Opettajien kesäloma

Kiitos kaikista mielipiteistä.

t. ”vähän hidas” luokanope, brutto n. 2800 e, töissä ma-pe klo 8.00-16.30

(luokallani 27 oppilasta, joista seitsemällä tehostetun/erityisen tuen tarve)

((ihana, rakas kesäloma, tule jo!))

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opettajat ovat kyllä kieltämättä yksi ammattiryhmä, joka elantonsa ja siihen liittyvät muut edut saa kohtuuttoman helposti.

Nojaa. Palkka ei ole kummoinen ja kesät joutuu usein olemaan työttömänä. Opinnot ovat pitkät eivätkä ihan helpoimmasta päästä.

Kasvatustieteiden opiskelu ei kyllä ole kovinkaan rankkaa.

Palkka on hyvä.

Kolme kurssia kvanttifysiikkaa, plasmafysiikkaa, mittateoriaa, topologiaa, differentiaaliyhtälöitä jne. Jokainen voi käydä avoimesta kokeilemassa kuinka helppoa on. Ehkä hoitajiin verrattuna tämä reilun kolmen tonnin palkka on ihan hyvä, mutta ei muihin akateemisiin.

Herää kysymys, että onko opettajan koulutus ehkä vähän vääränlainen suhteessa ammatin vaatimuksiin. Kvanttifysiikka tai plasmafysiikka ei välttämättä pätevöitä hallitsemaan ja motivoimaan murrosikäisiä.

Kyllä näitä kannattaa osata, jos haluaa menestyksekkäästi opettaa lukion fysiikan viimeistä kurssia. Varsinaiset fyysikot käyvät tietysti vielä syventävät kurssit aiheesta.

Varsinaiset fyysikot kyllä taitavat tehdä vielä pikkuisen enemmänkin kuin pääaineen syventävät. Vai oletko se sama hauskuuttaja, joka joskus kutsui opettajan gradua ”tutkijankoulutukseksi”?

Mielestäni pääaineopinnot fysiikassa suorittanut FM (tai DI) voi kutsua itseään fyysikoksi ilman tohtorin tutkintoakin. Jos joku gatekeeper haluaa olla eri mieltä, niin siitä vaan.

Viimeksi se kyllä meni niin, että aineenope voi koska vaan ryhtyä tutkijaksi, koska gradu on tutkijakoulutus.

Mutta toki fyysikoksi voi itseään kutsua ilman tohtorin tutkintoa.

Siis viimeksi missä? Kyllähän hyvin tehty aineenopen gradu antaa varmasti jonkinlaiset valmiudet opetukseen liittyvän väikkärin tekemiseen. Mutta kyseessähän on tällöin tohtorikoulutettava eikä tutkija.

Joku aineenopettaja tämäntyylisessä keskustelussa selitti, miten hän on myöskin valmis tutkija, käynyt tutkijankoulutuksen Ja valmis koska tahansa tekemään yliopistollista tutkimusta. Se ”tutkijankoulutus” oli sitten oman alan syventävät ja gradu, olikohan vielä ”tutkijangradu”.

Pointtina oli osoittaa, miksi hän on palkkakuopassa.

Semmoinen tutkija..

Mikä se tutkija sitten on? Tohtorikoulutettava on usein tutkijan nimikkeellä työsuhteessa yliopistolle. Aineopettajan gradu ei ainakaan ennen eronnut ” tavallisesta” gradusta. Gradussahan osoitetaan tieteellisen tekstin tuottamisen taito.

Gradun tehnyt ja väitöskirjaa/lisensiaattityötä valmisteleva ei ole tutkija vaan jatko-opiskelija. Opiskelija. Tai sitten tohtorikoulutettava. Koulutettava. Luulisi ainakin opetusalan ihmisen ymmärtävän, mitä se tarkoittaa.

Gradu ei ole tieteellistä tekstiä siinä mielessä, että sitä ei voi siteerata, ellei kyseessä ole poikkeuksellisen ansiokas gradu. Se on enemmän tieteellisen tekstin käytäntöjen harjoittelua.

Kyllä itseänikin vähän kaduttaa nostaa 6000e kuukausi palkka tästä työstä. Tosi helppoa kun päivät on lyhyet ja jatkuvasti lomia.

