Lue keskustelun säännöt.
Opettajien kesäloma
29.05.2021 |
Niin... Se lähestyy... Eikö täällä vielä ole aloitettu joka vuotista keskustelua siitä kuinka opettajat tekevät vain 15 tuntia viikossa töitä ja sekin on leikkiä lasten kanssa ja nauttivat puolen vuoden lomista sekä saavat palkkaa ainakin 5000 euroa kuukaudessa.
Kommentit (513)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opettajien loma on kohtuuttoman pitkä. Siitä osan voisi käyttää esim. koulutukseen ja yhteissuunnitteluun.
Mutta ay-ihmiset vastustavat tiukasti, heistä normaaliin työaikajärjestelmään siirtyminen edellyttäisi palkkojen nostoa.
Kukapa saavutetuista eduista tinkisi?
Opettajien kesäloma on 4 viikon pituinen niin kuin muillakin. Kesään kuuluu _opetukseton jakso_, joka ei ole lomaa ja siltä ajalta ei makseta palkkaa. Opettaja tienaa palkkansa lukuvuoden aikana, joka sitten jaetaan 12 kuukaudella niin, että kesälläkin tulee rahaa. Ennen ei ollut tätä systeemiä vaan palkka maksettiin 9 kuukauden aikana ja opettajat itse säästivät siitä kesää varten. Nykyään opettajan puolesta "säästetään" kun palkka on jaettu 12 kuukaudelle. Opetukseton jakso on periaatteessa sellaista aikaa, että silloin voi tehdä mitä vaan, vaikkapa töitä, mutta siitä työstä pitäisi sitten maksaa ihan erillinen korvaus.
Niin juu... uskoo ken tahtoo, tämän monesti kuullun ja opettajille aivopestyn liturgian.
Kun joku tämän sanoo, kysy häneltä milloin oli "ennen" ja milloin muutos palkan jakamisesta kahdelletoista kuukaudelle tapahtui. Tuskinpa osaa vastata. Tuosta muutoksesta ei löydy mustaa valkoisella -tietoa sitten mistään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen opettaja ja pidän työstäni. Teen töitä yleensä kesäloman alussa viikon verran ja palaan töihin elokuun alussa, eli lomailen n.7 viikkoa. Tykkään tehdä suunnittelutöitä rauhassa. Usein teen myös syyslomalla ja joululomalla pari-kolme 'toimistopäivää' omasta halustani. Se auttaa opetuksen toteuttamisessa.
Hyvä kun jokainen voi tehdä kuten haluaa. Minua ei kevätjuhlan jälkeen näe koululla ennen suunnittelupäivää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opettajat ovat kyllä kieltämättä yksi ammattiryhmä, joka elantonsa ja siihen liittyvät muut edut saa kohtuuttoman helposti.
Nojaa. Palkka ei ole kummoinen ja kesät joutuu usein olemaan työttömänä. Opinnot ovat pitkät eivätkä ihan helpoimmasta päästä.
Kasvatustieteiden opiskelu ei kyllä ole kovinkaan rankkaa.
Palkka on hyvä.Kolme kurssia kvanttifysiikkaa, plasmafysiikkaa, mittateoriaa, topologiaa, differentiaaliyhtälöitä jne. Jokainen voi käydä avoimesta kokeilemassa kuinka helppoa on. Ehkä hoitajiin verrattuna tämä reilun kolmen tonnin palkka on ihan hyvä, mutta ei muihin akateemisiin.
Herää kysymys, että onko opettajan koulutus ehkä vähän vääränlainen suhteessa ammatin vaatimuksiin. Kvanttifysiikka tai plasmafysiikka ei välttämättä pätevöitä hallitsemaan ja motivoimaan murrosikäisiä.
Kyllä näitä kannattaa osata, jos haluaa menestyksekkäästi opettaa lukion fysiikan viimeistä kurssia. Varsinaiset fyysikot käyvät tietysti vielä syventävät kurssit aiheesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opettajien loma on kohtuuttoman pitkä. Siitä osan voisi käyttää esim. koulutukseen ja yhteissuunnitteluun.
