Kyllä tämä pakkoruotsittaminen alkaa saada aina vaan surkuhupaisampia piirteitä... "Suuri osa opiskelijoista ei osaa edes alkeita, siis persoonapronomineja (minä, sinä, hän jne.) ja tavallisimpia muita sanoja kuten olla- tai tehdä-verbejä."
Kuinka pitkään tästä "keisarin uusista vaatteista" pidetään kiinni? Tuokin kirjoittaja ehdottaa ratkaisuksi LISÄÄ PAKKORUOTSIA, vaikka oikea ratkaisu olisi lopettaa tuo järjetön poliittinen pakkoaine kokonaan.
https://www.ts.fi/lukijoilta/5314619/Ruotsin+opetuksen+hidas+kuolema
Kommentit (311)
Onko pömppämaha apn lievästi kehitysvammainen vaimo kussut taas housuunsa?
Vierailija kirjoitti:
En voi muuta kuin hämmästellä näiden pakkoruotsin puolustajien yksisilmäisyyttä.
Siis ilmeisesti suomenruotsalaiseen kulttuuriin kuluu edelleen ylenkatse ja elitismi suomalaisia kohtaan. Kai he on jo äidinmaidossa imeneet sen asenteen, että suomenruotsalaiseen kulttuuriin ja identiteettiin kuuluu olla suomenkielisten palveltavana ja suomenkielisten alistaminen pakkoruotsilla.
Että suomenruotsalainen identiteetti ja kulttuuri on pohjimmiltaan vain elitismiä ja alistamista suomenkielisiä kohtaan kuten muutama sata vuotta aikaisemmin.
Jos suomenkielisiä simputtava pakkoruotsi ja virkamiesruotsi poistettais sekä myös ruotsinkielisten kiintiöpaikat yliopistoihin ja korkeakouluihin niin mitä jäisi jäljelle suomenruotsalaisen identiteetistä?
heidän oma "rakas" äidinkieli on heille loppujen lopuksi vain yksi kätevä väline alistaa suomalaisia.
Jep. Muistan kun joku ruotsinkielinen poliitikko lipsautti aika suoraan sen, että suomenkieliset pitää pakkoruotsittaa palveluammatteihin ja ruotsinkieliset hakeutuvat tehtäviin, jotka kantavat kulttuuria tjsp.
Itse en osaa muuta kuin kerto-, jako-, plus,- ja miinuslaskut ja osaan laskea päässä murtolukuja ja prosentteja omalla menetelmälläni. En tajua edes mikä on ensimmäisen asteen yhtälö:D. Puhumattakaan joistain fysiikan ja kemian asioista - tietenkin kaikesta jää jotain muistijälkiä. Mistään muustakaan ei muista vuoden opintojen loputtua mitään. Koulussa ei opeteta kielten puhumista. Joo, ja edelliselle terveisiä että pakkomatematiikka pilaa tänäkin keväänä usean nuoren jatko-opintohaaveet. Toki ruotsia voi vähentää itärajalla ja annetaan vastaavasti ruotsinkielisille suoja-alueita. Mutta ihan kuin elämässä ei olisi tuhat tärkeämpää asiaa. Itseäni v---uttaa kun en osaa tämän paremmin enää kieltä, lähtisin Ruotsiin hoitajaksi kunhan korona asettuu.
Vierailija kirjoitti:
Onko pömppämaha apn lievästi kehitysvammainen vaimo kussut taas housuunsa?
5/5
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko aiheesta tehty tutkimusta?
Kuinka hyvin ihmiset osaavat ruotsia esimerkiksi kahden vuoden kuluttua valmistumisesta, entäpä viiden vuoden kuluttua? Samoin että onko ruotsin kielen osaamiselle ollut tarvetta ja kuinka paljon.
Kuinka paljon ruotsin kielen koulutus maksaa yhteiskunnalle, mitä aineita oppilaat ottaisivat tilalle jos ruotsi ei olisi pakollista, olisiko se jotain jotain hyödyllisempää? Esimerkiksi itärajan lähellä oppilaat luultavasti käyttäisivät mieluummin aikansa esimerkiksi venäjän kielen opiskeluun.
Jos ruotsinkieli halutaan pitää pakollisena, voisiko sen typistää "turismi ruotsi" tyyppiseen ratkaisuun jossa keskityttäisiin enemmän hyödyllisten lauseiden opiskeluun, enemmin kuin kieliopilliseen pohjaan mistä ei ole paljoa hyötyä jos kielen opintoja ei ole mielessä jatkaa. Sama toisinpäin ruotsinkielisillä alueilla tietysti.
