Mies ei yhtään arvosta sitä että hoidan lastamme ja lapsemme asioita
Molemmat haluttiin perhe. Ennakkopuheiden perusteella mies halusi olla aktiivinen ja osallistuva isä. Jep jep. Isyysvapaan keskeytti ja palasi aikaisemmin töihin. Ei juuri viettänyt aikaa vauvan kanssa, tykkäsi kyllä nukkuvaa vauvaa katsella mutta itkevä vauva sai aikaan pakenemisen kaverille. Minä lohdutin yksin koliikki-itkut, hoidon yksin yöheräämiset ja kaikki. Olin jonkin aikaa hoitovapaalla ja palasin töihin. Miehen mielestä lapsi olisi pitänyt jo vauvana laittaa päiväkotiin.
Hän ei arvosta mitään mitä teen lapsen kanssa. Ei sitä että luin jotta lapsi oppisi puhumaan paremmin. Ei sitä että vein muskariin jotta lapsen musikaalisuus kehittyisi tai että ainakin lapsella olisi kivaa. Ei sitä että opetan lapselle uusia asioita, miehen mielestä päiväkoti voi opettaa kaiken. Ei sitä että lohdutan lasta, miehen mielestä lapsen pitää vain itse oppia olemaan hiljaa tai opettakoon päiväkoti. Ei arvosta sitä että hankin lapselle sään mukaiset vaatteet, sanoo että eikö sille nyt käy mitkä vaatteet vain olkoon sisällä.
Muilla tällaista? Miten saan miehen ymmärtämään että lapsi ei ole koira?
Kommentit (94)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla samankaltainen mies. Ei kiitosta mistään, mitä olen lapsemme eteen tehnyt. Hän on keskituloinen, minä kitkutan opiskelijan "tuloilla", mutta silti se olen minä, joka alusta alkaen on kaiken hankkinut ja kustantanut. Isoimpiin hankintoihin, kuten lapsen vaunuihin ja sänkyyn, olen saanut puolet summasta. Miettikää, miten helppo elämä isillä onkaan! Voi, kun pääsisi itsekin näin hyvin katettuun, valmiiseen pöytään. 🙄
Kiitos te äidit, jotka paapotte poikalapsenne totaalisen käsiksi.
eli nait hypergamisesti rikkaan miehen, ja sait sen nalkkiin lapsen avulla.
Voi kuule, unelmoin pääseväni eroon tuosta mieslapsesta. Olen yhden synnyttänyt, toinen tuli kaupanpäällisiksi. Onko siellä päässä toinen samanlainen?
nyt siitä onkin hyvä hankkiutua eroon, kun saa puolet miehen omaisuudesta
mistä aloittaja on itse ikinä kiittänyt miestään?
varsinkin kun pitää haukkua sitä miestä oikein netissäkin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
mitä helvetin kiitosta sä oikein siitä tarvitset? ihan tosissani kysyn.
En kiitosta tarvitse. Mutta olisihan se hienoa jos jotenkin arvostaisi kun yhdessä tehty lapsi kyseessä. Itse hän ei opeta lapselle mitään, ei vie lasta minnekään kivaan, ei pidä sylissä jne. Istuttaa lapsen videoiden ääreen ja pyytää olemaan hiljaa. Ap
Mitä sä sitten olet siltä mieheltä vailla? Miten sen pitäisi sun omaa toimintaasi "arvostaa"?
Palvoa sua?
No olisiko vaikka että mies hoitaisi omaa lastaan?
Jotain tällaista olen toivonut ja odottanut.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
mitä helvetin kiitosta sä oikein siitä tarvitset? ihan tosissani kysyn.
En kiitosta tarvitse. Mutta olisihan se hienoa jos jotenkin arvostaisi kun yhdessä tehty lapsi kyseessä. Itse hän ei opeta lapselle mitään, ei vie lasta minnekään kivaan, ei pidä sylissä jne. Istuttaa lapsen videoiden ääreen ja pyytää olemaan hiljaa. Ap
Mitä sä sitten olet siltä mieheltä vailla? Miten sen pitäisi sun omaa toimintaasi "arvostaa"?
Palvoa sua?
No olisiko vaikka että mies hoitaisi omaa lastaan?
