Olenko ainut joka sai alapäähän pysyvät hermo ja arpikivut synnytyksestä?

Up

Et ole ainut. Edes korjausleikkaus ei auttanut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hys!! Et ole ainut mutta eihän näistä saa puhua. Muuten hyvä uskoiset hölmöt lopettavat synnyttämisen kokonaan jos totuus tulee julki.

siis ainoa mikä on tabu on mm silpomiset jota tehdään uskonnon nimissä. Niistä synnyttämistä ei saa puhua. Ei missään ja mitään. Ketju lähtee heti vaikka olisi nimenomaan oma kokemus.

Niistä monilla kätilöillä ja lääkäreillä olisikin totta tosiaan kertomista. Toisinaan edessä on jotain, joka ei enää edes etäisesti enää muistuta naisen sukupuolielintä vaan on pelkkä möykky arpeutunutta massaa, joka pitäisi jotenkin saada avattua synnytyksessä ilman, että ketään kuolee.

Iik! Tämä silpomistraditio saataisiin varmaan paljon tehokkaammin tape ttua, jos näitä kokemuksia nostettaisiin enemmän päivänvaloon vaikka hoitohenkilökunnan toimesta.

Minulle jäi krooniseksi sellainen vaiva, että joskus yhdynnän jälkeen rakko ilmeisesti liikkuu vähän, ja se tekee epämukavan olon (mm. aiheuttaa virtsapakkoa). Vaiva "korjaantuu" uudella yhdynnällä. Lääkäri ei jälkitarkastuksessa sanonut mitään erityistä, käski vaan pöntöllä liikkumaan samalla eri suuntiin kun pissaa, jotta rakko varmasti tyhjenisi. 

et ole ainut, mutta onhan pahat vauriot äärimmäisen harvinaisia. Kaikki vauriot pystytään kyllä korjaamaan, kunhan itse ymmärtää pyytää apua. Suomessa on äärimmäisen turvallista synnyttää ja vaurioita pystytään ehkäisemään. Kuolleisuus on lähes maailman pienintä. Nainen on luotu synnytämään, luottakaa siihen myös. Kudokset paranevat nopeasti. Sektio on iso leikkaus jossa on paljon riskejä ja vaikuttaa mm maidon tuloon.

Up

Up

noosta

Takaa päin yhdynnässä tuntuu nykyään usein epämukavalta. En tiedä mistä johtuu.

Synnytin itse tänä vuonna suunnitellulla sektiolla. Siihen ei ollut muuta syytä kuin minun oma tahto. Kun tätä ketjua lukee, niin olen tyytyväinen päätökseeni. Toivuin nopeasti ja alapää on samassa kunnossa kuin ennenkin.

Ihmettelen näitä kommentteja että alapää olisi jotenkin venynyt iän myötä. Miten se venyy ellei jokin sitä venytä? En itse ainakaan ole huomannut mitään eroa vaikka olen jo yli 40.

up

Mulla oli kolmannen synnytyksen jälkeen noin vuoden ajan hermokipuja lantiossa ja emättimen ympärillä, vasemmalta puolelta ne säteilivät varpaisiin asti. Kävin todella hyvällä ja potilaan asioihin ottautuvalla gynekologilla, joka laittoi kipupisteisiin pistoksia (ilmeisesti puudutusainetta ja kortisonia). Auttoi paljon, ja lopulta ajan kanssa kivut hävisivät.

Lasten hankkiminen on oma valinta. Jos on niin laiska, ettei viitsi selvittää etukäteen, mitä voi pahimmillaan tapahtua, niin voi voi. Jos ottaa riskin tiedosta huolimatta, niin voi voi. Jos ei tajua, että kaikkia ihmiskehon vaurioita ei pystytä korjaamaan, niin voi voi.

