Pukeudutaanko teillä kotona kunnon vaatteisiin?
Olen jotenkin tämän koronavuoden aikana havahtunut siihen, että minä ja mies ollaan kotona aina ihan kammottavissa vaatteissa. Kun tulen ihmisten ilmoilta kotiin, viskaan välittömästi asialliset vaatteet hiiteen ja vaihdan vanuttuneisiin sortseihin ja t-paitaan ja hengailen kotona avojaloin ja ilman rintsikoita ja tukka jollain epämääräisellä tötteröllä, kunhan on vain pois silmiltä. Mies niin ikään käyttää vanhoja nuhjuuntuneita verkkareita ja kollaripaitoja. En nyt edes tarkoita mitään söpöjä siistejä oloasuja vaan välillä oikeastikin aika karseita kauhtanoita. Juuri eilen jotenkin havahduin vilkaisemaan meitä molempia ja aloin nauraa kun retkotettiin tamineissamme katselemassa telkkaria kuin mitkäkin kaksi puliveivaria. Jos joku yllättäen koputtaisi ovelle, menisi varmaan puoli tuntia että saisin itseni harottua sellaiseen järjestykseen, että kehtaisi avata oven. Tänäänkin on tullut tehtyä koko päivä etätöitä miehen telttamaisen isossa t-paidassa :D
Uskokaa tai älkää, emme ole mitään hampuuseja, vaan kodin ulkopuolella itse asiassa varsin huoliteltuja ja tykätään molemmat pukeutua hyvin ja laadukkaisiin vaatteisiin.
Puetaanko teidän perheessä joka päivä kunnon vaatteet päälle? Olen joskus yrittänyt lanseerata meillekin sellaista kulttuuria, mutta tuntuu todella epämukavalta yrittää rentoutua sohvalla ihka oikeissa housuissa. Saumat kiristää ja puristaa ja vaatteet "tuntuu" päällä ihan liikaa. Yleensä luovutan nopeasti ja vapauden tunne onkin suunnaton kun saan kiskaista päälleni rumimman ja mukavimman kaapuni.
Ja ennen kuin joku ehtii paikalle marmattamaan, niin täsmennän vielä että mikään eksistentiaalinen kriisi tässä ei ole kyseessä vaan ihan huumorilla mietin asiaa :D
Kommentit (702)
Ei se naama siitä nätimmäks muutu, vaikka istuisi kuinka komiat vaatteet päällä kotisohvallansa!
Kyllä, meillä on olovaatteetkin kivat. Mutta ei se nyt kauheeta ole jos joku teepaita on vähän virttynyt.
Kotona on ns. rönttövaatteet, koska asun yksin…onneksi.
Kotona yleensä pitkä kaftaanityyppinen yöpaita. Ja kyllä mä ihan ovenkin avaan se päällä jos kello yllättäen soi. Mutta mä kyllä pidän myös ihmisten ilmoilla mahdollisimman mukavia vaatteita, trikootunikoita ja stretschfarkkuja, jotka myös mun työssäon ihan ok vaatetus. En myöskään meikkaa, koska sekin tuntuu epämukavalta. Puhdas ja siisti olen kuitenkin tietenkin aina.
Etänä kotona kumpikin. Pukeudutaan miten sattuu, toki ehjiin ja puhtaisiin vaatteisiin, kulahtaneet ja rikkinäiset t-paidat kerätään kerran vuodessa kaverille autotallille räteiksi.
Joskus viihdytän itseäni tekemällä työtä täysi koruarsenaali päällä ja kampaan hiukset viikkopalaveriin ja pidän kameran päällä
Vierailija kirjoitti:
Minä olen niin köyhä, että minun on pakko tehdä noin. Kotona vanhoissa, kuluneissa vaatteissa, että ne kaksi siistiä vaatekertaa, mitkä minulla on, eivät kulu turhaan. Kyllä, ostaisin kirppareilta, mutta minun kokoisiani vaatteita siellä ei koskaan ole.
Ootko töitä ettiny?
Sillai että tarkenee, sellaset lämpöpitkikset ja pusero ja alusvaattet ja villasukat.