Niin että sen miehen pitää lopettaa työnteko ja kuskata sitä kakaraa sinne muskariin, että kotona makaava ap voi maata av-palstalla?
Ei tämä ole mies-nais-kysymys vaan kasvatuskysymys, tuollahan mainittiin anoppi, jonka kasvatusmetodeja mies nyt toistaa. Traumat siirtyvät sukupolvelta toiselle, jos ei niitä itse tajua ja hoida pois. Täällä on usein näitä juttuja, joissa miehen isyyskyvyt tai -halut yllättävät ikävästi naisen vasta, kun lapsi on syntynyt. Ehkä näiden naisten kannattaisi katsoa tarkemmalla silmällä, millaisia käytösmalleja tulevan isän perheessä on ollut tarjolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä todistaa vain sen, etteivät isät sillä lailla rakasta lapsiaan. Kuka raaskii laittaa vauvana lapsen päiväkotiin? Vain isät voivat ajatella näin hölmösti.
No eilenkin vei nainen lapsensa järveen. Siinä se naisten rakkaus lapsiaan kohtaan
Ai oletkin idiootti, ja luulet, että yksittäiset tapaukset merkkaisivat jotain? Joo juu.
ja sinä saat vapaasti paskayleistää?
montako lasta ja montako miestä sulla on kommenttisi pohjaksi?
No lue vaikka palstaa. En ole se kelle vastasit, mutta tottahan tuo on. Katsoo mitä tahansa perhettä, niin ei isät ole kauhean kiinnostuneita lapsen vaatekoosta edes. Eivät neuvolassa tiedä mitään, ellei vaimo ole antanut ohjeita jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
mitä helvetin kiitosta sä oikein siitä tarvitset? ihan tosissani kysyn.
En kiitosta tarvitse. Mutta olisihan se hienoa jos jotenkin arvostaisi kun yhdessä tehty lapsi kyseessä. Itse hän ei opeta lapselle mitään, ei vie lasta minnekään kivaan, ei pidä sylissä jne. Istuttaa lapsen videoiden ääreen ja pyytää olemaan hiljaa. Ap
Mitä sä sitten olet siltä mieheltä vailla? Miten sen pitäisi sun omaa toimintaasi "arvostaa"?
Palvoa sua?
No olisiko vaikka että mies hoitaisi omaa lastaan?
Jotain tällaista olen toivonut ja odottanut.
Ap
eli mitään keskustelua ette ole edes käyneet? mutta silti haukut miestäsi netissä?
koska menet itse töihin? missä se niin kovin hoitamasi vauva on nyt?
Vierailija kirjoitti:
mistä aloittaja on itse ikinä kiittänyt miestään?
varsinkin kun pitää haukkua sitä miestä oikein netissäkin?
Ap ei hauku miestään tässä aloituksessa. Kukaan ei tiedä haukkuuko tai kiittääkö muuten.
Mutta tässä ei ole kyse ap:sta eikä miehestä vaan lapsesta, jolla olisi oikeus saada isältään huomiota ja hoivaa. Riippumatta siitä minkä verran äiti kiittää isää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä todistaa vain sen, etteivät isät sillä lailla rakasta lapsiaan. Kuka raaskii laittaa vauvana lapsen päiväkotiin? Vain isät voivat ajatella näin hölmösti.
No eilenkin vei nainen lapsensa järveen. Siinä se naisten rakkaus lapsiaan kohtaan
Ai oletkin idiootti, ja luulet, että yksittäiset tapaukset merkkaisivat jotain? Joo juu.
ja sinä saat vapaasti paskayleistää?
montako lasta ja montako miestä sulla on kommenttisi pohjaksi?
No lue vaikka palstaa. En ole se kelle vastasit, mutta tottahan tuo on. Katsoo mitä tahansa perhettä, niin ei isät ole kauhean kiinnostuneita lapsen vaatekoosta edes. Eivät neuvolassa tiedä mitään, ellei vaimo ole antanut ohjeita jne.
Huutista, sinä uskot tämän palsta mies-sadut?