Itsellä ei ole tullut mitään vaivoja synnytyksestä, mutta aina ihmetyttää nämä, joilla on pahat vauriot eivätkä tee asialle muuta kuin valittavat. Ikinä ei näissä aloituksissa kerrota kuinka on käyty yksityiselläkin kaikki mahdolliset hermoterapiat ja leikkauttamassa/ompelemassa alakerta siltä osin kuntoon kuin se on mahdollista. Itsellä ei toki mitään kamalaa synnytyksistä seurannut, mutta olen silti tehnyt kaikki mahdolliset kotitreenit ja pidän alapäästäkin huolta. Ihan varmana jos mulla lorisisi pissat housuun aivastellessa tai trampoliinilla, lähtisin niitä kuntouttamaan. Samoin jos olisin kipuja seksin aikan, lähtisin niitä hoidattamaan. Siitä päätellen, ettei palstalaiset ole mitäännhoitomuotoja päässeet kokeilemaan, päättelisin, ettette avaa suutanne kuin tällä palstalla. Kyllä niitä hoitoja saisi jos ongelmat on noin pahat ja varsinkin jos in valmis maksamaan. Teillä ei ole mitään muuta agendaa kuin pelotella ja sääliä itseänne, että näinkin kamalasti voi käydä eikä näitä harvinaisia vaivoja kukaan tuu arvuuttelemaan ja parantelemaan sitten. Osa varmaan käy jostain väikkäreistä googlaamassa, että mitäs kaikkea vaivaa sitä voi tänään päävikaisena selittää palstalle... jos ok oikeasti pim ppi tuusannuuskana, kipeä ja samaa aikaa tunnoton niin kyllä sitä oikeasti voi alkaa hoidattaa ja kyllä siitä edes vähäk parempo peli sitten saadaan. Siitä päätellen, että synnytys rikkoi ja sellaiseksi se sitten jäi, ei ole kyllä asiaa otettu puheeksi muuta kuin palstalla. Terveydenhuollossa sitten kiltisti ollaan olematta vaivaksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä, iso vauva, virheasento, repeämät lähe peräaukkoon asti. Tikit aukesi. Lisänsi sekä etu- että takaseinämän laskeumat. Seksi ei tunnu enää miltään, koska olen niin väljä. Lisäksi on jatkuvia ulostamisvaikeuksia. En saa korjausleikkausta julkiselta, koska gynen mukaan alapää on kuulemma "normaalin rajoissa".

Moikka,

Sanoisin, että hakeudu arvioon uudelleen eri gynelle. Ole sitkeä. Yritä päästä myös ulostamisvaikeuksista gastrolle, hänenkin mielipide voi auttaa.  Ei nimittäin ole normaalin rajoissa. T.lääkäri

Itse synnytin esikoisen 2009. Silloin vielä Naisteklinikalla oli synnytyksen jälkeinen fysioterapialuento. Siellä fyssari painotti, että jatkuva virtsan- ja/tai ulosteenkarkailu tai niiden vaikeus ei ole normaalia. Jos tilanne ei helpota lantionpohjalihasten harjoittelulla, hakekaa apua. Kertoi vielä, että tulette törmäämään jo vanhanaikaisen ajatusmalliin " no, olet synnyttänyt niin nämä ongelmat kuuluuvat asiaan eikä mitään voida tehdä." Painotti meille: "Hakekaa apua. Älkää tyytykö ensimmäiseen arvioon. Älkää välttämättä toiseenkaan. Jos tilanne haittaa jokapäiväistä elämää, se ei ole normaalia."

Mitä fyssareihin tulee, katsokaa että kyseessä on inkontinenssiin tai/tai äitiysfysioterapiaan painottunut henkilö - vaatii omat suuntautumiskoulutukset.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Et ole ainoa. Imukuppi, pahat repeämät, vaikea laskeuma rektoseele, ja meni melkein sulkijalihas poikki, joten ensin ei ollut mitään pidätyskykyä. Arvet ja säryt ja arpikivut. Käskettiin vain jumpata alapäätä, vaikka se tunki sieltä ulos.