Mutta ay-ihmiset vastustavat tiukasti, heistä normaaliin työaikajärjestelmään siirtyminen edellyttäisi palkkojen nostoa.
Kukapa saavutetuista eduista tinkisi?
Opettajien kesäloma on 4 viikon pituinen niin kuin muillakin. Kesään kuuluu _opetukseton jakso_, joka ei ole lomaa ja siltä ajalta ei makseta palkkaa. Opettaja tienaa palkkansa lukuvuoden aikana, joka sitten jaetaan 12 kuukaudella niin, että kesälläkin tulee rahaa. Ennen ei ollut tätä systeemiä vaan palkka maksettiin 9 kuukauden aikana ja opettajat itse säästivät siitä kesää varten. Nykyään opettajan puolesta "säästetään" kun palkka on jaettu 12 kuukaudelle. Opetukseton jakso on periaatteessa sellaista aikaa, että silloin voi tehdä mitä vaan, vaikkapa töitä, mutta siitä työstä pitäisi sitten maksaa ihan erillinen korvaus.
Niin juu... uskoo ken tahtoo, tämän monesti kuullun ja opettajille aivopestyn liturgian.
Kun joku tämän sanoo, kysy häneltä milloin oli "ennen" ja milloin muutos palkan jakamisesta kahdelletoista kuukaudelle tapahtui. Tuskinpa osaa vastata. Tuosta muutoksesta ei löydy mustaa valkoisella -tietoa sitten mistään.
Tässä on jotain tietoa. https://ls24.fi/artikkelit/historiaa-opettajien-palkkauksesta . Eli koskaan ei ole ollut niin, että jokaiselle opettajalle maksettiin vain yhdeksältä kuukaudelta. Ensin maksettiin kahdesti vuodessa, sitten sai päättää, maksetaanko yhdeksän vai kaksitoista kertaa. Sitten vuonna 1958 tehtiin muutos, että kaikille maksetaan kerran kuussa.
Et pääsisi siitä napinasta siirtymällä 1970-luvulle. Kaikkien opettajien palkka jaettiin 12 kuukaudelle jo vuonna 1958. Tosin jo sitä ennen suurin osa opettajista sai palkkaa ympäri vuoden.[/quote]
Kiitos tarkennuksesta! Oma muisti ei ole rekisteröinyt kaikkia käänteitä oikein. Ei tästä kuittailusta siis pääsisi eroon aikamatkailullakaan.
Itse tein määräaikaisena opena ollessani muita töitä parina kesänä ja parina kesänä nostin työttömyyskorvausta ja keikkailin sen verran kuin ansiosidonnainen salli. Siitä huolimatta, että olin kesällä töissä, muutama tuttava kuittaili pitkästä lomasta. No, kateus vie kalatkin jne...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opettajien loma on kohtuuttoman pitkä. Siitä osan voisi käyttää esim. koulutukseen ja yhteissuunnitteluun.
Mutta ay-ihmiset vastustavat tiukasti, heistä normaaliin työaikajärjestelmään siirtyminen edellyttäisi palkkojen nostoa.
Kukapa saavutetuista eduista tinkisi?
Opettajien kesäloma on 4 viikon pituinen niin kuin muillakin. Kesään kuuluu _opetukseton jakso_, joka ei ole lomaa ja siltä ajalta ei makseta palkkaa. Opettaja tienaa palkkansa lukuvuoden aikana, joka sitten jaetaan 12 kuukaudella niin, että kesälläkin tulee rahaa. Ennen ei ollut tätä systeemiä vaan palkka maksettiin 9 kuukauden aikana ja opettajat itse säästivät siitä kesää varten. Nykyään opettajan puolesta "säästetään" kun palkka on jaettu 12 kuukaudelle. Opetukseton jakso on periaatteessa sellaista aikaa, että silloin voi tehdä mitä vaan, vaikkapa töitä, mutta siitä työstä pitäisi sitten maksaa ihan erillinen korvaus.
