Lue keskustelun säännöt.
Kihlauksen merkitys?
30.05.2021 |
Ovatko kihlat raadin mielestä avioliiton solmimiseen velvoittava sitoumus? Tästä ollaan nyt koko viikonloppu keskusteltu kumppanin kanssa. Itse ajattelen, että kihlautuminen on pikemminkin epävirallisempi vaihtoehto avioliitolle. Jos pariskunta haluaa naimisiin, menevät sitten suoraan eikä kihlautumisen kautta.
Kommentit (345)
Vierailija kirjoitti:
Kihlaus ei nykyisin ole juridisesti sitova oikeustoimi. Se ei ole lain näkökulmasta mitään.
Mutta jos teillä on nyt kina käynnissä tulevasta avioliitosta, suosittelen heittämään sormuksen toisen asianomaisen auton moottoriin ja lopettamaan suhteen.
Kyllä se nyt jotain on. Esimerkiksi perintö- ja lahjaverolaissa kihlakumppani kuuluu I veroluokkaan. Kihlakumppani kuuluu I veroluokkaan ilman tarkennuksia, kun taas avopuoliso kuuluu I veroluokkaan vain, jos hän täyttää avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta annetun lain avopuolison määritelmän.
Arvelisin, että kihlakumppani saattaa olla mainittu monessa muussakin laissa. Kihlauksella voi siis olla jotain juridisia vaikutuksia, vaikka avioliittolaissa siitä on vain lyhyt maininta. Ainakin verotuksen puolella on selkeä etu tavalliseen seurusteluun nähden.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yleensä ajatellaan että kihlaus on lupaus avioliitosta ja se että toinen on valmis kihlautumaan, viestii toiselle että suhteessa ollaan vakavissaan.
Itse olen ollut kihloissa kolmesti joista viimeisin johti avioliittoon.
Näin jälkeenpäin kun ajattelen näitä kahta aiemmpaa kihlausta niin niitä yhdistävä tekijä oli pituus.
Aie mennä naimisiin oli molempien kohdalla vilpitön mutta sille ei ollut sovittu päivämäärää.
Näin molemmat noista kihlauksista muuttuivat avoliitoiksi ja kumpikin kesti viisi vuotta.
Viimeisin kihlaus, joka johti avioliittoonkin oli kaikista noista kihlauksista lyhin kestoltaan.
Jo kihlautuessa oli selvää että muutaman kuukauden kuluttua mennään naimisiin ja niin myös tehtiin.
Tätä liittoa on nyt kestänyt yli 20 vuotta ja hyvin menee.
Jos haluan sormuksen, niin olen iso tyttö ja voin ostaa sen ihan itse. Ostinkin ja käytin sitä mm työpaikalla ja asiakastilaisuuksissa, koska jotenkin rouvana oli jotenkin vakavammin otettava, vaikka siis virallinen status oli naimaton.
Jos haluan virallistaa suhteen ja kumppanini on samaa mieltä, niin ei siinä oikeastaan sormuksia tarvita. Mutta maailman kaunein sormus on jo odottamassa keväthäitä ja vain yksi sormus on tarpeeksi.
Olen niin vanhanaikainen, etten mitään turhia helyjä huoli, hääpäivä piti sopia ennen kuin suostuin sormusostoksille. Mies olisi tyytynyt ihan siihen, että olisi hankittu rinkulat jotta esitella sukulaisille.
Ja ihan maistraatissa tullaan käväisemään, joten prinsessapäivää en odota.
Miksi kutsua kihlaukseksi tota sun liittoa, kun se on jo varattu. Naimislupaushan se on, jos ette nai muita. Mutta eihän se haittaa vaikka vieraissa käviskin, kun ei ole juridisesti sitova.
Älä ap viitti jauhaa paskaa.
Vierailija kirjoitti:
Miksi kutsua kihlaukseksi tota sun liittoa, kun se on jo varattu. Naimislupaushan se on, jos ette nai muita. Mutta eihän se haittaa vaikka vieraissa käviskin, kun ei ole juridisesti sitova.
Älä ap viitti jauhaa paskaa.
Miksi ei kutsua kihlaukseksi sellaista liittoa, kuten itsekin sanoit, jos ei nai muita. Se on merkki suhteen syvenemisestä avioliiton esiasteeksi. Huolimatta johtaako se avioon vai ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kihlaus on pääasiallisesti sormusleikki, jolla nainen kohottaa omaa sosiaalista statustaan muiden naisten joukossa ja saa mielihyvää tehdessään edes jonkun potentiaalisen kilpailijansa kateelliseksi. Henkisesti epäkypsä, epävarma tai heikkoitsetuntoinen nainen saa samalla jotain pseudoturvaa tuuleen heitetystä lupauksesta ja metallirenkaasta.
