Millaisia on ne älykkäät keskustelut, joita osa haluaa käydä kavereidensa kesken?

Kuka voittaa NHL:n pudotuspelien pistepörssin? Siitä keskustelusta ei syvyyttä puutu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Keskustelussa voi viitata kirjallisuuteen, tutkimukseen, vaikka elokuvaan tietäen, että toinen tietää mistä on kyse. Ettei keskustelu junnaa siinä, että pitää selittää viittauksia auki.

Tätä olen ihmetellyt, miten tällainen keskustelu toimii. Ikään kuin olisi joku yhteinen kaava, mitä elokuvia kaikkien on pitänyt nähdä, mitä kirjoja tai tutkimuksia lukea. Ei kai kukaan yritä väittää, että kaikkien kuuluisi tietää kaikki samat elokuvat ja tutkimukset. 

Joskus kysyin tähän aiheeseen liittyen, mitä ovat ne "kirjallisuuskeskustelut" ja ihmettelin, miten voidaan olettaa, että kaikki ovat lukeneet samat kirjat tai ylipäätään muistaisivat näistä kirjoista sellaisia yksityiskohtia, joista voitaisiin keskustella. Kysyin, miten tällainen "kirjallisuuskeskustelu" oikeasti etenee. Puhutaanko juonesta vai arvioidaanko kirjailijoiden tuotantoja tai heijastetaanko kirjan tapahtumia yhteiskuntaan. Ja mitä sitten tapahtuu, jos jompikumpi ei ole lukenut kirjaa. Sain vähän kierteleviä vastauksia näihin keskustelun aiheisiin liittyen, mutta sitten sain muutaman vastauksen, jossa kerrottiin, miten keskustelu yleensä etenee ja hämmästyin näitä vastauksia.

"Luin viime viikolla kirjan x."

"Minä en ole vielä lukenut sitä. Menen huomenna kirjastoon."

"Minunkin pitäisi mennä kirjastossa käymään, kun pitää palauttaa pari kirjaa."

"Minä lainasin työkaverilta kirjan x." 

Ja nämä ihmiset olivat ihan tosissaan! Ja nämä pitivät minua moukkana, kun pidin tällaista "keskustelua" vähän erilaisena kuin odotin. Tiedän, että kukaan ei nyt usko minua, mutta kyllä, olen käynyt tämän keskustelun ja saanut tällaiset vastaukset. Ja vieläkään kukaan ei ole kertonut mitään muuta. 

Viittauksilla tarkoitin laajaa yleissivistystä. Että luetaan lehtiä, seurataan uutisia, ollaan kiinnostuneita maailmasta. Kyse on siis enemmän omasta kiinnostuksesta kuin pakollisesta päntättåvästä listasta. Kyllähän keskustelusta saa paljon enemmän iloa irti kun pystyy sitä seuraamaan.

Entä jos on vain ystävän kanssa yhteinen kokemusmaailma ja niitä viittauksia löytyy sieltä. Minä olen lapsuudenystäväni kanssa aikoinaan katsonut kaikki Uuno-elokuvat noin tuhat kertaa läpi. Onko se sitten tällainen otsikon kaltainen "älykäs keskustelu", kun heitämme keskustelun lomaan jonkun "liian pieni lihapullaksi" -jutun? 

Itse asiassa vähän samanlainen heitto tuli sanottua juuri vähän erilaisessa porukassa, kun sanoin yhteen tilanteeseen ”the rain in Spain” 😉 Ei tarvinnut selittää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naisilla:

- Sinkkuelämää -sarjan vaikutus naisten seksipositiiviseen voimaantumisdiskurssiin

- jakamaton ihmisarvo

- ilmastonmuutos

Miehillä:

- tieteen ja teknologian uusimmmat saavutukset ja mahdolliset uhkakuvat

- politiikka ja sen vaikutus päivittäiseen arkitodellisuuteemme

En tiedä, oliko tämän tarkoitus olla vitsi, mutta tällaisiahan nämä vastaukset useimmiten ovat. En vain käsitä, mitä jossain ilmastonmuutoksessa on keskusteltavaa. 

Niin, mitäpä keskusteltavaa maailman muuttumisessa voisi olla. Esim. jos jossain päin maailmaa maa muuttuu viljelykelvottomaksi, niin mitäpä siitä keskustelemaan.

