Lue keskustelun säännöt.
Täytän 31 vuotta ja olisi tarkoitus alkaa yrittää lasta, mutta haluaisin vielä tehdä pari reissua koronan jälkeen
23.05.2021 |
Tämä varmasti kuulostaa monen korvissa siltä, että miten ihmeessä kaksi noin erilaista asiaa voi painaa vaakakupissa. Minulla painaa. Koen myös, että on tärkeää olla näissä jutuissa rehellinen, koska lapsen hankkiminen on tosi iso asia.
Alun perin minun ja puolisoni oli tarkoitus alkaa yrittää jälkikasvun hankkimista tänä syksynä, kun täytän 31 vuotta elokuussa.
Minulla on ystäviä eri puolilla maailmaa ja myös yksi sellainen paikka, johon lähteminen on ollut lapsesta saakka yksi isoimpia haaveitani. Matkustaminen ja uusiin kulttuureihin tutustuminen on ollut minulle aina hyvin tärkeää. Nyt kuitenkin en ole joko taloudellisista tai perheensisäisistä sairaustapauksista johtuen päässyt käymään Suomen ulkopuolella moneen vuoteen. Kun tuli sopiva hetki, iski korona, ja kaikki meni jälleen puihin.
Nyt näyttäisi siltä, että pystyisin vihdoin toteuttamaan nämä kaksi tärkeää: toinen olisi siis sellainen, jossa tapaisimme , ja toinen olisi tämä elinikäinen unelmakohde. Tuntuu muutenkin siltä, että haluaisin päästä tämän ihmeellisen vuoden jälkeen päästä vähän tuulettamaan päätä ja elämään ns. normaalia elämää. Sen jälkeen asettuisin mielihyvin; olen pohjimmiltani vahvasti perhekeskeinen koti-ihminen.
Lapsen hankkiminen ei ole minun ja mieheni ehdoton ykköshaave, vaan enemmän sellainen mukava ajatus: lapsi olisi hieno juttu ja sopisi tähän elämänvaiheeseen. Haluamme yhden lapsen, emme enempää.
Mutta siinä vaiheessa kun nämä kaavailemani pari reissua olisivat plakkarissa, elettäisiin kesää 2022, ja silloin lähestyn 32 ikävuotta. Mietin, onko se jo liian myöhä raskauden yrittämiselle.
Mietin, kadunko jälkikäteen sitä, etten käyttänyt kaikkea liikenevää aikaa raskauden yrittämiseen. Tiedostan sen, että raskaaksi ei tulla vain heittämällä. Siihen voi mennä kuukausia, vuosia tai se ei välttämättä onnistu ollenkaan.
Samalla tiedän sen, että jos en nyt toteuta näitä reissuhaaveita, en välttämättä enää myöhemminkään pysty toteuttamaan niitä. En ole sellainen tyyppi, joka ottaa vauvan rintareppuun ja lähtee maailmalle; haluan olla äitinä lapsen kanssa tiiviisti kotona ja reissujen vuoro olisi sitten aivan selvästi myöhemmin.
Onko joku muu pohdiskellut samanlaisia asioita?
Kommentit (81)
Muun elämän jatkuminen lasten kanssa riippuu myös turvaverkoista. Kaksivuotiaan voi jo hyvin jättää Rooman-viikonlopun ajaksi mummolaan, koululainen pärjää kerran vuodessa parikin viikkoa ilman vanhempia turvallisten hoitajien (mummo, eno tms) kanssa. Tietysti välillä koululaista pitää viedä sinne perhelomalle, mutta äidin ja isän hääpäivänviettomatkalle ei ole pakko päästä, ei lapsi siitä rikki mene. Jos tukiverkkoa ei ole, tai siihen ei uskalla luottaa, niin kannattaa tietysti matkailla jo ensi kesänä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Te jotka alapeukutatte; mua kiinnostaisi kuulla, millaisia aatoksia teillä tästä on, miksi tämä aihe tai pohdintani ärsyttää. Olisi kiinnostavampaa kuulla näkemyksiä aukikirjoitettuna.
Ap
Ihan sama, oletko 31 vai 32 vai 33. Teet ensin ne matkat, joiden tekemättömyys harmittaisi myöhemmin. Ketuttaa öitä valvoessa vauvan kanssa, jos jätät ne väliin. Jos taas raskaus ei heti tärppääkään, et voi tietää, olisiko onnistunut vuotta aiemminkaan. Alapeukutin, koska kysymyksesi tuntui niin älyttömältä. Ihan kuin kaiken voisi suunnitella elämässä etukäteen. Tee ne reissut, kolsa voit ne suunnitella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse en tajua miksi lasten kanssa ei voisi matkustaa. Kyllä ne jo parin vuoden iässä mukana roikkuu, ja tottuneemmilla vanhemmilla vauvasta asti.