Tämähän tarkoittaa sitä, että opettajan kuukausipalkka on 12/9 eli 1,33 kertaa suurempi kuin tilinauhassa lukee. Kannattaa muistaa tämä kun pohtii kuukausipalkan suuruutta.
Tiedän, että osa opettajista ei saa kesältä palkkaa, ja se johtuu siitä että työnantaja on säästää, mutta myös siitä, että OAJ:ta ei yhtään kiinnosta puolustaa muiden kuin virassa olevien etuja.
Tarkoitatko, ettei opettaja ansaitsisi lainkaan lomaa? Julkisella vuosiloma on pääsääntöisesti 6 viikkoa, valtiolla enemmänkin pitkän kokemuksen jälkeen. Omituinen ajatus, että opettajan kohdalla pitäisi laskea vertailukelpoinen palkka ilman lomia ja verrata sitä toisten palkkaan lomien kanssa.... Huomaatko itse logiikkasi ongelman?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen parhaillaan burnoutista toipuva yläkoulun lehtori. Minulla on kelpoisuus opettaa ekasta luokasta lukioon, olen siis kaksoiskelpoinen (luokan- ja aineenopettaja). Lisäksi minulla on kelpoisuus parille muullekin alalle, mutta olen valinnut opetustyön siitä klassisesta kutsumuksesta. Joskus opiskeluaikoina erehdyin myös ajattelemaan, että opettajana minulla olisi sitten perheellisenä aikaa lapsilleni.
Todellisuus: Töitä on lukuvuoden aikana niin paljon, että lapsi on päiväkodissa päivittäin 16.30 saakka, ja hänen nukahdettuaan illalla joko nukahdan itsekin tai jatkan pitkälle yöhön kirjoitelmien ja kokeiden parissa. Viikonloppuisin on aina pakko tehdä ainakin jonkin verran töitä. Syys-, joulu- ja hiihtolomille joudun aina ottamaan töitä mukaan. Lukuvuoden aikana en koskaan ole töistä vapaa. Pitkä, vapaa kesä on ainoa todellinen etu moneen muuhun ammattiin nähden, mutta työpäivien kuormitus on suuri. Luokassani käy päivittäin 80-120 teiniä, joiden jokaisen asiat minun tulisi tuntea ja joista hyvin monella on erityisiä järjestelyjä. Korona-aikana me opettajat olemme oppilaiden porrastettujen taukojen takia tehneet käytännössä tauottomia työpäiviä.
Väitän, ettei moni opettajia kadehtiva kestäisi tässä työssä montakaan viikkoa. Mulla oli kerran sijaisena tuttu, joka pyöritteli päätään parin päivän jälkeen ja ihmetteli, miten oikein jaksan työtäni. Ja hän kävi vain pitämässä tunnit, yhtenäkin päivänä 7 x 45 min ilman yhtään kunnon taukoa - minä olin tehnyt hänelle tuntisuunnitelmat ja huolehdin jälkitöistä (mitään korjattavaa tai arvioitavaa ei sijainen useimmiten hoida).
Aikauhee, vasta 16.30 pääset hakemaan pennun,
No jännästi tämä ”pentu” on yleensä toiseksi viimeinen noudettava koko päiväkodissa. Ilmeisesti muut ovat joko etätöissä tai sellaisissa tehtävissä, että pääsevät hakemaan lapsensa aiemmin. Lisäksi opettajien työpäivän väitetään loppuvan puolilta päivin, joten tuo oli tarkoitettu antamaan realismia siihen. Sinulla ilmeisesti ei koulu sujunut, kun on noin paljon hampaankolossa opettajia vastaan. Harmi homma.