N39

Opettajia on niin monenlaisia niin erilaisissa tehtävissä ja erilaaisilla kouluasteilla, että heistä on turha puhua yhtenä ryhmänä. Opettajien kesälomat ovat myös erilaisia, mutta joka tapauksessa ne ovat ammatinvalintakysymys.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toivoisin vain, että lomahomma palaisi takaisin 70-luvulle, ja kesä olisi palkaton, niin ei tarvitsisi kuunnella tätä lomista jäpätystä ja kuittailua jatkuvasti. Itsekin tein muutaman vuoden määräaikaisia töitä ollen kesät työttömänä. Kun nyt vihdoin olen pari vuotta ollut vakituisessa virassa ja saanut myös kesältä palkkaa, joka minulle työehtosopimuksen mukaan kuuluu, ärsyttää kuunnella tuttavien kuittailua helposta elämästä. Useimmilla heistä kuitenkin on itsellään 5-6 viikkoa lomaa, joten eipä tuossa niin huimaa eroa minun seitsemääni ole...

Nämä palstat ja niiden höpinät voi onneksi jättää lukematta.

Samoja ajatuksia. Mieheni tekee vastuullista päällikkötason työtä, tienaa huomattavasti minua enemmän ja pitää kesällä vähintään kuusi viikkoa lomaa. Tänä kesänä taisi olla seitsemän viikkoa. Meillä peruskoulussa on vapaata tänä vuonna 6.6.-8.8. Millään laskukaavalla tuo ei ole 2,5 kuukautta, mistä jotkut jaksavat irviä. Tuosta ajasta olen itse menossa koululle luokkaa siivoamaan ja papereita mapittamaan ainakin kahtena tai kolmena päivänä kesäkuussa. En koskaan ehdi näitä asioita lukuvuoden aikana. Laskin joskus lukuvuoden työmääräni, ja olin iltaisin ja viikonloppuisin tehnyt sisään niin paljon tunteja kuin kesäkuussa olisi juhannukseen mennessä kertynyt, jos työ olisi tehty virka-aikana. Mutta kun kaikki on tehtävä kevätjuhlaan mennessä, kyse on urakasta, jota tehdään tarvittaessa yötä myöten.

Suosittelen sinulle päivystävän lääkärin työtä. Moni ongelmasi korjaantuisi. Ei tosin ehkä muutoin, mutta huomaisit, että paljon pahemminkin voisi olla kuin nyt on.

Ai että! Toivottavasti pääsen aloittamaan luokanopettajan opinnot tänä syksynä! Ihmeellistä marmatusta, jos toisilla on jotain paremmin, eikö kannattaisi vain itsekin pyrkiä samaan. Aikuisenakin voi vaihtaa alaa, kuten yritän tehdä. Mutta ei siinä pääsykokeessa kyllä hitaat pärjää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opettajat ovat kyllä kieltämättä yksi ammattiryhmä, joka elantonsa ja siihen liittyvät muut edut saa kohtuuttoman helposti.

Nojaa. Palkka ei ole kummoinen ja kesät joutuu usein olemaan työttömänä. Opinnot ovat pitkät eivätkä ihan helpoimmasta päästä.

Kasvatustieteiden opiskelu ei kyllä ole kovinkaan rankkaa.

Palkka on hyvä.

Kolme kurssia kvanttifysiikkaa, plasmafysiikkaa, mittateoriaa, topologiaa, differentiaaliyhtälöitä jne. Jokainen voi käydä avoimesta kokeilemassa kuinka helppoa on. Ehkä hoitajiin verrattuna tämä reilun kolmen tonnin palkka on ihan hyvä, mutta ei muihin akateemisiin.

Herää kysymys, että onko opettajan koulutus ehkä vähän vääränlainen suhteessa ammatin vaatimuksiin. Kvanttifysiikka tai plasmafysiikka ei välttämättä pätevöitä hallitsemaan ja motivoimaan murrosikäisiä.

Kyllä näitä kannattaa osata, jos haluaa menestyksekkäästi opettaa lukion fysiikan viimeistä kurssia. Varsinaiset fyysikot käyvät tietysti vielä syventävät kurssit aiheesta.

Varsinaiset fyysikot kyllä taitavat tehdä vielä pikkuisen enemmänkin kuin pääaineen syventävät. Vai oletko se sama hauskuuttaja, joka joskus kutsui opettajan gradua ”tutkijankoulutukseksi”?