-eri
Vierailija kirjoitti:
Miten te oikeasti jaksatte jankuttaa näitä miesjuttuja joka päivä vuodesta toiseen? En voi edes kuvitella kuinka surkea ja kurja elämä teillä on, mutta iloitsen kyllä suuresti kärsimyksestänne.
se on naisilla geeneissä, että kuuluu haukkua omaa miestään. nykyään on myös niin paljon vanhapiikoja, joilla ei ollut mitään haukuttavaa, joten keksittiin feminismi, jolloin vanhapiiatkin saavat haukkua kaikkia miehiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
mies tarjoaa päiväkotia ratkaisuksi, koska sinä ruikutat jatkuvasti, kuinka paljon sinulle on vaivaa oman lapsesi hoitamisesta
Lapsi on MOLEMPIEN vanhempien. 50% lapsen olemassaolosta on isän syytä. Millä ihmeen logiikalla toisen vanhemman pitäisi hoitaa lapsi kokonaan? Tässä tilanteessa mies poimii vain rusinat pullasta ja jättää kaiken p-skan toisen kontolle. Isä on tässä tilanteessa täysin tunnevammainen omaa lastansa SEKÄ kumppaniaan kohtaan. Mies pitää molempia täysin itsestäänselvyytenä jo odottaa että itse pääsee valmiiksi katettuun pöytään (= hoidettu, hiljainen, täydellisesti kehittyvä lapsi) ilman että itse tarvitsee laittaa tikkua ristiin asian eteen.
Kuvottava mies. Yksinhuoltajanakin olisi varmaan helpompaa, tuoltahan ap:n elämä jo kuulostaa, mutta yksi mieslapsi lisää valittavana riippakivenä.
Aloittaja itse raahaa sitä kakaraa sinne muskariin. Se on miehen vikaa?
Nuo muskarit ja puheen kehittymisen tukemiset on lapsen parhaaksi, että kehittyvät aivot saavat erilaisia virikkeitä. Luulisi että toisella vanhemmalla olisi kiinnostusta jälkikasvunsa kehittymiseen? Harva aikuinen huvikseen käy missään vauvauinnissa, muskarissa jankkaamassa ärsyttäviä lastenlauluja ja vastailemassa tuhanteen typerään kysymykseen päivässä, mutta nuo on LAPSEN KEHITYKSEN parhaaksi. Luulisi miehellä olevan jonkin verran kiinnostusta asiaan? Tai ainakin ilmaista lapsen äidille että onpa kiva kun sinä otat isomman roolin lapsen kehityksessä, kun omat aivot ei tainnut ikinä kehittää kykyä ajatella omaa jälkikasvua.
Kyllä se lapsi myös kasvaa vaikka sen lykkää tabletin eteen, mutta tuota viljaa pääsee sitten kylvämään kouluiässä ja vanhemmalla iällä (miksi lapsi ei kehity? miksi ei ole sanavarastoa? miksi ei ole lahjoja? miksi lapsi on niin tyhmä ja kunnianhimoton? jne).
Mistä ihmeestä näitä tunnevammaisia ja aidan matalimmasta kohdasta hyppijöitä oikein sikiää?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
mistä aloittaja on itse ikinä kiittänyt miestään?
varsinkin kun pitää haukkua sitä miestä oikein netissäkin?
Ap ei hauku miestään tässä aloituksessa. Kukaan ei tiedä haukkuuko tai kiittääkö muuten.
Mutta tässä ei ole kyse ap:sta eikä miehestä vaan lapsesta, jolla olisi oikeus saada isältään huomiota ja hoivaa. Riippumatta siitä minkä verran äiti kiittää isää.
Se mies käy edelleenkin siellä töissä, ja elättää tätä muumilauluäippyliä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
mies tarjoaa päiväkotia ratkaisuksi, koska sinä ruikutat jatkuvasti, kuinka paljon sinulle on vaivaa oman lapsesi hoitamisesta
Lapsi on MOLEMPIEN vanhempien. 50% lapsen olemassaolosta on isän syytä. Millä ihmeen logiikalla toisen vanhemman pitäisi hoitaa lapsi kokonaan? Tässä tilanteessa mies poimii vain rusinat pullasta ja jättää kaiken p-skan toisen kontolle. Isä on tässä tilanteessa täysin tunnevammainen omaa lastansa SEKÄ kumppaniaan kohtaan. Mies pitää molempia täysin itsestäänselvyytenä jo odottaa että itse pääsee valmiiksi katettuun pöytään (= hoidettu, hiljainen, täydellisesti kehittyvä lapsi) ilman että itse tarvitsee laittaa tikkua ristiin asian eteen.