Mieheni tekee vuorotyötä, mistä seuraa se, että hoidan tietenkin näillä ”mahtavilla” opettajan työajoilla lähes kaiken lapseen liittyvän kuljettelun arkisin, enkä pysty tekemään iltaisin työpaikalla sinne klo 17-19 saakka, jonne töitä kyllä riittäisi, jos jäisin ne sinne tekemään. Viikoittainen työaikani on keskimäärin 45-55 tuntia vuoden ympäri, paitsi kesäisin. Ja niillä vuoden pikkulomilla (syys-, hiihto- sun muut) teen yleensä 2-3 työpäivän verran rästihommia. Tuu kokeilemaan, jos ärsyttää. Itse en jaksa muiden töitä arvostella, uskon jokaisen työskentelevän palkkansa eteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitä voidaan leikkiä, että se on muiden kateutta. Voi olla sitäkin osittain.
Pääsyy on se, miten opettajat eivät näe, miten vaatimukset kaikilla muilla aloilla kasvavat, mutta he elävät niin kuplassaan, että kuvittelevat työnsä olevan jotenkin aivan erityisen raskasta. En usko keskiverto open jaksavan viikkoakaan oikeassa työssä.
Mikä on oikeaa työtä? Miksi kuvittelet, että opettajat eivät ole tehneet opiskelun aikana ns. hanttihommia?
Opettajat niitä opiskeluaikoinaan juuri ovatkin tehneet. Useimmiten opiskelijat yleensä voivat kesätyönään tehdä opintojaan vastaavia töitä. Opeopiskelija ei tietenkään lomillaan voi, koska koulutkin ovat kiinni tuolloin. No, toukokuussa ehkä onnistuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opettajat ovat kyllä kieltämättä yksi ammattiryhmä, joka elantonsa ja siihen liittyvät muut edut saa kohtuuttoman helposti.
Nojaa. Palkka ei ole kummoinen ja kesät joutuu usein olemaan työttömänä. Opinnot ovat pitkät eivätkä ihan helpoimmasta päästä.
Kasvatustieteiden opiskelu ei kyllä ole kovinkaan rankkaa.
Palkka on hyvä.Kolme kurssia kvanttifysiikkaa, plasmafysiikkaa, mittateoriaa, topologiaa, differentiaaliyhtälöitä jne. Jokainen voi käydä avoimesta kokeilemassa kuinka helppoa on. Ehkä hoitajiin verrattuna tämä reilun kolmen tonnin palkka on ihan hyvä, mutta ei muihin akateemisiin.
Herää kysymys, että onko opettajan koulutus ehkä vähän vääränlainen suhteessa ammatin vaatimuksiin. Kvanttifysiikka tai plasmafysiikka ei välttämättä pätevöitä hallitsemaan ja motivoimaan murrosikäisiä.
Kyllä näitä kannattaa osata, jos haluaa menestyksekkäästi opettaa lukion fysiikan viimeistä kurssia. Varsinaiset fyysikot käyvät tietysti vielä syventävät kurssit aiheesta.
Varsinaiset fyysikot kyllä taitavat tehdä vielä pikkuisen enemmänkin kuin pääaineen syventävät. Vai oletko se sama hauskuuttaja, joka joskus kutsui opettajan gradua ”tutkijankoulutukseksi”?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvä kun jokainen voi tehdä kuten haluaa. Minua ei kevätjuhlan jälkeen näe koululla ennen suunnittelupäivää.[/quote]
Juuri näin! Itse seuraan kuinka osa kollegoista tekee stressaantuneina hurjan pitkiä päiviä viimeisillä viikoilla ja lomalta elokuussa palatessa se täyshulina iskee heti silmille. Itse puolestani nautin kun saan laskeutua lomalle rauhassa papereita mapitellen, asiakirjoja viimeistellen jne ja elokuussa käynnistyä hiljalleen omaan tahtiin ja suunnitella ajan kanssa esim.vuoden monialaiset.