Aineenopettajat lukevat kyllä ihan sen maisterintutkinnon opettamastaan aineesta. Ja sen päälle vielä opetusharjoittelut+ kasvatustieteelliset. Eli fysiikanope on lukenut ihan yhtä paljon kuin perusfyysikko.

Etu sekin, että on vapaat viikonloput ja juhlapyhät. Joulu ja pääsiäinen olisi jo vähän kuin pikkuloma, vaikkei niiden yhteydessä olisi yhtään arkipäivää vapaata. Ja kun mukan liitetään muutama arkipäiväkin, niin se on kelpo loma jo.

Vierailija kirjoitti:

Ei pahalla, mutta suurin osa opettajista kenet tunnen, ovat hieman "hitaita". KJai se vanha sananlasku pitää paikkansa, että ne ketkä ovat oikeasti älykkäitä keksivät ja tutkivat uusia asioita, ne ketkä eivät ole kovin älykkäitä opettavat jo tunnettuja asioita muille.

Mitäpä sinä olet keksinyt tai tutkinut? Ja kun et liene EDES opettaja, niin....

Vierailija kirjoitti:

Etu sekin, että on vapaat viikonloput ja juhlapyhät. Joulu ja pääsiäinen olisi jo vähän kuin pikkuloma, vaikkei niiden yhteydessä olisi yhtään arkipäivää vapaata. Ja kun mukan liitetään muutama arkipäiväkin, niin se on kelpo loma jo.

Teen kyllä kouluvuoden useimpina viikonloppuina ja lomina töitä, ihan siis niitä opettaja töitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koulutukseen ja yhteissuunnitteluun on jo vuosia käytetty osa ns. lomasta. (Kesävapaastahan virallista lomaa on vain se osuus, mikä muillakin työntekijöillä.) Kaikki opettajien lomia kadehtivat, yksi kysymys: miksi ette ole sitten itse valinneet tuota ammattia?

Miksi itse olette valinneet tuon ammatin, kun omien sanojenne mukaan se on maailman raskainta ja kakarat hirveitä ja kaikenmaailman va mmaisia luokissa ja työpäivät 12 tuntisia ja olette jatkuvasti burn outissa.

Työ oli vielä 10 vuotta sitten ihan kivaa, eikä juuri kukaan ollut burn outin partaalla. Sitten alkoi mennä paljon asioita pieleen... Jos olisin 20 vuotta sitten tiennyt, kuinka paljon työnkuva tulee muuttumaan, en olisi hakenut opettajaksi. Ja eikä nykynuoret enää haekaan. Hakijamäärät ovat puolittuneet viimeisen viiden vuoden aikana.

Inkluusio ja kaupunkien opetustoimen kasvanut työkuorman muiluttaminen kouluihin vie kohta opetusalalta kaikki ”järkevät” tyypit. Opettajille tuli Wilma (eli alettiin hoitaa sihteerien hommia), nekku (alettiin hoitaa keittäjien hommia), lapset puheeksi (alettiin hoitaa psykologin/kouluterkan/kuraattorin/ sossupuolen hommia. Kaikista tuli erityisluokanopettajan töitä isossa luokassa tekeviä kolmiportaisen tuen (lue: lapset tuuliajolla!) toteuttajia. Ylhäältäpäin ajetaan hankehumppaa, tiimeissä ”kehitetään” kroonisesti koulua, opsia jalkautetaan ja talkoohengessä paiskitaan kaikki ylimääräinen ilman mitään korvausta.

Niinpä se on monessa muussakin ammatissa, tukipalveluista on karsittu ja esim. sihteerin hommia joutuu tekemään paljonkin. Ja ihan sillä 8-16 työajalla ja lyhyellä kesälomalla.

Mikä ettei, jos olisi yhtä pitkä loma, mutta kun ei kaikilla ole. Kesälläkin on oltava työssä. Ymmärrän, että sitä on vaikea käsittää, kun itse on tottunut lomailemaan koko kesän.

No, pöh, älähän yleistä. Oon paperimies. Vaikka olisin tehnyt 16 tuntisen vuoron, en ole puhki. Ylityöt on ollu joka vuosi tapissa, eli 250 tuntia, viimeisen 10 vuoden ajan, eikä vieläkään uuvuta. Viime vuonna vuositulot olivat karvan alle 70000 euroa.

