Lue keskustelun säännöt.
Mies ei suostunut heittämään teiniä kouluun samalla kun meni töihin. Voi h*lkkari kun ottaa päähän.
21.05.2021 |
Teini myöhästyi bussista. Miehen mukaan jos on varaa myöhästyä, on varaa myös pyöräillä kouluun. On tosi tarkka auton käytöstä ja menee itsekin koulun viereen töihin yleensä aina pyörällä (7km suunta). Nyt kun on kaatosade nin ajatteli ITSE mennä autolla mutta ei v*ttu halunnu ottaa poikaa kyytiin että oppii olemaan. Lähti vittumaisesti töihin ja poika lähti kyyneliä nieleskellen kouluun. V*tuttaa niin paljon teinin puolesta. Milloin tostakin ukosta tuli noin itsekäs p*skapää? Hyvä fiilis varmaa kaikilla illalla.
Kommentit (507)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ite jos bussista myöhästyin niin menin kyllä ihan vaan seuraavalla.
Niitä koulukyytibussejahan meneekin minuutin välein :)
Haloo...
No en kyllä sanonut menneeni minuutin välein?
Jossain maaseudulla niitä busseja menee tasan se yksi aamulla. Ymmärrätkö nyt?
Niin, entäs sitten? Miksi teini ei voi pyöräillä kouluunsa, vaan pitää laiskana kulkea bussin tai hlöauton kyydissä? Paapomisella saa erityisherkkiä nuoria aikuisia, joiden mielenterveys pettää heti ensimmäisestäkin pettymyksetä tai vastoinkäymisestä.
Eli isänsä kaltainen laiskimus on kasvamassa. Ei pyöräily kelpaa.
Koko ongelmaahan ei olisi, jos isä ei olisi tuommoinen pullamössö-vätys joka ei viitsi sateessa pyöräillä. Sitten olisivat pyöräilleet isä ja poika, poika olisi saanut "opetuksen" mitä seuraa jos myöhästyy bussista, ilman että pitäisi isäänsä ilkeänä kiusaajana. Win-win. Mutta mies oli vätys ja halusi mennä autolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaapa niin tutulta, valitettavasti.
Exäni teki ja tekee tuollaista yhä lapsilleen, sillä seurauksella, että lapset itse ovat vähentäneet tuntuvasti isänsä kanssa olemista ja on kuulema viimeinen vaihtoehto avunpyytämiselle.Exäni pystyy töitänsä sumplimaan tarvittaessa hyvinkin ja niin ollen liikkumistaan - aktiivinen autoilija kun on, tosin esim. esikoisensa (16v.) pääsy kouluunsa hankalien julkisten kulkuyhteyksien takia usean kymmenen kilometrin päähän ei kuulu hänen joustovaraansa. Niinpä minä, ja siunattu työnantajani ymmärtäen, kyyditsin lapseni kouluun niinä päivinä, jolloin julkiset yhteydet eivät kohdanneet koululaisen liikkumisentarvetta. Exäni mielestä asia ei kuulu hänelle millään tavalla, "se on voi voi" - lause on kuulema hyvin usein käytössä, kun lapset erehtyvät isältään pyytämään ylipäätänsä mitään apua.
Älä anna miehesi jyrätä lastaan, vaikka taidan toisaalta jollakin lailla tajuta mikä hänelläkin tuossa takana oli: jokainen ottakoon vastuuta teoistaan ja pärjätköön itse. Kuitenkin sitä joustonvaraa on hyvä olla olemassa käytännön näyttöön asti ehdottomalla luonteellakin.
Tsemppiä!
Tuo mainitsemasi ajatus pätee ehkä jossain määrin aikuisiin, mutta ei MISSÄÄN NIMESSÄ lapsiin. Se on lasten kohdalla kaltoinkohtelua. Jättämistä oman onnensa nojaan. Tuen ja turvan puuttumista. Luottamussuhteen puuttumista. Minusta se on sairasta vallankäyttöä heikompiin, kun tehtävä olisi tukea ja turvata kasvua ja kehitystä.
Juuri näin. Itse asiassa olen sitä mieltä, että edes aikuisten ei tarvitse pärjätä aina ja sataprosenttisesti omillaan. Sellainen kova, individualistinen asenneilmapiiri on taatusti suuremmassa roolissa suomalaisten mielenterveysongelmiin kuin uskottekaan. Jokainen tarvitsee silloin tällöin apua jossakin ja tuollainen "en auta, opitpahan olemaan!" -asenne on todella itsekäs ja idioottimainen. Jos tuolla tavalla asennoituu muiden avunpyyntöihin, niin ei tarvitse ihmetellä, jos ei itse saa keneltäkään apua ollessaan pinteessä.