No kerro toki esimerkki, miten se keskustelu etenee. Se, että jokin asia on tärkeä tai lähellä sydäntä tai huolestuttava tms, ei minulle kuitenkaan tarkoita sitä, että siitä riittää keskusteltavaa. Juu, maa muuttuu viljelykelvottomaksi, on kamalaa ja jotain pitäisi tehdä, juu näin on. Varsinkin jos molemmat keskustelijat tietävät ne asian perusteet eikä kumpaakaan tarvitse sen kummemmin opettaa, niin mitä asiaa se keskustelu sisältää. 

Katso joskus vaikka telkkarista, kun älykkäät ihmiset keskustelee. Kas noin, problem solved. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Keskustelussa voi viitata kirjallisuuteen, tutkimukseen, vaikka elokuvaan tietäen, että toinen tietää mistä on kyse. Ettei keskustelu junnaa siinä, että pitää selittää viittauksia auki.

Tätä olen ihmetellyt, miten tällainen keskustelu toimii. Ikään kuin olisi joku yhteinen kaava, mitä elokuvia kaikkien on pitänyt nähdä, mitä kirjoja tai tutkimuksia lukea. Ei kai kukaan yritä väittää, että kaikkien kuuluisi tietää kaikki samat elokuvat ja tutkimukset. 

Joskus kysyin tähän aiheeseen liittyen, mitä ovat ne "kirjallisuuskeskustelut" ja ihmettelin, miten voidaan olettaa, että kaikki ovat lukeneet samat kirjat tai ylipäätään muistaisivat näistä kirjoista sellaisia yksityiskohtia, joista voitaisiin keskustella. Kysyin, miten tällainen "kirjallisuuskeskustelu" oikeasti etenee. Puhutaanko juonesta vai arvioidaanko kirjailijoiden tuotantoja tai heijastetaanko kirjan tapahtumia yhteiskuntaan. Ja mitä sitten tapahtuu, jos jompikumpi ei ole lukenut kirjaa. Sain vähän kierteleviä vastauksia näihin keskustelun aiheisiin liittyen, mutta sitten sain muutaman vastauksen, jossa kerrottiin, miten keskustelu yleensä etenee ja hämmästyin näitä vastauksia.

"Luin viime viikolla kirjan x."

"Minä en ole vielä lukenut sitä. Menen huomenna kirjastoon."

"Minunkin pitäisi mennä kirjastossa käymään, kun pitää palauttaa pari kirjaa."

"Minä lainasin työkaverilta kirjan x." 

Ja nämä ihmiset olivat ihan tosissaan! Ja nämä pitivät minua moukkana, kun pidin tällaista "keskustelua" vähän erilaisena kuin odotin. Tiedän, että kukaan ei nyt usko minua, mutta kyllä, olen käynyt tämän keskustelun ja saanut tällaiset vastaukset. Ja vieläkään kukaan ei ole kertonut mitään muuta. 

Viittauksilla tarkoitin laajaa yleissivistystä. Että luetaan lehtiä, seurataan uutisia, ollaan kiinnostuneita maailmasta. Kyse on siis enemmän omasta kiinnostuksesta kuin pakollisesta päntättåvästä listasta. Kyllähän keskustelusta saa paljon enemmän iloa irti kun pystyy sitä seuraamaan.

Entä jos on vain ystävän kanssa yhteinen kokemusmaailma ja niitä viittauksia löytyy sieltä. Minä olen lapsuudenystäväni kanssa aikoinaan katsonut kaikki Uuno-elokuvat noin tuhat kertaa läpi. Onko se sitten tällainen otsikon kaltainen "älykäs keskustelu", kun heitämme keskustelun lomaan jonkun "liian pieni lihapullaksi" -jutun? 

Mä en nyt ymmärrä koko tätä lähtöasetelmaa, joka arvottaa keskusteluja. Jos jotakuta ei kiinnosta keskustella taiteesta tai tieteestä, niin sitten ei kiinnosta. Jos taas toisia ihmisiä kiinnostaa, niin mikä ongelma siinä on? 

Eihän tässä olekaan kyse siitä, ketä mikäkin kiinnostaa, vaan tässä kysyttiin millaisia ne taidekeskustelut ovat. Ainoa ongelma tässä on se, että esim minä en tiedä, mitä tällaisella älykkäällä taidekeskustelulla tarkoitetaan. Siihen voitte nyt kertoa esimerkkejä. (Tämä alkaa nyt taas olla sitä kiertelyä.) 