Ammatinvalinta kysymys nääs.[/quote]

Ikävä vaan että paperiala on näitä auringonlaskun aloja. Voi olla ettei töitä enää kovin kauan Suomessa ole paperimiehille tarjolla, joten kannattaa laittaa nekin rahat säästöön. Voit tarvita niitä muutaman vuoden päästä.

Kannattaisko jo harkita alan vaihtoa?

Mä voin kertoa mun palkan täällä ilman mitään ongelmaa:

Yläkoulun aineenopettaja 15v alalla: 51000 e/v.

Siitä maksan veroja 12000 e, eläkemaksuja 3650 e, työttömyysvakuutusmaksuja 640 e.

(työtön en ole eläissäni ollut, eläkkeelle tuskin koskaan pääsen).

Käteen jäi 34710 e/v eli 2890 e/kk.

Palkka käsittää 2900 e perusosan, 624 e ikälisän, 100 e henkilökohtaisen (eli ns. hyvänmiehenlisän), 300 e erityisvastuiden ja vaativien tehtävien lisän sekä 116 e ylityö(ylitunti)korvauksen. Eli kaikki lisät menee kuin kusi lumeen veroina ynnä muina maksuina ja käteen jää se opettajan kadehdittu peruspalkka 2900 e/kk.

Työaikani on joka päivä noin klo 9 - 15. Opetusta siitä klo 9 - 13, tai 9-14, joskus toki 9 - 15, mutta palkkaa maksetaan vain oppitunneilta, ja ns. hyppytunnit istun palkatta opettajainhuoneessa odottamassa seuraavaa oppituntia. Usein sen saa kulumaan tekemällä lukuisia muita vastuutehtäviä, joista onnekseni saan nimellisen korvauksen n. 300 e/kk tai 75 e/vko (jos en saisi korvausta, en myöskään niitä ilmaiseksi hoitaisi).

Opetusvelvollisuuteni on 21 tuntia viikossa, jonka lisäksi teen tuon yhden ylityötunnin eli opetan 22 tuntia viikossa. Lisäksi yhteissuunnitteluaikaa on 3 tuntia viikossa, joka tarkoittaa noin 1,5 tunnin opettajainkokousta sekä 1,5 tuntia muuta aineryhmä- ja tiimityöskentelyä.

Lukuvuosi on 190 koulupäivää, ja jos laskuista jätetään pois opettajien suunnittelupäivät lukuvuoden alussa, lopussa ja keskellä, jotka ovat palkattomia, sekä mahdolliset arkipyhävapaat, tämä tarkoittaa 190 päivää viidellä jaettuna = 38 viikkoa.  22 tuntia/viikossa x 38 viikkoa/vuodessa = 836 tuntia/vuodessa.

"Lomaa" tai "palkattomia päiviä", aivan sama mitä ilmaisua haluaa käyttää, on siis 365 - 190 = 275 päivää vuodessa tai (14 viikkoa + viikonloput).

Jos tuntipalkka laskettaisiin pelkkien opetustuntien mukaan, palkaksi saataisiin: 51000 e/v / 836 h/v = 61 e/h. (miinus verot)

Jos tuntipalkka laskettaisiin koululla viettämäni työajan mukaan (en siis mielelläni vietä vapaa-aikaani koululla), tuntipalkaksi saataisiin: 51000 e/v / 1140 h/v = 44,74 e/h. (miinus verot)

Vertailun vuoksi, vastavalmistunut opettaja ilman mitään kokemuslisiä, erityisvastuita tai ylityötunteja tienaa kuukaudessa vain tuon 2900 e bruttona. (Jos tuosta summasta käteen jäisi esim. 70 %, olisi netto noin 2000 e/kk). Tuntipalkka 21 tunnin opetusvelvollisuudella olisi 36250 e/v / 798 h/v = 45,43 e/h.

Vastavalmistunut viettää varmasti koululla opetustaan suunnitellen ja kokeita korjaillen paljon enemmän aikaa kuin minä, mutta jos hänkin tekisi klo 9-15 työpäivää, tuntipalkaksi tulisi 36250 e/v / 1140 h/v = 31,80 e/h.

Tässä siis hieman kokeneemman ja vastavalmistuneen opettajan palkkavertailua. Lomien pituuksien vertailulla ei ole mitään merkitystä, jos opettajien palkka jaetaan vuoden aikana tehtyjen työtuntien mukaan. Eihän opettajia ole mitään järkeä kesäisin tyhjässä koulussa pitää, kun ei ole oppilaitakaan. Jos pidettäisiin, niin sitten se maksaa 61 e tunnissa.

