Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Ex saa vauvan uuden naisensa kanssa
26.05.2021 |
Valitukseni varmastikin vaikuttaa turhalta ja sitä suurimmaksi osaksi onkin. En halua kuormittaa läheisiäni tällä asialla, joten avaudun täällä.
2v sitten erosin miehestä, jonka kanssa seurustelin n. 2vuotta. Asiat olivat meillä hyvin. Mies viihtyi minun lapsieni seurassa ja lapset kiintyivätkin mieheen. Nopeasti mies oli osa perhettä. Mies kuitenkin lopulta otti puheeksi ettei uusioperhe kuvio hänelle sovi. Miehellä ei ollut omia lapsia. Emme asuneet koskaan yhdessä, mutta vietimme paljon aikaa. En olisi halunnut päästää miehestä irti, mutta halusin pitää hänet elämässäni edes jotenkin, joten suostuin sopuisaan "jatketaan kavereina" eroon. Eron jälkeen mies säilytti välit lapsiini (ja näin ollen myös minuun) 6kk kuluttua erostamme hän kertoi tapailevansa tätä uutta naista. Olin todella katkera ja vihainen. Käyttäydyin varmasti todella hankalasti myös tälle exälle. Luonnollisesti uuden tavattuaan tapaamiset lapsieni kanssa harvenivat. Lopulta aikaa meille (mulle tai mun lapsille) i enää löytynytkään ja uusi nainen vei niin sanotusti voiton. Tästä tilanteesta on nyt 2.5 vuotta aikaa ja sain Facebookista lukea vauva/ raskausuutisia. Kaikki tuo viha, epäreiluus ja katkeruus tulivat pintaan. Onhan se tietenkin ymmärrettävää että haluaa omia lapsia hankkia. Silti mietin edelleen miksemme me, minä ja mun lapseni hänelle riittäneet.
Kommentit (56)
Oliko teillä puhetta yhteisistä lapsista? Oma biologinen lapsi on kuitenkin monelle tosi tärkeä, bonuslapset voivat olla tärkeitä ja rakkaita, mutta niillä on kuitenkin se oma biologinen isä joka menee usein bonusisän ohi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Todella outo ajatus että sinun ja sun lasten olisi pitänyt riittää, tehän olettte hänelle ihan vieraita ihmisiä ja sun lapsilla on oma isänsä. Eikä ollut edes puhetta siitä että sinä olisit hänelle suonut oman lapsen, siis tehnyt sen lapsen itse hänelle.
Ihan inhimillinen tunne. Et ole vielä täysin erosta yli, silloin tuollaisia tunteita ei enää tulisi. Yritä mennä eteenpäin, aika auttaa. Klisee, mutta totta.
No on se kumma kun sulla olisi ollut jo lapsetkin valmiina eikä miehelle kelvannut. Ihme mies tuollainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tää on vähän sellanen juttu, että vaikka päässään tietää, ettei ole oikeutta olla katkera ja vihainen, niin silti ei aina pysty vaan järkevästi suhtautua asiaan, vaikka kuinka järkeilee, niin silti tuntuu pahalta ja epäreilulta. Aika siihen yleensä auttaa, yritä vaan vaikka hampaa irvessä päästä elämässä eteenpäin ja keksittyä muihin asioihin. Äläkä seuraa miestä somessa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, kannattaa valita mies, joka on samassa elämäntilanteessa kuin sinä, eli lapset tehtyinä.
Ymmärrän ap tunteesi, koska itselläni on vähän samanlainen tilanne. Seurustelin 13 vuotta miehen kanssa, jolla ei ollut lapsia. Minulla on 2 lasta, joilla ei ole isää. Mies käytännössä asui meillä, mutta puuhasteli omiaan, halusi vain minun kanssani lomille, "pidätteli" niin sanotusti itseään osallistumasta lasten elämään. Tämä asia häiritsi jatkuvasti ja lopulta siitä syystä siirryimme myös tähän kaveri -moodiin. Lapseni oli hänelle kuitenkin yhtä rakkaita kuin omat - hänen sanojensa mukaan (vaikka piti outoa etäisyyttä). Uusi nainen tuli kuvioihin hyvin nopeasti ja hän olikin samantien raskaana - vauva syntyy kesällä. Minun lapseni ovat unohtuneet siitä hetkestä kun uusi nainen tuli kuvioihin. Minusta on aika raakaa tuo miten lapset jätetään samantien kun suhde loppuu. Vaikka ei olisikaan biologinen isä tai äiti niin kyllä tuossa ajassa jonkinlainen side luulisi tulevan. En tiedä. Ehkä se on vain mínun päässäni, koska lapset eivät ainakaan näennäisesti asiaa murehdi. Enkä minäkään hänen peräänsä itke.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ethän sinä nyt voi tosissasi vertailla oman lapsen saamista kumppanin lapsiin???
Viittaan siis tuohon kun kirjoitat, että miksei sun lapset riittäneet..
Jos ihminen haluaa oman lapsen, niin ei siinä mitkään kumppanin lapset riitä (ellei ihminen ole hedelmätön eli on pakko riittää).
