että enemmän on kyse omasta itsestäsi, lapsesi kyllä kestää, jos annat hänen sen tehdä. Tuolla meuhkaamisellasi saat vain lapsesi vauhkoksi ja pelkäämään, ettei pärjää sinun vaatimustesi mukaisesti. MIstä sinä niin varmasti lapsesi kaiken osaamisen tiedät, ethän sinä ole tunnilla sitä seuraamassa. Antaisit lapsesi olla rauhassa, nythän hän joutuu pelkäämään, että sinä puutut joka asiaan ja nolaat hänet toisten silmissä.
Niin valitankin, se on huoltajan velvollisuus, jos on syytä epäillä, että arviointi ei ole asianmukainen. Mikään ei estä valittamasta myös yläasteella tai lukiossa. Kyse on oikeusturvasta.
Sinustako tuo matikka ei voisi olla kymppi? Vaikka täällä suut vaahdossa vatvotaan, miten pitää auttaa muita, tehdä vaikeampia kokeita, jne kymppiä varten. Kai minä saan selvittää, miksi näin ei ole? Tai miksi äikkä ei ollut ysi. Se ei ole sinulta pois, etkä saa mieltäni muuttumaan. Päinvastoin. Aluksi harkitsin oikaisupyyntöä äikästä ja ympästä, mutta saitte minut vakuuttuneeksi, että myös matikasta aion valittaa.
VOI LAPSI RUKKAA, hänellä on hirviöäiti. Hän tulee tolla menolla olemaan burnoutissa ja itsetunto romahtaneen, kun ÄIDILLE EI KELPAA EIKÄ RIITÄ
Toivottavasti sinulla ei ole lapsia, eikä koskaan tulekaan, kun et viitsi vaivautua pitämään lapsesi oikeusturvasta mitään huolta.
On lapsia, onnellisia, tasapainoisia, korkeakoulututkinnon suorittaneet. Ihan kuule ilman sitä, että minä äitinä olisin itkua vääntänyt ja valituksia tehtaillut, kun ei tullut sitä kymppiä. He saivat kotoa rakkautta ja nimenomaan hyväksyntää. Se kantoi todella pitkälle.
Harmi, että kokevat epäoikeudenmukaisuuden normaaliksi olotilaksi.
Mistä niin päättelet? Ainoa epäoikeudenmukaisuus tässä on vanhemmat, joiden pakkomielteen takia lapsi kärsii. Jäikö sulla omat kympit saamatta, etkä kelvannut sellaisena? Kaunaa ja katkeruutta tuntuu riittävän
Vanhemman velvollisuus on selvittää asia, jos on pieninkin epäilys, että arviointi ei ole asianmukainen. Sain ihan tarpeeksi kiitettäviä, kiitos vain. Ja turha arvailla ihmisen tunnetiloja, pieleen menee.
Te vanhemmat, jotka kitisette lastenne kouluarvosanoista: Kuinka monta tuntia olette olleet koulussa katsomassa, mitä se lapsenne siellä koulussa oikeasti tekee?
Entä sinä, jonka mielestä sen lapsen pitäisi saada jo alakoulussa niitä kymppejä, jotta pääsee jatkossa siihen kouluun, johon sinä hänet haluat: Onko sinulle mitään väliä sillä, mitä lapsellesi tapahtuu sen jälkeen kun hän on sen sinun suunnittelemasi koulutusuran "huipulla", eli siellä oikeus- tai lääketieteellisessä tms.?
Hirveitä paineita luotte lapsillenne. Ei ihme, että opiskelijoilla on niin paljon mielenterveysongelmia, kun vanhemmille ei kelpaa kuin täydelliset suoritukset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Arvosanojen tarkoitus on suhteuttaa lasten osaaminen opetussuunnitelman tavoitteisiin. Voit itse katsoa sieltä niin löytyy paljon muutakin kuin se mikä mitataan kokeissa ja kirjoitelmissa. Ei ole realistista vaatia että opettaja tekee sellaisen kokeen joka mittaa kaikkea vaadittua osaamista, voit itse kokeilla osaisitko tehdä moisen kokeen. Esimerkiksi suullinen ilmaisu on arvioitava asia koska sitäkin on lasten tarkoitus oppia koulussa koska taitoa elämässä tarvitaan. Itsekin sain ujona introverttinä kokeita huonompia numeroita todistukseen ja vasta nyt opettajana opetussuunnitelman vaatimuksiin tutustuttuani olen ymmärtänyt ja hyväksynyt arvioinnin.
Ysi on erittäin hyvä numero, mutta voit tietysti olla yhteydessä opettajaan ja kysyä perusteluja. Tee valitus jos perustelut eivät näkemyksesi mukaan ole linjassa opetussuunnitelman kanssa. Jos taas ovat niin voit jutella lapsesi kanssa ja motivoida häntä kehittymään sillä että kymppi on hänellekin mahdollinen saavuttaa jos todella haluaa.
Kun se kymppi ei ole itseisarvo. Sekopäistä vanhempaa ei pidä kannustaa selvittämään yhtään mitään.
Jokainen saa selvittää, mitä haluaa. Sinä et päätä, mitä muut selvittävät.
En sitä olekaan päättämässä, sanoin, että on sekopäistä ja niin se on
Kyllä minä siitä päätän. Jos teen oikaisupyynnön aviin, niin se pitää lain mukaan käsitellä. Kuulostat itse melko vajaaälyiseltä, kun muiden oikaisupyynnöt hiertävät noin paljon.
Vierailija kirjoitti:
Te vanhemmat, jotka kitisette lastenne kouluarvosanoista: Kuinka monta tuntia olette olleet koulussa katsomassa, mitä se lapsenne siellä koulussa oikeasti tekee?
Entä sinä, jonka mielestä sen lapsen pitäisi saada jo alakoulussa niitä kymppejä, jotta pääsee jatkossa siihen kouluun, johon sinä hänet haluat: Onko sinulle mitään väliä sillä, mitä lapsellesi tapahtuu sen jälkeen kun hän on sen sinun suunnittelemasi koulutusuran "huipulla", eli siellä oikeus- tai lääketieteellisessä tms.?
Hirveitä paineita luotte lapsillenne. Ei ihme, että opiskelijoilla on niin paljon mielenterveysongelmia, kun vanhemmille ei kelpaa kuin täydelliset suoritukset.
Jos et ole sattunut huomaamaan, niin nyt on meneillään koronapandemia ja ainakin meidän kunnassamme kouluun ei pääse. Edes piha-alueelle ei saa mennä.
Yläkoululainen tytär sai historiasta kasin todistukseen, vaikka kokeista tuli 9 ja 9 1/2, koska ei osallistunut tunneilla tarpeeksi. Ujoudesta tosiaan rangaistaan. Opettaja on ekstrovertti ja todella raskas ihminen, en jaksaisi viittä minuuttia kauempaa hänen seurassaan.
Mitä ihmeen väliä sillä on? Ei lapseni ole siellä ystävystymässä opettajien kanssa.