Täysin typerä ja aikansa elänyt rituaali, jolla ei ole mitään merkitystä. Kihlatut pettävät ja jättävät siinä missä kihlaamattomat tai naimisissa olevatkin.
Me haluttiin miehen kanssa sormukset siksi että parsiuhdestatus tulee kerralla selväksi heti kättelyssä.
Kenelle?
Kaikille niille jotka ymmärtävät mitä sormus nimettömässä vielä ihan nykyäänkin tarkoittaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kihloihin meneminen tarkoittaa sitä että jompi kumpi on kosinut naimisiin, ja toinen vastannut myöntävästi, TAI asiasta on muutoin yhdessä sovittu. Tämä aika tästä sopimisesta varsinaiseen naimisiinmenoon, eli avioliittoon on kihlausaika. Tuon ajanjakson ajan ollaan siis kihloissa.
Jos haluaa vaihtaa kumppanin kanssa sormuksen, ja pitää sitä nimettömässä, näin voi toki tehdä, ja mekin olemme niin tehneet mieheni kanssa, mutta kihlaus se ei ole, jos ei ole sovittu naimisiinmenosta, vaikka sitten "joku kaunis päivä".
Kihlausaika voi nykyään olla hyvinkin ikuinen.
Se riittää että pari on sopinut menevänsä naimisiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kihloihin meneminen tarkoittaa sitä että jompi kumpi on kosinut naimisiin, ja toinen vastannut myöntävästi, TAI asiasta on muutoin yhdessä sovittu. Tämä aika tästä sopimisesta varsinaiseen naimisiinmenoon, eli avioliittoon on kihlausaika. Tuon ajanjakson ajan ollaan siis kihloissa.
Jos haluaa vaihtaa kumppanin kanssa sormuksen, ja pitää sitä nimettömässä, näin voi toki tehdä, ja mekin olemme niin tehneet mieheni kanssa, mutta kihlaus se ei ole, jos ei ole sovittu naimisiinmenosta, vaikka sitten "joku kaunis päivä".
Kihlausaika voi nykyään olla hyvinkin ikuinen.
Se riittää että pari on sopinut menevänsä naimisiin.
Kyllä, vaikka seuraavaan elämään.
Finlex sanoo näin:
"9§
Jos mies on maannut kihlattunsa ja kihlaus sittemmin puretaan, olkoon velvollinen suorittamaan kihlatulleen kohtuullisen hyvityksen, jollei tämä ole syypää kihlauksen purkautumiseen. Jos kihlaus purkautuu miehen kuoleman johdosta, voidaan naiselle niin ikään, milloin siihen on erityistä aihetta, määrätä suoritettavaksi sellainen hyvitys, ei kuitenkaan enempää, kuin mikä vastaa puolta miehen jäämistön säästöstä."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kihlautuminen on se hetki, kun päätetään, että joku päivä mennään naimisiin. Kihlaus voi olla pitkäkin, mutta tavoitteena avioliitto.
Vielä - 70-luvulla kihlauksesta alkoi häiden suunnittelu ja haettiin kuulutukset, jotka käytiin kirkkossa kuuntelemassa. Sen jälkeen oli perheiden kihlajaiskahvit. Naimisiin siis mentiin yleensä vuoden sisään kihlauksesta.
Kyllä 70-luvulla jo mentiin pelkästään kihloihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kihlautuminen on se hetki, kun päätetään, että joku päivä mennään naimisiin. Kihlaus voi olla pitkäkin, mutta tavoitteena avioliitto.
Vielä - 70-luvulla kihlauksesta alkoi häiden suunnittelu ja haettiin kuulutukset, jotka käytiin kirkkossa kuuntelemassa. Sen jälkeen oli perheiden kihlajaiskahvit. Naimisiin siis mentiin yleensä vuoden sisään kihlauksesta.
Kyllä 70-luvulla jo mentiin pelkästään kihloihin.
Se että joku sanoo 13-vuotiaana että olen nyt kihloissa ei vielä tarkoita sitä että kihloissa oltaisiin :D Kihlausaika on kihlausaika, vaikka kuinka haluaisitte muuttaa asian merkityksen. Totuus se silti on, eikä sitä vääntelemällä ja keksimällä uusia merkityksiä muutu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kihlaus on lupaus avioliitosta. Jos ette aio naimisiin niin ette voi olla kihloissakaan. Tai toki teillä on oikeus kutsua sitä miksi tahdotte.
Kuullostaa vähän ihmiskaupalta. Eihän ihminen voi olla velvollinen menemään kenenkään kanssa naimisiin.