Kauhealla tappelulla sain sairaalasta fyssarin, joka totesi että lihakset on ihan kuolleet, ja niitä lähdettiin elvyttämään sähköllä. Arven kipupisteitä hierottiin.

Pidätyskyky palasi ja särky vähän helpotti, mutta edelleen oli ihan messuhalli.

Vuosia myöhemmin yksityinen gyne totesi että kohdunpoiston yhteydessä voidaan pyynnöstäni tehdä myös korjausleikkaus.

Kirurgi tutki ja totesi, että minut oli tikattu umpeen niin huonosti, ettei minulla ollut välilihaa jäljellä enää ollenkaan. Hän rakensi minut uudestaan, ja sen jälkeen on taas ollut kuin uusi. Vähän kiristää joskus sieltä missä kursittu kasaan, mutta asennon valinnalla voi vaikuttaa.

Mulla vähän saman tapainen kertomus.

Mitä tuo sähköhomma tarkoittaa? Voiko siitä olla apua?

Laskeumat korjattu. Tosin tullut takaisin ja niin vit#ttaa.

Vuosia olen jumpannut muttei mitään kehitystä tapahdu ja alan olla jo toivoton. Tuntuu että kaikki ei todellakaan ole kunnossa. Ihan kun lihakset olisivat "halvaantuneet". Tunnen että teen sen liikkeen ja teen ne oikein mutta se liike ei välity lantionpohjan lihaksiin asti.

Ei synnytysvaurioita saa korjattua, vaikka miten jumppaisi lantionpohjaa. Ihan eri asia, jos ei ole tullut repeämiä tai laskeumia eli ns. normisynnytyksen jälkeinen tilanne.

Normaalissa synnytyksessä tulee repeämiä.

Ei kaikille. Takana kaksi normaalia alatiesynnytystä ilman repeämiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Et ole ainoa. Imukuppi, pahat repeämät, vaikea laskeuma rektoseele, ja meni melkein sulkijalihas poikki, joten ensin ei ollut mitään pidätyskykyä. Arvet ja säryt ja arpikivut. Käskettiin vain jumpata alapäätä, vaikka se tunki sieltä ulos.

Kauhealla tappelulla sain sairaalasta fyssarin, joka totesi että lihakset on ihan kuolleet, ja niitä lähdettiin elvyttämään sähköllä. Arven kipupisteitä hierottiin.

Pidätyskyky palasi ja särky vähän helpotti, mutta edelleen oli ihan messuhalli.

Vuosia myöhemmin yksityinen gyne totesi että kohdunpoiston yhteydessä voidaan pyynnöstäni tehdä myös korjausleikkaus.

Kirurgi tutki ja totesi, että minut oli tikattu umpeen niin huonosti, ettei minulla ollut välilihaa jäljellä enää ollenkaan. Hän rakensi minut uudestaan, ja sen jälkeen on taas ollut kuin uusi. Vähän kiristää joskus sieltä missä kursittu kasaan, mutta asennon valinnalla voi vaikuttaa.

Mulla vähän saman tapainen kertomus.

Mitä tuo sähköhomma tarkoittaa? Voiko siitä olla apua?

Laskeumat korjattu. Tosin tullut takaisin ja niin vit#ttaa.

Vuosia olen jumpannut muttei mitään kehitystä tapahdu ja alan olla jo toivoton. Tuntuu että kaikki ei todellakaan ole kunnossa. Ihan kun lihakset olisivat "halvaantuneet". Tunnen että teen sen liikkeen ja teen ne oikein mutta se liike ei välity lantionpohjan lihaksiin asti.

Ei synnytysvaurioita saa korjattua, vaikka miten jumppaisi lantionpohjaa. Ihan eri asia, jos ei ole tullut repeämiä tai laskeumia eli ns. normisynnytyksen jälkeinen tilanne.

Normaalissa synnytyksessä tulee repeämiä.

