Kaiken negan vastapainoksi: kiitos opettajat!
Teette tärkeää työtä meidän lasten ja nuorten eteen. Mulla on kaks lasta: toinen yleisopetuksessa ja toinen pienryhmässä. Yleisopetuksessa olevan pojan opettajien kanssa en hirveästi ole ollut tekemisissä, mutta asiallista toimintaa on ollut. Poika on oppinut paljon ruuanlaitosta yhtälöiden ratkaisemiseen. Ennen kaikkea on ollut järkevää toimintaa päivällä ja turvalliset aikuiset katsomassa perään.
Mutta erityisesti kiitos erityisopettajat. Mulla on ysiluokkalainen, jolla todella vaikeita toiminnanohjauksen häiriöitä edelleen. On kuntoutuksessa ja saa paljon tukea arkeen, mutta haasteet on silti suuria. Vaikka toisin voisi luulla, poika tykkää käydä koulussa. Luokassa on open lisäksi yksi vakituinen ohjaaja. He yhdessä tukevat pojan koulunkäyntiä. Ovat tukena ja auttavan alkuun pääsemisessä. Esittävät aina yhden tehtävän jonka jälkeen saa esim jonglöörata tai tehdä leuanvetoja. Ope myös on tarkkaillut paljon olemusta ja välillä esim passittanut jaloittelemaan jos poika on näyttänyt väsyneeltä. Luokassa on huomioitu kaikkien oppilaiden tarpeet ja aikuiset on oikeasti läsnä nuorille. Kuten oon monta kertaa opelle ja omillekin ystäville sanonut, vaikka mulla on erityislapsi en ole kertaakaan yläasteen aikana ollut huolissani miten poika pärjää, tiedän että siellä on aikuiset turvana, oli kuinka "paska" päivä tahansa. Kiitos opet! ❤️
Kommentit (37)
Mun lapsella on taas niin vittumainen opettaja että usko koko ammattikuntaan kuollut aikapäiviä sitten. Antaa kolmosluokkalaisille viikonlopuksikin normaalusti läksyä..
Meillä oli ensimmäistä kertaa huonompi opettaja tänä vuonna. Sitä ennen ovat olleet hyviä.
Ai, mun pojalla keskivaikea adhd, pienryhmään ei pääse, pelleilee sitten tunneilla ja saa opettajilta koko ajan paskaa palautetta. Vihaa koulua ja pitää opettajia epäreiluina. On usein äkäinen ja läksyjen teko yks h*lvetti. Että kiitos vaan koululaitos tästäkin pirun pitkästä vuodesta :))
Onkohan opella sama fiilis ap:n kanssa? 😂
Kaikki opettajat eivät ole lapsen turvana. Saattavat jopa syrjiä tiettyjä oppilaita ja ottaa suosikkeja.
Sama täällä. Syksyllä oli suuri huoli kun siirtyi alakoulusta yläkouluun ja on vaikea lukihäiriö ja keskittymisvaikeuksia. Kaikki on mennyt kuitenkin tosi hyvin ja ainakin vielä tykkää mennä kouluun. Ope pitää myös mut ja pojan isän hyvin ajan tasalla ja antaa myös sitä kivaa palautetta. Alakoulussa se oli negatiivisempaa.
Vierailija kirjoitti:
Mun lapsella on taas niin vittumainen opettaja että usko koko ammattikuntaan kuollut aikapäiviä sitten. Antaa kolmosluokkalaisille viikonlopuksikin normaalusti läksyä..