Lasten ehdoilla matkustaminen on aika kaukana sellaisesta matkustamisesta josta suurin osa lapsivapaista ihmisistä nauttivat. Pelkkää bamseklubia ja hotellin uima-allasta. Tai helvetillistä stressiä. Itse jos lapsia tekisin niin juuri noin kuin ap ajattelee, ensin ihanat reissut ja sitten voi jäädä elämään tylsää kotielämää ainakin kymmeneksi vuodeksi. Ehkä joskus kerran voi käydä Kanarialla lastenaltaalla istumassa talvilomalla ja maksaa itsensä siitä kipeäksi.
Saatan siis itsekin vielä yrittää lasten hankkimista, vielä on ehkä pari hyvää vuotta jäljellä siihen, mutta kyllä mä ainakin ajattelisin asian niin että oma elämä todennäköisesti loppuu siihen piiiiitkäksi aikaa. Eli sitä ennen pitää ehtiä tehdä kaikki kivat asiat mitä haluaa kokea. Harmi kyllä tämä korona. Jos olisin tiennyt, olisin tehnyt lapsen jo tänä aikana kun on ollut muutenkin yhtä kotoilua vaanyli vuoden.
Voihan sitä tietysti noinkin ajatella, jos haluaa. Me on käyty lasten kanssa reissuissa siitä lähtien kun esikoinen oli 3 kk säännöllisesti. On reppureissattu, asuttu vuoristossa, samoiltu, sukellettu jne. Kahdesti on itse haluttu myös all inclusiveen, mutta ei vain lasten vuoksi vaan itsemme. Missään ei sanita etteikö lasten kanssa voisi matkustaa muutoin kuin bamseclubilla. Omasta korvienvälisyä se on kiinni.
Se on jännä ku tässä ketjussa moni on sitä mieltä että matkustaa voi yhtälailla lapsenkin kanssa. Sitte ku tällä palstalla joku kysyy matkavinkkejä Thaimaahan yms. pikkulasten kanssa niin kaikki perustelee miksi kyseinen reissu on huono idea...
Oot vielä nuori, hyvin ehditte reissata ennen lasta! Lasten kanssa reissut ei ole enää samanlaisia, ainakaan pienten lasten. Se on juuri sitä bamseklubia. Voitte pari-kolme vuotta vielä nauttia helposti! Tai pitempäänkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Se on jännä ku tässä ketjussa moni on sitä mieltä että matkustaa voi yhtälailla lapsenkin kanssa. Sitte ku tällä palstalla joku kysyy matkavinkkejä Thaimaahan yms. pikkulasten kanssa niin kaikki perustelee miksi kyseinen reissu on huono idea...
Ai? Höh, erikoista. Enpä ole tämmöisiin ketjuihin törmännyt. Olisi pari sanaa varmaan näille ollut sanottavana 😅
Onko sulla ap myös kaikki muut asiat kellotettu elämässä?
Lapsi kun 30, isompi asunto ja toinen lapsi kun olen 32. Jne jne?
Vai pitäiskö nyt vaan tehdä ne matkat heti kuin mahdollista tai sitten kun taas mahdollista. Eli kun lapsen voi jättää hoitoon?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse en tajua miksi lasten kanssa ei voisi matkustaa. Kyllä ne jo parin vuoden iässä mukana roikkuu, ja tottuneemmilla vanhemmilla vauvasta asti.
Lasten ehdoilla matkustaminen on aika kaukana sellaisesta matkustamisesta josta suurin osa lapsivapaista ihmisistä nauttivat. Pelkkää bamseklubia ja hotellin uima-allasta. Tai helvetillistä stressiä. Itse jos lapsia tekisin niin juuri noin kuin ap ajattelee, ensin ihanat reissut ja sitten voi jäädä elämään tylsää kotielämää ainakin kymmeneksi vuodeksi. Ehkä joskus kerran voi käydä Kanarialla lastenaltaalla istumassa talvilomalla ja maksaa itsensä siitä kipeäksi.
Saatan siis itsekin vielä yrittää lasten hankkimista, vielä on ehkä pari hyvää vuotta jäljellä siihen, mutta kyllä mä ainakin ajattelisin asian niin että oma elämä todennäköisesti loppuu siihen piiiiitkäksi aikaa. Eli sitä ennen pitää ehtiä tehdä kaikki kivat asiat mitä haluaa kokea. Harmi kyllä tämä korona. Jos olisin tiennyt, olisin tehnyt lapsen jo tänä aikana kun on ollut muutenkin yhtä kotoilua vaanyli vuoden.