Ihan ihme käytöstä. Auttaako se miehelle sanominen sitten mitään, vaikka minkä "sodan" aloittaisi?
Ihmettelen myös osan tarvetta "näpäyttää" teiniä myöhästelystä, eli näin olisi tapahtunut ehkä silloin, jos ei olisi ollut kaatosade tms. Ihme lyttäämismeiningillä sitä sitten kasvatetaan. Ei mikään ihme, että täällä on tätä henkistä pahoinvointia niin paljon ja lapset voivat huonosti, varsinkin erityisherkät tai muuten herkät ihmiset.
Jos lapsi myöhästelee tai on jotain muita juttuja, niin ehkä kannattaisi miettiä syytä tällekin asialle (joskus kai kuka tahansa voi myöhästyä, joten armollisuutta tähänkin), keskustella lapsen kanssa ja puuttua niihin syihin ja TUKEA lasta kohti toisenlaista toimintatapaa ja antaa ne elämäneväät jatkoa ajatellen, että pärjää myöhemmin omillaankin.
Hirveän moni täällä on ymmärtänyt vanhemmuuden väärin. On nimenomaa vanhemman vastuu ja asia opettaa lasta käyttäytymään oikein. Joskus vanhemman on oltava se paha poliisi, joka ei kaikkea lapsen perseilyä katso läpi sormien ilman seuraamuksia.
Oliko kyydin evääminen paska juttu? Lyhyellä aikavälillä kyllä, pitkällä ei. Teinipojat varsinkin uskovat ja ymmärtävät vain auktoriteettia ja sitä, että teoista joutuu kantamaan vastuuta. Jos auktoriteettia ei ole tai sitä ei käytetä, niin lapsi sopeutuu siihenkin ja alkaa käyttäytymää sen mukaisesti.
Jos lapsi yhden pyöräreissun takia loppuelämäkseen katkeroituu, niin vika on lapsessa ja teissä vanhemisssa. Käytte asian myöhemmin läpi ja selitätte miksi kyytiä ei annettu. Kyllä teini ymmärtää, kun selitätte.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ite jos bussista myöhästyin niin menin kyllä ihan vaan seuraavalla.
Niitä koulukyytibussejahan meneekin minuutin välein :)
Haloo...
No en kyllä sanonut menneeni minuutin välein?
Jossain maaseudulla niitä busseja menee tasan se yksi aamulla. Ymmärrätkö nyt?
Niin, entäs sitten? Miksi teini ei voi pyöräillä kouluunsa, vaan pitää laiskana kulkea bussin tai hlöauton kyydissä? Paapomisella saa erityisherkkiä nuoria aikuisia, joiden mielenterveys pettää heti ensimmäisestäkin pettymyksetä tai vastoinkäymisestä.
Kyse oli 7km matkasta kaatosateessa, kuinka moni aikuinen pyöräilee semmoisen ilomielin? Varsinkin jos toinen perheenjäsen olisi menossa saman matkan autolla, mutta ei halua ottaa kyytiin? Eipä tuo perheen mieskään halunnut sitä matkaa pyöräillä, kun oli niin ikävä ilma.
Eri asiahan se olisi, jos lapsi olisi vaatimassa aina vanhempaa heittämään johonkin parin kilometrin päähän, mutta nyt kyse on oikeasti suht pitkästä matkasta huonolla säällä ja toinen ajoi saman matkan autolla joka tapauksessa.
Onko 7 km mielestäsi pitkä matka kulkea pyörällä?? Huoh.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaapa niin tutulta, valitettavasti.
Exäni teki ja tekee tuollaista yhä lapsilleen, sillä seurauksella, että lapset itse ovat vähentäneet tuntuvasti isänsä kanssa olemista ja on kuulema viimeinen vaihtoehto avunpyytämiselle.Exäni pystyy töitänsä sumplimaan tarvittaessa hyvinkin ja niin ollen liikkumistaan - aktiivinen autoilija kun on, tosin esim. esikoisensa (16v.) pääsy kouluunsa hankalien julkisten kulkuyhteyksien takia usean kymmenen kilometrin päähän ei kuulu hänen joustovaraansa. Niinpä minä, ja siunattu työnantajani ymmärtäen, kyyditsin lapseni kouluun niinä päivinä, jolloin julkiset yhteydet eivät kohdanneet koululaisen liikkumisentarvetta. Exäni mielestä asia ei kuulu hänelle millään tavalla, "se on voi voi" - lause on kuulema hyvin usein käytössä, kun lapset erehtyvät isältään pyytämään ylipäätänsä mitään apua.