Mä kyllä kerroin jo tuolla, mutta jos se ei riitä, niin voin toki toistaa: jos puhutaan vaikkapa kirjallisuudesta, niin voidaan puhua henkilöhahmoista, vertailla kirjailijan tuotantoa tai ruotia jonkin kirjan allegorioita.

Edelleenkään, en kysynyt keskutelun aiheita, vaan tapaa, miten niitä asioita ruoditaan ja esim miten pitkään niistä riittää asiaa. Jos minä tosiaan pari minuuttia muistelen Star Warsin hahmojen sukulaisuussuhteita tai heitän Uuno Turhapuro -sitaatin, en kyllä pidä sitä minään älykkäänä keskusteluna vaan ihan vain muisteluna tai vitsinä. Siksi tuo "älykäs keskustelu" käsitteenä tuntuu niin kovin vieraalta. 

Ei sille vaan voi mitään, että joillekin älykäs keskustelu on vierasta, eikä kannettu vesi kaivossa pysy. Älä jankuta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Keskustelussa voi viitata kirjallisuuteen, tutkimukseen, vaikka elokuvaan tietäen, että toinen tietää mistä on kyse. Ettei keskustelu junnaa siinä, että pitää selittää viittauksia auki.

Tätä olen ihmetellyt, miten tällainen keskustelu toimii. Ikään kuin olisi joku yhteinen kaava, mitä elokuvia kaikkien on pitänyt nähdä, mitä kirjoja tai tutkimuksia lukea. Ei kai kukaan yritä väittää, että kaikkien kuuluisi tietää kaikki samat elokuvat ja tutkimukset. 

Joskus kysyin tähän aiheeseen liittyen, mitä ovat ne "kirjallisuuskeskustelut" ja ihmettelin, miten voidaan olettaa, että kaikki ovat lukeneet samat kirjat tai ylipäätään muistaisivat näistä kirjoista sellaisia yksityiskohtia, joista voitaisiin keskustella. Kysyin, miten tällainen "kirjallisuuskeskustelu" oikeasti etenee. Puhutaanko juonesta vai arvioidaanko kirjailijoiden tuotantoja tai heijastetaanko kirjan tapahtumia yhteiskuntaan. Ja mitä sitten tapahtuu, jos jompikumpi ei ole lukenut kirjaa. Sain vähän kierteleviä vastauksia näihin keskustelun aiheisiin liittyen, mutta sitten sain muutaman vastauksen, jossa kerrottiin, miten keskustelu yleensä etenee ja hämmästyin näitä vastauksia.

"Luin viime viikolla kirjan x."

"Minä en ole vielä lukenut sitä. Menen huomenna kirjastoon."

"Minunkin pitäisi mennä kirjastossa käymään, kun pitää palauttaa pari kirjaa."

"Minä lainasin työkaverilta kirjan x." 

Ja nämä ihmiset olivat ihan tosissaan! Ja nämä pitivät minua moukkana, kun pidin tällaista "keskustelua" vähän erilaisena kuin odotin. Tiedän, että kukaan ei nyt usko minua, mutta kyllä, olen käynyt tämän keskustelun ja saanut tällaiset vastaukset. Ja vieläkään kukaan ei ole kertonut mitään muuta. 

Ei tietenkään voi olettaa, että kaikki ovat lukeneet saman asian. Ei se ole mikään edellytys keskustelulle. Ei sitä voi etukäteen tietää, miten keskustelu menee, kun keskustelun osapuolet voivat viedä sitä aivan eri suuntiin. 

Edelleen, niitä esimerkkejä haluaisin kuulla. Tämäkin kommenttisi on juuri tuota aiemmin mainitsemaani kiertelyä. 

Mitä ihmeen kiertelyä? Jos sun mielestä on helppo tiivistää muutamalla lauseella joku monen henkilön käymä pitkä keskustelu, niin voin kertoa, että musta se ei ole. Keskustelun sisältö riippuu siitä, millaisia keskustelijoita on paikalla ja mitä kullakin on siihen tuoda. Keskusteluun voi kuulua vaikkapa jonkin kirjan sisältämä allegoria, tai vaikka jonkun kirjailijan tapa luoda henkilöhahmoja. Se voi olla ihan mitä vain.

No onko se nyt mahdotonta kertoa edes muutama esimerkkilause tällaisesta keskustelusta. Tätä tarkoitan kiertelyllä, että kukaan ei oikein osaa selittää, mitä siinä keskustelussa tapahtuu. Onko se jotain luennoimista ja opettamista vai kokemusten kertomista vai mielipiteiden kysymistä vai muistelua vai mitä ihmettä? 