Ei kaikille. Takana kaksi normaalia alatiesynnytystä ilman repeämiä.

Normaalissa synnytyksessä ei tule tai tulee sen asteisia repeämiä, että ne paranevat helposti eikä niistä jää pysyviä vaivoja eikä vaurioita. Monet lieveät repeämät etenkin limakalvoilla paranevat jopa niin hyvin, ettei vähän ajan päästä voi olla varma mihin se repeämä tarkalleen tuli. Useimmilla menee jonkin aikaa palautumiseen synnytyksistä, mutta terveet, normaalipainoiset, nuoret naiset kyllä pääsääntöisesti toipuvat aivan entisikseen. Synnytys voi toisaalta muokata kehoa myös positiivisesti ja se vasta TABU onkin. Hyshys, mammat on jo vieneet niin monta miestä, saaneet lapsia ja niin paljom hyvää. Mitään positiivista ei mistään mammoihin liittyvästä saa sanoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En suostu tekemään lapsia, ellen saa kirjallista lupausta sektiosta joko sovittuna aikana tai hätäsektiota tarpeen vaatiessa. Tämä lupaus pitää saada joko ennen raskautumista tai siinä vaiheessa kun vielä voi tehdä abortin.

Tuskinpa tulee minun elinaikanani tällainen vaihtoehto toteutumaan....alasynnytykseen kaikki vaan, vaikka henki menisi...

Kyllä sektion saa, jos sitä vaatii. Ei ketään voida pakottaa synnyttämään alateitse, ne jotka niin väittää, eivät ole vaatineet sektiota.

Mulle ollut aina itsestään selvää, että synnytän sektiolla. Ja ihan vain omasta tahdostani, koska en halua alatien riskejä itselleni enkä vauvalle. Eka syntyi -08 ja kolmas tänä vuonna. Ei ole ollut ongelmia kun argumentit olleet kunnossa ja tosiaan ilmoitin jo ekalla neuvolakäynnillä tämän. Sektiot menivät hyvin ja minä ja lapset säilyimme vammoitta. Suosittelen kaikille, jotka eivät näitä täällä mainittuja riskejä halua missään nimessä ottaa.

Riskit ovat pienemmät molemmille alatiesynnytyksessä, mutta toki sektio tehdään, kun pyydetään. En ehkä lähtisi kuitenkaan suosittelemaan sektiota, kun alatiesynnytyksen riskit ovat todellisuudessa pieniä.

Sektiossa ei ole näitä tässä ketjussakin mainittuja äidin vammautumisriskejä, eikä myöskään vauvan kouleman-, aivovaurio- hermopunosvaurio tai luunmurtumariskejä. Turvallisin tapa synnyttää on äidin itse valitsema sektio, vaikka Suomessa tätä ei tietenkään mainosteta, vaan naisille pitäisi riittää se että jäävät vauvan kanssa henkiin. Hätä- ja kiireellisen sektion riskit ovat alatiesynnytyksen riskejä ja niitä ei pidä sotkea tähän. Onneksi jokainen saa käytännössä valita, mitkä riskit haluaa ottaa, vaikka jossain sairaaloissa yritetäänkin heikompia ja arempia äitejä käännyttää alatiehen. Onhan se halvempaa, siinä se suurin syy.

Maaailman mittakaavassa keisarinleikkaukset ovat äidille huonompi juttu.

https://www.who.int/reproductivehealth/death-from-caesarean-sections/en/

https://www.medscape.com/answers/263424-184954/what-are-the-possible-mo…

Verenhukka ja kohdunpoisto vaara isompi kuin alatiessä.

https://www.vau.fi/Synnytys/Synnyttamassa/Sektio-eli-keisarileikkaus/

https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00873

"Koska keisarileikkaus lisää naisen seuraavien raskauksien riskejä, tulisi jokaisen leikkauksen olla harkittu. Keisarileikkauksen jälkeen kolme neljästä äidistä synnyttää seuraavan lapsensa alateitse.