Näin me olemme erilaisia, ja toivottavasti työn vapaus tällaisena säilyykin, jotta kukin voi tapansa valita!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitä voidaan leikkiä, että se on muiden kateutta. Voi olla sitäkin osittain.
Pääsyy on se, miten opettajat eivät näe, miten vaatimukset kaikilla muilla aloilla kasvavat, mutta he elävät niin kuplassaan, että kuvittelevat työnsä olevan jotenkin aivan erityisen raskasta. En usko keskiverto open jaksavan viikkoakaan oikeassa työssä.
Mikä on oikeaa työtä? Miksi kuvittelet, että opettajat eivät ole tehneet opiskelun aikana ns. hanttihommia?
Opettajat niitä opiskeluaikoinaan juuri ovatkin tehneet. Useimmiten opiskelijat yleensä voivat kesätyönään tehdä opintojaan vastaavia töitä. Opeopiskelija ei tietenkään lomillaan voi, koska koulutkin ovat kiinni tuolloin. No, toukokuussa ehkä onnistuu.
Täh? Ope on tehnyt opiskeluaikoinaan kesätöitä joita kutsuu ”hanttihommiksi”, ja siksi osaa kertoa kuinka ammattinsa on erityisen vaativa akateemiseksi ammatiksi! Oikeasti mä alan kohta itkeä.
Tai no enpä itkekään. Mähän olen pätevä arvioimaan opettajan ammattia kun olin itse tetissä koululla!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opettajat ovat kyllä kieltämättä yksi ammattiryhmä, joka elantonsa ja siihen liittyvät muut edut saa kohtuuttoman helposti.
Nojaa. Palkka ei ole kummoinen ja kesät joutuu usein olemaan työttömänä. Opinnot ovat pitkät eivätkä ihan helpoimmasta päästä.
Kasvatustieteiden opiskelu ei kyllä ole kovinkaan rankkaa.
Palkka on hyvä.Kolme kurssia kvanttifysiikkaa, plasmafysiikkaa, mittateoriaa, topologiaa, differentiaaliyhtälöitä jne. Jokainen voi käydä avoimesta kokeilemassa kuinka helppoa on. Ehkä hoitajiin verrattuna tämä reilun kolmen tonnin palkka on ihan hyvä, mutta ei muihin akateemisiin.
Herää kysymys, että onko opettajan koulutus ehkä vähän vääränlainen suhteessa ammatin vaatimuksiin. Kvanttifysiikka tai plasmafysiikka ei välttämättä pätevöitä hallitsemaan ja motivoimaan murrosikäisiä.
Kyllä näitä kannattaa osata, jos haluaa menestyksekkäästi opettaa lukion fysiikan viimeistä kurssia. Varsinaiset fyysikot käyvät tietysti vielä syventävät kurssit aiheesta.
Varsinaiset fyysikot kyllä taitavat tehdä vielä pikkuisen enemmänkin kuin pääaineen syventävät. Vai oletko se sama hauskuuttaja, joka joskus kutsui opettajan gradua ”tutkijankoulutukseksi”?
Mielestäni pääaineopinnot fysiikassa suorittanut FM (tai DI) voi kutsua itseään fyysikoksi ilman tohtorin tutkintoakin. Jos joku gatekeeper haluaa olla eri mieltä, niin siitä vaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitä voidaan leikkiä, että se on muiden kateutta. Voi olla sitäkin osittain.
Pääsyy on se, miten opettajat eivät näe, miten vaatimukset kaikilla muilla aloilla kasvavat, mutta he elävät niin kuplassaan, että kuvittelevat työnsä olevan jotenkin aivan erityisen raskasta. En usko keskiverto open jaksavan viikkoakaan oikeassa työssä.
Mikä on oikeaa työtä? Miksi kuvittelet, että opettajat eivät ole tehneet opiskelun aikana ns. hanttihommia?