Itse voin tähän nyt kertoa esimerkin, että lasteni kanssa käyty keskustelu Star Wars -elokuvista sisälsi muistelua siitä, kuka on sukua kenellekin ja kuka oli kenenkin opettaja ja mikä olikaan Yodan suhde Palpatineen. Kas näin. Tämä on kuitenkin todella lyhyt keskustelu enkä tätä osaa pitää sellaisena "älykkäänä keskusteluna", joita toiset kuulemma käyvät kaiket illat ystäviensä kanssa. 

"Älykäs keskustelu" on tässä ulkopuolelta annettu määre. Esimerkkejä annoin jo. Keskustelu ei ole luennoimista tai opettamista, vaan mielipiteiden ja ajatusten vaihtoa. Minulla on tällainen ajatus tästä asiasta, onko sinulla samanlainen vai erilainen.

No millaisia mielipiteitä ja ajatuksia te vaihdatte esimerkiksi siitä ilmastonmuutoksesta? Juu, on kamalaa. Ja miten keskustelu sitten jatkuu? 

Sinä pikku provoilija 😘 luovuta jo 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Keskustelussa voi viitata kirjallisuuteen, tutkimukseen, vaikka elokuvaan tietäen, että toinen tietää mistä on kyse. Ettei keskustelu junnaa siinä, että pitää selittää viittauksia auki.

Tätä olen ihmetellyt, miten tällainen keskustelu toimii. Ikään kuin olisi joku yhteinen kaava, mitä elokuvia kaikkien on pitänyt nähdä, mitä kirjoja tai tutkimuksia lukea. Ei kai kukaan yritä väittää, että kaikkien kuuluisi tietää kaikki samat elokuvat ja tutkimukset. 

Joskus kysyin tähän aiheeseen liittyen, mitä ovat ne "kirjallisuuskeskustelut" ja ihmettelin, miten voidaan olettaa, että kaikki ovat lukeneet samat kirjat tai ylipäätään muistaisivat näistä kirjoista sellaisia yksityiskohtia, joista voitaisiin keskustella. Kysyin, miten tällainen "kirjallisuuskeskustelu" oikeasti etenee. Puhutaanko juonesta vai arvioidaanko kirjailijoiden tuotantoja tai heijastetaanko kirjan tapahtumia yhteiskuntaan. Ja mitä sitten tapahtuu, jos jompikumpi ei ole lukenut kirjaa. Sain vähän kierteleviä vastauksia näihin keskustelun aiheisiin liittyen, mutta sitten sain muutaman vastauksen, jossa kerrottiin, miten keskustelu yleensä etenee ja hämmästyin näitä vastauksia.

"Luin viime viikolla kirjan x."

"Minä en ole vielä lukenut sitä. Menen huomenna kirjastoon."

"Minunkin pitäisi mennä kirjastossa käymään, kun pitää palauttaa pari kirjaa."

"Minä lainasin työkaverilta kirjan x." 

Ja nämä ihmiset olivat ihan tosissaan! Ja nämä pitivät minua moukkana, kun pidin tällaista "keskustelua" vähän erilaisena kuin odotin. Tiedän, että kukaan ei nyt usko minua, mutta kyllä, olen käynyt tämän keskustelun ja saanut tällaiset vastaukset. Ja vieläkään kukaan ei ole kertonut mitään muuta. 

Viittauksilla tarkoitin laajaa yleissivistystä. Että luetaan lehtiä, seurataan uutisia, ollaan kiinnostuneita maailmasta. Kyse on siis enemmän omasta kiinnostuksesta kuin pakollisesta päntättåvästä listasta. Kyllähän keskustelusta saa paljon enemmän iloa irti kun pystyy sitä seuraamaan.

Entä jos on vain ystävän kanssa yhteinen kokemusmaailma ja niitä viittauksia löytyy sieltä. Minä olen lapsuudenystäväni kanssa aikoinaan katsonut kaikki Uuno-elokuvat noin tuhat kertaa läpi. Onko se sitten tällainen otsikon kaltainen "älykäs keskustelu", kun heitämme keskustelun lomaan jonkun "liian pieni lihapullaksi" -jutun? 

Mä en nyt ymmärrä koko tätä lähtöasetelmaa, joka arvottaa keskusteluja. Jos jotakuta ei kiinnosta keskustella taiteesta tai tieteestä, niin sitten ei kiinnosta. Jos taas toisia ihmisiä kiinnostaa, niin mikä ongelma siinä on? 