Tästä tuli mieleen, että pakkoruotsittajat eivät kainostele suoranaista valehtelua aatettaan puolustaessaan. Nimittäin tosi moni pakkoruotsittaja on retostellut julkisuudessa sillä, että katsokaa nyt, kun Itä-Suomeen tarjottiin kokeilua, että voi lukea venäjää ruotsin tilalla, niin ei siihen halunnut kukaan osallistua. Joten pidetään vaan pakkoruotsi, koska kaikki sitä haluavat kuitenkin opiskella.
No, pakkoruotsittajat tietysti jättävät kertomatta sen pienen yksityiskohdan, että vastoin kokeilun alkuperäistä ideaa, kokeiluun osallistujat eivät olisikaan saaneet vapautusta ruotsista myöhemmissä opinnoissa. Eihän kukaan vanhempi, vaikka kuinka vastustaisi pakkoruotsia, järjestä lapselleen sellaista killeriä, että tie jatko-opintoihin katkeaa sen takia, että on osallistunut tällaiseen kokeiluun.
Yliopistossa voi ilmoittaa äidinkielekseen englannin, jolloinka vapautuu pakkoruotsista :)
Joku voisi pitää pakkoruotsia _hieman_ ehkä rasistisena, koska se koskee vain pottunokkia.
Olet ymmärtänyt väärin. Virkamiespakkoruotsivelvoite ei riipu rekisterissä olevasta äidinkielestä, vaan siitä, millä kielellä on saanut "koulusivistyksensä" eli minkäkielisessä koulussa on aiemmat opintonsa suorittanut.
Onko kovakin kuulustelutilaisuus jossa käydään elämänhistoriaa lävitse? Pitääkö myös luetella vanhempien ja isovanhempien etnisiä taustoja? Auttaako jos lankkaa naaman mustaksi? Sitten ei varmaan tarvitse tehdä pakkoruotsia jos käy kauneusleikkauttamassa itselleen arjalaisen nokan pottunokan tilalle?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko aiheesta tehty tutkimusta?
Kuinka hyvin ihmiset osaavat ruotsia esimerkiksi kahden vuoden kuluttua valmistumisesta, entäpä viiden vuoden kuluttua? Samoin että onko ruotsin kielen osaamiselle ollut tarvetta ja kuinka paljon.
Kuinka paljon ruotsin kielen koulutus maksaa yhteiskunnalle, mitä aineita oppilaat ottaisivat tilalle jos ruotsi ei olisi pakollista, olisiko se jotain jotain hyödyllisempää? Esimerkiksi itärajan lähellä oppilaat luultavasti käyttäisivät mieluummin aikansa esimerkiksi venäjän kielen opiskeluun.
Jos ruotsinkieli halutaan pitää pakollisena, voisiko sen typistää "turismi ruotsi" tyyppiseen ratkaisuun jossa keskityttäisiin enemmän hyödyllisten lauseiden opiskeluun, enemmin kuin kieliopilliseen pohjaan mistä ei ole paljoa hyötyä jos kielen opintoja ei ole mielessä jatkaa. Sama toisinpäin ruotsinkielisillä alueilla tietysti.
Tästä tuli mieleen, että pakkoruotsittajat eivät kainostele suoranaista valehtelua aatettaan puolustaessaan. Nimittäin tosi moni pakkoruotsittaja on retostellut julkisuudessa sillä, että katsokaa nyt, kun Itä-Suomeen tarjottiin kokeilua, että voi lukea venäjää ruotsin tilalla, niin ei siihen halunnut kukaan osallistua. Joten pidetään vaan pakkoruotsi, koska kaikki sitä haluavat kuitenkin opiskella.
No, pakkoruotsittajat tietysti jättävät kertomatta sen pienen yksityiskohdan, että vastoin kokeilun alkuperäistä ideaa, kokeiluun osallistujat eivät olisikaan saaneet vapautusta ruotsista myöhemmissä opinnoissa. Eihän kukaan vanhempi, vaikka kuinka vastustaisi pakkoruotsia, järjestä lapselleen sellaista killeriä, että tie jatko-opintoihin katkeaa sen takia, että on osallistunut tällaiseen kokeiluun.
