Lue keskustelun säännöt.
Täytän 31 vuotta ja olisi tarkoitus alkaa yrittää lasta, mutta haluaisin vielä tehdä pari reissua koronan jälkeen
23.05.2021 |
Tämä varmasti kuulostaa monen korvissa siltä, että miten ihmeessä kaksi noin erilaista asiaa voi painaa vaakakupissa. Minulla painaa. Koen myös, että on tärkeää olla näissä jutuissa rehellinen, koska lapsen hankkiminen on tosi iso asia.
Alun perin minun ja puolisoni oli tarkoitus alkaa yrittää jälkikasvun hankkimista tänä syksynä, kun täytän 31 vuotta elokuussa.
Minulla on ystäviä eri puolilla maailmaa ja myös yksi sellainen paikka, johon lähteminen on ollut lapsesta saakka yksi isoimpia haaveitani. Matkustaminen ja uusiin kulttuureihin tutustuminen on ollut minulle aina hyvin tärkeää. Nyt kuitenkin en ole joko taloudellisista tai perheensisäisistä sairaustapauksista johtuen päässyt käymään Suomen ulkopuolella moneen vuoteen. Kun tuli sopiva hetki, iski korona, ja kaikki meni jälleen puihin.
Nyt näyttäisi siltä, että pystyisin vihdoin toteuttamaan nämä kaksi tärkeää: toinen olisi siis sellainen, jossa tapaisimme , ja toinen olisi tämä elinikäinen unelmakohde. Tuntuu muutenkin siltä, että haluaisin päästä tämän ihmeellisen vuoden jälkeen päästä vähän tuulettamaan päätä ja elämään ns. normaalia elämää. Sen jälkeen asettuisin mielihyvin; olen pohjimmiltani vahvasti perhekeskeinen koti-ihminen.
Lapsen hankkiminen ei ole minun ja mieheni ehdoton ykköshaave, vaan enemmän sellainen mukava ajatus: lapsi olisi hieno juttu ja sopisi tähän elämänvaiheeseen. Haluamme yhden lapsen, emme enempää.
Mutta siinä vaiheessa kun nämä kaavailemani pari reissua olisivat plakkarissa, elettäisiin kesää 2022, ja silloin lähestyn 32 ikävuotta. Mietin, onko se jo liian myöhä raskauden yrittämiselle.
Mietin, kadunko jälkikäteen sitä, etten käyttänyt kaikkea liikenevää aikaa raskauden yrittämiseen. Tiedostan sen, että raskaaksi ei tulla vain heittämällä. Siihen voi mennä kuukausia, vuosia tai se ei välttämättä onnistu ollenkaan.
Samalla tiedän sen, että jos en nyt toteuta näitä reissuhaaveita, en välttämättä enää myöhemminkään pysty toteuttamaan niitä. En ole sellainen tyyppi, joka ottaa vauvan rintareppuun ja lähtee maailmalle; haluan olla äitinä lapsen kanssa tiiviisti kotona ja reissujen vuoro olisi sitten aivan selvästi myöhemmin.
Onko joku muu pohdiskellut samanlaisia asioita?
Kommentit (81)
Mitä mieltä miehesi on asiasta? Onko hänellä suuntaan tai toiseen mielipide?
Sitten asiaan. Korona ei ole välttämättä poistumasta tästä maailmasta vielä pariin vuoteen. Rokotukset tulevat, mutta uusia viruskantoja tulee ja siihen, että kaikkiin maihin pystyisi turvallisesti matkustamaan menee realistisesti useampi vuosi.
Eli seuraava kysymys on, että mitkä ovat ne maat, missä haluaisit käydä? Jos on kyse Euroopan maista esim niin turvallinen matkustaminen on varmaan parin vuoden sisällä totta. Mutta jos Balille meinaat lähteä tai Afrikkaan, niin menee useita vuosia. Niin kauan, että sinun lastentekoaikasi menee ohitse.
Raskaana ei kannata tässä koronatilanteessa edes ajatella lähtevänsä jonnekin reissaamaan. Ja loppujen lopuksi harva raskaana oleva nauttii reisaamisesta. Aika monella on pahoinvointia yms vaivoja. Ja jos jokin menee pieleen, niin apua et välttämättä saa kaikkialta.