Jos normaalisti työsuhteessa oleva henkilö, vaikkapa insinööri, tekee 40 tuntia viikossa tai 1800 tuntia vuodessa ja tienaa bruttona 6500 e/kk, tuntipalkaksi tulee laskennallisesti 45 e/h.

Käytin autoni vuosihuollossa, jossa autolle "ei tarvinnut tehdä mitään ihmeempää" niin lasku oli 300 euroa. Öljynvaihdot ja osat oli satasen luokkaa, nekin luonnollisesti ylöspäinmerkattuja hintoja. Huolto kesti vajaan tunnin. Kyllä siinä ammattikoulun käynyttä kaveria aika paljon kovemmalla tuntipalkalla töissä pidettiin kuin minua (eikä itselleen kouraan tietystikään saanut siitä kuin murto-osan).

Minä olen yläkoulun erityisluokanopettaja. Ensimmäinen ikälisä (5v.) tulee vasta syksyllä ja sen suuruus on aikalailla tasan 120 Euroa.

Palkkani koostuu:

Peruspalkka 2969,32

Erityistehtävä 109,11

Tuloksellisuuslisä 35,91

Ylituntipalkkio 566,71

Yhteensä siis 3680,05 Euroa bruttona.

Opetan 27 tuntia viikossa, lisäksi työ erityistehtävä tarkoittaa noin kahta tuntia palaveria viikossa. Lisäksi on vielä ys-aika, josta meillä on 2 tuntia kiinteästi lukujärjestyksessä. Näin ollen keveänäkin viikkona istun koululla vähintään 31 tuntia. Päälle tulee sitten kaikki pidemmät opekokoukset, vanhempainillat, vanhempien tapaamiset yms. Ja tietysti Wilma-viestintä, asiakirjojen tekemiset, sossupalaverit, psykiatrian palaverit ja opetuksen suunnittelu.

En saa palkkaani helpolla ja työni on vaativaa, mutta lomista tykkään. En kyllä ilman näitä lomia jaksaisi tätä myllyä. Helpommalla saisi palkkansa sitten jo muualta. Olen ollut myös yksityisellä asiantuntijatöissä kolmessakin paikassa ja siellä työpäivät oli paljon keveämpiä. Suorastaan lököisiä. Mutta ne lomat oli ankeat. Jos yksityisellä saisi palkatonta kuukauden vuodessa, niin se olisi paljon mukavampi paikka ja vuosiansiot hyvinkin olisi vähintään samat kuin nyt. Siellä vaan sitä palkatontakaan ei saa helposti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opettajat ovat kyllä kieltämättä yksi ammattiryhmä, joka elantonsa ja siihen liittyvät muut edut saa kohtuuttoman helposti.

Nojaa. Palkka ei ole kummoinen ja kesät joutuu usein olemaan työttömänä. Opinnot ovat pitkät eivätkä ihan helpoimmasta päästä.

Helpoimpia tutkintoja yliopistossa. Luokanopettajat leikkii, lauluu ja harkkatuntien pitämistä. Oikeita vaativia opintoja naurettavan vähän. Opetellaan uudelleen kirjoittamaan aakkoset, numerot yms. myös piirrustus

on opeteltava uudelleen. Tähän saadaan kulumaan kaikkiaan se viisi vuotta.

Gradut tehdään kimpassa, joka on kysely eka/toka luokkalaisille tai sitten omille opiskelu javereille tyyliin "miten koet sitä/tätä opeopiskelijan arjessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opettajat ovat kyllä kieltämättä yksi ammattiryhmä, joka elantonsa ja siihen liittyvät muut edut saa kohtuuttoman helposti.

Nojaa. Palkka ei ole kummoinen ja kesät joutuu usein olemaan työttömänä. Opinnot ovat pitkät eivätkä ihan helpoimmasta päästä.

Helpoimpia tutkintoja yliopistossa. Luokanopettajat leikkii, lauluu ja harkkatuntien pitämistä. Oikeita vaativia opintoja naurettavan vähän. Opetellaan uudelleen kirjoittamaan aakkoset, numerot yms. myös piirrustus

on opeteltava uudelleen. Tähän saadaan kulumaan kaikkiaan se viisi vuotta.

Gradut tehdään kimpassa, joka on kysely eka/toka luokkalaisille tai sitten omille opiskelu javereille tyyliin "miten koet sitä/tätä opeopiskelijan arjessa.