Älä anna miehesi jyrätä lastaan, vaikka taidan toisaalta jollakin lailla tajuta mikä hänelläkin tuossa takana oli: jokainen ottakoon vastuuta teoistaan ja pärjätköön itse. Kuitenkin sitä joustonvaraa on hyvä olla olemassa käytännön näyttöön asti ehdottomalla luonteellakin.
Tsemppiä!
Tuo mainitsemasi ajatus pätee ehkä jossain määrin aikuisiin, mutta ei MISSÄÄN NIMESSÄ lapsiin. Se on lasten kohdalla kaltoinkohtelua. Jättämistä oman onnensa nojaan. Tuen ja turvan puuttumista. Luottamussuhteen puuttumista. Minusta se on sairasta vallankäyttöä heikompiin, kun tehtävä olisi tukea ja turvata kasvua ja kehitystä.
Juuri näin. Itse asiassa olen sitä mieltä, että edes aikuisten ei tarvitse pärjätä aina ja sataprosenttisesti omillaan. Sellainen kova, individualistinen asenneilmapiiri on taatusti suuremmassa roolissa suomalaisten mielenterveysongelmiin kuin uskottekaan. Jokainen tarvitsee silloin tällöin apua jossakin ja tuollainen "en auta, opitpahan olemaan!" -asenne on todella itsekäs ja idioottimainen. Jos tuolla tavalla asennoituu muiden avunpyyntöihin, niin ei tarvitse ihmetellä, jos ei itse saa keneltäkään apua ollessaan pinteessä.
Tismalleen näin! Mielestäni on myös niin, että yhtälailla se vie aikuisenkin luottamusta ja on kaltoinkohtelua, jos aikuinenkin jätetään oman onnensa nojaan tai autetaan puutteellisesti. Tukea ja turvaa tarvitsee kyllä varmaan aikuisenakin kaikki, ellei sitten omasta tahdosta ole erakkoluonne tms.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi kun tuli paha mieli pojan puolesta, onpa kivaa "koulutusta" isältä. Tuo on jo silkkaa kiusantekoa, jos itse menee samaan suuntaan eikä voi ottaa kyytiin.
Antaisin kyllä mielipiteeni asiasta aika painavaan sävyyn.
Mielipiteen?
Ero olisi tuossa oikea teko.
Sairasta kiusaamista. Ei ihan terve kaveri kyseessä!
Ai mitä vanhempien avioero auttaisi lasta? Sama isä hänellä edelleen olisi. Onpahan järkeilyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vallankäyttöä, joka opettaa teinille mitä? Että perheenjäsenet ei auta toisiaan, kun toinen tarvisi apua? Idiootti isä. Pitäisin huolen, että olisi viimeinen kerta ja pyytäisi teiniltä anteeksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ite jos bussista myöhästyin niin menin kyllä ihan vaan seuraavalla.
Niitä koulukyytibussejahan meneekin minuutin välein :)
Haloo...
No en kyllä sanonut menneeni minuutin välein?
Jossain maaseudulla niitä busseja menee tasan se yksi aamulla. Ymmärrätkö nyt?
Niin, entäs sitten? Miksi teini ei voi pyöräillä kouluunsa, vaan pitää laiskana kulkea bussin tai hlöauton kyydissä? Paapomisella saa erityisherkkiä nuoria aikuisia, joiden mielenterveys pettää heti ensimmäisestäkin pettymyksetä tai vastoinkäymisestä.
Kyse oli 7km matkasta kaatosateessa, kuinka moni aikuinen pyöräilee semmoisen ilomielin? Varsinkin jos toinen perheenjäsen olisi menossa saman matkan autolla, mutta ei halua ottaa kyytiin? Eipä tuo perheen mieskään halunnut sitä matkaa pyöräillä, kun oli niin ikävä ilma.
Eri asiahan se olisi, jos lapsi olisi vaatimassa aina vanhempaa heittämään johonkin parin kilometrin päähän, mutta nyt kyse on oikeasti suht pitkästä matkasta huonolla säällä ja toinen ajoi saman matkan autolla joka tapauksessa.
Onko 7 km mielestäsi pitkä matka kulkea pyörällä?? Huoh.