Ymmärrän täysin aloittajan haaveet. Korona on pistänyt ne nyt sekaisin. Muutenhan hän olisi lähtenyt nyt reisaamaan ja lapsi tulisi ajankohtaiseksi max 2 vuoden päästä, jolloin ikää olisi vielä alle 35.
Hedelmällinen ikä naisella jatkuu yleensä 35 ikävuoteen, jonka jälkeen hedelmällisyys alkaa jyrkästi laskea. Jos nyt laskee, että odottaa turvallista matka-aikaa puolitoista pari vuotta ja sitten matkustaa ja sen jälkeen alkaa yrittämään, niin siinä kyllä ollaan juurikin siinä 35 ikävuoden kohdalla ja ongelmien todennäköisyys kasvaa.
Raskautumosen todennäköisyyttä ei oikein pysty arvioimaan lähisuvusta, minullakin on vanhanakin raskautuneita sukulaisia ja silti takana on 2 IVF hoitoa ja lapsi syntyi kun olin 39.
Tällä elämänkokemuksella sanoisin, että tässä koronatilanteessa ja tuolla iällä niin valitsisin noista haaveista tärkeämmän eli sen lapsen ensisijaiseksi ja hyväksyisin sen, että elämässä ei aina saa kaikkea. Voi tulla sotaa, sairautta tai pandemia, niin kuin nyt ja silloin on tingittävä ja mietittävä, mikä on tärkeintä.
Lapsen kanssa kuitenkin voi matkustaa eikä se niin vaikeaa ole sitten kun lapsi on yli 5 vuotias. Mutta jos on mennyt valitsemaan matkailun lapsen sijasta ja sitten onkin huono tuuri ja tarvitsee hoitoja raskautumiseen ja aika ajaa ohitse, niin se on paljon suurempi suru kuin se, että ei päässyt vaikka Austraaliaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa ihan hyvältä suunnitelmalta, ei se hedelmällisyys todennäköisesti romahda noin nopeasti. Jos et pääse sun unelmareissuille niin se voi harmittaa.
Mäkin täytän syyskuussa 31 ja suunnittelen hankkivani lapsen vasta kun on vakkarityöpaikka. Ehdin täyttää ainakin 32 mutta otan tietoisen riskin et munasarjat rappeutuu päivä päivältä. 😅
Se on hyvä tiedostaa riskit, mutta ei niitä oikeasti tajua ennen kuin iskevät omalle kohdalle. Noin minäkin ajattelin sinun ikäisenä. Tästä on seitsemän vuotta aikaa, ei lapsia. Minullakin on kaikki kunnossa, ei ole ylipainoa, en juo enkä polta. Mitään syytä tilanteelle ei ole. Mutta onhan tässä vielä hyvin aikaa…
Nämä mun haaveet on ihan Euroopassa ja puhutaan max. muutaman viikon reissuista. Mannertenvälisistä reissuista en edes haaveile enää, koska siihen tulee jo niin paljon epävarmuuksia mukaan (mm. entä jos koronatilanne muuttuu yhtäkkiä, sitten ei pääsekään lentämään Suomeen ja pitäisi palata töihin). Raskaana ollessani en tosiaan korona-aikana uskaltaisi lähteä ulkomaille.
Ap
Reissaa ensin, ehdit sitten maata kotona kakkavaippojen kanssa kyllä ihan tarpeeksi. Nauti elämästä vielä kun voit! Kun lapsia tulee, sitten pitää mennä aina lapset edellä ja lasten ehdoilla ja elää elämääsi toisen kautta. Jos näin ei tee niin oot useimpien mielestä paská mutsi.
En tajua keitä nämä supersuorittajat on ketkä reppureissaa pienten lasten kanssa ja sanovat että samalla tavalla pystyy matkustaa kuin ennenkin. En todellakaan usko että itse jaksaisin, hullu ajatuskin. Eihän siitä saisi mitään irti itse kun koko ajan pitää säätää asioita sen lapsen tahdon mukaan, vaihtaa vaippaa ja syöttää ja nukuttaa etkä ehdi rentoutua ikinä. Mutta ehkä ne on niitä ihmisiä joiden mielestä vauvan ja taaperon kanssa kotona ollessa voi ihan hyvin tehdä väitöskirjan ja treenata tavoitteellisesti maratonille yms yms. En vaan millään jaksaisi.