Keisarileikkaus on monessa tilanteessa lapsen hengen ja terveyden pelastava toimenpide, ja myös äidin sairauksien perusteella joskus aiheellinen. Lapselle keisarileikkaus ei kuitenkaan ole yksiselitteisesti helpompi ja turvallisempi tapa syntyä silloin, kun normaalille synnytykselle ei ole estettä. Jopa päinvastaista on joissakin tutkimuksissa esitetty."

Joten propagandasi "keisrinleikkaus on aina jees ja turvallinen!" ei pure niihin jotka osaavat googlettaa ja lukea.

Joku voi haluta ottaa ne alapään vammautumis- ja vauvan aivovaurioriskit (plus muut alatien riskit mitä mainitsin) mieluummin kuin sektion riskit, joku toinen taas ei. Suunniteltu sektio on monessa mielessä turvallisin vaihtoehto. Jos on suurperhe toiveissa niin kannattaa varmaan valita alatie jos mahdollista.

Kuten sanoin mä suosittelen sektiota kaikille, jotka _haluavat välttää ehdottomasti nämä täälläkin luetellut riskit äidille_ sekä tietysti vauvan vammautus- ja kuolemanriskit, vaikka ne ovatkin paljon pienempiä kuin äidin alapään vammautumiset.

Tässä muualta kopioitu teksti, jossa linkit tutkimuksiin myös:

*Teksti olikin liian pitkä tänne, jätän vain linkit. Kyse oli kuitenkin tutkimuksesta, jossa todettiin että äidin halusta tehty suunniteltu sektio on turvallisin tapa synnyttää*

Links: https://www.thetimes.co.uk/article/caesarean-section-no-riskier-for-mot…

https://www.cmaj.ca/content/193/18/E634

Minusta kirjoituksesi kuulostaa siltä, että alateitse synnyttävät haluavat ottaa riskin siitä, että vauva vammautuu tai kuolee. Eli tietenkin se nostaa takajaloilleen kaikki jotka haluavat synnyttää alateitse, sillä eihän KUKAAN halua mitään pahaa vauvallensa aiheuttaa.

Samaa äitien syyllistämistä tämäkin. Väärä synnytystapakin valittu.

Miksei voi vaan kunnioittaa toisten valintoja.

Nämä on näitä ”alapää menee pilalle”-huutelijoita, jotka eivät tiedä lopulta mitään. Alatiesynnytys on aina turvallisempi äidille ja vauvalle poislukien äidin rakenteelliset ongelmat kuin sektio ja toipuminen on paljon nopeampaa.

Tämä pitää 100 % paikkansa ja olen täysin samaa mieltä siitä, että alateitse tapahtuva synnytys on parempi. Toki en jaksa ymmärtää, miksi transien sukupuoli ja siihen liittyvät leikkaukset tehdään "firman piikkiin", mutta uuden veronmaksajan saattaminen maailmaan ja siitä tapahtuvan repeytymän leikkaus pitäisi itse kustantaa.

Missä näin tapahtuu?

Mikä?

Pitäisi itse kustantaa?

Siis mikä?

Korjaus. Etkö sä muista mitä sä kirjoitit?

Ja synnytys

Nää nyt luulee, että synnytys maksetaan itse ja muut toimenpiteet on täysin ilmaisia.

Nämä sektiotyypit ei tunnu oikeasti tajuavan mihin ne sektion riskit liittyy. Iha älytöntä, että joku huutelee, ettei sektioon liity aivovaurioriskiä, kun asia on ihan toisin.

Joo, se aivovaurioriski ei liity siihen leikkaushetkeen, mutta se liittyy seuraaviin raskauksiin. Kun kohtuun kasvaa arpikudosta, kuten sektion jälkeen tapahtuu, niin  se arpikudos itsessään aiheuttaa jo merkittäviä riskejä, ja jokaisen sektion jälkeen riskit on isommat.