Voi ei, koulusta tulee läksyjä, jopa viikonlopuksi 😳
Vierailija kirjoitti:
Onkohan opella sama fiilis ap:n kanssa? 😂
Tiedän että varmasti joka päivä ei ole ollut pojan kanssa helppo. Kasi luokan syksyllä etenkin oli kunnon murrosikä päällä ja kiinnostus täysi nolla. Mutta silti ei kertaakaan valittanut ettei halua mennä kouluun. Kotona tuskaili läksyjen kanssa ja pari kertaa karjuikin että koulu on niin paskaa, mutta aamulla silti hyvin meni kouluun. Kysyinkin opelta niin se sanoi että heillä oli pahimman murrosiän aikaan pojan kanssa sopimus joka tunti mitä piti tehdä ja mitä oppia. Joskus meni koko tunti kun kiinnostuskiikarit oli ihan hukassa. Sitten ohjaaja tai ope tai joku muu istui pojan vieressä ja tekivät tehtävä kerrallaan. Sitten kun tunnin tavoite oli tehty, sai poika pelata pleikkarilla. Toimi tosi hyvin. Sain omaan äitiyteenkin paljon vinkkejä tuolta opettajalta. Tärkeintä on että lapsella on sun kanssa hyvä olla, muu on plussaa. Ap
Kiva kuulla joskus mukavaakin palautetta. T. Ope
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onkohan opella sama fiilis ap:n kanssa? 😂
Tiedän että varmasti joka päivä ei ole ollut pojan kanssa helppo. Kasi luokan syksyllä etenkin oli kunnon murrosikä päällä ja kiinnostus täysi nolla. Mutta silti ei kertaakaan valittanut ettei halua mennä kouluun. Kotona tuskaili läksyjen kanssa ja pari kertaa karjuikin että koulu on niin paskaa, mutta aamulla silti hyvin meni kouluun. Kysyinkin opelta niin se sanoi että heillä oli pahimman murrosiän aikaan pojan kanssa sopimus joka tunti mitä piti tehdä ja mitä oppia. Joskus meni koko tunti kun kiinnostuskiikarit oli ihan hukassa. Sitten ohjaaja tai ope tai joku muu istui pojan vieressä ja tekivät tehtävä kerrallaan. Sitten kun tunnin tavoite oli tehty, sai poika pelata pleikkarilla. Toimi tosi hyvin. Sain omaan äitiyteenkin paljon vinkkejä tuolta opettajalta. Tärkeintä on että lapsella on sun kanssa hyvä olla, muu on plussaa. Ap
Sulle pleikkarilla peluu joka päivä oli ok?? Onko sun lapsi l * s k * ?
Olen jo 60 ja joskus on tullut mieleen, että kuinka monta opettajaa minulla onkaan elämäni aikana ollut kun otetaan huomioon kaikki opiskelut, kurssit ja harrastuksetkin. Ainakin kymmeniä jossei satoja. Niin että kiitos kaikille, jotka opettavat muita!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onkohan opella sama fiilis ap:n kanssa? 😂
Tiedän että varmasti joka päivä ei ole ollut pojan kanssa helppo. Kasi luokan syksyllä etenkin oli kunnon murrosikä päällä ja kiinnostus täysi nolla. Mutta silti ei kertaakaan valittanut ettei halua mennä kouluun. Kotona tuskaili läksyjen kanssa ja pari kertaa karjuikin että koulu on niin paskaa, mutta aamulla silti hyvin meni kouluun. Kysyinkin opelta niin se sanoi että heillä oli pahimman murrosiän aikaan pojan kanssa sopimus joka tunti mitä piti tehdä ja mitä oppia. Joskus meni koko tunti kun kiinnostuskiikarit oli ihan hukassa. Sitten ohjaaja tai ope tai joku muu istui pojan vieressä ja tekivät tehtävä kerrallaan. Sitten kun tunnin tavoite oli tehty, sai poika pelata pleikkarilla. Toimi tosi hyvin. Sain omaan äitiyteenkin paljon vinkkejä tuolta opettajalta. Tärkeintä on että lapsella on sun kanssa hyvä olla, muu on plussaa. Ap
Sulle pleikkarilla peluu joka päivä oli ok?? Onko sun lapsi l * s k * ?
Ei poika nyt joka tunti pelannut. Kuten sanoin oli niitäkin tunteja kun homma ei ollut sujunut ja kiinnostus oli ihan hukassa. Silloin ei tietenkään voinut pelata. Ryhmässä on myös muita jotka saivat palkkioksi pelata, kaikki eivät voineet yhtä aikaa. Silloin sai tehdä vaikka leuanvetoja tai jonglöörata.
Mutta oli ok, koska se motivoi poikaa. Ope oli näiltä nuorilta suoraan kysynyt, että mikä olisi kiva palkinto kun hommat on hoidettu, kuunteli nuoria ja toteutti toiveen. Minusta hienoa miten arvosti/arvostaa meidän nuoria ihmisinä. Kiitollinen olen. Ap
Teillä on käynyt tosi hyvä tuuri. Mullakin erityislapsi mutta suurimman osan tunneista on yleisopetuksessa kun "ei ole häiriöksi ja yrittää". Kielissä ja matikassa käy erityis opetuksessa. Ei kuitenkaan opi mitään, ope on meihin harvoin yhteydessä. Paskaa.
Tarvi tulla tänne kehumaan. Onko kivaa pahoittaa muiden olo?
Millaista opetus on käytännössä ollut? Millaista tukea opettajalta saanut?