Teini-ikäiselle se on, jos hiki haisee luokassa ja pitää olla pitkä päivä märillä vaatteilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onpas taas sikamiehiä liikkeellä näin viikonlopun kunniaksi. Tuleeko ennen yhdeksää alle vai yli 5 miesvihaketjua?
vedä käteen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miks se oli menossa julkisilla alunperin, jos isällä oli autolla sama suunta?
No eihän se isä tietenkään anna autokyytiä lapselleen, herranen aika. Pitäähän miehen näyttää mahtinsa lapselle, että kuka on herra talossa.
Hienoa sarkasmia, mutta miksei auktoriteettiasemaa saa näyttää? Ei varmaan kiinnosta kunnioittaa paljon muitakaan auktoriteetteja elämässä, jos vanhemmatkin ovat jotain muovailtavaa taikinaa lasten edessä.
Auktoriteettiaseman saa näytettyä muutenkin kuin noin. Tuollaiset tyypit ovat sitten itseään mahtavampien edessä nurinpäin, kun eivät osaa olla normaalisti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hirveän moni täällä on ymmärtänyt vanhemmuuden väärin. On nimenomaa vanhemman vastuu ja asia opettaa lasta käyttäytymään oikein. Joskus vanhemman on oltava se paha poliisi, joka ei kaikkea lapsen perseilyä katso läpi sormien ilman seuraamuksia.
Oliko kyydin evääminen paska juttu? Lyhyellä aikavälillä kyllä, pitkällä ei. Teinipojat varsinkin uskovat ja ymmärtävät vain auktoriteettia ja sitä, että teoista joutuu kantamaan vastuuta. Jos auktoriteettia ei ole tai sitä ei käytetä, niin lapsi sopeutuu siihenkin ja alkaa käyttäytymää sen mukaisesti.
Jos lapsi yhden pyöräreissun takia loppuelämäkseen katkeroituu, niin vika on lapsessa ja teissä vanhemisssa. Käytte asian myöhemmin läpi ja selitätte miksi kyytiä ei annettu. Kyllä teini ymmärtää, kun selitätte.
No selitäpä sinä miksi kyytiä ei annettu? Tästä skenaariosta tiedetään, että ”Teini myöhästyi bussista. Miehen mukaan jos on varaa myöhästyä, on varaa myös pyöräillä kouluun (7km suunta). Nyt kun on kaatosade nin mies ajatteli ITSE mennä autolla mutta ei v*ttu halunnu ottaa poikaa kyytiin että oppii olemaan.”
Ei tiedetä oliko teinin myöhästyminen vahinko vai tahallinen, ensimmäinen kerta koskaan tai toistuva tapa eli tämä perusteella ole hyvä ja perustele miksi isä teki kuten hyvä vanhempi tekisi?
Vierailija kirjoitti:
Hirveän moni täällä on ymmärtänyt vanhemmuuden väärin. On nimenomaa vanhemman vastuu ja asia opettaa lasta käyttäytymään oikein. Joskus vanhemman on oltava se paha poliisi, joka ei kaikkea lapsen perseilyä katso läpi sormien ilman seuraamuksia.
Oliko kyydin evääminen paska juttu? Lyhyellä aikavälillä kyllä, pitkällä ei. Teinipojat varsinkin uskovat ja ymmärtävät vain auktoriteettia ja sitä, että teoista joutuu kantamaan vastuuta. Jos auktoriteettia ei ole tai sitä ei käytetä, niin lapsi sopeutuu siihenkin ja alkaa käyttäytymää sen mukaisesti.
Jos lapsi yhden pyöräreissun takia loppuelämäkseen katkeroituu, niin vika on lapsessa ja teissä vanhemisssa. Käytte asian myöhemmin läpi ja selitätte miksi kyytiä ei annettu. Kyllä teini ymmärtää, kun selitätte.
Mitkä "te" selitätte? Mieshän sen saa selittää. Ainut järkevä selitys tuohon on, että mies on mulk ku mutta se on varmasti kaikilla jo tiedossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hirveän moni täällä on ymmärtänyt vanhemmuuden väärin. On nimenomaa vanhemman vastuu ja asia opettaa lasta käyttäytymään oikein. Joskus vanhemman on oltava se paha poliisi, joka ei kaikkea lapsen perseilyä katso läpi sormien ilman seuraamuksia.
Oliko kyydin evääminen paska juttu? Lyhyellä aikavälillä kyllä, pitkällä ei. Teinipojat varsinkin uskovat ja ymmärtävät vain auktoriteettia ja sitä, että teoista joutuu kantamaan vastuuta. Jos auktoriteettia ei ole tai sitä ei käytetä, niin lapsi sopeutuu siihenkin ja alkaa käyttäytymää sen mukaisesti.
