Muita naisia, joita v*tuttaa oletus, että olet joku ehtoinen leipuriemäntä?
Leipominen ja emännöinti ei ole mun juttu. Ei kiinnosta. Käytän sen ajan mieluummin muuten.
Vituttaa, jos kutsun kavereita oluelle niin eivät oikein innostu, vaan mieluummin pitäisi kotisohvalla kahvitella pullaa mussutellen. Muttakun minua ei kiinnosta leipoa sitä pullaa... argh.
Kommentit (488)
Vierailija kirjoitti:
Pullaa ja keksejä saa kai ihan kaupastakin? :D Miksi ihmeessä itse pitäisi leipoa?
Minäkin mielummin kahvittelen kun juon alkoholia.
Usko pois, on paikkoja joissa kaupan valikoiman tarjoaminen on noloa. Voi olla myös, että se valikoima ei ole kovin suuri ja silloin olisi myös aika vähän vaihtelua tarjottavissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taitaa olla korviesi välissä tai ystäväpiirissäsi vika, jos noin ahdistaa. Ehkä sun kaverit eivät vaan jaksa dokailla kalsarikännejä, niin kuin teininä.
Mukavaa, jos sinulla on erilainen kaveripiiri ja asiat paremmin. Tulit sitten asiasta leuhkimaan ja heiluttelemaan keskisormea nenän eteen "lälläslää mullapa on reilummat kaverit". Ok, kiva siitä.
Ei ole ollut tapana "dokailla" teininä, eikä aikuisenakaan. Oluelle meneminen ei tarkoita kännäämistä. Ap
Jos teillä illanviettomahdollisuudet ovat kertomasi mukaan: sinä kokkailet ja leivot pullaa/ kutsut kavereita juomaan kaljaa, niin siitä kyllä tulee ensimmäisenä kalsarikännit mieleen.
Nimenomaan en halua kutsua kotiini ketään. Jos on jäänyt epäselväksi niin se oli nimenomaan tässä se juttu ja tuolla aiemmin olen puhunut myös lounaasta. Pointti oli lähinnä, että haluaisin nähdä menemällä ulos, esimerkiksi oluelle. Alkoholin juominen ei ollut tässä se juttu, otin sen esimerkiksi koska se olisi erityisen mukavaa. Ilta-aikaan, jolloin useimmiten nähdään, esim. kahvilat eivät ole auki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taitaa olla korviesi välissä tai ystäväpiirissäsi vika, jos noin ahdistaa. Ehkä sun kaverit eivät vaan jaksa dokailla kalsarikännejä, niin kuin teininä.
Mukavaa, jos sinulla on erilainen kaveripiiri ja asiat paremmin. Tulit sitten asiasta leuhkimaan ja heiluttelemaan keskisormea nenän eteen "lälläslää mullapa on reilummat kaverit". Ok, kiva siitä.
Ei ole ollut tapana "dokailla" teininä, eikä aikuisenakaan. Oluelle meneminen ei tarkoita kännäämistä. Ap
Jos teillä illanviettomahdollisuudet ovat kertomasi mukaan: sinä kokkailet ja leivot pullaa/ kutsut kavereita juomaan kaljaa, niin siitä kyllä tulee ensimmäisenä kalsarikännit mieleen.
Kalsarikännithän nautitaan kotona? Oletko lukenut keskustelua nyt ihan kunnolla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enpä ole koskaan törmännyt moiseen oletukseen.
En minäkään. Paitsi yhden naisen puolelta, mutta hän oli muutenkin jossain omassa ihme kuplassaan elävä joka oletti muiden elävän juuri niin kuin hän.
Ja itse ostaisin kaupasta leivonnaiset tai tarjottavaa. En leipoisi, ei kuulu ajanviettotapoihini.
Entä tapauksessa jossa koko emännöinti aiheuttaa ahdistusta? (Kenties siksi, että sitä joutunut tekemään lapsesta asti.) Ja kaverit eivät suostu näkemään kuin kotona?
No jos ihan ahdistusta aiheuttaisi, niin välttelisin varmaan koko tilannetta. Nykyään otan etäisyyttä kaikkeen vähänkin ahdistusta aiheuttavaan, aion keskittyä omaan hyvinvointiini ja tehdä asioita, joista nautin. Toivottavasti löydät seuraa oluelle.
Vierailija kirjoitti:
No jos ihan ahdistusta aiheuttaisi, niin välttelisin varmaan koko tilannetta. Nykyään otan etäisyyttä kaikkeen vähänkin ahdistusta aiheuttavaan, aion keskittyä omaan hyvinvointiini ja tehdä asioita, joista nautin. Toivottavasti löydät seuraa oluelle.
