Oon niin epäonnistunut äiti. Teini kohtelee mua kuin kasaa p*skaa.
Teinillä hirveitä haasteita olemisessa. Ei mitään ongelmakäytöstä tai muuta, mutta mun kanssa on ollut ihan hemmetin vaikeaa. Huutaa ja karjuu aina kun kysyn jotain, tai sitten mököttää eikä suostu sanomaan mitään. Olen viimeisen parin viikon ajan itkenyt iltaisin tätä asiaa. Oon yrittänyt olla kiva pojalle ja jutella niitä näitä niinkuin ennen mutta ainoa mitä saan takaisin on huutoa. Viime viikollakin tein teinille kunnon aamupalan mutta ainoa mitä karjui oli että "ei v*ttu oo nälkä". Yritin pidättää mut kyyneleet tuli silmiin. Poika katsoi vähän hämillään mutta lähti sitten pois ja karjui vaan että "mitä v*ttuu mää taas tein"
Tänään ei sitten suostunut lähtemään kouluun. Oli vaan että et sä mulle mitään voi. Haluun jäädä nukkumaan. Käski häipyä h*lvettiin. Ihan hirveää miten mun lapsi nykyään puhuu mulle. Ihan kun olisin hänelle vain kasa paskaa. Olen yrittänyt aina olla kiva pojalle ja tässä on tulos. Oon vain se ämpäri johon oksentaa v*tutuksen tunteensa. On oikeasti ihan hirveän paha olo.
Kommentit (161)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teini-ikä on käytännössä aivovamma. Kärsi ja odota. Kyllä siitä ihminen tulee.
Wanhaan aikaan teini-iän uhmasta ei juuri edes puhuttu koska se oli ilmiönä niin harvinainen. Mutta siihen aikaan olikin vitsa käytössä joka motivoi kunnioittamaan isää ja äitiä.
Ja mielenterveysongelmat kukoistavat!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teini-ikä on käytännössä aivovamma. Kärsi ja odota. Kyllä siitä ihminen tulee.
Wanhaan aikaan teini-iän uhmasta ei juuri edes puhuttu koska se oli ilmiönä niin harvinainen. Mutta siihen aikaan olikin vitsa käytössä joka motivoi kunnioittamaan isää ja äitiä.
Ja tuotti runsain mitoin mielenterveysongelmia ja persoonallisuushäiriöitä joiden vuoksi väkivallan ja kärsimyksen sukupolvikierre jatkui aina vaan.
Juuri näin. Maksamme lasten hakkaamisesta tosi kallista hintaa.
Pikemminkin vaikuttaa siltä että teini on epäonnistunut.
M42
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teini-ikä on käytännössä aivovamma. Kärsi ja odota. Kyllä siitä ihminen tulee.
Wanhaan aikaan teini-iän uhmasta ei juuri edes puhuttu koska se oli ilmiönä niin harvinainen. Mutta siihen aikaan olikin vitsa käytössä joka motivoi kunnioittamaan isää ja äitiä.
Ja tuotti runsain mitoin mielenterveysongelmia ja persoonallisuushäiriöitä joiden vuoksi väkivallan ja kärsimyksen sukupolvikierre jatkui aina vaan.
Nykyisin mielenterveysongelmat ovat yleisempiä kuin koskaan. Suuri osa kansasta vetää psyykenlääkkeitä tai vähintään on diagnosoitu jollain mt-diagnoosilla.
Anna omaa tilaa. Hössötät liikaa?!? Hänen on irrottauduttava sinusta hyvässä ja pahassa. Olette ilmeisen läheisiä, joten hän joutuu rimpuilemaan irti kahta kauheammin.
Minulla oli tytär samanlainen. Ota kaikki älylaitteet viikoksi takavarikkoon. Sanot, että jokaisesta törkeydestä tulee päivä lisää takavarikkoa. Jos käy riehumaan soitat poliisille. Jaksamista täältä, kyllä se ohi menee <3
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keneen lapsi purkaisi kuormituksensa kuin kaikkein rakkainpaansa? Olet hyvä äiti.
Kenenkään ei kuulu purkaa mitään "kuormitusta" toiseen tuolla tavalla kuin mitä ap:n viestissä kerrotaan.
No mitäs teet, jos kumminkin purkaa? Lasun itsestäsi?