Kuvottava mies. Yksinhuoltajanakin olisi varmaan helpompaa, tuoltahan ap:n elämä jo kuulostaa, mutta yksi mieslapsi lisää valittavana riippakivenä.
Aloittaja itse raahaa sitä kakaraa sinne muskariin. Se on miehen vikaa?
Nuo muskarit ja puheen kehittymisen tukemiset on lapsen parhaaksi, että kehittyvät aivot saavat erilaisia virikkeitä. Luulisi että toisella vanhemmalla olisi kiinnostusta jälkikasvunsa kehittymiseen? Harva aikuinen huvikseen käy missään vauvauinnissa, muskarissa jankkaamassa ärsyttäviä lastenlauluja ja vastailemassa tuhanteen typerään kysymykseen päivässä, mutta nuo on LAPSEN KEHITYKSEN parhaaksi. Luulisi miehellä olevan jonkin verran kiinnostusta asiaan? Tai ainakin ilmaista lapsen äidille että onpa kiva kun sinä otat isomman roolin lapsen kehityksessä, kun omat aivot ei tainnut ikinä kehittää kykyä ajatella omaa jälkikasvua.
Kyllä se lapsi myös kasvaa vaikka sen lykkää tabletin eteen, mutta tuota viljaa pääsee sitten kylvämään kouluiässä ja vanhemmalla iällä (miksi lapsi ei kehity? miksi ei ole sanavarastoa? miksi ei ole lahjoja? miksi lapsi on niin tyhmä ja kunnianhimoton? jne).
Mistä ihmeestä näitä tunnevammaisia ja aidan matalimmasta kohdasta hyppijöitä oikein sikiää?
Juu, kyllä se yksivuotiaan raahaaminen muskariin määrittää koko sen loppuelämän ja siitä tulee nyt lapsinero aloittajan pyhän äitiyden avulla.
Itse katsoin tuollaista samanlaista kuviota aivan liian monta vuotta.
Mies teki uraa, suuntasi ja antoi kaiken energiansa työlleen, työkavereilleen. Kotona odottivat lapset, joiden kanssa teki vain pakolliset pienet hiekkalaatikkopyrähdykset - nekin puhelimen kanssa päivittäen sometilejään #isähoitaa. Tosiasiassa minä hoidin yötä päivää. Lasten kiistat, itkut, murheet, painajaisyöt, korvakipupäivystyskäynnit, lastentaudit, siivoamiset, pyykkäämiset, ruuat jne. Silloinkin kun pääsin töihin. Se olin aina minä, joka joutui/sai käydä hakemassa kipeäksi tulleen lapsen pois tai olla kipeän lapsen kanssa kotona jne. Mies ei koskaan.
Joku viisasteli tyyliin että pitääkö niitä lapsia tehdä miehelle joka on tuollainen, että eikö muka aiemmin näkynyt minkälainen on. Kuule, kun ei näkynyt. Ja kun osaa puhua, luvata ja vakuuttaa. Että kyllä minä hoidan ja vastaan ja huollan.
Sitä odotan yhä. Tai lähinnä lapseni odottavat. Eivät usko sitä päivää tulevan ikinä.
Usean vuoden ajan minulla oli kolmen synnytetyn lapsen lisäksi myös neljäs. Se, että liikkeelle lähdettäessä seurustelusuhteessa on kaksi tasavertaista ihmistä, kumppania, niin ajan kuluessa kumppanuus häviää toisen heittäytyessä huollettavaksi ja keskittyessä vain omaan elämään, ajaa ihmiset lapsiperheissä toisistaan eroon. Toisen ihmisen itsekkyys ja sen myötä joustamattomuus ja näin ollen tilanteiden ymmärtämättömyys. Silloin, kun perhe perustetaan, pitää myös ymmärtää, että se perhe on ykkönen ja sille pitää osata järjestää aikaa. Siinä ei puntarissa paljoa paina kun vain yksin sitä yrittää.