Se on kyllä viisasta. Toivon oikein nautinnollista ja hyvinvoivaa kesää sinulle! Ap
Sana "emännöinti" jotenkin puistattaa.. olen 30v enkä ole kertaakaan emännöinyt enkä vastaisuudessakaan aio sitä tehdä. Enkä pidä leipomisesta! Lasten synttärikakutkin olen ostanut kondiittoreilta. Luccin sir, keksit ym. kaupasta.
Onneksi saa valita leipooko itse vai ei. Lapsille tosin olen ostanut leivontatarvikkeita :) en aio tuputtaa heille omia mieltymyksiäni vaan he saavat valita itse.
Vierailija kirjoitti:
Sana "emännöinti" jotenkin puistattaa.. olen 30v enkä ole kertaakaan emännöinyt enkä vastaisuudessakaan aio sitä tehdä. Enkä pidä leipomisesta! Lasten synttärikakutkin olen ostanut kondiittoreilta. Luccin sir, keksit ym. kaupasta.
Onneksi saa valita leipooko itse vai ei. Lapsille tosin olen ostanut leivontatarvikkeita :) en aio tuputtaa heille omia mieltymyksiäni vaan he saavat valita itse.
Mikä ihmeen Luccin sir :D muffinsit.. kiitos kuuluu puhelimelle.
Voisitko pyytää kavereitasi esim. metsäretkelle?
Vierailija kirjoitti:
Sana "emännöinti" jotenkin puistattaa.. olen 30v enkä ole kertaakaan emännöinyt enkä vastaisuudessakaan aio sitä tehdä. Enkä pidä leipomisesta! Lasten synttärikakutkin olen ostanut kondiittoreilta. Luccin sir, keksit ym. kaupasta.
Onneksi saa valita leipooko itse vai ei. Lapsille tosin olen ostanut leivontatarvikkeita :) en aio tuputtaa heille omia mieltymyksiäni vaan he saavat valita itse.
Minulle emännöinti ja isännöinti ovat neutraaleja sanoja, jotka tarkoittavat lähinnä esim. vieraista huolehtimista. Miksi sana puistattaa sinua?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä leivon ja kokkaan, mutta en tunne siitä häpeää.
Miksi siitä tulisi tuntea häpeää? Ap
Aloituksestasi sai hieman sellaisen vaikutelman, että et oikein ymmärrä meitä jotka tykkäävät leipoa ja kokata. Etkö sen voi sanoa suoraan ystäville, että et halua olla ehtoinen leipuriemäntä. Jos ystäväsi haluavat tulla luoksesi iltaa viettämään, niin sanot rohkeasti, että jos he haluaa syödä ja juoda, niin jokainen tuo jotakin. Eli nyyttikestit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä leivon ja kokkaan, mutta en tunne siitä häpeää.
Miksi siitä tulisi tuntea häpeää? Ap
Aloituksestasi sai hieman sellaisen vaikutelman, että et oikein ymmärrä meitä jotka tykkäävät leipoa ja kokata. Etkö sen voi sanoa suoraan ystäville, että et halua olla ehtoinen leipuriemäntä. Jos ystäväsi haluavat tulla luoksesi iltaa viettämään, niin sanot rohkeasti, että jos he haluaa syödä ja juoda, niin jokainen tuo jotakin. Eli nyyttikestit.
En välttämättä ymmärräkään, mutta ei kai minun joka asiaa tarvikkaan ymmärtää? Pidän ystävällisenä tekona sitä, että joku on leiponut minua varten mutten itse tahdo leipoa ja emännöidä. Nyyttikestit tuntuvat epäkohteliaalta, jos olisin ainoa jonka luona mentäisiin nyyttikestiperiaatteella ja siinäkin tapauksessa olisin emännöintivastuussa. Siksi haluaisin mieluummin nähdä ulkona ja vaikka tarjota, että hoitaisin oman osuuteni vastavuoroisuutta sillä tavalla. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sana "emännöinti" jotenkin puistattaa.. olen 30v enkä ole kertaakaan emännöinyt enkä vastaisuudessakaan aio sitä tehdä. Enkä pidä leipomisesta! Lasten synttärikakutkin olen ostanut kondiittoreilta. Luccin sir, keksit ym. kaupasta.
Onneksi saa valita leipooko itse vai ei. Lapsille tosin olen ostanut leivontatarvikkeita :) en aio tuputtaa heille omia mieltymyksiäni vaan he saavat valita itse.
Minulle emännöinti ja isännöinti ovat neutraaleja sanoja, jotka tarkoittavat lähinnä esim. vieraista huolehtimista. Miksi sana puistattaa sinua?
Minusta emäntä ja isäntä ovat arvonimiä, ja tarkoittavat juuri tätä vieraista huolehtimista ja arvostamista, ja tietenkin myös oman perheen, suvun ja ystävien.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä leivon ja kokkaan, mutta en tunne siitä häpeää.