Opettajat niitä opiskeluaikoinaan juuri ovatkin tehneet. Useimmiten opiskelijat yleensä voivat kesätyönään tehdä opintojaan vastaavia töitä. Opeopiskelija ei tietenkään lomillaan voi, koska koulutkin ovat kiinni tuolloin. No, toukokuussa ehkä onnistuu.
Näin juuri! Opeopiskelijat eivät voi edes tehdä oman alansa töitä kesällä, ja siksi heidän on pakko käydä kesätöissä kokeilemassa, millaista on esimerkiksi lääkärin, juristin, diplomi-insinöörin tai talouspäällikön arki. Helppoa, ope tietää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitä voidaan leikkiä, että se on muiden kateutta. Voi olla sitäkin osittain.
Pääsyy on se, miten opettajat eivät näe, miten vaatimukset kaikilla muilla aloilla kasvavat, mutta he elävät niin kuplassaan, että kuvittelevat työnsä olevan jotenkin aivan erityisen raskasta. En usko keskiverto open jaksavan viikkoakaan oikeassa työssä.
Mikä on oikeaa työtä? Miksi kuvittelet, että opettajat eivät ole tehneet opiskelun aikana ns. hanttihommia?
Opettajat niitä opiskeluaikoinaan juuri ovatkin tehneet. Useimmiten opiskelijat yleensä voivat kesätyönään tehdä opintojaan vastaavia töitä. Opeopiskelija ei tietenkään lomillaan voi, koska koulutkin ovat kiinni tuolloin. No, toukokuussa ehkä onnistuu.
Täh? Ope on tehnyt opiskeluaikoinaan kesätöitä joita kutsuu ”hanttihommiksi”, ja siksi osaa kertoa kuinka ammattinsa on erityisen vaativa akateemiseksi ammatiksi! Oikeasti mä alan kohta itkeä.
Tai no enpä itkekään. Mähän olen pätevä arvioimaan opettajan ammattia kun olin itse tetissä koululla!
Hauskaa, että mainitsit tetin. Mä olen joskus sanonutkin, että olisi mielenkiintoista toteuttaa joku aikuisten tet. Opettajat ja vanhemmat voisi vaihtaa työpaikkojaan vaikka viikoksi. Ehkä se avaisi molempien silmiä. Sinänsä mä kyllä ihmettelen, jos opettajalla ei ole mitään käsitystä muiden alojen hektisyydestä ja vaativuudesta tänä päivänä. Ei minulla ainakaan ole pelkkiä opettajia lähipiirissä, vaan paljon muiden alojen edustajia. Kyllä minä tiedän, kuinka kuluttavaa työelämä on tänä päivänä ihan joka alalla. Ei tulisi mieleenkään dissata yhdenkään ammatin edustajaa, jos hän kertoo alansa rankkuudesta. Mutta opettajat kuulevat sitä vähättelyä ihan koko ajan.
Eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opettajat ovat kyllä kieltämättä yksi ammattiryhmä, joka elantonsa ja siihen liittyvät muut edut saa kohtuuttoman helposti.
Nojaa. Palkka ei ole kummoinen ja kesät joutuu usein olemaan työttömänä. Opinnot ovat pitkät eivätkä ihan helpoimmasta päästä.
Kasvatustieteiden opiskelu ei kyllä ole kovinkaan rankkaa.
Palkka on hyvä.
Aineenopettajat eivät ole kasvatustieteen maistereita, vaan heillä on takana jonkin muun alan tutkinto ja sen alan erityisosaaminen. He vain opiskelevat siihen päälle pedagogiset opinnot.
Ihmetyttää, että ihmiset, joilla on noin hepposet tiedot edes opettajaksi vaadittavasta koulutuksesta tai työn luonteessa ovat arvostelemassa asioita, joista eivät tiedä mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opettajat ovat kyllä kieltämättä yksi ammattiryhmä, joka elantonsa ja siihen liittyvät muut edut saa kohtuuttoman helposti.