En osaa sanoa mitä teet, ap, mutta osaan sanoa, että tiedän mitä se on ja miltä se tuntuu. Itse tein omat ratkaisuni. Mieti, mitä haluat elämältäsi. Mieti, mitä se on nyt ja riittääkö se sinulle. Vaakakupissa painaa myös se, oletko tyytyväinen, onnellinen, koska se heijastuu lapsiisi suuresti.
Puhukaa, jos puheyhteyttä on. Pariterapiaan, jos tahtoa on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
mistä aloittaja on itse ikinä kiittänyt miestään?
varsinkin kun pitää haukkua sitä miestä oikein netissäkin?
Ap ei hauku miestään tässä aloituksessa. Kukaan ei tiedä haukkuuko tai kiittääkö muuten.
Mutta tässä ei ole kyse ap:sta eikä miehestä vaan lapsesta, jolla olisi oikeus saada isältään huomiota ja hoivaa. Riippumatta siitä minkä verran äiti kiittää isää.
Se mies käy edelleenkin siellä töissä, ja elättää tätä muumilauluäippyliä.
Millä perusteella? Aloituksessa lukee että ap käy töissä itse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuli taas varmaan ihan puskista millainen mies on, ihan sataprosenttisesti muuttui käytös ja persoona lapsen synnyttyä? Höpö höpö, tiesit ettei miehestä ole mihinkään, ei ennenkään lasta tehnyt tai osallistunut mihinkään, mutta ajattelit silti että kyllä se lapsi sitten herättää miehen välittämään. Tee nyt vielä toinen kerran läksit.
Jotkut on sitten pöljiä.
Kuule. Kyllä tuli puskista millainen isä mies on. Ennen lasta teki kotitöitä ja edelleen tekee, ei niiden suhteen ole muuttunut mutta ei kotitöistä voi ennustaa millainen isä tulee olemaan. Lupasi pitää pitkän isyysloman hoitaakseen vauvaa mutta keskeytti sen kesken. Miten olisin tämän voinut arvata? Ei ole ennen lomia keskeyttänyt. Ap
Oletko vieläkään itse töissä?
Onhan se kamalan rankkaa laulaa muumilauluja kotona. Ihan hirveä kohtalo naisella.
Tässä kohdin viimeistään paljastit itsesi, kun kalahtikin omaan nilkkaan. Olet siis samanlainen kuin tässä ketjussa parjatut pallittomat miehet, joka ei kestäisi viikonloppuakaan yksin pienen lapsen kanssa.
Meillä peruste jatkuville ylitöille 1,5-vuotiaaksi oli se, että isomman lapsen kanssa on kivempi puuhailla. No onhan se nyt selvää, mutta kukahan sen muksun 24/7 hoitaa siiheksi, kun on miehen mielestä sopiva ikä alkaa tekemään asioita yhdessä? 🤣
Hyvin harvasta miehestä on isäksi.
Voisin itsekin alkaa tekemään enemmän ylitöitä ja sanoa että "kun on kivempi tulla kotiin kun ruoka on jo valmiina ja siivoukset hoidettu" eli sen jälkeen kun ne on tehty Jonkun Muun toimesta. Paljon kivempi olla kun noita ei tarvitse enää tehdä, ja miksi ihmeessä kumppani on niin myrtsinä kun eikö se näy että koti on jo siisti ja ruokakin on jo tehty?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
mistä aloittaja on itse ikinä kiittänyt miestään?
varsinkin kun pitää haukkua sitä miestä oikein netissäkin?
Ap ei hauku miestään tässä aloituksessa. Kukaan ei tiedä haukkuuko tai kiittääkö muuten.
Mutta tässä ei ole kyse ap:sta eikä miehestä vaan lapsesta, jolla olisi oikeus saada isältään huomiota ja hoivaa. Riippumatta siitä minkä verran äiti kiittää isää.
Joo, mutta se puolison kiittäminen ja arvostaminen on tärkeää parisuhteen ja perheen dynamiikan osalta. Miehille vauva-aika on vaikeampaa kun he eivät ole pystyneet totuttelemaan uuteen tulokaiseen 9 kk:n ajan ja sitten synnytyksen ja imetyksen kautta. Kehuminen vahvistaa myös miehen itsetuntoa ja myönteisiä käytömalleja (vastuunotto, rutiineista selviäminen jne.)