Mutta siis luulen että tämä on ihan kiinni siitä miten energinen ihminen on. Jos et ole supersuorittaja, kannattaa ehkä elää vielä hetki sitä omaa elämää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä ainakaan ota rokotetta jos meinaat raskautua! Mitään takeita ei ole tuon myrkkypiikin vaikutuksista raskautumiseen, sikiöön jne.
Ei ole todellista. Joku valopää kehottaa tietoisesti altistamaan äidin ja syntymättömän lapsen koronalle.
Maailman paras suomalainen virustutkija on sanonut mielipiteensa. :D
Heh. Olen matkustanut paljon ihan pientenkin kanssa, ollut esim reilaamassa ja asunut toisessa maassa osan vuodesta. Ei asioista kannata tehdä vaikeampia kuin ne ovat. Jos haluatte elämästänne Bamse Clubia ja Muumimaata niin tehkää sitten siitä sellaista. Ei ne lapset sitä vaadi.
Minusta voit ap tehdä tietysti kuten haluat. Ei lapsetkaan reissaamasta estä mutta jos haluat vain aikuisten reissun niin sitten se kannattaa tehdä nyt. Onnea matkaan joka tapauksessa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nämä mun haaveet on ihan Euroopassa ja puhutaan max. muutaman viikon reissuista. Mannertenvälisistä reissuista en edes haaveile enää, koska siihen tulee jo niin paljon epävarmuuksia mukaan (mm. entä jos koronatilanne muuttuu yhtäkkiä, sitten ei pääsekään lentämään Suomeen ja pitäisi palata töihin). Raskaana ollessani en tosiaan korona-aikana uskaltaisi lähteä ulkomaille.
Ap
63 jatkaa
Kun kerran on kyse Euroopan reisuista, joihin teoriassa on mahdollisuuksia koronarokotteiden myötä, niin neuvoisin katselemaan tilanteen tämän vuoden loppuun. Jos näyttää sille, että koronatilanne rauhoittuu, niin sitten heti reisuun ensi vuoden aikana.
Mutta jos syksy näyttää sille, että rokotuskattavuutta ei saada kunnollista sinne minne olisitte menossa ja edelleen on rajoituksia ja ylimääräisiä hankaluuksi. Tulee uutta viruskantaa ja jokin menee pieleen uusintarokotteiden tilauksessa, niin sitten on tehtävä päätös siitä, että odottaa sitä reisua siihen saakka, että se lapsi on 5 vuotta. Ja jättää ehkäisyn tämän vuoden lopussa.
Jotain täytyy päättää kutienkin. Jokin selvä aikaraja tapahtui mitä tapahtui. Jos jää vain odottelemaan ja odottelemaan, niin voi jäädä täysin ilman sitä lasta.
Aloittajan tilanteessa itse jättäisin ehkäisyn heti pois ja hyväksyisin se, että sitä reisua täytyy ehkä odottaa 5-6 vuotta. Lapsi on elämän tärkein asia ainakin minulle ja usin sen tärkeyden huomaa vasta sitten, kun sitä raskautta ei kuulukaan.
Minullakaan ei olle yhtään ylipainoa, terveelliset elämäntavat kaikin puolin, suvussa ei lapsettomluusongelmia ja silti jouduttiin IVF hoitoihin ja vasta yhdeksäs alkio kiinnittyi. Joten mitään takeita ei ole olemassa. Ja ikä tulee nopesti esteeksi kun odottaa ja odottaa ja keksii syitä. Elämä on tässä ja nyt ja sotiin tai pandemioihin on vain sopeuduttava.
Jos ajattelee, että katsoo elämäänsä vanhuksena taaksepäin niin olen aivan varma, että se, että ei päässyt joskus reisulle ei paina mitään vaakakupissa siihen, että on lapsi. Ja jos on jossain vaiheessa laittanut reisun lapsen edelle niin jos jotain menee pieleen, niin se on sellainen asia jota tulee katumaan.
Kannattaa suhteuttaa asioita. Monella on tilanne, että parisuhde ei ole paras mahdollinen, tyäkuviot on sekaisin tai muuta suurempaa lasten hankkimista estävää. Sinulla on kyse muutaman viikon reisusta Euroopassa. Reisusta, jonka voit aivan hyvin tehdä seuraava 10 vuoden sisällä lapsen kanssa. Et ihan pienen lapsen, mutta vähän isomman kanssa kyllä erittäin hyvin.