Kuullostaminen ei tarkoita mitään.
Kyllä mä kuullotan esim. sipuleita rasvassa pannulla.
Miten se kihalus todistetaan?
Kun kaikki eivät osta edes osta kihlasormuksia.
Vaan se sormus ostetaan vasta silloin, kun mennään vihittäviksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kihlaus on lupaus avioliitosta. Jos ette aio naimisiin niin ette voi olla kihloissakaan. Tai toki teillä on oikeus kutsua sitä miksi tahdotte.
Kuullostaa vähän ihmiskaupalta. Eihän ihminen voi olla velvollinen menemään kenenkään kanssa naimisiin.
Sitten ei pidä kihlautua. Kyseessä kuitenkin ihan laissa määritelty asia ja ainakin ennen saattoi joutua maksamaan korvausta, jos kihlauksen purki.
"Kihlaus määritellään Suomen laissa tilanteeksi, jossa pariskunta ”sopii menevänsä avioliittoon keskenään”. Kihlauksella ei kuitenkaan ole nykyään juridisia seuraamuksia["
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kihlaus ei nykyisin ole juridisesti sitova oikeustoimi. Se ei ole lain näkökulmasta mitään.
Mutta jos teillä on nyt kina käynnissä tulevasta avioliitosta, suosittelen heittämään sormuksen toisen asianomaisen auton moottoriin ja lopettamaan suhteen.
Kyllä se nyt jotain on. Esimerkiksi perintö- ja lahjaverolaissa kihlakumppani kuuluu I veroluokkaan. Kihlakumppani kuuluu I veroluokkaan ilman tarkennuksia, kun taas avopuoliso kuuluu I veroluokkaan vain, jos hän täyttää avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta annetun lain avopuolison määritelmän.
Arvelisin, että kihlakumppani saattaa olla mainittu monessa muussakin laissa. Kihlauksella voi siis olla jotain juridisia vaikutuksia, vaikka avioliittolaissa siitä on vain lyhyt maininta. Ainakin verotuksen puolella on selkeä etu tavalliseen seurusteluun nähden.
Kihlattuhan saa perintöä vain, jos hänet on testamentissa mainittu.
Eihän puoliso koskaan muutoinkaan peri toista puolisoa, paitsi silloin jos ei ole lapsia.
Tai mikäli puoliso on testamentissa mainittu
Ei kumpaakaan, ap!
Kihlat ovat sopimus, joka on lähinnä muille tiedoksi: henkilöt ovat aikeissa avioitua. Ei olisi soveliasta pyytää sellaista henkilöä treffeille.
Kihlat ovat valmistautumista siihen, että eletään loppuelämä yhdessä pariskuntana. Myös juhlat ehditään organisoida, mikäli sellaiset pidetään. Normaali aika kihloissa olemiselle on yksi vuosi.
Vaikka käytännössä ilman kihlojakin yhdessä oleva pari kokee sitoutuneensa, he ovat vapaita tapaamaan muita, ellei ole toisin sovittu.
Kihlat eivät siis ole juridisesti pätevä sopimus, vasn tiedoksianto & avioon orientoitumista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kihlautuminen on se hetki, kun päätetään, että joku päivä mennään naimisiin. Kihlaus voi olla pitkäkin, mutta tavoitteena avioliitto.
Vielä - 70-luvulla kihlauksesta alkoi häiden suunnittelu ja haettiin kuulutukset, jotka käytiin kirkkossa kuuntelemassa. Sen jälkeen oli perheiden kihlajaiskahvit. Naimisiin siis mentiin yleensä vuoden sisään kihlauksesta.
Kyllä 70-luvulla jo mentiin pelkästään kihloihin.
Se että joku sanoo 13-vuotiaana että olen nyt kihloissa ei vielä tarkoita sitä että kihloissa oltaisiin :D Kihlausaika on kihlausaika, vaikka kuinka haluaisitte muuttaa asian merkityksen. Totuus se silti on, eikä sitä vääntelemällä ja keksimällä uusia merkityksiä muutu.
Ei mut 33-vuotiaana. Ja kyllä, se ON jo muuttunut. Eikä se siitä itkupotkuraivoamalla muuksi enää muutu.
Vierailija kirjoitti:
Miten se kihalus todistetaan?
Kun kaikki eivät osta edes osta kihlasormuksia.
Vaan se sormus ostetaan vasta silloin, kun mennään vihittäviksi.
Miksi ja kelle pitää todistaa? Parin oma keskinäinen sopimus
Ennemmin olisin huolissani noista jotka kuvittelee, että avoliitossa voi olla ilman että asutaan yhdessä.