Nojaa. Palkka ei ole kummoinen ja kesät joutuu usein olemaan työttömänä. Opinnot ovat pitkät eivätkä ihan helpoimmasta päästä.
Kasvatustieteiden opiskelu ei kyllä ole kovinkaan rankkaa.
Palkka on hyvä.Kolme kurssia kvanttifysiikkaa, plasmafysiikkaa, mittateoriaa, topologiaa, differentiaaliyhtälöitä jne. Jokainen voi käydä avoimesta kokeilemassa kuinka helppoa on. Ehkä hoitajiin verrattuna tämä reilun kolmen tonnin palkka on ihan hyvä, mutta ei muihin akateemisiin.
Herää kysymys, että onko opettajan koulutus ehkä vähän vääränlainen suhteessa ammatin vaatimuksiin. Kvanttifysiikka tai plasmafysiikka ei välttämättä pätevöitä hallitsemaan ja motivoimaan murrosikäisiä.
Kyllä näitä kannattaa osata, jos haluaa menestyksekkäästi opettaa lukion fysiikan viimeistä kurssia. Varsinaiset fyysikot käyvät tietysti vielä syventävät kurssit aiheesta.
Varsinaiset fyysikot kyllä taitavat tehdä vielä pikkuisen enemmänkin kuin pääaineen syventävät. Vai oletko se sama hauskuuttaja, joka joskus kutsui opettajan gradua ”tutkijankoulutukseksi”?
Mielestäni pääaineopinnot fysiikassa suorittanut FM (tai DI) voi kutsua itseään fyysikoksi ilman tohtorin tutkintoakin. Jos joku gatekeeper haluaa olla eri mieltä, niin siitä vaan.
Viimeksi se kyllä meni niin, että aineenope voi koska vaan ryhtyä tutkijaksi, koska gradu on tutkijakoulutus.
Mutta toki fyysikoksi voi itseään kutsua ilman tohtorin tutkintoa.
OAJ on jo vuosia kannattanut järjestelmää, jossa vakinaiset opettajat voivat olla työajan esimerkiksi opiskelemassa, ja sitten kesäkuukaudet 'töissä'. Sijaiset saavat palkan siltä 9 kk kun ovat töissä, ja vakituisesti palkatut opettajat siltä 3 kk kun kukaan ei ole töissä. Täysin järjetön systeemi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opettajien loma on kohtuuttoman pitkä. Siitä osan voisi käyttää esim. koulutukseen ja yhteissuunnitteluun.
Mutta ay-ihmiset vastustavat tiukasti, heistä normaaliin työaikajärjestelmään siirtyminen edellyttäisi palkkojen nostoa.
Kukapa saavutetuista eduista tinkisi?
Opettajien kesäloma on 4 viikon pituinen niin kuin muillakin. Kesään kuuluu _opetukseton jakso_, joka ei ole lomaa ja siltä ajalta ei makseta palkkaa. Opettaja tienaa palkkansa lukuvuoden aikana, joka sitten jaetaan 12 kuukaudella niin, että kesälläkin tulee rahaa. Ennen ei ollut tätä systeemiä vaan palkka maksettiin 9 kuukauden aikana ja opettajat itse säästivät siitä kesää varten. Nykyään opettajan puolesta "säästetään" kun palkka on jaettu 12 kuukaudelle. Opetukseton jakso on periaatteessa sellaista aikaa, että silloin voi tehdä mitä vaan, vaikkapa töitä, mutta siitä työstä pitäisi sitten maksaa ihan erillinen korvaus.
Tämähän tarkoittaa sitä, että opettajan kuukausipalkka on 12/9 eli 1,33 kertaa suurempi kuin tilinauhassa lukee. Kannattaa muistaa tämä kun pohtii kuukausipalkan suuruutta.
Tiedän, että osa opettajista ei saa kesältä palkkaa, ja se johtuu siitä että työnantaja on säästää, mutta myös siitä, että OAJ:ta ei yhtään kiinnosta puolustaa muiden kuin virassa olevien etuja.