Miksi siitä tulisi tuntea häpeää? Ap
Aloituksestasi sai hieman sellaisen vaikutelman, että et oikein ymmärrä meitä jotka tykkäävät leipoa ja kokata. Etkö sen voi sanoa suoraan ystäville, että et halua olla ehtoinen leipuriemäntä. Jos ystäväsi haluavat tulla luoksesi iltaa viettämään, niin sanot rohkeasti, että jos he haluaa syödä ja juoda, niin jokainen tuo jotakin. Eli nyyttikestit.
En välttämättä ymmärräkään, mutta ei kai minun joka asiaa tarvikkaan ymmärtää? Pidän ystävällisenä tekona sitä, että joku on leiponut minua varten mutten itse tahdo leipoa ja emännöidä. Nyyttikestit tuntuvat epäkohteliaalta, jos olisin ainoa jonka luona mentäisiin nyyttikestiperiaatteella ja siinäkin tapauksessa olisin emännöintivastuussa. Siksi haluaisin mieluummin nähdä ulkona ja vaikka tarjota, että hoitaisin oman osuuteni vastavuoroisuutta sillä tavalla. Ap
Hanki tarjottavat valmiina kaupasta tai tilaa muualta, ja se on siinä!
Vierailija kirjoitti:
Hanki tarjottavat valmiina kaupasta tai tilaa muualta, ja se on siinä!
Kyllä, tämä on tarjottavien suhteen ratkaisu (vaikka osa kaupasta haettuja tarjottavia katsoo nenän varttaan pitkin), mutta silti jää se ahdistava emännöinti, josta en siis pidä. :) Ap
Kaikkia ei nyt vaan korona-aikana tai muutenkaan kiinnosta istua jossain baarissa.
Mä oon valikoinut lähipiirini siten, ettei ystävien kanssa tuota ongelmaa oo. Ihan hyvin voidaan juoda kahvit Mariekeksien kanssa. 🙂Sit kun on aikaa, tykkään kyllä leipoakin, mutta painetta ei oo. Ystävien kanssa. Miehen kanssa tuntisin aluksi painetta, kun siskonsa ja äitinsä ovat niitä pullantuoksuisia. Mutta eivät onnellisia. Joskus aiheesta riudeltiinkin, mutta lopulta mies tajusi, että oon mikä oon ja että elämäänsä tyytyväinen nainen on aika jees kumppani
Vierailija kirjoitti:
Kaikkia ei nyt vaan korona-aikana tai muutenkaan kiinnosta istua jossain baarissa.
Jos kuulut näihin niin mihin sinut voisi sitten kutsua, jos ei halua kusua omaan kotiinsa?
Muistan, kun nuorena ensimmäisen poikaystävän kanssa yhdessä asuessamme hääräsin innoissani kaikenlaista. Oli ihan kivaa leipoa kaikkea ja opetella tekemään uusia ruokia. Enää en jaksa. Osaan kyllä, kotona joskus lapsena naisten hommana oli ruuanlaitto ja leipominen ihan käytännön syistä. Selkeä jako miesten ja naisten hommiin maatalossa ja oon tehnyt ruokaa ja leiponut jo ihan siinä vähän päälle 10 vee. Meillä käy harvoin vieraita, oikeasti tosi harvoin. Ostan yleensä ihan Lidlistä jotain pullaa ja muuta. Riittää hyvin. En edes muista, koska joku olisi ollut iltaa istumassa ja oltaisiin otettu olutta tai viiniä. Aikaa reilusti yli 10 vuotta
Vierailija kirjoitti:
Mä oon valikoinut lähipiirini siten, ettei ystävien kanssa tuota ongelmaa oo. Ihan hyvin voidaan juoda kahvit Mariekeksien kanssa. 🙂Sit kun on aikaa, tykkään kyllä leipoakin, mutta painetta ei oo. Ystävien kanssa. Miehen kanssa tuntisin aluksi painetta, kun siskonsa ja äitinsä ovat niitä pullantuoksuisia. Mutta eivät onnellisia. Joskus aiheesta riudeltiinkin, mutta lopulta mies tajusi, että oon mikä oon ja että elämäänsä tyytyväinen nainen on aika jees kumppani
Ymmärsinkö oikein että riitelitte siitä, että mies olisi toivonut sinun olevan pullantuoksuinen? Hyvä että olet pitänyt puolesi ja valinnut ystäväsi hyvin! Mistä tuollaisia ystäviä saa?
Jos teillä illanviettomahdollisuudet ovat kertomasi mukaan: sinä kokkailet ja leivot pullaa/ kutsut kavereita juomaan kaljaa, niin siitä kyllä tulee ensimmäisenä kalsarikännit mieleen.