No pankaa reissun aikana. Et sä kuule välttämättä heti ensimmäisestä laukauksesta raskaaki tule.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse en selviä edes puolen tunnin ajomatkasta lapsen kanssa kun on niin herkkä oksentamaan autossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse en tajua miksi lasten kanssa ei voisi matkustaa. Kyllä ne jo parin vuoden iässä mukana roikkuu, ja tottuneemmilla vanhemmilla vauvasta asti.
Lasten ehdoilla matkustaminen on aika kaukana sellaisesta matkustamisesta josta suurin osa lapsivapaista ihmisistä nauttivat. Pelkkää bamseklubia ja hotellin uima-allasta. Tai helvetillistä stressiä. Itse jos lapsia tekisin niin juuri noin kuin ap ajattelee, ensin ihanat reissut ja sitten voi jäädä elämään tylsää kotielämää ainakin kymmeneksi vuodeksi. Ehkä joskus kerran voi käydä Kanarialla lastenaltaalla istumassa talvilomalla ja maksaa itsensä siitä kipeäksi.
Saatan siis itsekin vielä yrittää lasten hankkimista, vielä on ehkä pari hyvää vuotta jäljellä siihen, mutta kyllä mä ainakin ajattelisin asian niin että oma elämä todennäköisesti loppuu siihen piiiiitkäksi aikaa. Eli sitä ennen pitää ehtiä tehdä kaikki kivat asiat mitä haluaa kokea. Harmi kyllä tämä korona. Jos olisin tiennyt, olisin tehnyt lapsen jo tänä aikana kun on ollut muutenkin yhtä kotoilua vaanyli vuoden.
Kuka pakottaa menemään bamseklubiin? Lapset tulee sinne minne vanhemmat käskevät ja vievät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi niitä lapsia ei voi ottaa mukaan? Yksi ystäväni kiersi Amerikan roadtrippinä vauva sitterissä mukana. Ei ne lapset siihen reissaamiseen kuole.
Vierailija kirjoitti:
Te jotka alapeukutatte; mua kiinnostaisi kuulla, millaisia aatoksia teillä tästä on, miksi tämä aihe tai pohdintani ärsyttää. Olisi kiinnostavampaa kuulla näkemyksiä aukikirjoitettuna.
Ap
En alapeukuta, mutta kirjoituksesi (oletan hienostuneemmaksi trolliksi) taustalle maalattu ajatusmaailma on jokseenkin vieras.
Elämä, valintoja, riskejä. SWOT ja peili ja niin edelleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiltin helpon lapsen kanssa voikin matkustaa ihan hyvin, mutta kaikki lapset nyt ei ole sellaisia. Itselläni on kehitysvammainen lapsi, jolla vielä pari perussairautta, niin matkustaminen hänen kanssaan ei käy edes mielessä.
Minäkin ihmettelen alapeukkujen määrää aloituksessa. Eikös se ole luonnollista että haluaa matkustella ennen perheen perustamista. Ja nyt korona on estänyt sen ja kenties koronaa edeltäneinä vuosina ei ole ollut varaa matkustaa. Lapsesta ei kuitenkaan koskaan tiedä minkälainen sieltä tulee. Kaikkien lasten kanssa matkustaminen ei ole helppoa saati rentouttavaa. Eikä kaikilla ole sellaisia tukiverkostoja, että saa lapsen moneksi yöksi hoitoon matkan ajaksi.
Ei ole koskaan myöhäistä lähteä ulkomaanmatkalle. Lapsi on ainut haave, mikä voi olla jo nyt sinulle myöhäistä toteuttaa. Kaiken muun ehtii myöhemminkin. Jätä saman tien ehkäisy pois. Jos lasta ei ala kuulua, voit lähteä reissuun tai jos vielä lapsen saat, voit siirtää reissun siihen ajankohtaan, kun lapsi on esim 4-vuotta ja voi jäädä isovanhemmille hoitoon reissun ajaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Te jotka alapeukutatte; mua kiinnostaisi kuulla, millaisia aatoksia teillä tästä on, miksi tämä aihe tai pohdintani ärsyttää. Olisi kiinnostavampaa kuulla näkemyksiä aukikirjoitettuna.
Ap
En alapeukuta, mutta kirjoituksesi (oletan hienostuneemmaksi trolliksi) taustalle maalattu ajatusmaailma on jokseenkin vieras.
Elämä, valintoja, riskejä. SWOT ja peili ja niin edelleen.