Yliopistossa voi ilmoittaa äidinkielekseen englannin, jolloinka vapautuu pakkoruotsista :)
Joku voisi pitää pakkoruotsia _hieman_ ehkä rasistisena, koska se koskee vain pottunokkia.
Olet ymmärtänyt väärin. Virkamiespakkoruotsivelvoite ei riipu rekisterissä olevasta äidinkielestä, vaan siitä, millä kielellä on saanut "koulusivistyksensä" eli minkäkielisessä koulussa on aiemmat opintonsa suorittanut.
Onko kovakin kuulustelutilaisuus jossa käydään elämänhistoriaa lävitse? Pitääkö myös luetella vanhempien ja isovanhempien etnisiä taustoja? Auttaako jos lankkaa naaman mustaksi? Sitten ei varmaan tarvitse tehdä pakkoruotsia jos käy kauneusleikkauttamassa itselleen arjalaisen nokan pottunokan tilalle?
Mitä sekoilet? Suomenkielisen peruskoulun ja lukion on käynyt on saanut koulusivistyksensä suomen kielellä ja hänen on sen vuoksi pakko suorittaa virkamiespakkoruotsi yliopistossa/AMK:ssa.
Abdullahin, joka on käynyt koulunsa arabian kielellä, ei tarvitse suorittaa suomalaisessa korkeakoulussa opiskellessaan virkamiespakkoruotsia.
Joku pahantahtoinen henkilö voisi kutsua tätä suomalaisten syrjimiseksi.
Ärsyttää, kun pakkoruotsin vastustajia aina haukutaan persuiksi. Perskele, minä olen pesunkestävä ja lojaali demari 😃
Vierailija kirjoitti:
Ärsyttää, kun pakkoruotsin vastustajia aina haukutaan persuiksi. Perskele, minä olen pesunkestävä ja lojaali demari 😃
Persuilla on aika kova kannatus, koska pakkoruotsin vastustus on aina tutkimuksissa ollut 65-75 %:n luokkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikkien kielten opiskelu kannattaa. Ruotsi ei ole kieliopiltaan mitenkään vaikeaa ja sanastossa paljon samaa englannin kanssa. Sitten on tarvittaessa helppo oppia muut pohjoismaisen kielet kun osaa ruotsia.
Asun kaksikielisellä paikkakunnalla ja halusin aikoinaan valita pitkän ruotsin, koska oli ruotsinkielisiä kavereita niin kiva ymmärtää mitä heillä puhutaan kotona. Enkku tuli silloin vasta yläasteella, ja saksa heti perään 8. luokalla. Hyvin auttoi näihin opiskeluihin kun osasin jo ruotsia hyvin.
Myöhemmin lukiossa luin myös ranskaa, espanja oli vain kerhotasolla valikoimassa. Se harmitti koska juuri espanja tai Italia olisi kiinnostanut enemmän. Vaihto-oppilasvuoden vietin Belgiassa ja oli iloinen yllätys kun flaamin kieli sujui helposti kun osasin ruotsia, englantia ja saksaa 😊
Espanjaakin olen myöhemmin päässyt opiskelemaan ja käyttämään matkailun myötä, saksaa tai ranskaa vain yksittäisiä kertoja. Näistä kielistä ruotsi on se mitä käytän joka päivä, samoin englanti.
Älkää turhaan tuputtako lapsesta asti ennakkoasennetta että ruotsi on tyhmää ja turhaa, se vain tappaa motivaation ja tekee opiskelun hankalaksi.Tässäpä ne kliseisimmät pakkoruotsittajan argumentit tulivatkin. Helppo kieli, minäkin osaan. Portti kaikkiin muihin kieliin. Minulle ollut pari kertaa hyötyä, joten koko kansa vaan pakkoruotsitukseen. Pakkomatematiikka jäi tosin vielä uupumaan, noh, ehkä seuraavassa viestissä.
joo, toi porttiteoria on suuruudenhullu. Eli jos haluat oppia saksaa, ei kannatakkaan hetibsuoraan alkaa opiskelemaan saksaa, vaan ensiksi kannattaa opetella ruotsia???
Jäihän tuosta ne kliseiset, että kun kuitenkin hingut kesätöihin närpiöön poimimaan tomaatteja, niin et voi poimia niitä ilman ruotsinkieltä.
Sitten tietysti oman ruotsinopettajani lemppari :"tapaat ruotsinlaivalla kauniin ruotsalaistytön tai pojan, niin on helpompi tutustua, kun on yhteinen kieli", paitsi että kumpikin puhuu englantia suht. sujuvasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko aiheesta tehty tutkimusta?