Ja niitä riskejä on:

istukan huono kiinnittyminen/irtoaminen = hapenpuute, ja sen  myötä AIVOVAURIO lapselle tai kuolema. Kohtukuolemariski on sektion jälkeisessä raskaudessa  8-kertainen verrattuna alatiesynnytyksen jälkeiseen raskauteen.

- IStukan kasvaminen kiinni arpikudokseen = Istukka ei irtoa kunnolla ja aiheuttaa kovaa verenhukkaa ja pahimmillaan kohdunpoiston.

- Kohdun repeäminen = Arpikudoksen vierestä kohtu repeää merkittävästi helpommin, ja tässäkin on merkittävä vaara sekä äidille että vauvalle.

Sektio on yksi suurimmista vatsan alueen leikkauksista, mitä enää nykyään tehdään. Aina tähystetään kun mahdollista, ja siihen on tietysti syynsä. On aika hurjaa, että ihmiset ei oikeasti tunnu tajuavan miten isosta ja kauaskantoisesta operaatiosta on kysymys.

Ja siis sektio täytyy tehdä, jos täytyy, mutta sen esitteleminen helppona ja vaarattomana on täysin edesvastuutonta.

Lisäksi fakta on tämä:

Edes parhaalla mahdollisella tavalla mennyt sektio ei ikinä ole lähelläkään hyvin mennyttä alatiesynnytystä.

NOrmaalista synnytyksestä voi ja usein selviääkin ilman mitään vaivoja, synnytys voi mennä niin, ettei tule edes yhtäkään tikkiä.

Sektiossa leikataan aina useita kudoskerroksia auki, aina tulee tikkejä, aina tulee arpikudosta, aina nousee riskit seuraavissa synnytyksissä, ikinä et pysty suoraan sektiosta nousemaan hoitamaan vauvaasi, ja toipuminen kestää aina. 

Esim. oman tokan synnytyksen jälkeen olin jo saman vuorokauden iltana appivanhemmilla illallisella vauva mukana. Appi silloin totesikin, että ei kyllä voisi kukaan suoraan arvata, että joku tässä pöydässä on tänään synnyttänyt.

 

No tämäpä + sektiossa ne levähtäneet paikat ei edes pääse luonnostaan palautumaan. Itse sain synnytyksen jälkeen ekan ejakulaation.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hys!! Et ole ainut mutta eihän näistä saa puhua. Muuten hyvä uskoiset hölmöt lopettavat synnyttämisen kokonaan jos totuus tulee julki.

Mikä totuus? Ei tosiaan varmasti ole ainut, mutta kyllä se ihan totta on, että pääsääntöisesti kaikki menee ihan hyvin.

Aloittajalle tsemppiä, huono tuuri ja ikävä juttu, toivottavasti saat vaivaan apua!

No ei mene, sehän se just on kun niin väitetään vaikka totuus on toinen. Itselläni ihan siististi.parantuneet välilihan leikkauskohdat paitsi että ne ärtyvät todella helposti eslm.pyöräillessä ja kuukautisten aikaan siteen osuessa.

Yståvälle tuli pahat laskeumat 24v kun synnytti 3700g esikoisen ja semmosta se on oli lääkärin kommentti. Korjaus tehdään kuulemma viiskymppisenä.

Työkaveri ei pystynyt pyöräilemään vuoteen. Ja näitä riittää. Mitä mies joutuu maksamaan siitä että tulee isäksi? Niinpä, ei mitåän.

Tämä juttu, että korjaus tehdään kun lapset on tehty, on jotain aivan sairasta kidutusta. Kumma kyllä, yksityisellä saman leikkauksen olisi saanut rahalla...

Uskotaanko, jos sanoo lapsiluvun olevan täynnä jo yhden jälkeen?

Onko kaiken arvoista kun saat pysyvän hermosäryn alakertaasi. Mikäli et olisi lasta tehnyt et olisi hermosäryssä. Oliko siis lapsi sen arvoinen?kysyn vaan.