Minulla on kotona leggarit ja pitkä villapaita talvella ja kesällä leggarien kaverina trikootunika. Mukavat pitää olla. Miehellä on verkkarit/collarit ja t-paita. Samoissa vaatteissa voidaan näyttäytyä ihmisten ilmoilla. Nukun kylläkin sitten ihan karseassa henkkamaukalta ostetussa pitkähihaisessa yöpaidassa, joka on jo ihan kauhtunut ja reikäinen, mutta niiiin mukava päällä :D
Kotona kalsarit (joissa on toki reikiä, koska ovat yli 10 v vanhat, äiti osti joululahjaksi aikoinaan) ja virttynyt toppi. Ei rintsikoita. Ah, mikä mukavuus, ei kiristä eikä purista eikä hiosta. Jos tulee kylmä, lisään kokonaisuuteen villasukat ja nyppyuntyneen fleece-hupparin.
Aloittajan tilanne kuulostaa varsin normaalilta, ja itselleni isän vanhassa, reikäisessä flanellipaidassa pööpöily on stressin tehokasta hoitamista. Kotirytkyilyllä on siis huomattavaa lisäarvoa.
T viiskymppinen johtajanainen, töissä marellat tikissä
Onhan meilläkin ns.kotivaatteita, mutta ei ne mitään kamalia likaisia rytkyjä ole. Muualle lätiessä sitten vaihdetaan ne, mitkä katsotaan asialliseksi vaihtaa. Riippuu vähän siitä mihin lähtee.
Nukkuessa ohuenohut hame ja aluspaita sekä kaulahuivi. Päiväksi puen mukavat pyjamahousut jos olen kotona + T-paita, kaulahuivi ja ranteenlämmittimet.
Ihan missä sattuu vaatteissa kotona
Mutta puhtaissa
Jos ihan toimistolle asti tai muuhun tilaisuuteen menen, pukeudun siistimmin/harkitummin, mutta muuten sitten; kotona, kaupoilla, kavereiden/sukulaisten kesken oon ihan perusvaatteissa. Joskus se on farkut, joskus legginsit, joskus mekko tilanne ratkaisee. Ei ole erikseen mitään kotirönttävaatteita, vaan tilanteen ja fiiliksen mukaan. Sanojan vaatteita siis yhdistelen ja sovellan eri tilanteisiin.
Tänään olen pukeutunut puuvillaneuleeseen ja shortseihin. Näillä olen käyttänyt koiran ulkona ja ollut niin takapihalla kuin sisälläkin.
Puoliso pukeutuu lähes aina farkkuihin ja neuleeseen/huppariin. Ei ole hänelläkään mitään kotivaatteita erikseen.
Äiti hillui kotona alasti. Se oli paitsi traumatisoivaa myös epäesteettistä. On ikävää hävetä äitiä. Ihan sama mitkä vaatteet on, kun on vaan jotain peittävää ja puhdasta.
Omat kotivaatteet on yleensä puuvillatrikoota. Usein on käytössä kotihame, joka käy myös nukkumiseen. Hameita on helppo tehdä. Jostain Lidlin mekosta leikannut yläosan pois kuminauhan yläpuolelta esim.
Stadissa kun käyttää julkista liikennettä, varmaan on kansalaisbakteereja penkissä.
Kotiin päästyä ulkovaatteet jää eteiseen, peseydyn ja laitan kotivaatteet.
Allergikkona huomannut, että nopea suihkussa käynti lievittää oireita ja tapana on pikasuihkut. Hiustenpesukin illalla helpottaa oireita.
Vierailija kirjoitti:
Olen kotona aina alasti.
Sun sohva haisee perseelle ja hielle. Hyi.
Vielä en ole valmis luopumaan 20v vanhoista adidaksen puuvilla housuista, joten pidän niitä kotona. En edes tiedä mistä saisin uudet, joten olen vain paikannut reiät, joita tullut. Collarit nämä eivät ole, eivätkä verkkarit, ovat ihanan viileät sisällä ja pelkkää puuvillaa. Nämä+t-paita tai kuumalla pelkkä t-paita on kotiasuni. On mulla siistimmätkin collarit talveksi.
Joo ollaan kalsareissa ja t-paidassa. Ovikello kun soi niin mies juoksee makkariin karkuun ja minä huudaan että minne sä menet. Samassa asussa mies hoitaa etätyöt ja palaverinsa. Ollaan kalsarikansaa. En haluaisi olla aina se joka oven aukaisee. On mulla toinenkin asu ja se on pitkä yöpaita.