Kuinka hyvin ihmiset osaavat ruotsia esimerkiksi kahden vuoden kuluttua valmistumisesta, entäpä viiden vuoden kuluttua? Samoin että onko ruotsin kielen osaamiselle ollut tarvetta ja kuinka paljon.
Kuinka paljon ruotsin kielen koulutus maksaa yhteiskunnalle, mitä aineita oppilaat ottaisivat tilalle jos ruotsi ei olisi pakollista, olisiko se jotain jotain hyödyllisempää? Esimerkiksi itärajan lähellä oppilaat luultavasti käyttäisivät mieluummin aikansa esimerkiksi venäjän kielen opiskeluun.
Jos ruotsinkieli halutaan pitää pakollisena, voisiko sen typistää "turismi ruotsi" tyyppiseen ratkaisuun jossa keskityttäisiin enemmän hyödyllisten lauseiden opiskeluun, enemmin kuin kieliopilliseen pohjaan mistä ei ole paljoa hyötyä jos kielen opintoja ei ole mielessä jatkaa. Sama toisinpäin ruotsinkielisillä alueilla tietysti.
Tästä tuli mieleen, että pakkoruotsittajat eivät kainostele suoranaista valehtelua aatettaan puolustaessaan. Nimittäin tosi moni pakkoruotsittaja on retostellut julkisuudessa sillä, että katsokaa nyt, kun Itä-Suomeen tarjottiin kokeilua, että voi lukea venäjää ruotsin tilalla, niin ei siihen halunnut kukaan osallistua. Joten pidetään vaan pakkoruotsi, koska kaikki sitä haluavat kuitenkin opiskella.
No, pakkoruotsittajat tietysti jättävät kertomatta sen pienen yksityiskohdan, että vastoin kokeilun alkuperäistä ideaa, kokeiluun osallistujat eivät olisikaan saaneet vapautusta ruotsista myöhemmissä opinnoissa. Eihän kukaan vanhempi, vaikka kuinka vastustaisi pakkoruotsia, järjestä lapselleen sellaista killeriä, että tie jatko-opintoihin katkeaa sen takia, että on osallistunut tällaiseen kokeiluun.
Yliopistossa voi ilmoittaa äidinkielekseen englannin, jolloinka vapautuu pakkoruotsista :)
Joku voisi pitää pakkoruotsia _hieman_ ehkä rasistisena, koska se koskee vain pottunokkia.
Olet ymmärtänyt väärin. Virkamiespakkoruotsivelvoite ei riipu rekisterissä olevasta äidinkielestä, vaan siitä, millä kielellä on saanut "koulusivistyksensä" eli minkäkielisessä koulussa on aiemmat opintonsa suorittanut.
Onko kovakin kuulustelutilaisuus jossa käydään elämänhistoriaa lävitse? Pitääkö myös luetella vanhempien ja isovanhempien etnisiä taustoja? Auttaako jos lankkaa naaman mustaksi? Sitten ei varmaan tarvitse tehdä pakkoruotsia jos käy kauneusleikkauttamassa itselleen arjalaisen nokan pottunokan tilalle?
Mitä sekoilet? Suomenkielisen peruskoulun ja lukion on käynyt on saanut koulusivistyksensä suomen kielellä ja hänen on sen vuoksi pakko suorittaa virkamiespakkoruotsi yliopistossa/AMK:ssa.
Abdullahin, joka on käynyt koulunsa arabian kielellä, ei tarvitse suorittaa suomalaisessa korkeakoulussa opiskellessaan virkamiespakkoruotsia.
Joku pahantahtoinen henkilö voisi kutsua tätä suomalaisten syrjimiseksi.
MPKK:sta pääsee Hornetin puikkoihin vaikka ei pääsisikään läpi virkamiesruotsin tentistä edes kolmannella yrittämällä....
Joku ruotsinkielinen sanoi kerran, että monen suomalaisen sukujuuret ovat Ruotsissa, mutta nämä eivät tiedä sitä. Eli sillä perusteella ei sitten pitäisi vastustaa pakkoruotsia.
Edesmennyt mieheni tiesi, että hänen sukunsa on lähtöisin Ruotsista. Sukunimikin oli alun perin ruotsinkielinen mutta se on suomennettu 1900-luvun alussa. Tämä tieto ei estänyt häntä olemasta vannoutunut pakkoruotsin vastustaja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ärsyttää, kun pakkoruotsin vastustajia aina haukutaan persuiksi. Perskele, minä olen pesunkestävä ja lojaali demari 😃
Persuilla on aika kova kannatus, koska pakkoruotsin vastustus on aina tutkimuksissa ollut 65-75 %:n luokkaa.