Eihän tässä olekaan kyse siitä, ketä mikäkin kiinnostaa, vaan tässä kysyttiin millaisia ne taidekeskustelut ovat. Ainoa ongelma tässä on se, että esim minä en tiedä, mitä tällaisella älykkäällä taidekeskustelulla tarkoitetaan. Siihen voitte nyt kertoa esimerkkejä. (Tämä alkaa nyt taas olla sitä kiertelyä.) 

Mä kyllä kerroin jo tuolla, mutta jos se ei riitä, niin voin toki toistaa: jos puhutaan vaikkapa kirjallisuudesta, niin voidaan puhua henkilöhahmoista, vertailla kirjailijan tuotantoa tai ruotia jonkin kirjan allegorioita.

Edelleenkään, en kysynyt keskutelun aiheita, vaan tapaa, miten niitä asioita ruoditaan ja esim miten pitkään niistä riittää asiaa. Jos minä tosiaan pari minuuttia muistelen Star Warsin hahmojen sukulaisuussuhteita tai heitän Uuno Turhapuro -sitaatin, en kyllä pidä sitä minään älykkäänä keskusteluna vaan ihan vain muisteluna tai vitsinä. Siksi tuo "älykäs keskustelu" käsitteenä tuntuu niin kovin vieraalta. 

Ei sille vaan voi mitään, että joillekin älykäs keskustelu on vierasta, eikä kannettu vesi kaivossa pysy. Älä jankuta. 

Nämä keskustelut on käyty viisi vuotta sitten.

Ystävien kanssa jutellaan läheisistä ja heidän tekemisistään, ihmissuhteista, urheiluharrastuksista, töistä..

Onneksi mulla on puoliso jonka kanssa esim nyt menneenä viikonloppuna juteltiin mm siitä miten lokki pesii samassa paikassa jo ainakin 30v, miten se tietää tulla siihen, onko se syntynyt siinä, miksi se tulee joskus jäiden aikaan, nyt tuli jäiden hävittyä, miksi se ensin pelkää ihmisiä ja nopeasti tottuu jos se on sama lokki kuin vuosi sitten... Sitten juteltiin töistä sen verran että kulttuurieroista toimitusketjussa ja mitä suomalaiset voisi oppia.. el ninosta puhuttiin myös (itse en usko ihmisen merkitystä ilmastonmuutoksessa yhtä suureksi kuin puolisoni, joka on tosin luonnontieteilijä eli todennäköisemmin oikeassa).. jne jne.

Jauhetaan vähän paskaa miehistä siiderin lomassa.

No millaisia mielipiteitä ja ajatuksia te vaihdatte esimerkiksi siitä ilmastonmuutoksesta? Juu, on kamalaa. Ja miten keskustelu sitten jatkuu? 

Ilmastonmuutos ja ilmasto ylipäätään on ihmisten aiheuttamaa mutta ei sillä tavalla kuin luulette. Ilmasto on sidoksissa paikallisten tunne-elämään ja toimintaan. Suomi on viileä koska ihmiset ovat etäisiä ja välttävät läheisyyttä ja kinastelua, vs. lämpimät maat. Australia on eläimistöltään ja auringoltaan tappava, väestö koostuu pääasiassa entisistä karkoitusvangeista ja heidän jälkeläisistään. 

Tieteilijät yrittävät vaikuttaa ilmastonmuutokseen luomalla pelkoa joka on matalan taajuuden tunne.

Ihan riittää normaali keskustelu moniulotteisesti, tulee vaihtoehtoja tai ratkaisuja mieleen, keskustelijoiden tulee olla joustavia esim. Vaikka oot politiikka aaa osaat kuunnella bbb:tä ja argumentoida joustavastii ja kivasti. Viisaissa keskusteluissa ollaan myös eri mieltä, muttei haistatella toisille. Joustavuus on hyväksi elämässä. 

Varmaan sellaists pissisteinijuttuja mitä monesti kuulee jopa keski ikäisten naisten keskuudessa ja miesten jutut tasoa pillutissipersepano

Me juteltiin kaverin kanssa viimeksi siitä miksi suomalaiset ovat niin sosialistisia. Miksi halutaan olla niin riippuvaisia valtiosta. Koko diskurssi on ikään kuin valtio olisi joku puuttuva vanhempi. Hypoteesina oli suomalaisten kurjat sosiaaliset suvut, heikko vanhemmuus ja kylmät, rakkaudettomat kodit.