Otetaanko maljat sille, että pääsin lopullisesti eroon väkivaltaisesta miehestä!
Alku oli aivan ihanaa ja kuplivaa juhlantuntua.
Rakastin niitä aikoja, matkoja, kehuja, hyvää seksiä ja huomiota.
Typeränä lankesin ansaan ja matkasta tulikin pitkä ja kivikkoinen.
Tuhansien eri halventavien sanojen, usean lyömisen ja hiuksista vetämisen, kuristamisen ja manipuloinnin sekä kylmä-kuumaleikkien jälkeen olen päässyt hänestä lopulta kokonaan eroon.
Voiko ihminen enää helpottuneempi olla?
Huh, selvisin siitä ja itken onnen kyyneleitä, etten joudu häntä enää koskaan tapaamaan.
Tämä kaikki tapahtui siis parissa vuodessa ja vaikeaa on ollut syyllisyyden ja häpeän kanssa. Oli aivan kamalaa aikaa. Enää häpeän vain sitä, että koskaan häneen tutustuin, en varsinaisesti itseäni.
Siskot, kuunnelkaa vaistoanne! Jos jokin on liian hyvää ollakseen totta se sitä yleensä on sekä lisäksi jos intuitio pieninkään äänin varoittelee, niin kuunnelkaa itseänne hyvät ihmiset, jotain tärkeää kerrottavaa vaistoillamme on. Minä opin sen kantapään kautta.
Nyt maljat kattoa kohti ja eteenpäin vapaana nuorena naisena, kiitos!
Kommentit (45)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten hauska sattuma! Istun pubissa lasi edessäni odottamassa ruokaani. Nostan maljan sun uuden elämäsi kunniaksi 🥂
Haha, no voi kiitos!
Nautihan ruoasta! Saaneen kysyä, mitä tilasit? :)
-ap
Tilasin kanasalaatin. Juuri lopetin syömisen. Hyvää oli. Toivotan sulle kaikkea ihanaa elämääsi 😀🌹🌞
Hienoa, että maistui - entinen kokki. Kiitos ja niin myös sinulle! :)
- ap
Vierailija kirjoitti:
Onnea. Juhannuksena olet jo löytänyt uuden väkivaltaisen miehen.
Nauratti tämä kommentti mutta ehei, ei näin. Olen töissä juhannuksenkin :)
Lisäksi tämän myötä sain myös kelakorvauksen terapiaan, joten keskityn itseeni ja eheytymiseen.
252Miehiä en kaipaa yhtään. Kiitos kuitenkin!
-ap
Onnea sinulle! Kunpa äitinikin olisi aikoinaan tajunnut tuon saman...
Ei teille väkivaltaisista miehistä eronneille kelpaisi kiltti, rauhallinen ja romanttinen mies joka on ihan vaan tavallinen duunari?
Aika kylmäävästi otsikossa "pääsin lopullisesti eroon"...mistä tiedät?
Odotat poliisia ja kilistät maljoja?
Vierailija kirjoitti:
Ei teille väkivaltaisista miehistä eronneille kelpaisi kiltti, rauhallinen ja romanttinen mies joka on ihan vaan tavallinen duunari?
Kuinka kauan kiltteys ja rauhallisuus kestää sinulla konfliktitilanteissa? Miten toimit kun nainen onkin kanssasi eri mieltä, eikä tee niinkuin sinä haluat?
Onnittelut miehellesi, jos nyt pääsi sinusta eroon.
Mies ei ole kuollut eikä linnassa. En vain ole hänen vaikutusvallan piirissään lainkaan. Tunnen vain olevani täysin vapaa ja kaukana hänestä. -ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kippis 🥂 itse olin kahdeksan vuotta väkivaltaisen ja narsistisen sekopään kanssa, aina hakkaamisen jälkeen selitti kuinka itse aiheutin sen ja muutenkin puhui mustan valkoiseksi. Elämä on ihanaa kun ei tarvi selitellä tekemisiään eikä piilotella mustelmia.
Juu, tuttua. Väkivalta oli aina syyni - joko olin ärsyttävä tai liiottelin tai sitä ei edes tapahtunut.
Onnea, että pääsit pois. Raskasta aikaa. Paljon onnea tulevaan sinullekin!
-ap
Muista pitää pintasi, jos mies alkaa vongata takaisin. Mun ex yritti, edes lähestymiskielto ei tepsinyt. Muutto ja salaiset tiedot auttoi. Nyt tiedän kyseisen miehen seurustelevan kaverini kansa ja kaikki on kuulema niin ihanaa ja mä oon mustasukkanen hullu.. Hullu tai en, onnellinen 😁 ihanaa kesää 🌞❤️
🍾🍾🍾🥳🥳🥳🥳
Onnea uudelle elämällesi❤️; nyt se vasta alkaa 💃💃🕺🏽🕺🏽
Täytyy muistaa, että aina kaikista epäkypsimmimät ihmiset haukkuvat exiään hulluiksi. Näin se vain on.
Itsekin ajattelin, että miehen ex tosiaan on hullu kun selitti niin uskottavasti menneitä yksityiskohtaisesti. Kertoi myös totuudellisesti, että oli helppo ns. todistaa asia. Ainoa vain, että puolet eli hänen oma puolensa tapahtuneesta jäi kertomatta. Siinä se sitten olikin, uskottava valhe koottuna kaiken muun manipuloinnin taustalla.
Ihan ottaa päähän kun miettii, oli todella ilkikurista ja julmaa toimintaa. Näin ne narsistiset ihmiset toimii, kaikki on aina muiden vika mutta itse on aivan erityinen kaikkensa antanut. Harmittaa niin paljon, että kohtasin ja rakastuin ja uskoin. Eniten harmittaa etten kuunnelut itseäni, vaistoni kyllä olivat hereillä mutta en halunnut noteerata.
Onneksi se on nyt mennyttä.
-ap
Kili-kili! Ihanaa ap! Itse erosin 1,5 vuotta sitten ja tämä vapauden tunne on edelleen huikea. Tassuttelen villasukissa kotona ja nautin elämästä lasten kanssa. Ei ole kiire yhtään mihinkään.
Väsyttää 😑