SIellä on puolihurri johdossa ja jotain purraa joka kannattaa pakkoruotsia ovat ajamassa johtoon.
Ei sillä etteikö se tässä asiassa parempi vaihtoehto olisi, kunhan mainitsin.
Tutkimukset valehtelevat, en koskaan ole tavannut ketään kuka ei pakkoruotsia olisi vastustanut. Nykynuoret niin kännykäntuijottelijoita etten heistä tiedä, vaikka pitäisivät siitä. Mutten tunne heitä.
Oletan silti prosentiksi sataa, suomalaisista.
Vierailija kirjoitti:
Sekä pakkoruotsin puolesta että vastaan on olemassa ihan hyviä argumentteja. Mutta olen huomannut, että ne, jotka äänekkäimmin länkyttävät pakkoruotsin poistamisesta ovat niitä, jotka eivät yksinkertaisesti pidä ruotsista ja sen opiskelusta.
Samasta syystä minä voisin alkaa vaatimaan pakkomatematiikan poistoa yläkoulusta tai viimeistään toisen asteen opetuksesta. Nimittäin en ole koskaan tykännyt matikasta ja voin myös rehellisesti sanoa, etten ole koskaan arkielämässäni tarvinnut muuta matikkaa kuin ala-asteella opeteltua. Kaikki sen jälkeinen opiskeluhan on pitänyt tehdä vain jatko-opiskeluja varten. Ihan sama siis kuin ruotsin kielen kanssa.
Vai tarvitseeko joku oikeasti jotain derivointia tai differentiaalilaskentaa pärjätäkseen ns. normiarjessa? Ja miksi sitä pitää takoa jokaisen päähän, vaikka ei pätkääkään kiinnostaisi?
Sen verran on pakko kommentoida, että derivointia ja differentiaalilaskentaa opetaan lukiossa ja vain pitkässä matematiikassa eli täysin vapaaehtoista on niiden opiskelu.
Vierailija kirjoitti:
Joku ruotsinkielinen sanoi kerran, että monen suomalaisen sukujuuret ovat Ruotsissa, mutta nämä eivät tiedä sitä. Eli sillä perusteella ei sitten pitäisi vastustaa pakkoruotsia.
Edesmennyt mieheni tiesi, että hänen sukunsa on lähtöisin Ruotsista. Sukunimikin oli alun perin ruotsinkielinen mutta se on suomennettu 1900-luvun alussa. Tämä tieto ei estänyt häntä olemasta vannoutunut pakkoruotsin vastustaja.
Mitä hiton merkitystä niillä sukujuurilla on tämän asian suhteen? Sukujuuristaan huolimatta tiedostava ihminen tunnistaa mielivaltaisen järjettömyyden ja taistelee sitä vastaan. Kansantaloudessamme hyödytään siitä, että koulussa opiskellaan vieraita kieliä, mutta kansantaloutemme ei saa yhtään mitään lisäarvoa siitä, että aivan jokaiselle sanellaan ylhäältä yhdeksi opiskeltavaksi kieleksi marginaalinen ruotsi. Kuten tuossa on jo aiemmin todettu paljon järkevämpää olisi pitää vieraiden kielten tuntimäärä samana, mutta mahdollistaa kielen suhteen opiskelijalle vapaa valinta. Muutos tulisi laajentaa korkea-asteelle asti ja poistaa 60-70 lukujen järjettömät lehmänkaupat vihdoinkin tahraamasta koulujärjestelmäämme.
Vierailija kirjoitti:
Joku ruotsinkielinen sanoi kerran, että monen suomalaisen sukujuuret ovat Ruotsissa, mutta nämä eivät tiedä sitä. Eli sillä perusteella ei sitten pitäisi vastustaa pakkoruotsia.
Vähintään yhtä monen ruotsalaisen sukujuuret ovat Suomessa. Ja suomenruotsalaisista suvuista monet ovat alunperin suomalaisia kielenvaihtajia.