Tarkoitatko, ettei opettaja ansaitsisi lainkaan lomaa? Julkisella vuosiloma on pääsääntöisesti 6 viikkoa, valtiolla enemmänkin pitkän kokemuksen jälkeen. Omituinen ajatus, että opettajan kohdalla pitäisi laskea vertailukelpoinen palkka ilman lomia ja verrata sitä toisten palkkaan lomien kanssa.... Huomaatko itse logiikkasi ongelman?
En. Minä en ollut se, joka lähti sanomaan, ettei opettajilla ole lomaa. Kommentoin tilannetta, että syystä tai toisesta opettajilla ei ole lomaa, kun puhutaan lomien pituudesta, mutta kuukausipalkkoja verrataan 1:1 kun valitetaan palkan huonoudesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opettajien loma on kohtuuttoman pitkä. Siitä osan voisi käyttää esim. koulutukseen ja yhteissuunnitteluun.
Mutta ay-ihmiset vastustavat tiukasti, heistä normaaliin työaikajärjestelmään siirtyminen edellyttäisi palkkojen nostoa.
Kukapa saavutetuista eduista tinkisi?
Opettajien kesäloma on 4 viikon pituinen niin kuin muillakin. Kesään kuuluu _opetukseton jakso_, joka ei ole lomaa ja siltä ajalta ei makseta palkkaa. Opettaja tienaa palkkansa lukuvuoden aikana, joka sitten jaetaan 12 kuukaudella niin, että kesälläkin tulee rahaa. Ennen ei ollut tätä systeemiä vaan palkka maksettiin 9 kuukauden aikana ja opettajat itse säästivät siitä kesää varten. Nykyään opettajan puolesta "säästetään" kun palkka on jaettu 12 kuukaudelle. Opetukseton jakso on periaatteessa sellaista aikaa, että silloin voi tehdä mitä vaan, vaikkapa töitä, mutta siitä työstä pitäisi sitten maksaa ihan erillinen korvaus.
Tämähän tarkoittaa sitä, että opettajan kuukausipalkka on 12/9 eli 1,33 kertaa suurempi kuin tilinauhassa lukee. Kannattaa muistaa tämä kun pohtii kuukausipalkan suuruutta.
Tiedän, että osa opettajista ei saa kesältä palkkaa, ja se johtuu siitä että työnantaja on säästää, mutta myös siitä, että OAJ:ta ei yhtään kiinnosta puolustaa muiden kuin virassa olevien etuja.
Tarkoitatko, ettei opettaja ansaitsisi lainkaan lomaa? Julkisella vuosiloma on pääsääntöisesti 6 viikkoa, valtiolla enemmänkin pitkän kokemuksen jälkeen. Omituinen ajatus, että opettajan kohdalla pitäisi laskea vertailukelpoinen palkka ilman lomia ja verrata sitä toisten palkkaan lomien kanssa.... Huomaatko itse logiikkasi ongelman?
En. Minä en ollut se, joka lähti sanomaan, ettei opettajilla ole lomaa. Kommentoin tilannetta, että syystä tai toisesta opettajilla ei ole lomaa, kun puhutaan lomien pituudesta, mutta kuukausipalkkoja verrataan 1:1 kun valitetaan palkan huonoudesta.
Lisäksi opinnot ovat ydinfysiikkaa ja palkka luokanopettajan alkupalkka... ja jos brutto näyttää isolta niin kerrotaan miten vähän se netto on.
Okei, täällä on monenlaisia keskustelijoita, mutta jotenkin aina asiat kääntyvät niin päin miten kurjimmalta näyttää.
Herää kysymys, että onko opettajan koulutus ehkä vähän vääränlainen suhteessa ammatin vaatimuksiin. Kvanttifysiikka tai plasmafysiikka ei välttämättä pätevöitä hallitsemaan ja motivoimaan murrosikäisiä.