Harkkatunnit vaatii tosi paljon valmisteluaikaa.

Eikä tuo leikki ja laulu eli ainedidaktiikka ole kuin 60 op. Siihen sisältyy myös äidinkielen ja matematiikan opettamisen käsittely.

Hohhoijaaa. Tälläinen opettaja-ainesko meillä nykyään opettaa peruskoulussa lapsiamme, joka ei tiedä tai ymmärrä, mikä on virkasuhde tai edes omaa työaikaansa

Suomessa virallinen työaika, myös opettajilla on 37,5h/vk + kikyt+ ruokatauko eli n. 40h/viikko.

Ei ole näköjään turhaa, joka syksyinen vanhempien huoli, millaisen opettajan lapsi sattuu saamaan, kun jo kommenttien pohjalta opettajien ammattitaidossa ja osaamisessa on suuria eroja.

Itse kannatan opettajien palkkauksessa tulosvastuullisuutta, niin kuin muissakin työssä, vaikka sen lääkärin tai kunnan rakennustarkastajan. Hyvällä ja korkealla ammattitaitoisella ja osaavalla opettajalla on suuri merkitys, miten lapsi menestyy opinnoissa. Hyvälle opettajalle pitäisi maksaa korkeasta ammattiosaamisesta, jota nykyinen palkkaus ei suosi, vaan saman palkan saa opettaja, jonka ammattitaito ja osaaminen menee rimaa hipoen, niin kuin kommenteista voi lukea. Jotkut opettajat eivät näytä sisäistävän edes lomansa pituutta.

Ei ihme jos työ koetaan raskaaksi ja stressaavaksi, jos kuvitellaan opetustuntien määrän olevan sama kuin työaika.

Vierailija kirjoitti:

Mä voin kertoa mun palkan täällä ilman mitään ongelmaa:

Yläkoulun aineenopettaja 15v alalla: 51000 e/v.

Siitä maksan veroja 12000 e, eläkemaksuja 3650 e, työttömyysvakuutusmaksuja 640 e.

(työtön en ole eläissäni ollut, eläkkeelle tuskin koskaan pääsen).

Käteen jäi 34710 e/v eli 2890 e/kk.

Palkka käsittää 2900 e perusosan, 624 e ikälisän, 100 e henkilökohtaisen (eli ns. hyvänmiehenlisän), 300 e erityisvastuiden ja vaativien tehtävien lisän sekä 116 e ylityö(ylitunti)korvauksen. Eli kaikki lisät menee kuin kusi lumeen veroina ynnä muina maksuina ja käteen jää se opettajan kadehdittu peruspalkka 2900 e/kk.

Työaikani on joka päivä noin klo 9 - 15. Opetusta siitä klo 9 - 13, tai 9-14, joskus toki 9 - 15, mutta palkkaa maksetaan vain oppitunneilta, ja ns. hyppytunnit istun palkatta opettajainhuoneessa odottamassa seuraavaa oppituntia. Usein sen saa kulumaan tekemällä lukuisia muita vastuutehtäviä, joista onnekseni saan nimellisen korvauksen n. 300 e/kk tai 75 e/vko (jos en saisi korvausta, en myöskään niitä ilmaiseksi hoitaisi).

Opetusvelvollisuuteni on 21 tuntia viikossa, jonka lisäksi teen tuon yhden ylityötunnin eli opetan 22 tuntia viikossa. Lisäksi yhteissuunnitteluaikaa on 3 tuntia viikossa, joka tarkoittaa noin 1,5 tunnin opettajainkokousta sekä 1,5 tuntia muuta aineryhmä- ja tiimityöskentelyä.

Lukuvuosi on 190 koulupäivää, ja jos laskuista jätetään pois opettajien suunnittelupäivät lukuvuoden alussa, lopussa ja keskellä, jotka ovat palkattomia, sekä mahdolliset arkipyhävapaat, tämä tarkoittaa 190 päivää viidellä jaettuna = 38 viikkoa.  22 tuntia/viikossa x 38 viikkoa/vuodessa = 836 tuntia/vuodessa.

"Lomaa" tai "palkattomia päiviä", aivan sama mitä ilmaisua haluaa käyttää, on siis 365 - 190 = 275 päivää vuodessa tai (14 viikkoa + viikonloput).