Vaarini oli ruotsinkielinen, mutta sukunimi ja suvun alkuperä ovat Keski-Euroopasta. Eli minun ei sukujuurten perusteella pitäisikään opiskella ruotsia, vaan sitä kieltä missä "juuret" ovat?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa voitaisiin antaa oppilaille valinnanvapaus opiskella toisena kotimaisena kielenä ruotsin sijasta saamea, romania, karjalaa, venäjää, viroa, somalia tai arabiaa. Siinä kai ne alkuperäiset kielemme ovat ja nykyisin eniten puhutut.
Olis varmaan motivoivampaa ja monipuolisempaa kuin pelkkä ruotsi.
Mutta eihän tämä järkevä ehdotus kiinnosta persujen propagandaosastoa.
Juuri oli uutinen, että Helsingin yliopistossa sadan vuoden ajan toiminnassa ollut viron opetus ollaan ajamassa alas.
Ihan käsittämöntä, että pakkoruotsia opetetaan joka saakelin oppilaitoksessa, mutta meidän sukulais- ja naapurikieltä kohdellaan näin.
Tämähän johtuu siitä, että Suomi nöyristelee edelleenkin entistä omistajaansa ja tuo vironkielen opettamisen lopettaminen on kunnioitusta edesmennyttä Neuvostoliittoa kohtaan, koska Viro rohkeni erota ja itsenäistyä siitä.
Vierailija kirjoitti:
Joku ruotsinkielinen sanoi kerran, että monen suomalaisen sukujuuret ovat Ruotsissa, mutta nämä eivät tiedä sitä. Eli sillä perusteella ei sitten pitäisi vastustaa pakkoruotsia.
Edesmennyt mieheni tiesi, että hänen sukunsa on lähtöisin Ruotsista. Sukunimikin oli alun perin ruotsinkielinen mutta se on suomennettu 1900-luvun alussa. Tämä tieto ei estänyt häntä olemasta vannoutunut pakkoruotsin vastustaja.
Sukujuurien perusteella pakkoruotsin kannattaminen onkin minulle täysin uusi perustelu. Hipoo kyllä päättömyydessään uusia ennätyksiä.
Sukujuurista puhuttaessa ihmisillä on taipumusta valita esi-isistään joku mieleinen ja sitten sanoa että minun sukuni on täältä kotoisin. Todellisuudessa kun mennään muutama sukupolvi taaksepäin, niin jokaisen suku on niin laajalle haajaantunut, että mistään yksittäisestä esi-isästä on turha puhua. Meillä jokaisella kantasuomalaisella on geenejä ruotsista, ja monesta muustakin suunnasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Outoa, että ruotsin kieltä vieroksutaan noin paljon. Tuskinpa kaikki vieroksuvat silti. Ennenvanhaan, kun oli olemassa kansakoulu, ruotsia ei tarvinnut opiskella kansakoulussa. Oppikoulussa sitten aloitettiin ruotsilla.
Pitäisikö kansakoulun käytäntö ottaa takaisin?
Sinänsä ruotsin kieli on onnenpotku suomalaisille ja Suomelle nimenomaan nykyisessä maahanmuuttotilanteessa. Kanadan siirtolaisviisumin saamisessa auttoi ennen sekä englannin että ranskan osaaminen. Suomi voisi omaksua tuo nkäytännön ja vaatia maahan asumaan pyrkiviltä suomen ja ruotsin taitoa.
Vieroksutaan siksi, että on 1 maa maailmassa, jossa tuolla kielellä tekee jotain joten sen käyttäminen koulupäivän venyttämiseksi aiheuttaa närää
Minua ärsyttää suunnattomista se tahallinen tyhmän esittäminen jota näkee jatkuvasti mediassa, kun keskustellaan kielten opiskelun yksipuolisuudesta. Kaikki jankuttaa "englannin ylivallasta", mutta vaietaan täysin pakkoruotsista, kuin sitä ei olisi olemassakaan. Vaikka pakkoruotsin poisto nimenomaan olisi se oikea ratkaisu kielten opiskelun monipuolistumiseen (kun pidettäisiin B-kielen opiskelu edelleen pakollisena, mutta sen voisi valita).
Ja täällähän ei pakko-opeteta edes sitä oikeaa ruotsia, vaan kankeaa suomenruotsia.
Kymmenisen vuotta "junttipuolue" Kokoomus äänesti puoluekokouksessaan nuorisosiiven aloitteesta joka koski irtaantumista pakkoruotsista kaikilla tasoilla. Ja mitä tekikään Kuningas Käteinen - totesi diktaattorimaisesti "väärin äänestetty" eikä asiasta puhuttu sen jälkeen.