Anteeksi mutta tämä selitys ei kyllä nyt yhtään avannut sun ajatusmaailmaa :D
Ap
Minusta on hyvä miettiä näitä asioita etukäteen. Vaikka lapsen kanssa olisikin mahdollista matkustaa, niin ihan kaikkea ei kuitenkaan voi tehdä. Jos lapsen saaminen ei ole se ykkösjuttu sinulle, niin lähtisin ensin reissuun ja aloittaisin yrittämisen sen jälkeen. Onko esimerkiksi toinen reissu sellainen joka onnistuisi myös raskaana ollessa? Silloin yrittämisen voisi aloittaa jo aiemmin ja ehkä olisit reissulla raskaana tai sitten et. Kunhan vain lasket niin, että lentäminen on niillä raskausviikoilla vielä mahdollista.
Mitä mieltä miehesi on? En usko, että on juurikaan merkitystä oletko yrittämisen aloitushetkellä 31 vai 32, jos toiveissa on yksi lapsi. Toki voit käydä tutkimuksissa, että mikä on munasolujesi tilanne ja tehdä päätöksiä sen jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Minusta on hyvä miettiä näitä asioita etukäteen. Vaikka lapsen kanssa olisikin mahdollista matkustaa, niin ihan kaikkea ei kuitenkaan voi tehdä. Jos lapsen saaminen ei ole se ykkösjuttu sinulle, niin lähtisin ensin reissuun ja aloittaisin yrittämisen sen jälkeen. Onko esimerkiksi toinen reissu sellainen joka onnistuisi myös raskaana ollessa? Silloin yrittämisen voisi aloittaa jo aiemmin ja ehkä olisit reissulla raskaana tai sitten et. Kunhan vain lasket niin, että lentäminen on niillä raskausviikoilla vielä mahdollista.
Mitä mieltä miehesi on? En usko, että on juurikaan merkitystä oletko yrittämisen aloitushetkellä 31 vai 32, jos toiveissa on yksi lapsi. Toki voit käydä tutkimuksissa, että mikä on munasolujesi tilanne ja tehdä päätöksiä sen jälkeen.
Ainakin toinen reissu sisältäisi jonkin verran viihteellä käymistä, mutta voisin ihan hyvin olla juomatta alkoholia. Musiikki varmaan ei ole ongelma vauvalle :) Ilmeisesti lyhyet lennot raskauden alku-keskivaiheilla ovat ihan ok. Ehkä isompi mutta on se, että omaa vointia ei voi ennakoida. Raskaana ollessa saattaa voida pahoin tai olla muuta vaivaa aika pitkällekin, ja silloin reissusta ei ole mitään iloa. Olen myös sen verran ylihuolehtivainen, että varmaan murehtisin itseni kipeäksi, että käykö vauvalle nyt jotain. Varsinkin korona-aikana. Siksi reissaisin mieluusti ensin.
Mieheni on tosi samoilla linjoilla kuin minä. Kumpikaan ei ole ollut hirveästi lasten kanssa tekemisissä eikä kummallakaan ole ollut elämänsä varrella sellaista selvää visiota, että haluamme ehdottomasti vanhemmiksi. Mutta jos lapsi tulisi, rakastaisimme sen puhki ja varmasti emme hetkeäkään katuisi. Tällä hetkellä tuntuu siltä, että jos lasta ei kuuluisikaan, niin en surisi tuhottomasti. Mutta luulen, että jos lähden tosissani yrittämään lasta ja raskautta ei kuulukaan, ääni kellossa muuttuu.
Nyt kun tätä miettii ääneen, niin meidän kohdalla varmaan parempi vaihtoehto on tosiaan vain jättää ehkäisy pois ja jatkaa muuten elämää normaalisti (ja tietenkin jättää alkoholi pois varmuuden vuoksi). Mutta pilkuntarkka ovulaatioiden kellottaminen tekisi hommasta helposti liikaa suorituksen tuntuisen.
Ap
Tee ne reissut ja sitten alatte yrittämään. Et ole vielä niin vanha. Ja jos teillä olisikin ongelmia raskautumisessa sitten, niin ei se varmaan yhdestä vuodesta olisi kiinni.
Saahan sitä elämäänsä suunnitella. Asiat sitten menevät niin kuin menevät, eivät välttämättä juuri kuten oli suunnitellut.