Toisten lapsia ei moni mies tai nainen halua riesakseen. Monella on toiveena, että suhteen syvetessä lapset annettaisin toiselle vanhemmalle ja pääsisi aloittamaan puhtaalta pöydältä uuden perheen perustamista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän ap tunteesi, koska itselläni on vähän samanlainen tilanne. Seurustelin 13 vuotta miehen kanssa, jolla ei ollut lapsia. Minulla on 2 lasta, joilla ei ole isää. Mies käytännössä asui meillä, mutta puuhasteli omiaan, halusi vain minun kanssani lomille, "pidätteli" niin sanotusti itseään osallistumasta lasten elämään. Tämä asia häiritsi jatkuvasti ja lopulta siitä syystä siirryimme myös tähän kaveri -moodiin. Lapseni oli hänelle kuitenkin yhtä rakkaita kuin omat - hänen sanojensa mukaan (vaikka piti outoa etäisyyttä). Uusi nainen tuli kuvioihin hyvin nopeasti ja hän olikin samantien raskaana - vauva syntyy kesällä. Minun lapseni ovat unohtuneet siitä hetkestä kun uusi nainen tuli kuvioihin. Minusta on aika raakaa tuo miten lapset jätetään samantien kun suhde loppuu. Vaikka ei olisikaan biologinen isä tai äiti niin kyllä tuossa ajassa jonkinlainen side luulisi tulevan. En tiedä. Ehkä se on vain mínun päässäni, koska lapset eivät ainakaan näennäisesti asiaa murehdi. Enkä minäkään hänen peräänsä itke.
Täh! Lapset jätetään?! Itse kirjoitit, että mies pidätteli itseään osallistumasta lasten elämään ja halusi lomille sinun kanssa. Ei mitenkään siis halunnut olla isähahmo. Yritti raukka jotain sanoa, että pitäisi lapsista, mutta tiedät ettei näin ollut.
Ei mitään velvollisuuksia lapsiasi kohtaan tällä miehellä.
Vierailija kirjoitti:
Todella outo ajatus että sinun ja sun lasten olisi pitänyt riittää, tehän olettte hänelle ihan vieraita ihmisiä ja sun lapsilla on oma isänsä. Eikä ollut edes puhetta siitä että sinä olisit hänelle suonut oman lapsen, siis tehnyt sen lapsen itse hänelle.
Minuakin vähän ihmetyttää miksi aloittaja ei mainitse sitä mahdollisuutta että hän olisi tehnyt sen kolmannen lapsen tuon miehen kanssa, jolloin heillä olisi ollut yksi yhteinen lapsi. Ehkä häntä ei kiinnostanut pelkkä isäpuolen rooli, jossa nainen puhuu "minun lapsista".
Useimmat miehet haluavat mielummin aloittaa puhtaalta pöydältä ja perustaa ydinperheen, jossa on isä, äiti ja yhteiset biologiset lapset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä uusi nainen on mua myös nuorempi. Tottakai tällaisesta tulee alemmuuskompleksi. Miehen kanssa suhteessa ollessamme emme puhuneet juurikaan lapsista. Minulla tosiaan on jo 2 enkä suoraansanottuna tiennyt miehen haluista omiin. Joskus puhuttiin että yhteinen olisi ehkä kiva. Emme asuneet edes yhdessä, virallisesti. Monta sellaista "virstanpylvästä" kohti yhteistä lasta jäi täyttymättä. Molemmilla omistusasunto joten en pitänyt kummina ettei yhteenmuutto onnistunut. Jännän helposti kuitenkin onnistui uuden naisen kanssa. Pistää miettimään montaakin asiaa.
Ap
No lapsen saaminen on luonnollista ja yleisestikin sellainen next step kahden ihmisen parisuhteessa jossa on hyvä olla. Ehkä sinä pidit miestä "sinun ihmisenä" mutta mies ei kokenut samoin. Eteenpäin vaan. Sullekin on se sopiva tuolla jossain kun vaan ensin lopetat itkemästä tämän miehen perään.
Vierailija kirjoitti:
Tämä uusi nainen on mua myös nuorempi. Tottakai tällaisesta tulee alemmuuskompleksi. Miehen kanssa suhteessa ollessamme emme puhuneet juurikaan lapsista. Minulla tosiaan on jo 2 enkä suoraansanottuna tiennyt miehen haluista omiin. Joskus puhuttiin että yhteinen olisi ehkä kiva. Emme asuneet edes yhdessä, virallisesti. Monta sellaista "virstanpylvästä" kohti yhteistä lasta jäi täyttymättä. Molemmilla omistusasunto joten en pitänyt kummina ettei yhteenmuutto onnistunut. Jännän helposti kuitenkin onnistui uuden naisen kanssa. Pistää miettimään montaakin asiaa.
Ap
Mieti rauhassa, sinulla on nyt aikaa, kun et onnistunut edes miestä pitämään itselläsi.
Tosi on kuitenkin, että sinä et ollut miehelle rakas ja sellainen ihminen, jonka kanssa hän olisi halunnut lapsia. Miehen eteen tuli ihana naisellinen ja äidillinen nainen, jota mies rakastaa niin paljon, että halusi lapsen tämän kanssa ja lapsen myötä tulevaisuuden.
On kyllä erikoista ajattelua täytyy sanoa. Eihän miehellä ole mitään siteitä sinuun eikä lapsiisi.
Vierailija kirjoitti:
No lapsen saaminen on luonnollista ja yleisestikin sellainen next step kahden ihmisen parisuhteessa jossa on hyvä olla. Ehkä sinä pidit miestä "sinun ihmisenä" mutta mies ei kokenut samoin. Eteenpäin vaan. Sullekin on se sopiva tuolla jossain kun vaan ensin lopetat itkemästä tämän miehen perään.
Mies kyllästyi olemaan ap:n lasten lapsenvahti ja arjen mahdollistaja saamatta itse mitään vastineeksi.
Sitä en kyllä usko, että kaikille olisi "se sopiva" ihminen jossain. Tai ehkä onkin, mutta se sopiva ei kelpaakaan, vaan etsitään jotain vielä sopivampaa tai mieluisampaa. Ehkä ap jää nyt yksin. Ehkä juuri niin piti käydäkin. Ehkä hänen aikansa oli jo
Alue: Aihe vapaa
On sulla ap typerät mietteet. Tottakai mies halusi ydinperheen.