Vierailija kirjoitti:
Lapsen kasvatus alkaa heti kun he syntyy..itellä myös teinejä,ja ei ole ikinä ollut ongelmia,siksi koska olen tehnyt selväksi että vanhempia kunniotetaan..nykyään ei enää kasvateta lapsia..mun pojat on mua jo isompia ja pitempiä mutta eivät ikinä ole puhuneet rumasti mulle eikä vittuillu..ikää 14,16 ja 18...
Miksei ne ole uskaltaneet ikinä purkaa pahaa oloaan kotona?
Vierailija kirjoitti:
Pikemminkin vaikuttaa siltä että teini on epäonnistunut.
M42
Pikemminkin vaikuttaa siltä että teini on täydellisen epätäydellinen
N48
Nyt olisi hyvä tarkistaa pojan kädet ja vatsa mahdollisen viiltelyn varalta. Tai muun väkivallan. Ymmärrän että naisena et välttämättä sitä voi tehdä. Onko jotain pojalle turvallista miestä lähipiirissä? Tai toki terveydenhoitaja.
Kirjoita pojalle kirje, koska hän tuskin kuuntelee sinua muuten. Kerro kirjeessä miten paha olo sinulla on ja että olet siitä huolimatta aina pojan puolella.
Kirjoita kirjeen loppuun vitsailumielessä: osoitteeni on .......
Jospa poika kirjoittaisi takaisin. :D
Voimia sinulle! Älä syyllistä itseäsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keneen lapsi purkaisi kuormituksensa kuin kaikkein rakkainpaansa? Olet hyvä äiti.
Kenenkään ei kuulu purkaa mitään "kuormitusta" toiseen tuolla tavalla kuin mitä ap:n viestissä kerrotaan.
No mitäs teet, jos kumminkin purkaa? Lasun itsestäsi?
Meillä on käytössä sellainen harvinaisuus kuin kuri. Tarkoittaa sitä, että tuollainen käytös kitketään pois ihan perheen sisäisin keinoin.
Meillä oli samanlaista viime vuonna. Kyllä se sitten ohi meni yllättävänkin nopeasti. Jaksamista.
Vierailija kirjoitti:
Minulla oli tytär samanlainen. Ota kaikki älylaitteet viikoksi takavarikkoon. Sanot, että jokaisesta törkeydestä tulee päivä lisää takavarikkoa. Jos käy riehumaan soitat poliisille. Jaksamista täältä, kyllä se ohi menee <3
Mun teinillä on paha pms: kuukaudesta on noin puolet aika hurjimus. Ihan menee kuukautiskierron mukaan tämä! Aivot kehittyy, keho muuttuu. Eiköhän pojillakin hormonimyrsky ole aikamoinen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keneen lapsi purkaisi kuormituksensa kuin kaikkein rakkainpaansa? Olet hyvä äiti.
Kenenkään ei kuulu purkaa mitään "kuormitusta" toiseen tuolla tavalla kuin mitä ap:n viestissä kerrotaan.
No mitäs teet, jos kumminkin purkaa? Lasun itsestäsi?
Meillä on käytössä sellainen harvinaisuus kuin kuri. Tarkoittaa sitä, että tuollainen käytös kitketään pois ihan perheen sisäisin keinoin.
Onneksi en ole lapsesi. Voin vaan kuvitella...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teini-ikä on käytännössä aivovamma. Kärsi ja odota. Kyllä siitä ihminen tulee.
Wanhaan aikaan teini-iän uhmasta ei juuri edes puhuttu koska se oli ilmiönä niin harvinainen. Mutta siihen aikaan olikin vitsa käytössä joka motivoi kunnioittamaan isää ja äitiä.
Ja tuotti runsain mitoin mielenterveysongelmia ja persoonallisuushäiriöitä joiden vuoksi väkivallan ja kärsimyksen sukupolvikierre jatkui aina vaan.
Tämä on vain nykyajan trendi, uskotella itselle ja toisille että elämä ennenaikaan oli yhtä helvettiä nyrkin ja jumalan pelossa, ja tällä perustellaan traditioiden ja muiden menneessä ajassa tärkeiden asioiden romuttamista.