Kiva teille. Meillä lapsi tuli itkuisena talvella koulusta. Opettaja huusi mun pojalle vaikka 3 muuta poikaa toimi myös väärin. Olipa reilua aikuiselta...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onkohan opella sama fiilis ap:n kanssa? 😂
Tiedän että varmasti joka päivä ei ole ollut pojan kanssa helppo. Kasi luokan syksyllä etenkin oli kunnon murrosikä päällä ja kiinnostus täysi nolla. Mutta silti ei kertaakaan valittanut ettei halua mennä kouluun. Kotona tuskaili läksyjen kanssa ja pari kertaa karjuikin että koulu on niin paskaa, mutta aamulla silti hyvin meni kouluun. Kysyinkin opelta niin se sanoi että heillä oli pahimman murrosiän aikaan pojan kanssa sopimus joka tunti mitä piti tehdä ja mitä oppia. Joskus meni koko tunti kun kiinnostuskiikarit oli ihan hukassa. Sitten ohjaaja tai ope tai joku muu istui pojan vieressä ja tekivät tehtävä kerrallaan. Sitten kun tunnin tavoite oli tehty, sai poika pelata pleikkarilla. Toimi tosi hyvin. Sain omaan äitiyteenkin paljon vinkkejä tuolta opettajalta. Tärkeintä on että lapsella on sun kanssa hyvä olla, muu on plussaa. Ap
Sulle pleikkarilla peluu joka päivä oli ok?? Onko sun lapsi l * s k * ?
Ei poika nyt joka tunti pelannut. Kuten sanoin oli niitäkin tunteja kun homma ei ollut sujunut ja kiinnostus oli ihan hukassa. Silloin ei tietenkään voinut pelata. Ryhmässä on myös muita jotka saivat palkkioksi pelata, kaikki eivät voineet yhtä aikaa. Silloin sai tehdä vaikka leuanvetoja tai jonglöörata.
Mutta oli ok, koska se motivoi poikaa. Ope oli näiltä nuorilta suoraan kysynyt, että mikä olisi kiva palkinto kun hommat on hoidettu, kuunteli nuoria ja toteutti toiveen. Minusta hienoa miten arvosti/arvostaa meidän nuoria ihmisinä. Kiitollinen olen. Ap
Mun lapsi oli yläkoulussa pienryhmässä. Ope ei palkinnut työrauhasta vaan ryhmä liikkui joka päivä paljon, joten työrauha oli taattu. Joka päivä vähintään tunti sählyä tai tunti puntilla käyntiä tai frisbeegolfia. Jokatapauksessa jotain millä saatiin liika energia purettua.
Luokka opiskeli vauhdilla opsia, nopeammin kuin normaali luokka ja läksyjä ei tullut koskaan. Edes reppuja ei tarvittu. Ne tehtävät tehtiin jo koulussa.
En tiedä toimisiko kaikilla, mutta tässä luokassa toimi ja oli hyvä systeemi. Liikuntaa opiskelun vastapainoksi. Jokainen ad/hd tai muu rauhottui.
Vierailija kirjoitti:
Millaista opetus on käytännössä ollut? Millaista tukea opettajalta saanut?
Sanoisin että ovat menneet nuorta kuunnellen. Se varmaan se pääperiaate. Heillä ei ole sääntöä että välitunnilla saa vain käydä vessassa tai että tunnin aikana ei saa nousta pulpetilta vaan jaloitteluun kannustetaan. Meillekin opettaja sanonut sitä että kotonakin kun oppilaat opiskelee niin muistakaa että surullinen tai vihainen nuori ei opi. Tai jos joku jännittää tai on tapahtunut jotain ihanaa. On opettanut mun lapsellekin paljon vuorovaikutustaitoja. Nykyään poika itsekin osaa kertoa asioista ja se on ihanaa. Ope on myös tunneilla sanonut että jos sulla on jano tai pissahätä niin käy juomassa/vessassa. Ymmärrys siis siihen että oppimiseen vaikuttaa niin monet asiat. Toinen on tuo että motivoidaan nuorta. Kun homman hoitaa saa palkkioksi kivaa puuhaa. Siellä myös pilkotaan tehtävät ja esim kokeet useaan eri osaan että nuori ei turhaudu valtavaan työmäärään. Poika kohdataan joka päivä ja kysytään kuulumisia. Tehtäviin saa apua kun tarvitsee.. kaikki on sujunut hyvin :) ap
Tulipa hyvä mieli tästä vaikka en ole edes opettaja eikä mulla ole lapsiakaan. Toivottavasti ap tuot tuon esiin myös näille opettajille. Uskon että toistakin palautetta tulee.