Jos tuntipalkka laskettaisiin pelkkien opetustuntien mukaan, palkaksi saataisiin: 51000 e/v / 836 h/v = 61 e/h. (miinus verot)

Jos tuntipalkka laskettaisiin koululla viettämäni työajan mukaan (en siis mielelläni vietä vapaa-aikaani koululla), tuntipalkaksi saataisiin: 51000 e/v / 1140 h/v = 44,74 e/h. (miinus verot)

Vertailun vuoksi, vastavalmistunut opettaja ilman mitään kokemuslisiä, erityisvastuita tai ylityötunteja tienaa kuukaudessa vain tuon 2900 e bruttona. (Jos tuosta summasta käteen jäisi esim. 70 %, olisi netto noin 2000 e/kk). Tuntipalkka 21 tunnin opetusvelvollisuudella olisi 36250 e/v / 798 h/v = 45,43 e/h.

Vastavalmistunut viettää varmasti koululla opetustaan suunnitellen ja kokeita korjaillen paljon enemmän aikaa kuin minä, mutta jos hänkin tekisi klo 9-15 työpäivää, tuntipalkaksi tulisi 36250 e/v / 1140 h/v = 31,80 e/h.

Tässä siis hieman kokeneemman ja vastavalmistuneen opettajan palkkavertailua. Lomien pituuksien vertailulla ei ole mitään merkitystä, jos opettajien palkka jaetaan vuoden aikana tehtyjen työtuntien mukaan. Eihän opettajia ole mitään järkeä kesäisin tyhjässä koulussa pitää, kun ei ole oppilaitakaan. Jos pidettäisiin, niin sitten se maksaa 61 e tunnissa.

Jos normaalisti työsuhteessa oleva henkilö, vaikkapa insinööri, tekee 40 tuntia viikossa tai 1800 tuntia vuodessa ja tienaa bruttona 6500 e/kk, tuntipalkaksi tulee laskennallisesti 45 e/h.

Käytin autoni vuosihuollossa, jossa autolle "ei tarvinnut tehdä mitään ihmeempää" niin lasku oli 300 euroa. Öljynvaihdot ja osat oli satasen luokkaa, nekin luonnollisesti ylöspäinmerkattuja hintoja. Huolto kesti vajaan tunnin. Kyllä siinä ammattikoulun käynyttä kaveria aika paljon kovemmalla tuntipalkalla töissä pidettiin kuin minua (eikä itselleen kouraan tietystikään saanut siitä kuin murto-osan).

"Kyllä siinä ammattikoulun käynyttä kaveria aika paljon kovemmalla tuntipalkalla töissä pidettiin ".

Ihanko tosissasi kirjoitit kommentin vai oletko noin ulkona ja tietämätön taloushallinosta ja työelämästä.

Jos maksoit 300€ öljynvaihdosta, niin ihan Ollin laskuopin mukaan kun maksetaan arvonlisävero 24% jää 242€, josta tarvikkeiden osuus 100€, jää muihin kuluihin 142€ , jätemaksu öljystä, vastuu- ja tapaturmavakuutus, kalusto, tilojen vuokra, taloushallinto jne.

Jos asentajan palkka on 15€/h ja kun siihen lisätään tell, sotut ja muut palkan sivukulut, saadaan kokonaispalkkakustannukseksi 27€/h. Ja lopullisesta myyntikatteesta yrittjä maksaa vielä 20% veroa.

Ja tuosta asentajan palkasta 15€/h, jää hänelle käteen reilut 11€/h.

Vierailija kirjoitti:

Mä voin kertoa mun palkan täällä ilman mitään ongelmaa:

Yläkoulun aineenopettaja 15v alalla: 51000 e/v.

Siitä maksan veroja 12000 e, eläkemaksuja 3650 e, työttömyysvakuutusmaksuja 640 e.

(työtön en ole eläissäni ollut, eläkkeelle tuskin koskaan pääsen).

Käteen jäi 34710 e/v eli 2890 e/kk.

Palkka käsittää 2900 e perusosan, 624 e ikälisän, 100 e henkilökohtaisen (eli ns. hyvänmiehenlisän), 300 e erityisvastuiden ja vaativien tehtävien lisän sekä 116 e ylityö(ylitunti)korvauksen. Eli kaikki lisät menee kuin kusi lumeen veroina ynnä muina maksuina ja käteen jää se opettajan kadehdittu peruspalkka 2900 e/kk.