Kyllä minä voin myöntää nuorehkona isänä tehneeni virheitä kun lapset oli pieniä. Ei ne nyt pahimpia olleet, hoidin kyllä yöheräilyjä (pl. imetys), leikin lasten kanssa, vein ulos jne. Tosin ei puolisokaan tosin helpoimmasta päästä ollut (ei juuri kehunut tai kiittänyt, palautetta kyllä riitti).
Jos mies muuten on kunnollinen niin kissa pöydälle. Osa miehistä ryhdistäytyy kun lapset kasvaa ja oppii puhumaan ja heidän kanssaan on helpompi kommunikoida.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
mistä aloittaja on itse ikinä kiittänyt miestään?
varsinkin kun pitää haukkua sitä miestä oikein netissäkin?
Ap ei hauku miestään tässä aloituksessa. Kukaan ei tiedä haukkuuko tai kiittääkö muuten.
Mutta tässä ei ole kyse ap:sta eikä miehestä vaan lapsesta, jolla olisi oikeus saada isältään huomiota ja hoivaa. Riippumatta siitä minkä verran äiti kiittää isää.
miksi sen miehen pitäisi sitten kiitellä ja kumartaa aloittajaa?
Vierailija kirjoitti:
Itse katsoin tuollaista samanlaista kuviota aivan liian monta vuotta.
Mies teki uraa, suuntasi ja antoi kaiken energiansa työlleen, työkavereilleen. Kotona odottivat lapset, joiden kanssa teki vain pakolliset pienet hiekkalaatikkopyrähdykset - nekin puhelimen kanssa päivittäen sometilejään #isähoitaa. Tosiasiassa minä hoidin yötä päivää. Lasten kiistat, itkut, murheet, painajaisyöt, korvakipupäivystyskäynnit, lastentaudit, siivoamiset, pyykkäämiset, ruuat jne. Silloinkin kun pääsin töihin. Se olin aina minä, joka joutui/sai käydä hakemassa kipeäksi tulleen lapsen pois tai olla kipeän lapsen kanssa kotona jne. Mies ei koskaan.Joku viisasteli tyyliin että pitääkö niitä lapsia tehdä miehelle joka on tuollainen, että eikö muka aiemmin näkynyt minkälainen on. Kuule, kun ei näkynyt. Ja kun osaa puhua, luvata ja vakuuttaa. Että kyllä minä hoidan ja vastaan ja huollan.
Sitä odotan yhä. Tai lähinnä lapseni odottavat. Eivät usko sitä päivää tulevan ikinä.
Usean vuoden ajan minulla oli kolmen synnytetyn lapsen lisäksi myös neljäs. Se, että liikkeelle lähdettäessä seurustelusuhteessa on kaksi tasavertaista ihmistä, kumppania, niin ajan kuluessa kumppanuus häviää toisen heittäytyessä huollettavaksi ja keskittyessä vain omaan elämään, ajaa ihmiset lapsiperheissä toisistaan eroon. Toisen ihmisen itsekkyys ja sen myötä joustamattomuus ja näin ollen tilanteiden ymmärtämättömyys. Silloin, kun perhe perustetaan, pitää myös ymmärtää, että se perhe on ykkönen ja sille pitää osata järjestää aikaa. Siinä ei puntarissa paljoa paina kun vain yksin sitä yrittää.
En osaa sanoa mitä teet, ap, mutta osaan sanoa, että tiedän mitä se on ja miltä se tuntuu. Itse tein omat ratkaisuni. Mieti, mitä haluat elämältäsi. Mieti, mitä se on nyt ja riittääkö se sinulle. Vaakakupissa painaa myös se, oletko tyytyväinen, onnellinen, koska se heijastuu lapsiisi suuresti.
Puhukaa, jos puheyhteyttä on. Pariterapiaan, jos tahtoa on.
Oikein kolme lasta piti vääntää noin paskalle miehelle?
No olisiko vaikka että mies hoitaisi omaa lastaan?