Käytännössä ennen ihmisillä oli vähemmän aivottomia sijaistekemisiä, toisin kuin nyt kun voidaan lokeroitua lukemattomiin alakulttuureihin. Okei myönnetään, ennen oli enemmän isänmaallista paatosta jolle jotkut nykyään nauravat, mutta ainakaan ei ollut narkkareita eikä katuväkivaltaa. Lapsia kasvatti koko kylä, tilalle on saatu kulttuuri jossa vanhempia syyllistetään ja jos menet ojentamaan vierasta lasta pahanteosta niin tämän vanhemmat rientävät puolustamaan violapetteriään ja hänen oikeuksiaan.
Sosiaaliset normit olivat myös helpompia jokaisen ymmärtää ja yhteisö piti huolta ettei niitä hevillä rikottu. Joka ajassa on toki omat mätämunansa, mutta kuka nykyajan "korrektiuden" kaudella luotuja moraalikoodeja ymmärtää, uusia teemapäiviäkin keksitään liukuhihnalta?
Kuulostaa suoraan sanottuna ihan mulk***a teiniltä. Oppinut, että sinua kohtaan saa käyttäytyä ihan miten päin tahtoo. Itse ottaisin yhteyttä lastensuojeluun jos olisin tilanteessasi, ja pyytäisin sieltä apua. Lapsen laittaminen vaikka vain hetkeksikin avoimien tukitoimien piiriin toisi sinulle vähintäänkin hermolomaa, ja ehkä saisi myös lapsen kerrankin miettimään omaa käytöstään ja kuinka se vaikuttaa muihin ympärillään. Tsemppiä!
Tiedän tunteen! Minkä ikäinen poika? Oma lapsi on kohta 15v. ja haastavaa on. Itse ajattelen että tämä on kuitenkin normaalia murrosikäisen irtiottoa vanhemmista. Tutkitusti teinin aivot ovat myllerryksessä ja minäkeskeisyys lisääntyy ja empatia vähenee. Asian ymmärtäminen ei tietenkään poista sitä pahaa mieltä ja huolta, joka raivoamisista ja ikävistä sanoista tulee. Mutta auttaa laittamaan asiat mittasuhteisiin. Lapsi ei "tahallaan" halua olla ilkeä. Hän ei vaan nyt pysty hallitsemaan tunteitaan. Hänellä voi olla huolia ja murheita ja kaataa sen pahan olon sinuun, koska olet hänelle turvallinen aikuinen.
Oma lapsi on ollut pienenä meissä vanhemmissa vahvasti kiinni ja hiukan eroahdistukseen taipuvainen ja muutenkin tunteellinen, joten ajattelen, että hänen täytyy tehdä irtiotto nyt hiukan rajumman kautta kuin isoveljensä, joka ollut aina tasaisempi ja itsenäisempi.
Sinun olisi hyvä päästä keskustelemaan jonkun ammattilaisen kanssa, esim. koulupsykologin. Saisit tukea ja voimia kannatella teiniä vaikean vaiheen yli. Yritä päästä tunteen yläpuolelle, vaikka ikävät sanat satuttavatkin. Ajattele, että ne eivät suoraa kohdistu sinuun, vaan ovat vain teinin ainut tapa purkaa pahaa mieltä. Tiedän, ei ole helppoa! Olen itsekin itkenyt useasti teinin käytöstä ja hirveitä sanoja. Meitä on onneksi kaksi vanhempaa jakamassa tätä taakkaa. On myös helpompaa pitää rajoista kiinni kun on kaksi vääntämässä asiat loppuun asti, vaikka p******** tulee niskaan.
Tsemppiä ap! Et ole ainut näiden asioiden kanssa painiva, eikä teinin käytös ole merkki huonosta vanhemmuudesta!
Mun sydän särkyi alotuksen kohdasta jossa ap oli tehnyt aamupalaa ja teini siitäkin raivostui. Kun näki että äidille tuli paha mieli, teini hämmästyi mitä hän TAAS teki.
Nyt on kiusaamista tai jotain taustalla. Meni tuo tilanne nuorellakin tunteisiin vaikka ei sitä halunnut varsinaisesti varmaan näyttääkkään..
Ja tuotti runsain mitoin mielenterveysongelmia ja persoonallisuushäiriöitä joiden vuoksi väkivallan ja kärsimyksen sukupolvikierre jatkui aina vaan.