Me ollaan kierretty lasten kanssa linnoja ym museoita, eläintarhoja ymsyms. Lapsille haetaan paikallisesta kaupasta evästä, jos tulee nälkä ennen ruokaa. Vauvoina nukkuivat vaunuissa silloin kun uinahtivat ja isompana on kannettu repparissa jos on jalkoja alkanut väsyttää. Ei todellakaan mitään bamse klubeja tms kamalaa.
Elämä lasten kanssa on juuri niin vaikeaa kuin itse siitä tekee.
Vierailija kirjoitti:
Muun elämän jatkuminen lasten kanssa riippuu myös turvaverkoista. Kaksivuotiaan voi jo hyvin jättää Rooman-viikonlopun ajaksi mummolaan, koululainen pärjää kerran vuodessa parikin viikkoa ilman vanhempia turvallisten hoitajien (mummo, eno tms) kanssa. Tietysti välillä koululaista pitää viedä sinne perhelomalle, mutta äidin ja isän hääpäivänviettomatkalle ei ole pakko päästä, ei lapsi siitä rikki mene. Jos tukiverkkoa ei ole, tai siihen ei uskalla luottaa, niin kannattaa tietysti matkailla jo ensi kesänä.
Jep. Itsellä niin pieni turvaverkko, että tällä hetkellä tuntuu että loppuuko elämästä kaikki kivat matkat lasten saantiin. Tai olisi lapsellani isovanhemmat mutta en luota että suostuvat lomareissun ajaksi lapsenvahdiksi. Siksi haluan matkustella "varastoon" ja pohdin samaa ku aloittaja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Se on jännä ku tässä ketjussa moni on sitä mieltä että matkustaa voi yhtälailla lapsenkin kanssa. Sitte ku tällä palstalla joku kysyy matkavinkkejä Thaimaahan yms. pikkulasten kanssa niin kaikki perustelee miksi kyseinen reissu on huono idea...
No kato kun nainen on naiselle susi. Ensin houkutellaan toinen hankkimaan lapsia sillä että ""Kyllä lapsen kanssa voi matkustaa" Sitten kun se on sen lapsen hankkinut, niin todetaan että "Huono idea lähteä lapsen kanssa mihinkään! " Sitten naureskellaan että *Ähäkutti, nytpä silläkin on riippakivi jaloissa eikä pääse mihinkään 18 vuoteen*
Vierailija kirjoitti:
Oot vielä nuori, hyvin ehditte reissata ennen lasta! Lasten kanssa reissut ei ole enää samanlaisia, ainakaan pienten lasten. Se on juuri sitä bamseklubia. Voitte pari-kolme vuotta vielä nauttia helposti! Tai pitempäänkin.
Ensi kesään (32-vuotiaaksi asti) odottamisen ymmärrän olevan melko vähäriskistä lapsihaaveen toteutumisen kannalta, mutta et voi luvata, että ap voi helposti odottaa 34-vuotiaaksi tai pidempään. Iän myötä keskimääräinen raskaaksituloaikakin kasvaa, joten lapsen saamisajankohta ei keskimäärin lykkäänny vain sillä vuosimäärällä, jolla aloittamista siirretään. Siihen tulee keskimäärin extraa päälle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Helsingissä akateemisesti koulutetun ensisynnyttäjän keski-ikä on 35v.
Vierailija kirjoitti:
Itse en tajua miksi lasten kanssa ei voisi matkustaa. Kyllä ne jo parin vuoden iässä mukana roikkuu, ja tottuneemmilla vanhemmilla vauvasta asti.
Jos lapsi on terve ja vaikka olisi voi olla sairastelevaa tyyppiä. Meillä toka lapsi saa kaikki infektiot ja lukuisat reissut ovat peruuntuneet sen vuoksi. Lapsella voi myös olla korvatulehduskierre puhumattakaan kaikista normijutuista esim päiväkodin aloituksen jälkeen. Itse ole iloinen kun saan kuukauden käydä töissä ja kuopus on terveenä. Olen vakaope ja todella vähän pikkulapsiperheet käyvät ulkomailla, toki yli 10 v ikäisinä varmaan enemmän. Ja kaikilla monilla on jotka on reissuun lähteneet ennen koronaa on tullut vatsatauti tms reissussa ja lapset oksentaneet kaaressa. Kyllä se kummasto rajaa matkustamista kun lapsia saa...toki myös puoliso voi hoitaa ja itse reissata.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaikka olisit 35v niin ei liian mhöhä mikäli yhden lapsen aiot saada. Jos haluat isomman oerheen perustaa on tilanne eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse en tajua miksi lasten kanssa ei voisi matkustaa. Kyllä ne jo parin vuoden iässä mukana roikkuu, ja tottuneemmilla vanhemmilla vauvasta asti.