Työaikani on joka päivä noin klo 9 - 15. Opetusta siitä klo 9 - 13, tai 9-14, joskus toki 9 - 15, mutta palkkaa maksetaan vain oppitunneilta, ja ns. hyppytunnit istun palkatta opettajainhuoneessa odottamassa seuraavaa oppituntia. Usein sen saa kulumaan tekemällä lukuisia muita vastuutehtäviä, joista onnekseni saan nimellisen korvauksen n. 300 e/kk tai 75 e/vko (jos en saisi korvausta, en myöskään niitä ilmaiseksi hoitaisi).

Opetusvelvollisuuteni on 21 tuntia viikossa, jonka lisäksi teen tuon yhden ylityötunnin eli opetan 22 tuntia viikossa. Lisäksi yhteissuunnitteluaikaa on 3 tuntia viikossa, joka tarkoittaa noin 1,5 tunnin opettajainkokousta sekä 1,5 tuntia muuta aineryhmä- ja tiimityöskentelyä.

Lukuvuosi on 190 koulupäivää, ja jos laskuista jätetään pois opettajien suunnittelupäivät lukuvuoden alussa, lopussa ja keskellä, jotka ovat palkattomia, sekä mahdolliset arkipyhävapaat, tämä tarkoittaa 190 päivää viidellä jaettuna = 38 viikkoa.  22 tuntia/viikossa x 38 viikkoa/vuodessa = 836 tuntia/vuodessa.

"Lomaa" tai "palkattomia päiviä", aivan sama mitä ilmaisua haluaa käyttää, on siis 365 - 190 = 275 päivää vuodessa tai (14 viikkoa + viikonloput).

Jos tuntipalkka laskettaisiin pelkkien opetustuntien mukaan, palkaksi saataisiin: 51000 e/v / 836 h/v = 61 e/h. (miinus verot)

Jos tuntipalkka laskettaisiin koululla viettämäni työajan mukaan (en siis mielelläni vietä vapaa-aikaani koululla), tuntipalkaksi saataisiin: 51000 e/v / 1140 h/v = 44,74 e/h. (miinus verot)

Vertailun vuoksi, vastavalmistunut opettaja ilman mitään kokemuslisiä, erityisvastuita tai ylityötunteja tienaa kuukaudessa vain tuon 2900 e bruttona. (Jos tuosta summasta käteen jäisi esim. 70 %, olisi netto noin 2000 e/kk). Tuntipalkka 21 tunnin opetusvelvollisuudella olisi 36250 e/v / 798 h/v = 45,43 e/h.

Vastavalmistunut viettää varmasti koululla opetustaan suunnitellen ja kokeita korjaillen paljon enemmän aikaa kuin minä, mutta jos hänkin tekisi klo 9-15 työpäivää, tuntipalkaksi tulisi 36250 e/v / 1140 h/v = 31,80 e/h.

Tässä siis hieman kokeneemman ja vastavalmistuneen opettajan palkkavertailua. Lomien pituuksien vertailulla ei ole mitään merkitystä, jos opettajien palkka jaetaan vuoden aikana tehtyjen työtuntien mukaan. Eihän opettajia ole mitään järkeä kesäisin tyhjässä koulussa pitää, kun ei ole oppilaitakaan. Jos pidettäisiin, niin sitten se maksaa 61 e tunnissa.

Jos normaalisti työsuhteessa oleva henkilö, vaikkapa insinööri, tekee 40 tuntia viikossa tai 1800 tuntia vuodessa ja tienaa bruttona 6500 e/kk, tuntipalkaksi tulee laskennallisesti 45 e/h.

Käytin autoni vuosihuollossa, jossa autolle "ei tarvinnut tehdä mitään ihmeempää" niin lasku oli 300 euroa. Öljynvaihdot ja osat oli satasen luokkaa, nekin luonnollisesti ylöspäinmerkattuja hintoja. Huolto kesti vajaan tunnin. Kyllä siinä ammattikoulun käynyttä kaveria aika paljon kovemmalla tuntipalkalla töissä pidettiin kuin minua (eikä itselleen kouraan tietystikään saanut siitä kuin murto-osan).

Jos yksityisellä sektorilla olisi työntekijöillä opettajien palkkataso esim. 61€/h, niin kenellä olisi vara ostaa heidän palveluidaan esim. yksityishammaslääkärin palveluita tai kampaajan?