Jos lapsi yhden pyöräreissun takia loppuelämäkseen katkeroituu, niin vika on lapsessa ja teissä vanhemisssa. Käytte asian myöhemmin läpi ja selitätte miksi kyytiä ei annettu. Kyllä teini ymmärtää, kun selitätte.
Montako lasta sinä olet kasvattanut aikuiseksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ite jos bussista myöhästyin niin menin kyllä ihan vaan seuraavalla.
Niitä koulukyytibussejahan meneekin minuutin välein :)
Haloo...
No en kyllä sanonut menneeni minuutin välein?
Jossain maaseudulla niitä busseja menee tasan se yksi aamulla. Ymmärrätkö nyt?
Niin, entäs sitten? Miksi teini ei voi pyöräillä kouluunsa, vaan pitää laiskana kulkea bussin tai hlöauton kyydissä? Paapomisella saa erityisherkkiä nuoria aikuisia, joiden mielenterveys pettää heti ensimmäisestäkin pettymyksetä tai vastoinkäymisestä.
Kyse oli 7km matkasta kaatosateessa, kuinka moni aikuinen pyöräilee semmoisen ilomielin? Varsinkin jos toinen perheenjäsen olisi menossa saman matkan autolla, mutta ei halua ottaa kyytiin? Eipä tuo perheen mieskään halunnut sitä matkaa pyöräillä, kun oli niin ikävä ilma.
Eri asiahan se olisi, jos lapsi olisi vaatimassa aina vanhempaa heittämään johonkin parin kilometrin päähän, mutta nyt kyse on oikeasti suht pitkästä matkasta huonolla säällä ja toinen ajoi saman matkan autolla joka tapauksessa.
Onko 7 km mielestäsi pitkä matka kulkea pyörällä?? Huoh.
Tivaisitko tätä samaa myös siltä mieheltä, jota ei pyöräily kiinnostanut aamulla?
Sun poika itkee sateen takia?? Ei oo koskaan sitten kuullu sateenvarjosta?
Minkälainen pullamössökasvatus teillä oikeen on?
Ei tuu pärjään intissä, hänen kohdalla voi suoraa hakea jo vapautusta.
P.s. kävely on hyötyliikuntaa!
Vierailija kirjoitti:
Sun poika itkee sateen takia?? Ei oo koskaan sitten kuullu sateenvarjosta?
Minkälainen pullamössökasvatus teillä oikeen on?
Ei tuu pärjään intissä, hänen kohdalla voi suoraa hakea jo vapautusta.
P.s. kävely on hyötyliikuntaa!
Miksi et oppinut lukemaan aikoinaan?
Vierailija kirjoitti:
Olisin tilannut sille taksin.
Voi jeesus!! Ja sit ihmetellään, kun nuoret on rapakunnossa.
Joko se itkuntuhertaja nyhväke on polkenut kotiin?
Minä ymmärsin tilanteen näin: normaalisti isä menee pyörällä töihin ja poika pyörällä tai bussilla. Nyt oli huono ilma, joten poika aikoi mennä bussilla ja isä autolla. Poika myöhästyi bussista ja oli jo siitä harmissaan, jolloin isä ilmoitti että siinäpähän pyöräilet sitten sateessa. Poika oli ensin harmissaan omasta myöhästymisestä ja sai isältä haukut päälle, ja lisäksi isä päätti antaa "opetuksen" ja kieltäytyi ottamasta poikaa kyytiin, vaikka olisi ollut sama matka.
No, totuutta emme tiedä, myöhästyikö poika omaa laiskuuttaan ja onko kyseessä toistuva tapa olla aina myöhässä, kulkeeko hän oikeasti yleensä bussilla vai pyörällä, onko se isän työpaikka oikeasti ihan koulun lähellä vai olisiko koulun kautta koukkaaminen tehnyt isälle ylimääräisen lenkin. Kuitenkin, ap:n kuvauksen perusteella mies vaikuttaa kyllä ihan suuren luokan kusipäältä. Onneksi äiti sentään on empaattinen ja toivon mukaan oppisi pitämään omia ja lasten puolia jos isä yrittää kyykyttää ja näpäytellä. Ei tuommoisesta "opetuksesta" ole oikeasti edes mitään hyötyä, ellei kyseessä ole jatkuva tahallinen hidastelu ja myöhästely, ja silloinkin tuo on melko ilkeiltä olla ottamatta kyytiin kun on sama matka.