Jos lapsi on terve ja vaikka olisi voi olla sairastelevaa tyyppiä. Meillä toka lapsi saa kaikki infektiot ja lukuisat reissut ovat peruuntuneet sen vuoksi. Lapsella voi myös olla korvatulehduskierre puhumattakaan kaikista normijutuista esim päiväkodin aloituksen jälkeen. Itse ole iloinen kun saan kuukauden käydä töissä ja kuopus on terveenä. Olen vakaope ja todella vähän pikkulapsiperheet käyvät ulkomailla, toki yli 10 v ikäisinä varmaan enemmän. Ja kaikilla monilla on jotka on reissuun lähteneet ennen koronaa on tullut vatsatauti tms reissussa ja lapset oksentaneet kaaressa. Kyllä se kummasto rajaa matkustamista kun lapsia saa...toki myös puoliso voi hoitaa ja itse reissata.
Meillä on yksi lapsista kerran sairastunut ja minä samaan aikaan. Siis kerran, äkkiseltään laskin tuossa, että lasten kanssa on tehty nyt 12reissua, kun vanhin on nyt 8-vuotias.
Ei oo koskaan ollut ongelmaa matkustaa kahden lapsen kanssa siitä lähtien kun olivat 2 ja 4-vuotiaita ja itse reippaasti alle 30-v.
Vierailija kirjoitti:
Onko sulla ap myös kaikki muut asiat kellotettu elämässä?
Lapsi kun 30, isompi asunto ja toinen lapsi kun olen 32. Jne jne?
Vai pitäiskö nyt vaan tehdä ne matkat heti kuin mahdollista tai sitten kun taas mahdollista. Eli kun lapsen voi jättää hoitoon?
Ei ole. En ole erityisen urasuuntautunut, en haaveile omakotitalosta enkä ajattele, että elämän pitää olla valmis ennen kuin lapsi saa tulla. Uskon, että perusturvallisuus, vakaus ja rakkaus riittää. Vakityöt meillä on myös ja sekin toki auttaa, mutta voisin kyllä hankkia lapsen myös määräaikaisena/freelancerina. Lasten hankkiminen nyt sattuu olemaan sellainen asia, että sitä on pakko vähän kellottaa, koska biologia tulee vastaan. Hedelmälliset vuodet ovat rajalliset.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Te jotka alapeukutatte; mua kiinnostaisi kuulla, millaisia aatoksia teillä tästä on, miksi tämä aihe tai pohdintani ärsyttää. Olisi kiinnostavampaa kuulla näkemyksiä aukikirjoitettuna.
Ap
Ihan sama, oletko 31 vai 32 vai 33. Teet ensin ne matkat, joiden tekemättömyys harmittaisi myöhemmin. Ketuttaa öitä valvoessa vauvan kanssa, jos jätät ne väliin. Jos taas raskaus ei heti tärppääkään, et voi tietää, olisiko onnistunut vuotta aiemminkaan. Alapeukutin, koska kysymyksesi tuntui niin älyttömältä. Ihan kuin kaiken voisi suunnitella elämässä etukäteen. Tee ne reissut, kolsa voit ne suunnitella.
Kannattaa myös punnita kumpi harmittaisi myöhemmin enemmän tekemättömät matkat vai tekemättömät lapset. Jos se, että pääsee piakkoin toteuttamaan matkojaan (ilman lapsia), on tärkeintä niin sitten tietysti päätökset sen mukaan. Jos taas kokee ihan ehdottomasti haluavansa lapsia, niin kannattaa miettiä sitä mahdollisuutta, että osalla lasten saantiin kuluu vuosia. Silloin muutaman vuoden yrittämistä lykkäämällä saattaa joutua tilanteeseen, jossa sitten tuleekin jo ikä vastaan.
Ei ole oikeita vastauksia. Vain sinä voit miettiä mitä asioita olet valmis lykkäämään ja mistä asioista olet ehkä valmis luopumaan, jos kaikki ei menekään suunnitelmien mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Joidenkin arvioiden mukaan korona on tullut jäädäkseen, samoin kuin influenssavirus - ota tämä ap huomioon suunnitelmissasi.
Tämä on huomioitu. Riippuu ihan täysin siitä, matkustellaanko pandemian jälkeen vielä ensi vuonna. Jos ei, niin sitten pitää vain muuttaa arvojärjestystä. Matkustelu on modernia luksusta ja ilmankin tulee toimeen. Siinä vaiheessa kotielämä lapsen kanssa menee heittämällä edelle.
Ap
Ei se hedelmällisyys muutamasta vuodesta ole kiinni vielä tuossa vaiheessa.
Tuuripeliähän se sitten kuitenkin loppujen lopuksi on. Jotkut nuoret parit eivät saa lasta koskaan, ja toiset nelikymppiset saavat.